FI113224B - Laskutuksen toteuttaminen tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

113224

Laskutuksen toteuttaminen tietoliikennejärjestelmässä

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti laskutuksen toteuttamiseen tietoliikennejär jestelmässä, erityisesti laskutuksen toteuttamiseen multimediapalvelujen yhteydessä.

Keksinnön tausta 10 Palvelujen seurauksena suoritettava laskutus on palvelun tuottajan ja hänen asiakkaansa välisen sopimuksen täytäntöönpanoa. Laskutusta on periaatteessa kahdenlaista: hajautettua ja keskitettyä.

Hajautetussa laskutuksessa asiakas maksaa myyjälle jokaisella kerralla käyttäessään myyjän tarjoamia palveluja. Maksu suoritetaan joko 15 tavanomaisella rahalla tai jollain ekvivalenttisella maksuvälineellä, esim. kirjeiden toimitus maksetaan postimerkeillä. Uudempi esimerkki hajautetussa laskutuksessa käytetystä maksuvälineestä on elektroninen raha, jonka jokainen “kolikko” koostuu salatusta binäärisekvenssistä, jonka pankin palvelimen täytyy todentaa oikeaksi.

20 Keskitetyssä laskutuksessa joko myyjä tai kolmas osapuoli valvoo palvelujen käyttöä. Asiakasta laskutetaan jaksoittain, esim. kerran kuukaudes-sa. Lasku perustuu edeltävältä laskutusjaksolta kerättyihin valvontatietoihin.

' * Kolme tunnettua esimerkkiä keskitetystä laskutuksesta ovat sähkö-, puhelin- ja · luottokorttilaskutukset. Keskitetty laskutus koostuu kolmesta vaiheesta. En- 25 simmäinen on osapuolten välinen sopimus palveluista ja siihen liittyvästä laskutuksesta. Toinen vaihe on palvelujen käytön valvonta (tai mittaus) ja : käyttöä koskevien tietojen tallettaminen. Kolmas vaihe on laskun muodostami nen ja lähetys asiakkaalle. Lasku muodostetaan laskutusjärjestelmässä talle-tettujen tietojen perusteella.

: : ’: 30 Esim. puhelinverkossa käytettävä keskitetty laskutus perustuu tilaajien ja puhelinyhtiön väliseen sopimukseen. Sopimuksen ydin on siinä, että tilaaja >>t-: saa pääsyn puhelinpalveluihin, toisin sanoen hän voi ottaa ja vastaanottaa puheluja, ja vastikkeena tarjotusta palvelusta hän suorittaa, etukäteen mää-rättyjen taksojen mukaisesti, maksuja puhelinyhtiön hänelle lähettämien las-35 kujen mukaisesti. Laskut sisältävät tyypillisesti kahden tyyppistä veloitusta: kiinteitä maksuja ja käyttömaksuja. Kiinteät maksut ovat riippumattomia siitä, 2 113224 käytetäänkö palveluja vai ei. Käyttömaksut riippuvat siitä, kuinka paljon tilaaja on ottanut puheluja ja mahdollisesti myös siitä, kuinka paljon hän on vastaanottanut puheluja. Pystyäkseen veloittamaan käyttömaksut puhelinyhtiön on valvottava otettuja ja vastaanotettuja puheluja. Tällainen valvonta on yhteys-5 pohjaista ja sitä suorittavat verkon keskukset (switches).

Kuviossa 1 on havainnollistettu tunnettua puhelinverkossa käytettävää keskitettyä laskutusmenetelmää esittämällä osaa yleisestä puhelinverkosta. Jokaista otettua puhelua kohti verkon keskus SW (tilaajan paikalliskeskus) luo yhden tai useamman laskutustietueen CDR (Charging Data Record). 10 Nämä laskutustietueet talletetaan ensin muistiin ja lähetetään sen jälkeen keskitetylle laskutusjärjestelmälle, jossa ne talletetaan massamuistiin, esim. magneettinauhalle tai kovalevylle. Keskuksen ja laskutusjärjestelmän välissä saattaa olla vielä ylimääräinen prosessointivaihe, jossa laskutustietueet “esikäsitellään” laskutusjärjestelmää varten. Tällainen “esikäsittely” voi käsittää 15 esim. tariffiluokkakentän muunnoksen formaatista toiseen. Laskutusjärjestel män massamuistissa voi olla miljoonia tietueita. Tietueet muodostavat sen “raakatiedon”, jota laskutusjärjestelmä alkaa käsitellä. Laskutustietueiden käsittely tapahtuu siis erillisenä eräkäsittelynä laskutustietueiden generointiin nähden myöhempänä ajankohtana. Huomattakoon, että käytännössä laskutus 20 saattaa olla hyvinkin paljon monimutkaisempaa kuin edellä kuvattu esimerkki.

. Esim. solukkoverkossa saattaa jokainen puhelussa osallisena olevan matka- puhelinkeskus generoida laskutustietueita. Laskutusperiaate on kuitenkin /’· edellä esitetyn kaltainen.

: Jatkossa kutsutaan laskutustietueita myös lyhenteellä CDR ja lasku- 25 tustietueita muodostavaa ohjelmaa CDR-generaattoriksi.

··'.’ Puhelinpalvelujen keskitetty laskutus perustuu siis off-line -tyyppiseen v : laskutukseen sekä siihen, että verkossa on CDR-generaattoreja, jotka talletta vat yhteyksien muodostamis- ja purkutapahtumia. Tällainen laskutusjärjestel-,:mä ei kuitenkaan ole teknisesti tyydyttävä, kun verkossa ryhdytään tarjoamaan : 30 multimediapalveluja. Tähän on kaksi perussyytä. Ensinnäkin, monet tämän- hetkisistä multimediapalveluista käyttävät IP-protokoliaa (Internet Protocol), jolla tarjotaan yhteydettömiä palveluja. Puhelinverkon yhteyksiin perustuva laskutus ei sovi tällaiseen järjestelmään. Toiseksi, on selvää, että multimediapalvelujen laskutuksen on oltava riippuvainen siirrettävän informaation 35 sisällöstä. Nykyinen puhelinverkko voi valvoa yhteyksien muodostusta ja purkua, mutta se ei pysty suoraan valvomaan välitettävän informaation sisäl- 3 113224 töä. Käyttämällä CDR-generaattoreita verkon operaattorin on valittava kahden vaihtoehdon välillä: (a) joko laskutetaan vain yhteyksistä huomioimatta lainkaan informaation sisältöä tai (b) jokaisen toimituksen yhteydessä haetaan palvelun tuottajalta tieto siirrettävän informaation sisällöstä. Ensimmäinen 5 vaihtoehto merkitsee sitä, että operaattori ei pysty tarjoamaan keskitettyä laskutusta, jolloin ei myöskään pystytä tehokkaasti hyödyntämään puhelinverkossa jo olemassa olevia keskitettyjä laskutusjärjestelmiä. Asiakkaan kannalta tämä merkitsee sitä, että hän saa laskun operaattorilta ja sen lisäksi erilliset laskut jokaiselta palvelun tuottajalta. Toinen vaihtoehto johtaa puolestaan 10 pitkälle integroituneeseen, teknisesti hyvin monimutkaiseen järjestelmään, jossa on runsaasti liikennettä palvelimien ja CDR-generaattorien välillä.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on päästä eroon edellä kuvatuista epäkoh-15 dista ja saada aikaan ratkaisu, joka mahdollistaa muun muassa multimediapalvelujen keskitetyn laskutuksen jo olemassa olevaa toteutusta mahdollisimman hyvin hyödyntäen.

Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

20 Keksinnön ajatuksena on käyttää järjestelmässä ainakin yhtä erillistä . laitetta (jota kutsutaan laskutuspalveluksi), joka asiakkaan valitseman pal- velun perusteella neuvottelee yksittäistä palvelua koskevan on-line-sopimuksen asiakkaan kanssa tai joka ainakin pystyy tarkistamaan, onko :,:f: asiakas hyväksynyt tietyn palvelun annetuilla ehdoilla. Laskutuspalvelimet ··; 25 toimivat pisteinä, jotka välittävät laskutustietueita varsinaiseen laskutusjärjes- ’;·*· telmään ja ne pystyvät lisäksi tarkastamaan asiakaspäätteen generoimien 1 ‘ ‘ laskutustietueiden oikeellisuuden ennen niiden talletusta ja/tai toimitusta eteenpäin laskutusjärjestelmään. Käytännössä ratkaisu perustuu siis hyvin :: pitkälti puhelinverkossa jo olemassa olevaan toteutukseen, kuitenkin siten, että v : 30 palvelun käytön mittaus ja laskutustietueiden tai niihin liittyvien sanomien generointi suoritetaan verkon sijasta asiakkaan luona olevassa asiakaspäät-,...: teessä, joka lähettää laskutustietueet erilliselle laskutuspalvelulle.

• , Keksinnön mukainen järjestelmä on helppo ottaa käyttöön, koska se hyödyntää mahdollisimman hyvin jo olemassa olevia ratkaisuja. Lisäksi järjes-35 telmä on periaatteeltaan sellainen, että kaikki tietoturvallisuuden kannalta oleelliset osatekijät voidaan helposti toteuttaa: tiedon aitouden toteaminen 4 113224 (authentication), tiedon yhtenäisyys (integrity), tiedon kieltämisen eliminointi (siirtotapahtuman osapuolella ei jälkeen päin ole mahdollisuutta kieltää osallistumistaan, non-repudiation) ja yksityisyyden säilyttäminen (salakuuntelua ei voi tulkita saamaansa dataa).

