FI113823B - Järjestelmä palvelutietojen käsittelemiseksi tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

, 113823 Järjestelmä palvelutietojen käsittelemiseksi tietoliikenne j ärj estelmässä

Keksinnön kohteena on tietoliikennepalvelutieto-5 jen käsittely tietoliikenneverkossa, erityisesti älyverkossa .

Seuraavan selityksen ymmärtämisen helpottamiseksi määritellään aluksi joitakin jatkossa käytettyjä termejä. Asiakkaalla ja tilaajalla tarkoitetaan henkilöä tai 10 yhteisöä, joka ostaa käyttöönsä (älyverkko-)palvelun ja käyttää sitä. Palvelun tuottajalla tai käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka luo palvelun asiakkaan tai tilaajan vaatimusten mukaisesti. Operaattorilla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka operoi 15 tietoliikenneverkkoa. Valmistajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka valmistaa laitteet ja ohjelmistot, joiden avulla operaattori tai palvelun tuottaja luo (älyverkko-)palvelun.

Älykkyys liittyy tietoliikenneverkoissa kykyyn 20 päästä käsiksi tallennettuun tietoon, käsitellä sitä ja tehdä päätöksiä sen perusteella. Nykyisetkin tietolii-·.·' · kenneverkot, kuten yleiset puhelinverkot PSTN, ovat jos- j | | sain määrin älykkäitä, koska ne kykenevät tallennetun tiedon käsittelyyn esimerkiksi puhelun reitityksessä. ;··· 25 Tyypillinen "älykäs" toiminne tai palvelu nykyisissä ·. _ tietoliikenneverkoissa on ehdollinen kutsunsiirto, jossa ·;·, täytyy analysoida puhelutilanne ja reitittää puhelu edelleen tallennetun kutsunsiirron palveluprofiilin mu-, kaan. Näitä toiminteita ja niihin liittyviä tilaajien •j” 30 palveluprofiileja on ylläpidetty tietoliikennejärjestel- *··* mästä riippuen erilaisissa verkkoelementeissä, kuten matkaviestinverkkojen tilaajatietokannoissa .

• Tällaiset älykkäät toiminteet ovat kuitenkin ol-tt· leet erottamaton osa perusverkkoa, jolloin toiminteiden : ' 35 muuttaminen tai lisääminen on vaatinut esim. ohjelmisto- I i i 113823 jen päivittämistä kaikissa verkon keskuksissa. Tämän vuoksi on kehitetty älyverkko IN (Intelligent Network). Älyverkko on perusverkkoon liitettävä verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa palveluiden nopeamman, helpom-5 man ja joustavamman toteuttamisen ja kontrolloinnin. Tämä tapahtuu siirtämällä palvelujen ohjaus pois puhelinkeskuksesta erilliseen älyverkon toiminnalliseen yksikköön. Näin palvelut saadaan perusverkon toiminnasta riippumattomiksi eikä perusverkon rakennetta ja ohjel-10 mistoja tarvitse muuttaa palveluita muutettaessa tai lisättäessä. Älyverkossa voi olla useita palvelun tuottajia varsinaisen verkko-operaattorin lisäksi.

Älyverkkoarkkitehtuuria voidaan soveltaa useimpiin tietoliikenneverkkoihin, kuten kytkentäisiin puhe-15 linverkkoihin PSTN (Public Switched Telephone Network), matkaviestin- ja pakettikytkentäisiin verkkoihin PSPDN (Packet Switched Public Data Network) sekä ISDN- ja B-ISDN -verkkoihin (Integrated Services Digital Network, Broadband-ISDN). Verkkoteknologiasta riippumatta äly-20 verkkoarkkitehtuurin tarkoituksena on helpottaa uusien telepalvelujen luontia, ohjausta ja hallintaa.

V · Älyverkkojen standardointi on edennyt viime vuo- : : ; sien aikana ripeästi kiinteissä verkoissa. Älyverkkoihin liittyviä määrityksiä ovat mm. CCITT Q.1290 sekä prETS 25 300 374-1, Intelligent Network Capability Set 1 (CS1) .

Nämä standardit määrittelevät älyverkolle tietyn toimin-

« «I

*... nallisen ja hierarkisen mallin. Kuvio 1 havainnollistaa i · » älyverkon periaatetta ja joitakin sen komponentteja. Älyverkkoon kuuluu myös muita toiminnallisia tai fyysi-···· 3 0 siä yksiköitä, jotka eivät kuitenkaan ole esillä olevan keksinnön kannalta merkityksellisiä.