5 Järjestelmä helpottaa myös palveluiden tuottajien tuloa markkinoille, koska palveluita varten on valmiina oma laskutusjärjestelmänsä (eli puhelinverkon laskutusjärjestelmä), eikä palvelujen tuottajien näin ollen tarvitse panostaa laskutuksen toteuttamiseen.

Järjestelmä sallii myös rinnakkaisten maksutapojen käytön, esim. 10 elektronisen rahan avulla tapahtuva kaupankäynti voidaan toteuttaa vaihtoehtoisena tai rinnakkaisena toteutustapana keksinnön mukaisessa järjestelmässä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa asiakkaan saaman palvelutason monitoroinnin. Koska monitorointi suoritetaan asiakaspäätteessä, joka myös generoi laskutustietueet, pystyy laskutustietueiden generointiprosessi reagoimaan 15 nopeasti palvelutason muutoksiin. Järjestelmä on myös helposti laajennettavissa (scalable).

Ratkaisu soveltuu käytettäväksi myös matkaviestin- tai solukkoverkoissa, joten palvelujen käyttö ei ole maantieteellisesti rajoitettua.

Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan lisäksi käyttää hyvinkin erilai-20 sissa tietoliikenneratkaisuissa, koska ratkaisu ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn tiedonsiirtoprotokollaan tai tiedonsiirtomenetelmään.

Kuvioluettelo : Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tar- 25 kemmin viitaten kuvioiden 2-10 mukaisiin esimerkkeihin oheisissa piirustuksis-sa, joissa * · · 1,: : kuvio 1 havainnollistaa puhelinverkossa käytettyä tunnettua laskutus- menetelmää, : : *: kuvio 2 havainnollistaa verkkoympäristöä, jossa keksintöä käytetään, 30 kuvio 3a havainnollistaa järjestelmän eri komponenttien välillä käytä- ‘,: vää sanomanvaihtoa ennen varsinaisen laskutuksen aloittamista, _ . kuvio 3b havainnollistaa kuviota 3a vastaavaa tilannetta, kun verkossa käytetään yhdyskäytäväkonetta laskutuspalvelimen ja palveluja tarjoavien ': : palvelimien välissä, :" ·' 35 kuvio 4 havainnollistaa asiakaspäätteelle avautuvaa sopimusikkunaa, kuvio 5a esittää erästä esimerkkiä asiakaspäätteen ja laskutuspalve- 5 113224 limen käymästä sanomanvaihdosta yhden laskutusistunnon aikana, kuvio 5b esittää tilannetta, jossa laskutuspalvelimen ja asiakaspäätteen kellot vaeltavat toisiinsa nähden, kuvio 6 havainnollistaa laskutustietueen rakennetta ja sisältöä, 5 kuvio 7a esittää asiakaspäätteen rakennetta toiminnallisena lohko- kaaviona, kuvio 7b esittää tarkemmin kuvion 7a CDR-generaattorin rakennetta, kuvio 8 havainnollistaa laskutuspalvelimen rakennetta toiminnallisena lohkokaaviona, 10 kuvio 9a havainnollistaa tapausta, jossa asiakas käyttää sellaisen palvelimen tarjoamia palveluja, joka ei kuulu asiakkaan oman laskutuspalvelimen hallitsemalle alueelle, kuvio 9b havainnollistaa laskutuspalvelimien välistä sanomanvaihtoa kuvion 9a tapauksessa, ja 15 kuvio 10 esittää esimerkkiä sanomanvaihdosta asiakaspäätteiden sijaitessa kaapeli-TV-verkossa.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten kuvion 2 esi-20 merkkiin, joka kuvaa keksinnön mukaista järjestelmää tyypillisessä toimintaympäristössään.

•..: Järjestelmään kuuluu ensinnäkin asiakkaan luona olevia päätelaitteita '·: CT, jotka voivat olla esim. henkilökohtaisia tietokoneita, matkaviestimiä tai : erillisiä asiakaspäätteitä, jotka liittyvät johonkin tavanomaiseen päätelaittee- 25 seen. Päätelaite voi myös olla integroitu esim. modeemiin.

Lisäksi järjestelmään kuuluu ainakin yksi laskutuspalvelu WD, joka ii: tarkastaa ja kerää asiakaspäätteen generoimia laskutustietueita. Laskutuspal velu voi olla esim. Internet-verkon reunalla Internet-palveluja tarjoavan ope-: raattorin ISP palvelimien yhteydessä. Loogisessa mielessä laskutuspalvelimen »* * : 30 sijoituspaikalla ei ole merkitystä, mutta käytännössä sijoituspaikan valintaan ‘ . vaikuttavat mm. seuraavat tekijät. Ensinnäkin laskutuspalvelimen on edullista olla yleisen puhelinverkon yhteydessä tai lähellä sitä, jotta laskutuspalvelulla . olisi mahdollisimman helppo pääsy puhelinverkossa jo olemassa olevaan laskutusjärjestelmään. Tehokkuuden kannalta on lisäksi oleellista, että asia-‘ ‘: 35 kaspäätteen ja laskutuspalvelimen välinen yhteys on mahdollisimman nopea ja viive on hyvin hallittavissa (mikä ei ainakaan nykyään toteudu, jos laskutuspal- 6 113224 velin on esim. syvemmällä Internet-verkossa). Koska järjestelmän tarkoituksena on lisäksi tarjota paikallista palvelua (maantieteellisesti rajatulla alueella) siten, että asiakkaille lähetetään esim. kuukausittain palvelulasku, ei ole mielekästä, että laskutuspalvelu sijaitsisi kaukana asiakkaista.

5 Laskutuspalvelimeen liittyy muisti MS (esim. magneettinauha), johon talletetaan kaikki ne laskutustietueet, jotka laskutuspalvelu on hyväksynyt. Tietyin väliajoin siirretään kertyneet laskutustietueet laskutusjärjestelmään BS, joka on edullisesti yleisessä puhelinverkossa PSTN jo olemassa oleva laskutusjärjestelmä tai esim. nykyisen kaltainen laskutusjärjestelmä, joka on sijoi-10 tettu laajakaistaverkkoon. Ennen laskutusjärjestelmään siirtoa laskutustietueet voidaan varastoida väliaikaisesti välivarastona toimivaan massamuistiin MS1.

Järjestelmään liittyy lisäksi palvelun tarjoajia, jotka tarjoavat asiakkaille niitä palveluja, joista asiakasta laskutetaan keksinnön mukaista menetelmää hyödyntäen. Kuviossa 2 on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty vain yksi palvelun 15 tarjoaja (viitemerkki SP1), joka voi tarjota esim. tilausvideopalvelua (Video-on-Demand) Internetin välityksellä.

Asiakaspääte CT voi olla kytketty verkkoon monilla eri tavoilla, kuten kuviossa 2 esitetään. Esim. ISDN-yhteydet ovat tällä hetkellä varteenotettava

vaihtoehto. ISDN-yhteys voidaan toteuttaa esim. tavanomaisen reitittimen R

20 kautta, jolloin ISDN-yhteydellä käytetään TCP/IP-protokollaa tai ISDN-kortin ja . ISDN-perusliittymän (BRI) kautta. Asiakaspääte voi kytkeytyä verkon keskuk- ,'’. seen myös modeemin ja analogisen tilaajalinjan välityksellä. Lisäksi esim.

« # » nykyiset ADSL (Asymmetrical Digital Subscriber Line) ja HDSL (High bit rate » I ·

Digital Subscriber Line) -tekniikat tarjoavat uusia mahdollisuuksia nopean ·*·' 25 datan ja videon siirtämiseksi puhelinverkon parikaapelia pitkin tilaajien pääte- * · · laitteille. Myöhemmin yhteydet voivat olla esim. ATM-yhteyksiä. Asiakaspääte *·* ’ voi olla myös esim. yrityksen tms. organisaation lähiverkossa tai se voi olla kaapeli-TV-verkon pääte. Internet-palveluja tarjoava operaattori voi puolestaan ! kytkeytyä verkon keskukseen esim. ISDN-perusjärjestelmäliittymän (PRI) v : 30 kautta.

• :··; Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksinnön mukaisen järjestelmän .toimintaa. Esimerkissä oletetaan, että laskutuspalvelun tarjoaja on erillinen , organisaatioyksikkö, joka hallitsemansa laskutuspalvelimen WD avulla hoitaa pelkästään palvelujen laskutusta. Laskutuspalvelun tarjoajalla on näin ollen 35 oma laskutusjärjestelmänsä BS.

Aluksi laskutuspalvelun tarjoaja tekee pitkäaikaisen sopimuksen 7 113224 kunkin palvelun tarjoajan kanssa. Tässä sopimuksessa laskutuspalvelun tarjoaja sitoutuu valvomaan palvelun käyttöä ja keräämään rahat käytöstä. Vastikkeena panoksestaan laskutuspalvelun tarjoaja voi saada esim. tietyn osan palveluiden tuotosta tai tietyn kiinteän maksun. Sopimuksen seuraukse-5 na palveluiden tuottajan kukin palvelu (esim. kukin elokuva) saa oman tunnisteensa, joka on sama sekä laskutuspalvelulla (WD) että palvelun tarjoajan palvelimella (SP1). Jokainen tunniste saa lisäksi siihen liittyvät laskutuspara-metrit, joita laskutuspalvelu käyttää. Keksinnön ensisijaisessa toteutustavassa laskutuspalvelimella on siis käytössään tietokanta, jossa on jokaisen tuottajan 10 jokaista palvelutunnistetta kohti sitä vastaavat laskutusparametrit. Kuten jäljempänä kuvataan, tätäkin toteutustapaa on mahdollista muuttaa esim. siten, että ko. parametrit siirretään palvelun taijoajan palvelimelta laskutuspalveli-melle jokaisen palveluistunnon alussa.

Tämän jälkeen laskutuspalvelun tarjoaja tekee pitkäaikaisia sopimuk-15 siä asiakkaiden kanssa (jotka ovat siis niitä henkilöitä, jotka käyttävät palvelun tarjoajien tarjoamia palveluja). Tämän seurauksena jokainen asiakas saa oman asiakastunnisteen, joka talletetaan laskutuspalvelimelle ja mahdollisesti myös palvelun tarjoajan palvelimelle. Lisäksi jokainen asiakas saa julkisen ja salaisen avaimen muodostaman avainparin, jolla hoidetaan laskutustietueiden 20 allekirjoitukset ja allekirjoitusten tarkistukset. Asiakkaan julkinen avain talletetaan laskutuspalvelimelle (ja salainen avain päätelaitteelle). Ensisijaisessa < * · toteutustavassa salainen avain on vain asiakkaan tiedossa. Asiakkaalle on I * · myös mahdollista antaa tietynlainen asiakasprofiili.

: Näiden pitkäaikaisten sopimusten jälkeen palvelujen hyödyntäminen • .: 25 voidaan aloittaa.

!.v Asiakkaan valittua tietyn palvelun, mutta ennen laskutuksen aloitta- ν' · mistä solmitaan asiakkaan ja järjestelmän välillä (lyhytaikainen) on-line- sopimus, joka kattaa ainoastaan asiakkaan juuri valitseman palvelun, esim.

i.v yhden elokuvan seuraamisen (tai tietyn ostoksen). Seuraavassa selityksessä v : 30 viitataan kuvioon 3a, jossa on esitetty on-line-sopimuksen syntymistä. Kuvios- .: sa on laskutuspalvelimen WD yhteydessä olevina tietokantoina esitetty palve- ,,,: lu-, laskutus- ja tilaajatietokannat.

Asiakkaan päätelaitteella CT on palveluselain (joka voi olla esim. jokin tunnettu WWW-selain), jolla asiakas etsii sopivia palveluja Internetistä. Löytä-: 35 essään sopivan palvelun, joka on tässä esimerkissä tarjoajan SP1 tilausvideo palvelu, asiakas valitsee ko. palvelun (esim. elokuvan) esim. klikkaamalla ko.

8 113224 vaihtoehtoa. Palvelun valintavaihetta on merkitty nuolella A. Tällöin siis asiakaspääte ja palvelun tarjoajan palvelin kommunikoivat keskenään.

Kun asiakas on suorittanut valintansa, palvelun tarjoajan palvelin lähettää (nuoli B) laskutuspalvelulle WD ko. elokuvan identifioivan palvelu-5 tunnisteen Sid sekä kyseistä tilaajaa vastaavan tunnisteen Cid, jonka se saa selville esim. asiakkaan selainohjelmalta vastaanottaneensa sanomien lähde-osoitteen (esim. TCP-yhteyden socket-osoite) perusteella. Selainohjelmalta edellytetään siis sitä, että ainakin laskutuspalvelun tarjoaja, mutta mielellään myös palvelun taijoaja, saa aina tietää kutsuvan asiakkaan identiteetin tai 10 osoitteen. Tilaajaa vastaava tunniste voidaan myös hakea esim. tilaajan antaman tunnussanan avulla tietokannasta, jolloin useampi eri asiakas voi käyttää palveluja samasta lähdeosoitteesta. On myös mahdollista, että verkossa on erillinen palvelin, joka peittää asiakkaan identiteetin palvelun tarjoajalta, mutta ilmoittaa sen laskutuspalvelun tarjoajalle, tosin tällainen on monimutkaisempi 15 järjestely.

Tämän jälkeen laskutuspalvelu WD käynnistää prosessin, joka hoitaa kyseisen palvelun käyttöä. Aluksi laskutuspalvelu hakee palvelutietokannaltaan kyseistä palvelua vastaavat parametrit ja lähettää (nuoli C) asiakaspäätteelle tietyn tyyppisen laskutustietueen (CDR), joka sisältää ko. palveluistun-20 non aikana käytettävät laskutusparametrit sekä sopimusnumeron. Saatuaan tällaisen aloittavan laskutustietueen asiakaspäätteellä oleva ohjelma avaa « V. asiakaspäätteen näytöllä ikkunan, jota kutsutaan jatkossa sopimusikkunaksi.

« »»

Kuviossa 4 on esitetty eräs esimerkki sopimusikkunasta käyttäen kuvitteellisia : V palvelinnimiä. Ikkunassa on esitetty laskutuspalvelimelta vastaanotettujen · ·; 25 tietojen perusteella perustiedot eri osapuolista sekä ko. palvelusta. Lisäksi » * * ikkunassa esitetään sopimusnumero, joka identifioi tämän yhden palveluistun- I ' ♦ '·’ non. Erotuksena edellä mainituista pitkäaikaisista sopimuksista tämä sopimus on siis lyhytaikainen sopimus, joka koskee vain tätä palveluistuntoa. Sopimus !kattaa siis vain esim. valitun elokuvan seuraamisen. Klikkaamalla hyväksymis- » » * v : 30 painiketta asiakas hyväksyy palvelun ja sen laskutusperusteet. Peruutus- « :··: painikkeen avulla asiakas voi peruuttaa palvelun käynnistämisen. Asiakas voi ;·: myös ohjelmoida päätteensä suorittamaan automaattisen hyväksymisen ‘ , tapauksissa, joissa esim. kokonaishinta tai hinta aikayksikköä kohti on pie nempi kuin haluttu arvo.

35 Asiakkaan suorittaman hyväksymisen seurauksena asiakaspääte palauttaa laskutuspalvelulle siltä vastaanottamansa laskutustietueen, kui- 9 113224 tenkin varustettuna digitaalisella allekirjoituksella (kuvio 3a, nuoli D). Digitaalisella allekirjoituksella tarkoitetaan tunnettua avainpariin perustuvaa salausalgoritmia, jossa salaus suoritetaan salaisella avaimella, jolloin kuka tahansa voi purkaa viestin julkisella avaimella. Tällä tavoin menetetään viestin luottamuk-5 sellisuus, mutta voidaan olla varmoja, että viesti on tullut oikeasta lähteestä. Lähettäjä ei siis voi kieltää lähettäneensä viestiä. Digitaalisessa allekirjoituksessa ei yleensä salata koko viestiä, vaan ainoastaan viestistä muodostettu “lyhennelmä” (digest), joka on eräänlainen tarkistussumma. Tämä “lyhennelmä” on kuitenkin salausteknisesti erittäin vahva, eikä ulkopuolinen 10 pysty luomaan viestiä, joka tuottaisi samanlaisen identtisen “lyhennelmän”. Lähettäjän salaisen avaimen avulla salataan “lyhennelmä” ja aikaleima, jolloin näistä muodostuu digitaalinen allekirjoitus. Allekirjoituksen toteuttamisessa on monia erilaisia, tunnettuja vaihtoehtoja. Koska keksintö ei kuitenkaan liity allekirjoitukseen, ei sen toteuttamista kuvata tässä yhteydessä tarkemmin. 15 Kiinnostunut lukija löytää tarkempaa tietoa monista alaa kuvaavista teoksista. (Esim. Schneier, Applied Cryptography, ISBN 0-471-11709-9, Wiley & Sons, 1996.)

Laskutuspalvelu WD suorittaa tämän jälkeen sinänsä tunnetulla tavalla allekirjoituksen tarkastuksen todentaakseen CDR:n oikeellisuuden. 20 Tätä varten laskutuspalvelu hakee tilaajatietokannastaan ko. asiakkaan julkisen avaimen (nuoli E). Hyväksymänsä laskutustietueen laskutuspalvelu tai- f lettaa laskutustietokantaansa (nuoli F) tietyksi ajaksi siltä varalta, että asiak- t . « ; / kaalia on myöhemmin huomautettavaa ko. palvelusta. Tämän jälkeen lasku- • I ft “V tuspalvelin pyytää palvelun tarjoajaa aloittamaan informaation lähetyksen "Ί 25 asiakkaalle (nuoli G).

f I *

Edellä kuvattua menettelyä voidaan varioida esim. niin, että palvelin i » * ‘ SP1 lähettää asiakkaan suorittaman palveluvalinnan jälkeen palvelutunnisteen ja muut mahdollisesti tarvittavat tiedot suoraan asiakaspäätteelle, joka uudel- 1 I t leenlähettää palvelutunnisteen laskutuspalvelulle. Jotta asiakas ei voisi ‘ 1 ‘ 30 muuttaa palvelutunnistetta, palvelimen tulee varustaa viesti digitaalisella alle- ': ·! kirjoituksella, jonka laskutuspalvelu tunnistaa tai laskutuspalvelimen tulee erikseen tarkistaa palvelutunniste palvelimelta (SP1) saatuaan tunnisteen t . asiakaspäätteeltä. Toinen variaatiomahdollisuus on antaa palvelimen SP1 muodostaa aloittava laskutustietue, joka sisältää ko. palveluistunnon aikana 35 käytettävät laskutusparametrit. Tällöin laskutuspalvelu pelkästään tarkistaa sanoman ja välittää sen eteenpäin asiakaspäätteelle, tai laskutuspalvelu voi 10 113224 lisätä sanomaan käyttämänsä sopimusnumeron.