:V; Älyverkkomallissa palvelujen ohjaus on siirretty perusverkon keskuksesta (SW) palvelujen ohjauspisteeseen • (SCP) älyverkossa. SCP sisältää tarvittavan tietokannan : ·' 35 ja palvelulogiikkaohjelmat (SLP), ts. tietokoneohjelmat, 3 113823 jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen rakenteen (palvelulogiikan). Palvelun kytkentäpiste (SSP) on keskus, esim. perusverkon keskus (SW) , joka toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon (SSF), ts. älyverkkopalvelun 5 tunnistamisen ja yhteistoiminnan käynnistämisen palvelun ohjauspisteen SCP kanssa. Kuviossa 1 on lisäksi esitetty perusverkon tilaajalaitteet SE.

Älyverkon palveluiden hallintaan liittyvät toiminnot ovat seuraavat.

10 Palveludatapiste SDP sisältää asiakas- ja verkko- dataa, jota käytetään palvelun suorittamisen aikana. Toiminnallisesti SDP sisältää palveludatatoiminnon SDF. Se sisältää dataa, jota palvelulogiikkaohjelmat käyttävät yksilöllisten palveluiden tuottamiseen. SCP:llä tai 15 SMP/SMS:llä on suora pääsy SDP:hen.

Palvelunhallintapiste SMP tai palvelunhallinta-järjestelmä SMS, suorittaa palveluhallinnan ohjauksen, palvelun tuottamisen (service provision) ohjauksen ja palvelun poistamisen (service deployment) ohjauksen. 20 Esimerkkejä sen toiminnoista ovat tietokannan hallinnointi, verkon testaus, verkon liikenteen hallinta ja verkkotietojen kerääminen. Toiminnallisesti SMP sisältää . ; ; palvelunhallintatoiminnon SMF, sekä optionaalisesti pal- velunhallinta-accesstoiminnon SMAF ja palvelunluontiym-25 päristötoiminnon SCEF.

;·. Palvelun luontiympäristöä (SCEP) käytetään mää- rittämään, kehittämään ja testaamaan älyverkkopalvelu, • · i sekä syöttämään se SMP:lie. Toiminnallisesti se sisältää palvelun luontiympäristötoiminnon SCEF. SCEP vuorovai-3 0 kuttaa suoraan SMP:n kanssa.

Palvelun hallinta-accesspiste SMAP tarjoaa joil-lekin valituille käyttäjille, kuten palvelujohtajille ja asiakkaille, yhteyden SMP:hen. Toiminnallisesti SMAP sisältää palvelunhallinta-accesstoiminnon SMAF. SMAP vuo-’ ·' 35 rovaikuttaa suoraan SMP:n kanssa.

4 113823 Älyverkkojen tilaajakohtaisten palvelutietojen hallinta on aikaisemmin operaattorin asiakastietojärjestelmien kautta, tai SMAP:in kautta tai suoraan älyverkon SMP:hen tai SMS:ään kytketyillä päätteillä tai työ-5 asemilla, kuten työasemat WS1 ja WS2 kuviossa 1. Esimerkkejä tällaisesta toteutuksesta on esitetty esimerkiksi kansainvälisissä PCT-patenttihakemuksissa W09211724, WO9325035 ja WO9405111.

Älyverkkopalveluiden lisääntyvän käytön mukana on 10 kasvanut myös palveluihin liittyvien tietojen usein tapahtuvan päivityksen tarve. Tämä on johtanut operaattorin henkilökunnan ja asiakashoitojärjestelmien kasvavaan kuormitukseen, kun käytetään tekniikan tason mukaisia ratkaisuja. Täten onkin syntynyt tarve antaa ulkopuolis-15 ten käyttäjien, kuten tilaajien ja palvelun tuottajien, päivittää omia palvelutietojaan itsepalveluperiaatteella. Tekniikan tason mukaiset ratkaisut eivät kuitenkaan sovellu tähän johtuen lähinnä turvallisuus-, kapasiteetti- ja henkilöresurssisyistä.

20 Keksinnön päämääränä on tarjota käyttäjille ja asiakkaille kyky syöttää, katsella ja päivittää omia , palveluhin liittyviä tietojaan turvallisella ja kontrol- ·· '* loidulla tavalla.

*··· Keksinnön päämäränä on myös tarjota hallin- ’ 25 taanpääsyjärjestelmän sisällä operaattoreille avoin ra- • *·. japinta, joka mahdollistaa erilaisten palveluhallinta- ja : : ; laskutusjärjestelmien lisäämisen joustavasti.

Tämä saavutetaan järjestelmällä palvelutietojen käsittelemiseksi tietoliikenneverkon tietoliikennepalve-*··, 30 luita hallitsevissa verkkoelementeissä. Järjestelmälle • on tunnusomaista, että : järjestelmä on kytketty yhteen tai useampaan tie- toliikennepalveluita hallitsevaan verkkoelementtiin, :v, järjestelmä käsittää avoimen protokollarajapinnan , ; 35 yleiseen dataverkkoon, jonka kautta asiakkaat ja palve- 5 113823 luiden tuottajat pääsevät selektiivisesti käsiksi itseään koskeviin palvelutietoihin tietoliikenneverkossa.