On myös mahdollista käyttää verkossa erillistä yhdyskäytäväkonetta laskutuspalvelimen ja palveluja tarjoavien palvelimien välissä. Tällaisessa tapauksessa yhdyskäytäväkoneessa on lista tarjolla olevista palveluista ja 5 palvelin SP sisältää ainoastaan varsinaisen palveluinformaation (esim. video-datan). Kuvio 3b havainnollistaa on-line-sopimuksen syntymistä tällaisessa vaihtoehdossa. Tässä tapauksessa siis yhdyskäytävänne GW hoitaa samat toimenpiteet kuin palvelin kuvion 3a vaihtoehdossa. Kun yhdyskäytävänne on saanut laskutuspalvelulta informaation lähetyspyynnön (nuoli G), se lähettää 10 palvelimelle aloituspyynnön (nuoli H), joka sisältää asiakaspäätteen osoitteen ja palvelutunnisteen. Tässä toteutusvaihtoehdossa voidaan käyttää ylimääräistä tarkistusta, jossa yhdyskäytävänne tarkistaa erikseen palvelimelta, voidaanko tilaajalle toimittaa pyydetty palvelu. Tähän ylimääräiseen tarkistukseen, jota on merkitty katkoviivoilla kuviossa 3b, voi olla useita eri syitä, esim.

15 palvelimen kuormitustilanteen tarkistus. Laskutuspalvelimen ja yhdyskäytävä-koneen ei tarvitse sijaita fyysisesti erillään, vaan ne voidaan integroida samaan koneeseen.

Seuraavassa kuvataan menetelmän toimintaa sen jälkeen, kun on-line-sopimus on solmittu käyttäen joitakin edellä kuvatuista toteutustavoista.

20 Palvelun lähdettyä käyntiin (esim. elokuvan alettua) asiakaspääte lähettää esim. tietyin väliajoin digitaalisesti allekirjoitettuja laskutustietueita, joista kukin sisältää tiedon laskutettavasta määrästä. Jokainen lähetettävä

* 1 I

, CDR edustaa siis laskutusta tietyltä aikaväliltä ja kokonaislaskutus saadaan * Γ · "V selville laskemalla yhteen laskutettavat määrät kaikista laskutustietueista, • » "! 25 jotka liittyvät samaan sopimusnumeroon. Kahden peräkkäisen CDR:n välinen S ' * aika (ja siten myös yhtä CDR:ää vastaava veloitus) voi riippua esim. palvelun i * « ' * ’ ' tuottajasta.

Laskutuspalvelin tarkistaa jokaisen laskutustietueen alkuperän käyt- ' täen ko. asiakkaan julkista avainta sekä tallettaa hyväksymänsä laskutustietu- > : 30 eet laskutustietokantaansa.

;·*! Laskutustietokannasta laskutustietueet siirretään ajoittain laskutus- ;·«'} järjestelmään BS (kuvio 2), jossa niistä muodostetaan sinänsä tunnetulla ' , tavalla laskuja, jotka toimitetaan asiakkaalle. Yksi lasku sisältää listan ja veloi- . tukset kaikista niistä palveluista, joita asiakas on käyttänyt laskutusjakson

> I I

i 35 (esim. kuukauden) aikana. Lasku voidaan toimittaa paperikopiona postitse tai se voidaan toimittaa asiakaspäätteelle elektronisessa muodossa. Koska las- 11 113224 kutusjärjestelmän toiminta on sinänsä tunnettua, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

Järjestelmässä käytettyjä laskutustietueita (laskutussanomia) voi olla esim. yhdeksää eri tyyppiä (0...8) seuraavasti: 5 0. Sopimus: Tämä on aloittava laskutustietue (nuoli C, kuvio 3), jonka laskutuspalvelu lähettää (allekirjoittamattomana) asiakkaalle ja jonka asiakas-pääte palauttaa allekirjoitettuna laskutuspalvelulle, mikäli asiakas hyväksyy sopimuksen.

1. Maksu: Tätä tyyppiä olevat laskutustietueita lähetetään asiakkaan 10 päätelaitteelta allekirjoitettuina sopimusistunnon aikana laskutuspalvelimelle, joka tarkistaa ne.

2. Loppu: Tämän tyyppinen CDR vastaa muuten tyyppiä 1, mutta se sisältää lisäinformaationa sen, että se on viimeinen CDR, jonka asiakaspääte lähettää kulumassa olevan sopimusistunnon aikana. Tämän tyyppinen tietue 15 lähetetään esim. asiakkaan pysäyttäessä palvelun ja sitä voidaan käyttää myös kertatyyppiseen laskutukseen.

3. Pulssi: Tämän tyyppinen CDR lähetetään laskutuspalvelimelta asiakaspäätteelle. Tarkoituksena on ilmoittaa asiakaspäätteelle, että sen tulisi lähettää uusi CDR, mikäli palvelua aiotaan jatkaa. Mikäli asiakaspääte ei 20 lähetä kelvollista CDR:ää tietyn ajan kuluessa, laskutuspalvelu lähettää kes-keytyssanoman palvelun tarjoajan palvelimelle.

* 4 * ·;··’ 4. Puuttuva järjestysnumero: Lähetetään laskutuspalvelimelta asia- » · t ' “> kaspäätteelle (jatkuvan laskutussopimuksen aikana) ilmoittamaan, että tietyn *'·: i järjestysnumeron omaava CDR ei ole saapunut laskutuspalvelimelle tai saa- 25 punut CDR oli kelvoton. Tällöin asiakaspäätteellä on tilaisuus suorittaa uudel-leenlähetys tilanteen korjaamiseksi. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan välttä-mättä tarvitse tällaista funktionaalisuutta. Mikäli asiakaspääte ei vastaa tällaiseen CDR:ään, paras vaihtoehto on, että laskutusjärjestelmällä ei ole oikeutta • t: laskuttaa menetetyn CDR:n osuutta.

: i : 30 5. Modifioitu sopimus: Tämän tyyppinen CDR lähetetään laskutuspal- ,velimelta asiakkaalle ja se vastaa muuten tyypin 0 laskutustietueita, mutta , .; sopimusnumero ei ole uusi, vaan sama kuin sillä hetkellä käytettävällä lyhytai kaisella sopimuksella. Tämä laskutustietue lähetetään keskellä palveluistuntoa merkiksi siitä, että laskutusparametrit ovat muuttuneet. Asiakaspääte voi esim.

35 hyväksyä uuden sopimuksen automaattisesti, mikäli hinta on laskenut, muussa tapauksessa voidaan edellyttää asiakkaan suorittamaa hyväksyntää.

12 113224 6. Keskeytys: Tämän tyyppinen CDR voidaan lähettää kummassa suunnassa tahansa indikoimaan sitä, että sopimus lopetetaan. Lähettäjä suorittaa CDR:n allekirjoituksen.

7. Digitaalinen raha: Laskutusjärjestelmää on mahdollista hyödyntää 5 niinkin, että tiettyyn maksuun liittyvä CDR (tyyppi 1 tai 2) sisältää maksun digitaalisena rahana. Laskutuspalvelu ei kuitenkaan siirrä digitaalista rahaa laskutusjärjestelmään, vaan siirtää ne suoraan esim. pankin palvelimelle (aina kerättyään tietyn, suhteellisen pienen summan digitaalista rahaa) tai muun organisaation ylläpitämälle verkon palvelimelle (palvelin BS’ kuviossa 2), joka 10 suorittaa veloituksen suoraan asiakkaan tililtä. Digitaalista rahaa voidaan käyttää keskitetyn laskutusjärjestelmän BS ohella tavanomaisen elektronisen kaupankäynnin tapaan tai vaihtoehtoisena toteutustapana keskitetyn laskutusjärjestelmän sijasta.

8. Laskutuksen tahdistus: Lähetetään laskutuspalvelulta asiakas-15 päätteelle (jatkuvan laskutussopimuksen aikana) ilmoittamaan, että maksu- CDR:iä lähetetään liian tiheästi. Tällöin asiakaspääte voi hypätä yhden maksu-CDR:n lähetyksen yli.

Kuviossa 5a on havainnollistettu erästä esimerkkiä asiakaspäätteen ja laskutuspalvelun käymästä sanomanvaihdosta. Kunkin sanoman tyyppi on 20 merkitty sanomaa merkitsevän nuolen yläpuolelle. Digitaalisella allekirjoituksella varustetut sanomat on esitetty yhtenäisellä viivalla ja ilman allekirjoitusta • ·: olevat sanomat (joita on tosin vain yksi, joka sekin voi olla allekirjoitettu) katko- : ’·: viivalla. Kuviossa on esitetty tapaus, jossa laskutuspalvelu havaitsee kerran i palvelun aikana, että tietty laskutustietue puuttui välistä.

25 Riippuen siitä, suoritetaanko asiakaspäätteellä samanaikaisesti paljon M.· muita prosesseja, voi kahden peräkkäisen, tyyppiä 1 olevan CDR:n välinen v ·* aika T vaihdella. Mikäli kuormitus asiakaspäätteessä kasvaa suureksi ja CDR:n generointi myöhästyy nimellisarvostaan, on CDR:n sisältämä veloitus • : ‘: vastaavasti suurempi.

: T: 30 Käytännössä jatkuvaan laskutukseen liittyy asiakaspäätteiden kellojen , | . vaeltelusta johtuva tahdistusongelma, jonka seurauksena asiakaspääte ei lähetä oikealla tahdilla. Tämä ongelma voidaan ratkaista esim. siten, että laskutuspalvelimen annetaan hyväksyä tietyn suuruinen “virhe” kerättyjen maksujen kokonaismäärässä (esim. 3 prosenttia). Tätä “virhettä” voi lisätä 35 asiakassovelluksen mahdollisesti käyttämä pienempi lasken-ta/pyöristystarkkuus. Mikäli “virhe” kasvaa laskutusistunnon kuluessa suurem- 13 113224 maksi kuin se, jonka laskutuspalvelu voi hyväksyä, laskutuspalvelu lähettää tyyppiä 4 olevan laskutustietueen, jossa järjestysnumero on yhtä suurempi kuin viimeksi vastaanotetun laskutustietueen järjestysnumero. Tämän jälkeen on eri vaihtoehtoja, kuinka asiakaspääte vastaa ko. laskutustietueeseen.

5 Asiakaspääte voidaan esim. ohjelmoida hyväksymään automaattisesti kaikki tällaiset laskutustietueet, joissa rahamäärä on tiettyä ennalta määrättyä rajaa pienempi.

Kuviossa 5b on havainnollistettu edellä kuvattua tilannetta esittämällä laskutuspalvelimen peräkkäisiä aikakehyksiä viitemerkillä WDTF ja asiakasit) päätteen aikakehyksiä niiden alapuolella viitemerkillä CTTF. Asiakaspääte lähettää kunkin aikakehyksensä alussa maksu-CDR:n (tyyppi 1). Kun lasku-tuspalvelimella esiintyy aikakehys, jota kohti ei ole tullut maksua, se lähettää tyyppiä 4 olevan CDR:n, johon asiakaspääte vastaa tässä tapauksessa automaattisesti lähettämällä maksu-CDR:n ja heti perään toisen seuraavan maksu-15 CDR:n, kun asiakaspäätteen seuraava aikakehys alkaa.

Mikäli asiakaspäätteen kello on liian nopea, lähettää asiakaspääte jossakin vaiheessa kaksi maksu-CDR:ää laskutuspalvelimen yhden aikakehyksen aikana. Tällainen tilanne voidaan korjata esim. siten, että laskutuspalvelu lähettää asiakaspäätteelle ylimääräisen sanoman, joka on loogisessa 20 mielessä päinvastainen verrattuna tyyppiä 4 olevalle CDR:lle. Saatuaan tällaisen ylimääräisen CDR:n asiakaspääte hyppää yhden maksu-CDR:n yli. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan oma CDR-tyyppinsä (tyyppi 8).

Kaikki järjestelmässä tarvittava laskutusinformaatio siirretään proto-i kollasanomien (eli laskutustietueiden) peräkkäisissä kentissä. Kuviossa 6 on .,;; ‘ 25 esitetty laskutustietueissa käytettävät kentät: f,·’: TYYPPI: Kertoo CDR:n tyypin eli mikä yllä kuvatuista kahdeksasta i': *: laskutustietueesta on kysymyksessä.

PITUUS: Pituuskenttä kertoo CDR:n kokonaispituuden tavuina, mu-: kaan lukien tyyppi-ja pituuskentät.

;‘j‘: 30 SOPIMUSNUMERO: Tämä kenttä sisältää laskutuspalvelimen anta- ’ . man kokonaisluvun, joka on sama kaikille CDR-tietueille, jotka liittyvät samaan laskutusistuntoon.

. * JÄRJESTYSNUMERO: Kokonaisluku, joka kertoo CDR:ien keskinäi- :"·· sen generointijärjestyksen saman laskutusistunnon aikana. Asiakaspääte :'· 35 antaa takaisin palauttamalleen sopimus-CDRJIe (tyyppi 0) numeron nolla, minkä jälkeen se kasvattaa numeroa yhdellä jokaista CDR:ää kohti. Tämä 14 113224 kenttä on määrittelemätön CDR-tyypeissä 3, 5, 6 ja 7 ja tyypissä 4 se indikoi puuttuvan CDR:n järjestysnumeroa.

PALVELUTUNNISTE: Tämän kentän sisältö kertoo, mistä palvelusta laskutetaan. Kenttässä oleva parametri saa arvon laskutuspalvelun tarjoajan ja 5 (multimedia)palvelun tarjoajan välisen sopimuksen seurauksena.

PALVELUTYYPPI: Tämä kentän sisältämä parametri luokittelee palvelut karkeasti eri luokkiin tilastollisia tarkoituksia varten, esim. WWW-sivut, tilausvideo, tiedostonsiirto, jne.

ALOITUSAIKA: Kentässä oleva parametri osoittaa kulumassa ole- 10 vaa aikaa CDR-tyypeissä 0 ja 5 sekä 3, 4 ja 6 sekä laskutusjakson aloitusai-kaa tyypeissä 1 ja 2.

LOPETUSAIKA: Kentän parametri määrittelee laskutusistunnon päättymisen tyyppiä 1 ja 2 olevissa CDR:issä. Tyyppiä 0 ja 5 olevissa CDR:issä on aloitus-ja lopetusaikojen välinen erotus suurin sallittu laskutusvä-15 li. Muun tyyppisissä CDR.issä tätä parametriä ei ole määritelty.

TUNNISTEET: Tämän kentän parametri kertoo asiakkaan, laskutus-palvelimen ja palvelimen tunnisteet. Tunnisteet voivat olla kokonaislukuja tai verkko-osoitteita, mutta niiden täytyy olla uniikkeja laskutusjärjestelmän sisällä.

MAKSUTAPA: Kentän sisältämän parametri on määritelty tyyppiä 0, 20 5, 1 ja 2 oleviin CDR:iin. Maksutavat voidaan luokitella esim. seuraavasti: ilmainen, kertaveloitus (yhdellä CDR:llä), periodinen tai ulkoa laukaistava, eli asiakaspäätteen toinen prosessi voi suorittaa laukaisun. Esim. asiakaspäät-*i teen videotoistimen ohjelma voi laukaista CDR.n generoinnin vaikkapa mi- :.: I nuutin välein, jos viimeisen kuluneen minuutin aikana on vastaanotettu kelvol- 25 lista videosignaalia.

1.RAHAMÄÄRÄ: Tämä kenttä kertoo asiakkaalle syntyneen velan (joko 1 ,· · koko istuntoa kohden tai kahden CDR:n väliseltä ajalta).

LIIKENNEDATA: Kenttä sisältää asiakaspäätteessä olevalta ulkoi-seita sovellukselta asiakaspäätteelle lähetettävää informaatiota, joka lähete-: ‘ ‘: 30 tään edelleen verkkoon.

, ALLEKIRJOITUS: Tämä kenttä sisältää asiakkaan digitaalisen alle- t . kirjoituksen, jota käytetään CDR:n oikeellisuuden todentamiseen.

Oheisessa liitteessä 1, joka sisällytetään tähän hakemukseen on kuvattu tarkemmin CDR:ien rakenne käyttäen ASN.1 -notaatiota (Abstract 35 Syntax Notation 1), joka on tietoliikennealalla yleisesti käytetty kuvauskieli, jonka avulla kuvataan tietorakenteita. Abstrakti syntaksi kuvauskieli ja sitä 15 113224 vastaava siirtosyntaksi, joka on puolestaan säännöstö kuvauskielen avulla kuvattujen tietorakenteiden kuvaamiseksi bittivirraksi, on määritelty ISO-standardissa 8824.

Laskutustietueita voidaan lähettää esim. IP-pakettien datakentässä, 5 jossa voi olla yksi tai useampi laskutustietue.

Kuviossa 7a on esitetty asiakaspäätteen CT rakennetta toiminnallisena lohkokaaviona. Keksinnön kannalta laitteen ytimen muodostaa CDR-generaattori CG, joka synnyttää laskutustietueita. CDR-generaattoriin liittyy turvakirjasto SL, jonka muistissa on asiakkaan henkilökohtainen salausavain ja 10 joka hoitaa laskutustietueiden allekirjoitusta. CDR-generaattori synnyttää CDR:t ja lähettää ne turvakirjastoon, jossa suoritetaan niiden allekirjoitus käyttäen asiakkaan henkilökohtaista salausavainta. Turvakirjasto palauttaa allekirjoitetut CDR:t takaisin CDR-generaattorille, joka lähettää ne edelleen laskutuspalvelulle WD.

15 Mikäli sovellus tai ympäristö on sellainen, että asiakaspäätteen ja laskutuspalvelun välillä on välitettävä salattuja sanomia, turvakirjasto toteuttaa salauksen, allekirjoituksen ja allekirjoituksen tarkastamisen.

Turvakirjasto voidaan toteuttaa joko laitteistopohjaisena tai ohjelmistopohjaisena. Laitteistopohjainen ratkaisu on kuitenkin nopeampi. Turvakir-20 jasto tai sen osa voidaan näin ollen toteuttaa esim. älykortille, joka sisältää mm. asiakkaan henkilökohtaisen salausavaimen.