Keksinnössä on toteutettu varsinaisista tietoliikennepalveluita hallitsevista verkkoelementeistä erilli-5 nen pääsyjärjestelmä, joka tarjoaa asiakkaille ja palveluiden tuottajille avoimen rajapinnan näihin verk-koelementteihin yleisen dataverkon kautta. Tämän avoimen rajapinnan kautta he voivat keksinnön mukaisen pääsyjär-jestelmän kontrolloimalla tavalla päästä käsiksi itseään 10 koskeviin palvelutietoihin niitä hallitsevissa verkkoelementeissä. Keksinnön mukainen pääsyjärjestelmä ja käyttöavoin rajapinta tarjoavat asiakkaille ja palveluiden tuottajille mahdollisuuden päästä käsiksi palvelutietoihinsa ja käsitellä niitä esimerkiksi tavanomaisel-15 la tietokoneella ja yleisen dataverkon kautta. Näin vältetään tekniikan tason ratkaisuissa käytetyt erikois-päätteet ja voidaan laajentaa palvelutietojen muuttamisen ja päivittämisen itsepalvelutoiminto koskemaan lähes rajatonta määrää asiakkaita tai palveluiden tuottajia. 20 Keksinnön mukainen pääsyjärjestelmä on kuitenkin aina ... asiakkaan ja varsinaisen palvelutietoja hallitsevan , verkkoelementin välissä: suoraa ja kontrolloimatonta yh- ’·; · teyttä ei voi syntyä. Pääsyjärjestelmä on järjestetty ’···' kontrolloimaan pääsyä varsinaisiin verkkoelementteihin •· 25 esimerkiksi autentikoimalla pääsyä pyytävä osapuoli, • '·· tarkistamalla liittykö pyytävä osapuoli tietoihin, joita : : : hän haluaa manipuloida, ja/tai tarkistamalla mihin kä- sittelyoperaatioihin pyytävällä osapuolella on oikeus, •h Tyypillinen toteutus voi olla, että operaattorilla on ··. 30 pääsy kaikkeen dataan, palveluntuottajalla on pääsy sen ·’ asiakkaiden dataan ja lopuksi asiakkaalla on pääsy vain : omaan dataansa. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää monia muitakin ratkaisuja turvallisuuden varmis-:v. tamiseksi.

: 35 Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa käyttö- * » 6 113823 liittymä on toteutettu WWW-tekniikalla WWW-palvelimessa, joka tarjoaa asiakkaille ja palveluiden tuottajille pääsyn itseään koskeviin palvelutietoihin tavanomaisen WWW-selaimen avulla. Tämä rajapinta on edullinen valinta, 5 kun päivitetään määriä dataa, kuten numerointisuunnitel-mia ja reititysluetteloja.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa pääsyjärjes-telmä lisäksi käsittää interaktiivisen äänivastelait-teiston, joka on kytketty tietoliikenneverkon keskukseen 10 tarjoaamaan asiakkaille rajapinta, jonka kautta heillä on kiinteän tai liikkuvan tilaajapäätelaitteen avulla pääsy käsiksi itseään koskeviin palvelutietoihin tietoliikenneverkossa. Äänivastelaitteisto voi esimerkiksi antaa asiakkaalle puhuttuina ohjeina valikkoja, joihin 15 asiakasta kehotetaan vastaamaan kaksiäänimonitaajuusvasteilla, jotka tehdään tilaajapäätelaitteen näppäimistöltä. Äänivastelaitteisto voi sitten vastaanottaa asiakkaan kaksiäänimonitaajuusvaste ja välittämään vaste halutussa muodossa mainitulle ainakin yhdelle tietoliiken-20 nepalveluita hallitsevalle verkkoelementille. Tämä rajapinta on edullinen rajoitettujen informaatiomäärien päi-:: : vitykseen, kuten aktivoitaessa/deaktivoitaessa palvelu- : piirteitä, valittaessa screening-listojen tai reititys- vaihtoehtojen välillä, jne.

25 Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa pääsy- ;·. järjestelmä lisäksi käsittää korkean tason geneerisen t * » rajapinnan pääsyjärjestelmän sovellusten ja tietoliiken- » · ’ nepalveluita hallitsevien verkkoelementtien sekä mahdol lisesti operaattoreiden asiakashoito- ja laskutusjär- m ··<; 30 jestelmien välille. Tätä rajapintaa kutsutaan tässä ·...· palveluhallintarajapinnaksi SMI (Service Management Ini'.*. terface). Esillä olevassa keksinnössä tätä SMI-rajapin- .···. taa voi käyttää esimerkiksi WWW-sovellus WWW-palvelimes- • sa ja interaktiivinen äänivastesovellus interaktiivises- • · · ’ ·' 35 sa äänivasteyksikössä pääsyn aikaansaamiseksi SMP-tie- 7 113823 tokantaan tai muuhun vastaavaan elementtiin. Tiedonsiirtoarkkitehtuuri SMI-rajapinnan yli on keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa hajautettu asiakas/palve-linratkaisu, joka perustuu CORBA-arkkitehtuuriin (Common 5 Object Request Broker Architecture). Tämä arkkitehtuuri sallii sovellusten kommunikoida toistensa kanssa riippumatta siitä mihin ne on sijoitettu tai kuka on ne suunnitellut. Tämä arkkitehtuuri antaa karkean pohjan avoimille, standardeihin perustuville hajautetuille ympäris-10 töille, jotka kykenevät kasvamaan operaattorin vaatimusten kasvaessa.