• i Lisäksi asiakaspäätteeseen kuuluu elimet palvelun vastaanottamisek- : si. Nämä voivat muodostua esim. palvelutoistimesta VP, joka voi olla esim.

: videotoistin, joka toistaa verkosta vastaanottamansa videosignaalin ja joka voi 25 lisäksi antaa CDR-generaattorille laskutustietueiden generointikäskyt. Palve-1, ·.: luselain SB, palvelutoistin VP ja CDR-generaattori ovat yhteydessä verkkoon </ : päätteen tietoliikennekirjaston CL kautta. Viimemainittu muodostaa sen proto kollapinon, jonka mukaan asiakaspääte kulloinkin toimii. Tämä protokollapino : : [: voi olla esim. TCP/IP-pino, joka voi olla esim. Microsoft Winsock -ohjelma.

30 Asiakaspäätteessä voi myös olla veloituslaskuri BC, jotta asiakas voi , tarkistaa laskutuspalvelun tarjoajalta saamansa laskun oikeellisuuden omalta . laitteeltaan. Lisäksi asiakaspäätteessä voi olla erilaisia elimiä tulevan infor maatiovirran palvelutason (QoS) valvomiseksi, esim. videotoistin voi antaa : ' lähteelle käskyn lopettaa informaation siirto, kun palvelun laatu laskee alle : 35 tietyn rajan.

Kuvio 7b esittää tarkemmin CDR-generaattorin toiminnallista lohko- 16 113224 kaaviota. Sopimuslogiikkayksikkö CLU1 hoitaa laskutustietueiden muodostusta konfigurointitietokannan CDB sisältämien tietojen perusteella. Se sisältää logiikan, joka siirtää vastaanottamansa sopimustiedot graafiselle käyttöliittymälle GUI ja muodostaa edellä kuvatun kaltaisia laskutustietueita. Tämä 5 logiikka sisältää ajastinelimet TM, jotka määräävät kahden peräkkäisen CDR:n välisen ajan. Sopimuslogiikkayksikkö CLU1 on yhteydessä tietoliikennekirjas-toon ja verkkoon ulkoisen ohjausrajapinnan ECI kautta sekä palvelutoistimeen sisäisen ohjausrajapinnan ICI kautta. Ulkoinen ohjausrajapinta suorittaa muunnoksen sisäisen ja ulkoisen CDR-formaatin välillä. Sisäinen ohjausraja-10 pinta hoitaa puolestaan sanomanvaihtoa palvelutoistimen ja sopimuslogiik-kayksikön välillä suorittaen tarvittaessa muunnoksen palvelutoistimen käyttämän sanomaformaatin ja laitteen sisäisen sanomaformaatin välillä. Sisäisen ohjausrajapinnan ja palvelutoistimen välinen yhteys (rajapinta A3) voidaan toteuttaa esim. tietoliikennekirjaston kautta (TCP-socket). Konfigurointitieto-15 kantaan CDB talletetaan tiedot käyttäjän tekemistä asetuksista (user preferences) ja se voi myös eri palveluihin (esim. elokuviin) liittyvää informaatiota, joka esitetään asiakkaalle vastaanotetun palvelutunnisteen perusteella. Tämä tietokanta voidaan toteuttaa esim. Microsoft Access tai Borland Paradox -ohjelmalla. Konfigurointitietokantaa hallitaan hallintayksikön MM kautta. Hal-20 lintayksikkö, konfigurointitietokanta ja sopimuslogiikkayksikkö ovat kaikki yhteydessä laitteen graafiseen käyttöliittymään GUI, jonka toteutuksessa ·: voidaan käyttää esim. JAVA-appletteja tai esim. Microsoft Visual Basic - ohjelmointityökalua. (Java-appletit ovat pieniä ohjelmapaketteja, jotka siirtyvät : käyttäjän koneeseen, kun hän avaa sellaisen WWW-sivun, johon on liitetty 25 appletteja). Osa konfigurointitietokannasta voi olla verkossa.

*,:,: Mikäli palvelutöistä on tarkoitettu esim. tilausvideopalveluun, se »,·’ ·' voidaan toteuttaa esim. henkilökohtaisen tietokoneen ja tilausvideopalveluun tarkoitetun ohjelman avulla. Eräs tällainen ohjelma on StreamWorks, valmis-; taja Xing Technology Inc., USA.

30 Hallintayksikkö ja sopimuslogiikkayksikkö ovat rajapinnan A3 kautta ,yhteydessä turvakirjastoon. Turvakirjasto ja rajapinta A3 voidaan toteuttaa . esim. Setec Oy:n SETCOS 3.1 -älykortin avulla tai jollain muulla vastaavalla I · tuotteella, joka perustuu kansainvälisiin älykorttistandardeihin.

: Menetelmän toteuttamiseksi käytettävät tiedonsiirtomenetelmät vaih- 35 televat sen mukaan, minkälaiset verkot ovat kysymyksessä ja miten asiakas-pääte on kytketty verkkoon. Mikäli asiakaspääte on kytketty verkkoon esim.

17 113224 reitittimen (IP-kanavan) kautta, laskutustietueet voidaan lähettää TCP-kehyksissä. Mikäli asiakkaalla on esim. ISDN-yhteys (2B+D), CDR:t voidaan lähettää ISDN-merkinantopaketeissa (User-to-User-sanomissa) D-kanavalla tai toisella B-kanavalla voidaan toteuttaa esim. TCP-yhteys. Laskutustietueet 5 voidaan lähettää myös esim. SS7-verkon TCAP-sanomissa. Tiedonsiirron kannalta oleellista on ainoastaan se, että asiakaspäätteen, laskutuspalvelimen ja palvelimen välillä on haluttu kytkennällisyys (connectivity), joka mahdollistaa edellä kuvattujen sanomien siirron.

Edellä ei myöskään ole puututtu siihen, kuinka informaatio välitetään 10 palvelun tuottajalta asiakkaalle, koska se ei liity suoranaisesti keksintöön. Informaatio voidaan siirtää paketeissa (kuten Internetissä tehdään nykyisinkin) tai siirtoon voidaan käyttää palvelulle dedikoituja yhteyksiä (joko kiinteitä tai virtuaalisia). Jokin palvelu, esim. tilausvideo saattaa vaatia dedikoitua yhteyttä asiakkaan ja palvelimen välillä. Verkko-operaattori voi laskuttaa näistä yhteyk-15 sistä erikseen, mutta mikäli keksinnön mukaisessa menetelmässä halutaan yhdistää laskuun tietty osuus yhteyksien käytöstä, on verkon keskuksien generoimat CDR:t kerättävä. Tällöin on edullista, että nämä CDR:t sisältävät sopimusnumeron, koska silloin yhteyksien hinta voitaisiin suhteuttaa siihen palveluun, joka aiheutti yhteyden muodostamisen. Näin ollen on edullista, että 20 kutsuva osapuoli välittää sopimusnumeron keskukselle. Tämä voidaan tehdä esim. yhteyden muodostamiseen ja purkamiseen liittyvissä hallintasanomissa > (· ··' (yhteys, jolla palvelu toteutetaan). Yhteydet ja palvelun käyttö voidaan kytkeä *. " toisiinsa myös käyttämällä CDR:issä aikaleimoja.

. i Kuviossa 8 on havainnollistettu laskutuspalvelimen WD rakennetta 25 yleisen tason lohkokaavion avulla. Laitteen ytimen muodostaa sopimuslogiik- 1.:.: kayksikkö CLU2, jolla on käytettävissään palvelutietokanta SED, tilaajatieto- 1. ·* : kanta SUD ja laskutustietokanta BD. Palvelutietokanta käsittää tiedot eri pal velun tuottajien palveluista ja niiden laskutusparametreista. Laskutuspalvelu f : : voi myös muuttaa itsenäisesti laskutusparametrejä, esim. vuorokauden ajan 30 mukaan. Tilaajatietokanta käsittää laskutuspalvelua hoitavan operaattorin . asiakastiedot (mm. kunkin asiakkaan julkisen avaimen). Laskutustietokantaan , talletetaan asiakaspäätteiltä vastaanotetut laskutustietueet. Sopimuslogiik- kayksikköön liittyy salauslohko CM, joka hoitaa laskutustietueiden allekirjoituksen tarkistuksen. Tämä lohko vastaa asiakaspäätteen lohkoa SL. Sopimuslo-35 giikkayksikkö vastaanottaa asiakaspäätteiden allekirjoittamia laskutustietueita asiakaspäätteiltä ja siirtää ne salauslohkon tarkistettavaksi. Hyväksytyt lasku- 18 113224 tustietueet sopimuslogiikkayksikkö tallettaa laskutustietokantaan. Sopimuslo-giikkayksikkö on yhteydessä verkkoon tietoliikennekirjastonsa CL’ kautta, joka muodostaa sen protokollapinon, jonka mukaan yhteys kulloinkin rakennetaan.

Käytännössä edellä kuvatut toiminnallisuudet omaavat sopimuslogiik-5 kayksiköt voidaan toteuttaa esim. jonkin kansainväliseen SDL-standardiin (System Description Language) perustuvan työkalun avulla, esim. Telelogic AB:n SDT-työkalun avulla.

Laskutuspalvelimen tietokannat voivat olla edellä (kuvio 2) esitetyssä muistissa MS, joka on laskutuspalvelimen yhteydessä. Tämän lisäksi voidaan 10 laskutustietueet tallettaa erilliseen massamuistiin MS1 (kuvio 2), joka on verkossa laskutuspalvelimen ja laskutusjärjestelmän välissä ja joka on organisoitu siten, että laskutusjärjestelmän on helppo käsitellä siellä olevaa informaatiota. Tällaisella erillisellä tietokannalla voidaan palvelun tarjoajille järjestää mahdollisuus tehdä tietokantaan erilaisia kyselyjä palveluiden kehittämiseksi. Palvelun 15 tuottaja tai asiakas voi esim. kysellä tietyn palvelun aikaansaamaa laskutusta keskellä laskutusjaksoa (esim. sähköpostin avulla).

Tilaaja- ja palvelutietokannat voivat olla sekä laskutuspalvelussa että palvelun tarjoajan palvelimessa (viime mainittu voi käyttää niitä esim. tiedon aitouden toteuttamiseen, authentication). Näitä tietokantoja voivat 20 lisäksi ylläpitää eri organisaatiot, eikä tietokantojen tarvitse olla identtisiä. Esim. palveluja, jotka ovat ilmaisia, ei tarvitse tallettaa laskutuspalvelimen tietokan-• ·: nalle. Myöskään tietokannoissa olevien tilaaja- ja palvelutietueiden ei tarvitse olla identtisiä. Ainoastaan niiden tilaaja- ja palvelutunnisteiden, jotka palvelun : tarjoava palvelin lähettää laskutuspalvelimelle on oltava identtisiä.

25 Laskutuspalvelu voi myös käsittää useita rinnakkaisia palvelinyksi- köitä ja niiden yhteydessä voidaan käyttää tunnettuja kuormanjakoperiaatteita · varustamalla esim. yhteisellä kuormanjakoyksiköllä, joka jakaa palvelupyynnöt tietyllä tavalla rinnakkaisten yksiköiden kesken.

i \ : Keksinnöllä tarjottava palvelu on tarkoitettu paikalliseksi siten, että : :': 30 yksi laskutuspalvelu hallitsee tiettyä joukkoa asiakkaita, jotka ovat sijoittuneet maantieteellisesti rajoitetulle alueelle. Kuviossa 9a on esitetty kahden eri . laskutuspalvelimen, WD1 ja WD2 hallitsemat alueet SA ja SA’. On luonnolli sestikin mahdollista, että tietyn laskutuspalvelimen asiakas käyttää sellaisen palvelimen palveluja, joka sijaitsee toisen laskutuspalvelun tarjoajan (ja siten 35 myös toisen laskutuspalvelimen) hallitsemalla alueella, esim. toisen kaupungin tai valtion alueella. Kuviossa 9a on havainnollistettu tällaista tilannetta, jossa 19 113224 asiakas C1, joka sijaitsee laskutuspalvelimen WD1 hallitsemalla alueella ottaa yhteyden palvelimeen S3, jolla on sopimus laskutuspalvelua WD2 hallitsevan laskutuspalvelun tarjoajan kanssa. Kuviossa 9b on havainnollistettu sanomien lähetystä.

5 Laskutuspalvelimen WD2 saadessa asiakkaan tunnisteen Cid (tai osoitteen) sekä palvelutunnisteen Sid palvelimelta S3 se huomaa, että ko. asiakas ei ole sen oma. Laskutuspalvelun tarjoajien on tässä tapauksessa tehtävä keskinäinen sopimus, jolloin laskutuspalvelu WD2 voi lähettää, saatuaan asiakas- ja palvelutunnisteet palvelimelta S3, aloittavan CDR:n (sopimus-10 CDR) laskutuspalvelulle WD1, joka muuttaa laskutuspalvelinkohtaiset tiedot (laskutuspalvelimen tunniste ja sopimusnumero) vastaamaan omia tietojaan ja lähettää tämän jälkeen aloittavan CDR:n ko. asiakkaalle. Laskutuspalvelulta WD2 tullut sopimus-CDR linkitetään asiakkaalle lähetettyyn sopimus-CDR:ään tallettamalla laskutuspalvelussa WD1 “tyhjä” CDR, joka on muuten sama 15 kuin laskutuspalvelimelta WD2 vastaanotettu allekirjoitettu sopimus-CDR, mutta palvelutunniste on korvattu sillä sopimusnumerolla, jota laskutuspalvelu WD1 käyttää ko. palvelun identifioimiseen. Näin ollen laskutuspalvelu WD1 tietää palvelun olevan peräisin palvelun tuottajalta, jolla on sopimus toisen laskutuspalvelun tarjoajan kanssa.

20 Laskutuspalvelu WD1 voi tämän jälkeen kerätä palvelun käytön seurauksena syntyvät CDR:t. Tilanne on siis aivan samanlainen kuin puhelin-

• « I

•; ·: verkossa tilaajan soittaessa esim. ulkomaanpuhelun.

Paikallisesti kerätyt CDR:t voidaan joko käsitellä paikallisessa lasku- i.i : tusjärjestelmässä tai lähettää laskutuspalvelimen WD2 omistavalle laskutus- 25 palvelun tarjoajalle. Puhelinverkossa CDR:t käsitellään ja laskutus hoidetaan yleensä paikallisessa järjestelmässä ja toiselle operaattorille palautetaan > hänen osuutensa laskutuksesta myöhemmin.

Edellä esitetty esimerkki osoittaa, että keksinnön mukainen menetel-: mä voidaan laajentaa maailmanlaajuiseksi delegoimalla on-line-sopimuksen :T: 30 teko paikalliselle laskutuspalvelulle ja käyttämällä vastaavia hallinnollisia ,, [.: menettelytapoja kuin yleisen puhelinverkon tapauksessa.

t _. Lisäämällä järjestelmään samantyyppisiä koti- ja vierailijarekistereitä, kuin matkaviestinverkoissa on mahdollista toteuttaa samanlainen asiakas-’'; päätteen liikkuvuus (roaming) kuin matkaviestinverkoissa. Oleellista tällöin on ’ ·' 35 se, että tilaajan julkinen avain voidaan siirtää turvallisesti tilaajan luona olevalle laskutuspalvelulle, jotta ko. laskutuspalvelu voisi tarkistaa laskutustietueet.

20 113224 (Mikäli siirtoa ei voida tehdä turvallisesti, on mahdollista, että kolmas osapuoli voi muuttaa avainta sen siirron aikana ja näin ollen synnyttää kuluja alkuperäisen tilaajan laskuun.) Tilaajan julkinen avain voidaan siirtää esim. laskutuspalvelun lähellä olevaan tietokantaan (VLR), johon laskutuspalvelulla on 5 pääsy. Tilaajaa lähinnä oleva laskutuspalvelu voi hoitaa laskutusta käyttäen tilaajan oman laskutuspalvelimen tunnistetta. Kerätyt CDR:t lähetetään tilaajan omalle laskutuspalvelimelle sen jälkeen, kun palveluistunto on päättynyt.

Asiakaspääte voi siis olla esim. tavanomainen matkaviestin, johon on lisätty keksinnön edellyttämät piirteet ja keksintöä voidaan käyttää matkaviestin 10 tai matkapuhelinverkossa.

Mikäli asiakaspäätteet ovat kaapeli-TV-verkossa, voidaan palvelu, esim. videon katselu, toteuttaa seuraavasti. Koska kaapeli-TV-verkko on broadcast-tyyppinen verkko, jossa kaikki asiakkaat vastaanottavat samaa signaalia, palvelin salaa lähettämänsä videosignaalin avaimella, jota se vaih-15 taa melko tiheästi, esim. 5-10 minuutin välein. Aina kun palvelin vaihtaa avainta, se ilmoittaa avaimen laskutuspalvelimelle, joka antaa uuden avaimen asiakaspäätteelle saatuaan asiakaspäätteeltä sitä vastaavan maksun.

Kuviossa 10 on havainnollistettu maksun suoritusta siinä tapauksessa, että asiakaspäätteet ovat kaapeli-TV-verkon päätteitä. Sopimuksen solmi-20 misen seurauksena laskutuspalvelu ilmoittaa asiakaspäätteille ensimmäisen avaimen, jonka se on aiemmin saanut palvelua tarjoavalta palvelimelta. Tietyin ... i * väliajon laskutuspalvelun lähettää asiakaspäätteille tyyppiä 3 olevan laskutus- tietueen (pulssi), jolla se pyytää uutta maksusuoritusta. Vasteena maksuille i laskutuspalvelu lähettää uuden avaimen, jonka se on siihen mennessä saanut 25 palvelun tarjoavalta palvelimelta. Avain voidaan lähettää esim. erikseen mää-riteltävässä CDR-tyypissä (tyyppi 9), jossa voi kulkea käyttäjän julkisella ti: avaimella salattuna esim. allekirjoituskentässä. Salaus voidaan toteuttaa silloin, kun on olemassa vaara, että ulkopuolinen voi kopioida avaimen. Avain lähetetään vain niille asiakaspäätteille, joilta on tullut maksu-CDR. Palvelun •';'; 30 tarjoajan ei välttämättä tarvitse lähettää yhtä avainta kerrallaan laskutuspalve- . limelle, vaan se voi lähettää vaikkapa kaikki avaimet kerralla. Asiakkaiden kanssa ei myöskään välttämättä tarvitse solmia erillistä sopimusta käyttäen tyyppiä nolla olevia CDR:iä, vaan esim. ensimmäisen avaimen lähetys voi toimia järjestelmän puolelta tapahtuvana on-line-sopimuksen hyväksymisenä 35 ja ensimmäinen maksu-CDR voi toimia asiakkaan puolelta tapahtuvana on-line-sopimuksen hyväksymisenä, jonka jälkeen palveluistunto saa sopimus- 21 113224 numeron.