Esillä oleva keksintö mahdollistaa palvelutietojen muokkaamisen itsepalveluperiaatteella, mikä pienentää operaattorin henkilökuntaan ja asiakaspalvelujärjes-15 telmiin kohdistuvaa kuormitusta.

Eräs keksinnön etu on, että palvelutietoja hallitsevissa verkkoelementeissä tarvitaan minimimäärä muutoksia, kun tuodaan uusi palvelu verkkoon, koska palveluun liittyvä data voidaan syöttää ja päivittää keksin-20 nön mukaisen pääsyjärjestelmän kautta. Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla ·,·' ·' viitaten oheisiin piirroksiin, joissa *. : : kuvio 1 esittää lohkokaavion älyverkkoarkkiteh- tuurista, 25 kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen pääsy- ;·. järjestelmän perusperiaatetta, kuvio 3 esittää keksinnön ensisijaisen suoritus- • · muodon mukaisen pääsyjärjestelmän.

Esillä olevaa keksintöä voidaan periaatteessa so-30 veltaa minkä tahansa tietoliikennejärjestelmän yhteydes- sä, kun halutaan antaa ulkopuolisille käyttäjille, sel-laisille kuten palvelun tuottajat, palvelun tilaajat ja palvelun käyttäjät, pääsy käsiksi omiin palvelutietoihinsa tietoliikennejärjestelmässä. Keksinnön tyypil-: ’ 35 lisin sovellus on älyverkon (IN) palvelunhallintapisteen 8 113823 SMP eli palveluhankintajärjestelmän SMS yhteydessä.

Vaihtoehtoisesti tai samanaikaisesti voidaan aikaansaada pääsy myös muiden tietoliikenneverkkojen palvelutietoja hallitseviin verkkoelementteihin, kuten mat-5 kaviestinverkkojen tilaajarekistereihin.

Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen pääsy-järjestelmän, jota seuraavassa kutsutaan nimellä palvelunhallinnan pääsypiste SMAP, arkkitehtuuria älyverkon yhteydessä. Keksinnön perusperiaatteen mukaisesti SMAP 10 tarjoaa palvelun tuottajille tai asiakkaille 21 pääsyn yleisen puhelinverkon, kuten PSTN tai ISDN, solukkoradioverkon (kuten GSM) tai yleisen dataverkon (X.25, Internet) 22 ja avoimen rajapinnan kautta palvelunhallin-tapisteen SMP palvelutietoihin. Lisäksi pääsyjär-15 jestelmän sisäisen palvelunhallintarajapinnan SMI kautta voidaan edelleen käsitellä asiakashoito- ja laskutusjärjestelmän CCB (Customer Care and Billing) palvelutietoja sekä palvelunohjauspisteen SCP palvelutietoja. Lisäksi SMAP voi tarjota pääsyn muun tietoliikenneverkon verk-20 koelementtiin, kuten matkaviestinverkon kotirekisteriin HLR, jossa on tietoliikennepalveluihin liittyviä tieto-ν' ’ ja. Kuviossa 2 katkoviiva edustaa rajaa älyverkko-ope- i raattorin laitteiden ja ulkopuolisen maailman välillä.

Kuvion 2 mukaista järjestelmää voitaisiin käyttää 25 esimerkiksi seuraavasti. Uusi tilaaja sekä ne palvelut, jotka hän haluaa tilata, syötetään ensin CCB-järjestel-.... mään. Tämä voi tapahtua palvelun tuottajan tietokoneella t · 21 yleisen (data-)verkon 22 ja keksinnön mukaisen pääsy-järjestelmän SMAP sekä palvelunhallintarajapinnan SMI *": 30 kautta. Tämä voi tapahtua myös paikallisesti CCB:hen liittyvän työaseman tai vastaavan kautta. Tilaajatieto-jen lisääminen laskutusjärjestelmään CCB on välttämätön-,··. tä, jotta kyettäisiin myöhemmin veloittamaan palveluis ta. CCB erottaa käyttäjän ja palvelun tunnisteinformaa-' ' 35 tion ja käyttää tätä informaatiota tilaajan ja tilaa- s 113823 jasuhteen rekisteröintiin palvelunhallintapisteessä SMP. Palvelun tilaaja eli asiakas kykenee nyt syöttämään omia palveluun liittyviä tietojaan keksinnön mukaisen SMAP:in kautta käyttäen henkilökohtaista tietokonetta PC tai 5 kiinteän puhelinverkon tai matkaviestinverkon tilaaja-päätelaitetta. Tilaaja voi myös käyttää kiinteän verkon tai matkaviestinverkon päätelaitetta esimerkiksi aktivoidakseen palveluita tai valitakseen joidenkin vaihtoehtojen välillä.

10 Kuvio 3 havainnollistaa yksityiskohtaisemmin kek sinnön mukaista SMAP-verkkoarkkitehtuuria ja esittää myös SMAP-verkkoelementtejä ja niiden keskinäisiä kytkentöjä. Tämä keksinnön ensisijainen suoritusmuoto esitetään sovellettuna älyverkon ja GSM-matkaviestinjärjes-15 telmän yhteydessä.

Kuviossa 3 SMAP-verkkoelementit ovat seuraavat. LAN-pääsypalvelin 30 on tavanomainen LAN-palvelin, joka aikaansaa pääsyn yleisestä dataverkosta (kuten X.25) operaattorin paikallisverkkoon LAN31.

20 SMAP WWW-palvelin on LAN:iin 31 kytketty verk koelementti, jossa ajetaan WWW-palvelinsovellusta, joka V * tarjoaa käyttäjälle pääsyn palvelutietoihin graafisen ! käyttäjärajapinnan kautta käyttäen tavanomaista WWW-se- lainta. SMAP WWW-sovellus koostuu HTML-pohjaisesta raja-25 pinnasta, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen WWW-palve- ;·. limen 32 ja SMI-rajapinnan kautta SMPrhen tai muuhun • » · verkkoelementtiin tallennettuihin palvelutietoihin. Tämä t i · käyttäjärajapinta on edullinen valinta, kun päivitetään suuria määriä tietoja, kuten screening-listoja, nume- • * · *· 30 rointisuunnitelmia ja ajasta riippuvia reitityslistoja.

Palvelin 32 voi olla esimerkiksi Hewlett-Packard 9000 sarjan UNIX-palvelin.

* t LAN-verkossa 31 pääsypalvelimen 30 ja WWW-palve-limen 32 välissä on edullisesti screening-reititin 33.

'· ’ 35 Reitittimen 33 tarkoituksena on estää kaikki liikenne, 10 113823 joka ei ole HTTP-tyyppistä, pääsemästä WWW-palvelimelle 32. Tämän etuna on, että SMAP-järjestelmää vastaan voidaan hyökätä (esimerkiksi valtuuttamaton sisääntulo) vain HTTP-liikenteellä esimerkiksi WWW-selainta käyttä-5 en. Kaikki muuntyyppinen liikenne on soveltumatonta järjestelmään murtautumiseen.

On huomattava, että vaikka WWW-teknologiaa käytetään kuvion 3 SMAP-arkkitehtuurissa, tämä ei tarkoita, että SMAP:in kytkeminen itse internetiin on pakollista. 10 Operaattori voi turvallisuussyistä pitää parempana intranet -lähestymistapaa, jolloin SMAP voi olla kytketty operaattorin omaan intranet-verkkoon.

On myös huomattava, että pääsypalvelin 3 0 voi olla jo olemassa operaattorin LAN-verkossa. Vaihtoehtoi-15 sesti pääsypalvelin 30 voi olla toteutettu jonkin olemassa olevan verkkoelementin osana. Esimerkiksi Nokian Datacommunications Server (DaCS), joka voidaan integroida Nokian matkaviestinkeskukseen DX200 MSC, voi toimia palvelimena 30. Lisäksi saatavilla on monia muiden val-20 mistajien tuotteita sekä kiinteitä että solukkoverkkoja varten.

V ·' LAN-verkossa 31 on SMP/SMS:n ja WWW-palvelimen 32 ; välissä palomuuri 37, joka estää ei-oikeutetun pääsyn käsiksi SMP-tietoihin. Palomuuri 37 voi olla toteutettu 25 esimerkiksi DEC Alpha UNIX -palvelimella. Palomuuri 37 ;·, aikaansaa korkeimman turvallisuustason. Se voidaan kon- figuroida sallimaan ainoastaan sovellusspesifinen lii- • » * kenne. Se välittää liikennettä julkisen- ja yksityisen verkon välillä siten, että ainoastaan luotettava liiken-··· 3 0 ne pääsee yksityiseen paikallisverkkoon. Palomuuri 37 t · i s,.’ muuttaa dataliikennepakettien IP-osoitteita siten, että ’ = isännät ja asiakkaat ovat tietämättömiä kunkin paketin todellisesta lähdeosoitteesta. Palomuuri kykenee myös kirjaamaan kaikki yritykset päästä SMP:hen petosyritys-: 35 ten havaitsemiseksi.

u 113823

Interaktiivinen äänivasteyksikkö IVR (Interactive Voice Response Unit) 34 tuottaa interaktiivisen äänivas-terajapinnan, joka mahdollistaa käyttäjien vuorovaikuttaa SMAP-järjestelmän kanssa äänikehotteiden ja kaksi-5 äänimonitaajuus (DTMF) vasteiden avulla. Kuten kuviossa 3 on havainnollistettu, interaktiivinen äänivasteyksikkö on kytketty ISUP-rajapinnalla signalointijärjestelmän SS7 (signalling system 7) kautta GSM-matkaviestinkeskuk-seen MSC. On kuitenkin huomattava, että SMAP-arkkiteh-10 tuuri on suunniteltu sekä kiinteille että solukkoradioverkoille. Täten MSC voidaan korvata myös kiinteän verkon keskuksella. SMAP-käyttäjä voi käyttää kiinteän verkon päätelaitetta, kuten PSTN-päätelaite 35, tai matkaviestintä, kuten GSM-päätelaite 36 saadakseen yhteyden 15 interaktiiviseen äänivasteyksikköön 34. Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että päätelaite 35 tai 36 soittaa tiettyyn luettelonumeroon, joka ohjaa puhelun matkavies-tinkeskukselle MSC, joka puolestaan kytkee puheluun liittyvän signaloinnin interaktiiviseen äänivasteyksik-20 köön 34. Kun puhelu on kytketty interaktiiviselle ääni-vasteyksikölle 34, se ohjaa käyttäjää äänikehotteilla, V : jotka ovat esimerkiksi valikkomuodossa, jolloin käyttäjä j({ j voi tehdä haluamansa valinnan näppäilemällä päätelait- teen 35 tai 36 näppäimistöltä sopivan DTMF-vasteen. In-·;··{ 25 teraktiivinen äänivasteyksikkö 34 vastaanottaa ja ilmai- see DTMF-vasteen ja muuntaa sen SMI:n ymmärtämään muo- ,toon. Tätä käyttäjärajapintaa voidaan käyttää, kun päi-! * » vitetään rajoitettuja informaatiomääriä, esimerkiksi kun aktivoidaan tai deaktivoidaan palvelupiirteitä, valitaan ·;;; 30 screening-listan tai reititysvaihtoehtojen välillä, jne.

'*··' Interaktiivisen äänivasteyksikön 34 ja WWW-palve- limen 32 ja SMP/SMS:n välinen tiedonsiirtoarkkitehtuuri on hajautettu asiakas/palvelinratkaisu, joka perustuu CORBA-arkkitehtuuriin (Common Object Request Broker Ar-' 1 3 5 chitecture) . CORBA on Object Management Group1 in määrit- i2 113823 televä arkkitehtuuri. Yksinkertaisesti sanottuna CORBA sallii sovellusten kommunikoida toistensa kanssa riippumatta siitä mihin ne on sijoitettu tai kuka on ne suunnitellut. Tämä arkkitehtuuri antaa karkean pohjan avoi-5 mille, standardeihin perustuville hajautetuille ympäristöille, jotka kykenevät kasvamaan operaattorin vaatimusten kasvaessa.

Keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaisen SMAP-arkkitehtuurin kulmakivi on palveluhallintarajapinta 10 SMI (Service Management Interface). SMI on korkean tason geneerinen rajapinta, joka antaa ulkopuolisille sovelluksille, kuten CCB-järjestelmä, pääsyn SMP-tietokantaan. SMI-rajapinta on Nokian IN/SMS-tuotteissa, jotka ovat kaupallisesti saatavilla. Esillä olevassa keksinnössä 15 tätä SMI-rajapintaa käyttävät WWW-sovellus WWW-pal-velimessa 32 ja IVR-sovellus interaktiivisessa äänivas-teyksikössä 34 sekä asiakashoito- ja laskutusjärjestelmä CCB aikaansaadakseen pääsyn SMP-tietokantaan.

SMAP-arkkitehtuurin graafinen käyttöliittymäosuus 20 (WWW-sovellus) on toteutettu käyttämään tavanomaista WWW-,,, teknologiaa palvelimessa 32. Tällä tavoin käyttäjä voi • i t päästä käsiksi tietoihinsa SMP:ssä käyttäen normaalia ·>' · WWW-selainta henkilökohtaisessa tietokoneessaan PC.

f ( ·

Graafinen käyttöliittymä koostuu joukosta WWW-sivuja, '·*" 25 jotka annetaan HTML-lähdeformaatissa. Tämä antaa ope- i * | *.· raattorille joustavuutta räätälöidä syöttö/tulostusmuodot käyttäen standardia HTML-kieltä. Operaattori voi esimerkiksi lisätä ja modifioida kuvia ja tekstiosia sivuilla. Operaattori voi myös valita mitä informaatiota 30 näytetään käyttäjälle sekä poistaa ja lisätä älyverkko-tilaajan tietoihin liittyviä datakenttiä. Palvelin 32 kommunikoi SMI-rajapinnan kautta SMP/SMS:n kanssa käyt- täen ORB-asiakassovellusta (Object Request Broker).

i‘ SMP/SMS kommunikoi SMI-rajapinnan kautta käyttäen ORB- ’ 35 palvelinsovellusta.

13 113823

Vastaavasti interaktiivinen äänivasteyksikkö 34 kommunikoi SMI-rajapinnan kautta SMP/SMS:n kanssa käyttäen ORB-asiakassovellusta.

Tietoliikenneprotokolla, jota käytetään keksinnön 5 mukaisen SMAP-arkkitehtuurin eri komponenttien välillä on edullisesti TCP/IP.

Kun ulkopuolisille käyttäjille annetaan pääsy palvelu- ja tilaajatietoihin älyverkossa, vaaditaan erityishuomio järjestelmän turvallisuusominaisuuksiin. Ku-10 viossa 3 esitetyssä keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ensimmäinen turvallisuustaso aikaansaadaan tavalla, jolla tiedot tallennetaan ja tietoihin päästään käsiksi. Kriittiset tiedot järjestelmässä (ts. palveluja tilaajatietokanta) on sijoitettu täysin älyverkon 15 palvelunhallintapisteeseen SMP. Tietoja ei ole replikoitu mihinkään muuhun SMAP-arkkitehtuurin elementtiin. Yksikään ulkopuolinen käyttäjä ei saa suoraa pääsyä SMPrhen. Sensijaan SMP-tietokantaan päästään välissä olevan palvelimen, joko WWW-palvelimen 32 tai IVR-palve-20 limen 34 kautta.

Seuraava turvallisuustaso aikaansaadaan turval-· lisuuteen erikoistuneilla verkkoelementeillä, kuten j : : screening-reititin 33 ja palomuuri 37.

WWW-palvelin 32 ja interaktiivinen äänivasteyk- • ;..i 25 sikkö 34 suorittavat edullisesti myös käyttäjän autenti- ;·. koinnin, joka perustuu esimerkiksi käyttäjäntunnisteen • * · ,·;·> (ID), tunnussanan tarkistamiseen sekä käyttäjän pääsy- * * » oikeuksien tarkistamiseen. Interaktiivinen äänivasteyksikkö 34 voi lisäksi tukea autentikointia, joka perustuu 30 kutsuvan linjan tunnisteeseen (calling line ID) tai MS I SDN-numeroon.

I’i Edelleen käyttäjän laitteessa olevan WWW-selaimen ja WWW-palvelimen 32 välillä voidaan käyttää salausta.

Lisäksi SMI-rajapinnassa voidaan käyttää sovel- ; 35 luspohjaista turvallisuustarkastusta. Jokainen pyyntö, ! * i 14 113823 joka tulee joko WWW-palvelimelta 32 tai interaktiivisel-ta äänivasteyksiköltä 34, tarkistetaan ORB-serverin toimesta SMP/SMS:ssä. Tällä tavoin varmistetaan, että käyttäjällä on lupa suorittaa operaatio. Operaatio tarkiste-5 taan edullisesti kahdella tavalla: Jokaisessa käyttäjäprofiilissa on määriteltynä, mitkä operaatiot tähän profiiliin liittyvillä käyttäjillä on oikeus suorittaa. Toinen tarkistusmekanismi varmistaa, että käyttäjä liittyy siihen tietoon, jota hän yrittää manipuloida. Tyy-10 pillisesti tilaajan tulisi saada päästä käsiksi palvelutietoihin, jotka liittyvät tähän tiettyyn tilaajaan, mutta hän ei voi esimerkiksi muuntaa jonkun muun palvelutieto j a.

Kuviossa 3 keksinnön mukainen SMAP on kytketty 15 SMI-rajapinnalla myös matkaviestinverkon tilaajatieto- kantaan, tässä tapauksessa kotirekisteriin HLR. Kun käytetään edellä kuvattua CORBA-arkkitehtuuria, HLR sisältää ORB-palvelinsovelluksen, jonka kanssa WWW-palvelimen 32 tai interaktiivisen äänivasteyksikön 34 ORB-asiakas 20 kommunikoi SMI-rajapinnan kautta. Tilaajatietoja, joita käyttäjät voivat SMAP:in kautta käsitellä kotirekiste-V · rissä HLR ovat esimerkiksi normaalit GSM-verkon palvelu- j : : tiedot. Käsiteltävät tiedot voivat myös käsittää äly- verkkopalveluiden liipaisuavaimen, jota säilytetään ti-25 laajakohtaisesti kotirekisterissä. Liipaisuavainta ja r. sen käyttöä on kuvattu julkaisussa PCT/FI95/00601.

Samalla tavoin kuin edellä on kuvattu HLR:n yh-

• · I

teydessä, SMAP-järjestelmään voidaan liittää mikä tahansa tietoliikenneverkon verkkoelementti, jossa oleviin ·*·: 30 palvelutietoihin halutaan antaa pääsy ulkopuolisille '...· käyttäjille. Lisäksi on huomattava, että vaikka keksin- töä on edellä kuvattu älyverkkopalveluiden yhteydessä, keksintöä voidaan soveltaa myös perinteisen tietoliikenneverkon palvelutietojen käsittelyyn ilman älyverkon 35 olemassaoloa. Esimerkiksi kuvion 3 tapauksessa keksinnön

> I

15 113823 mukaista SMAP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös pelkästään kotirekisterin HLR-palvelutietojen käsittelyyn.

Muutoinkin kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa kek-5 sintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen pääsyjär-jestelmä voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

• · « * · · » 1 ♦ t * > 1 ·

Claims (11)

1. Järjestelmä palvelutietojen käsittelemiseksi 5 tietoliikenneverkon tietoliikennepalveluita hallitsevissa verkkoelementeissä (SMP,HLR), tunnettu siitä, että mainittu tietoliikenneverkko on matkaviestinverkko, 10 järjestelmä (SMAP) on kytketty matkaviestinver kon tilaajatietokantaan (HLR) sekä mahdollisesti yhteen tai useampaan muuhun tietoliikennepalveluita hallitsevaan verkkoelementtiin (SMP),ja järjestelmä (SMAP) käsittää avoimen protokolla-15 rajapinnan yleiseen dataverkkoon (22), jonka kautta asiakkaat ja palveluiden tuottajat (21) pääsevät selektiivisesti käsiksi itseään koskeviin palvelutietoihin tietoliikenneverkossa .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että mainittu avoin rajapinta on toteutettu WWW-tekniikalla WWW-palvelimessa (32), joka tarjoaa asiakkaille ja palveluiden tuottajille pääsyn ;'j’: itseään koskeviin palvelutietoihin WWW-selaimen avulla.

: .·. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjes- ,··*, 25 telmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (SMAP) lisäksi käsittää interaktiivisen äänivastelaitteiston • · .. (34), joka on kytketty tietoliikenneverkon keskukseen • · • ’* (MSC) tarjoamaan asiakkaille rajapinta, jonka kautta * » · * heillä on kiinteän (35) tai liikkuvan (36) tilaajapääte- 30 laitteen avulla pääsy käsiksi itseään koskeviin palvelu-tietoihin tietoliikenneverkossa. ) I M

: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että äänivastelaitteisto (34) on järjestetty antamaan asiakkaalle puhuttuina ohjeina va-35 likkoja, joihin asiakasta kehotetaan vastaamaan kaksiää- 17 113823 nimonitaajuusvasteilla, jotka tehdään tilaajapäätelait-teen (35,36) näppäimistöltä, ja että äänivastelaitteisto (34) järjestetty vastaanottamaan asiakkaan kaksiäänimo-nitaajuusvaste ja välittämään vaste halutussa muodossa 5 mainitulle ainakin yhdelle tietoliikennepalveluita hallitsevalle verkkoelementille (SMP,HLR).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietoliikenneverkkoon liittyy älyverkko, ja että mainittu järjestelmä 10 (SMAP) on kytketty älyverkon palvelunhallintapisteeseen (SMP).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmän (SMAP) ja mainitun ainakin yhden tietoliikennepalveluita 15 hallitsevan verkkoelementin (SMP,HLR) välillä on toinen avoin rajapinta (SMI).

7. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu toinen avoin rajapinta (SMI) perustuu Common Object Request Broker -ark- 20 kitehtuuriin (CORBA).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (SMAP) käsittää suodatusreitittimen (33) , joka päästää .* lävitse WWW-palvelimelle (32) vain HTTP-liikenteen. 1*1 .···] 25

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen • · järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä .. (SMAP) on järjestetty autentikoimaan asiakas tai palve- • ♦ • ’* luiden tarjoaja (21), joka pyytää pääsyä käsiksi palve- • » » *·’ * lutietoihin mainitussa ainakin yhdessä verkkoelementissä 30 (SMP,HLR).

,.)·* 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (SMAP) on jär-jestetty tarkistamaan liittyykö autentikoitu asiakas tai palveluiden tarjoaja (21) tietohin, joihin yrittää pääs- 35 tä käsiksi. »· » * · · 18 113823

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä (SMAP) on järjestetty tarkistamaan mihin palvelutieto-jenkäsittelyoperaatioihin autentikoitu asiakas tai pal-5 veluiden tarjoaja (21) on oikeutettu. * 1 · * 1 » I • · · • · · 1 > * 1 I * 1 1 * 1 » * I » 19 113823