Kaapeli-TV-sovellus voidaan toteuttaa myös kokonaan ilman tyyppiä 3 olevien laskutustietueiden käyttöä siten, että avain lähetetään kullekin asiakaspäätteelle vasteena sen lähettämälle maksu-CDR:lle.

5 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Seuraavassa kuvataan lyhyesti mahdollisia variaatioita.

10 On esimerkiksi mahdollista, että asiakaspääte ei lähetä laskutuspal- velimelle varsinaisia laskutustietueita, vaan muita sanomia, joiden perusteella laskutuspalvelu osaa generoida laskutustietueet. Asiakaspääte voi esim. lähettää ns. keep-alive-sanomia niin kauan kuin palvelua kestää, minkä jälkeen laskutuspalvelu voi generoida laskutustietueen, jossa palvelun kestoaika 15 vastaa viimeisimmän keep-alive-sanoman ja sopimuksen hyväksymishetken välistä aikaa. Laskutietue/-tietueet voidaan myös generoida laskutuspalveli-messa sen jälkeen, kun asiakaspääte on ilmoittanut hyväksyvänsä valitun palvelun järjestelmän ilmoittamilla ehdoilla.

Edellä kuvatussa järjestelmässä palvelun tuottajan tuottama palvelu 20 koostui informaation lähettämisestä. Periaatteessa mikään ei kuitenkaan estä sitä, että palvelu koostuisikin fyysisten tavaroiden toimituksesta (esim. postitse) ..!: ‘ asiakkaalle. Erityisesti tässä tapauksessa voitaisiin laskutietue/-tietueet gene- ,' ·: roida laskutuspalvelussa (koska asiakaspääte ei voi mitata palvelun laatua).

·,· j Jos asiakkaan ja laskutuspalvelimen välinen yhteys on riittävän , i' 25 “turvallinen”, saattaa olla tarpeetonta varustaa laskutustietueita digitaalisella i : : allekirjoituksella. Myöskään erillistä on-line-sopimuksen hyväksymissanomaa f · ‘: ei välttämättä tarvitse lähettää laskutuspalvelulle, vaan ensimmäinen mak- su-CDR voi ilmoittaa asiakkaan puolelta tapahtuvasta on-line-sopimuksen . ; ’; hyväksymisestä. Oleellista on siis ainoastaan se, että jokin sanoma ilmoittaa 30 laskutuspalvelulle, että asiakas on hyväksynyt sopimuksen.

On myös mahdollista, että on-line-sopimus solmitaan ensin laskutus-’ palvelimen ja asiakkaan kesken ja vasta sen jälkeen otetaan yhteyttä palvelun tarjoavaan palvelimeen.

Palvelu voidaan toteuttaa myös sellaisena palveluistuntona, johon "i 35 osallistuu asiakaspäätteen lisäksi useampi kuin yksi palvelin. Yksi palvelin voi lähettää asiakaspäätteelle esim. videosignaalia ja toinen palvelin samanaikai- 22 113224 sesti ko. videosignaaliin liittyvää lisäinformaatiota, esim. tekstiä, käyriä, tms.

Mikäli edellä kuvatuilla palvelimilla on eri omistajat, voidaan maksut jakaa omistajien kesken monilla eri tavoilla. Laskutusjärjestelmä voi esimerkiksi laskea jokaisen palvelun tarjoajan osuuden samassa yhteydessä, kun se 5 muodostaa esim. kuukausittaiset laskut. Toinen ratkaisu on, että laskutuspalvelu jakaa maksut lennossa” seuraavasti. Jokaisesta maksu-CDR:stä, joka tulee asiakaspäätteeltä laskutuspalvelu luo esim. kaksi uutta CDR:ää, jotka se allekirjoittaa ja tallettaa massamuistiin. Toinen näistä laskutustietueista sisältää maksun videopalvelusta ja toinen datapalvelusta. Näiden maksujen summa 10 vastaa sitä rahamäärää, joka vastaanotettiin asiakaspäätteeltä tulevassa laskutustietueessa. Se, miten kyseinen rahamäärä jaetaan palvelun toimittajien kesken on yksi yhdistelmäpalvelua kuvaavista parametreistä, jotka talletetaan palvelutietokantaan. Mikäli samaan palveluistuntoon osallistuu useita palvelimia, voi laskutuspalvelu vastaavasti jakaa asiakkaalta tulevan rahamää-15 rän useamman eri laskutustietueen kesken. Paitsi, että laskutuspalvelu voi uudet CDR:t generoimalla jakaa maksut palvelun tarjoajien kesken, se voi myös ottaa oman osansa “lennossa”, joten jos samanaikaisia palvelun tarjoajia on N kappaletta, laskutuspalvelu voi jakaa kunkin vastaanottamansa laskutus-tietueen (N+1) kappaleeksi uusia laskutustietueita siten, että sekä kaikki pal-20 velun tarjoajat että laskutuspalvelun tarjoaja saavat oman osansa maksuista.

< I > f • Ml ' 1 I, f · ' v « Ψ ! 1 1 - I · • i • f 1 ( 1 1 I » t

1 » I

< 1 1 t I · 1 1 «

(Mil t I

f

1 M M

I » I <i f » i <

Claims (26)

113224 23 Patentti vaati m u kset:

1. Menetelmä laskutuksen toteuttamiseksi tietoliikenneverkossa, joka käsittää asiakkaiden käytössä olevia asiakaspäätteitä (CT) palvelujen tilaamiseksi ja palvelimia (SP1; S3) palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille, jonka me- 5 netelmän mukaisesti - valitaan haluttu palvelu asiakaspäätteeltä (CT), - asiakaspäätteen kanssa käydään palvelun ehtoja koskeva neuvottelu, - suoritetaan valitun palvelun mukainen toimitus asiakkaalle, 10 -generoidaan tietoliikenneverkkoon ainakin yksi laskutustietue (CDR), joka välitetään laskutuselimille (BS, BS’) asiakkaan laskuttamiseksi kyseisestä palvelusta, ja - tarjottujen palvelujen laskutuksessa käytetään ainakin yhtä erillistä laskutuspalvelua (WD) siten, että kullakin asiakaspäätteellä on sille dedikoitu 15 laskutuspalvelu, tunnettu siitä, että - asiakkaan hyväksyessä palvelun ehdot generoidaan mainittu ainakin yksi laskutustietue asiakaspäätteellä, - asiakaspäätteen generoimat laskutustietueet lähetetään kyseiselle 20 asiakaspäätteelle dedikoidulle laskutuspalvelulle, ja - verkon laskutuspalvelua käytetään siirtämään laskutustietueita laskutuselimille siten, että valittuun palveluun liittyvien laskutustietueiden/-tie-tueen siirtoon osallistuu ainakin yksi laskutuspalvelu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ···: 25 että mainitussa neuvottelussa asiakaspäätteelle lähetetään sopimussanoma, * joka ilmoittaa, että asiakkaan tulee solmia valittua palvelua koskeva sopimus, : ja että sopimuksen hyväksyminen ilmoitetaan asiakaspäätteeltä verkossa olevalle laskutuspalvelulle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että mainittuun ainakin yhteen laskutustietueeseen sisällytetään hyväksytyn sopimuksen identifioiva tunniste.

: 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :···* että laskutustietueita lähetetään laskutuspalvelulta erilliseen laskutusjärjes- j' *': telmään (BS) asiakaskohtaisten laskujen muodostamista varten.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena palvelun valinnalle välitetään ainakin valinnan tehneen asiak- 24 1 13224 kaan ja valitun palvelun identifioivat tiedot palvelun tarjoavalta palvelimelta verkon ennalta määrätylle laskutuspalvelulle.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sopimussanomaan sisällytetään tiedot valittua palvelua koskevista lasku- 5 tusparametreistä, jolloin asiakaspäätteellä synnytetään laskutustietueita vastaanotettujen laskutusparametrien mukaisesti.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että synnytettävät laskutustietueet varustetaan digitaalisella allekirjoituksella, joka tarkastetaan verkon laskutuspalvelimella (WD).

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena palvelun valinnalle välitetään ainakin valinnan tehneen asiakkaan ja valitun palvelun identifioivat tiedot palvelun tarjoavalta palvelimelta asiakaspäätteen kautta asiakaspäätteelle dedikoidulle laskutuspalvelulle.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että vasteena palvelun valinnalle välitetään ainakin valinnan tehneen asiakkaan ja valitun palvelun identifioivat tiedot palvelun tarjoavalta palvelimelta verkon kautta suoraan asiakaspäätteelle dedikoidulle laskutuspalvelulle.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelin varustaa lähettämänsä sanoman digitaalisella allekirjoituksella, 20 jonka laskutuspalvelu tunnistaa saatuaan sen asiakaspäätteeltä.

,:. 11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelun laskutusparametrit lähetetään asiakaspäätteelle allekirjoittamat-tomana laskutustietuesanomana (CDR), joka sisältää käytettävät laskutuspa-rametrit. • · ' 25

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena asiakkaan suorittamalle sopimuksen hyväksymiselle vastaan-: otettu laskutustietue palautetaan asiakaspäätteeltä verkon laskutuspalveli- melle, kuitenkin digitaalisella allekirjoituksella varustettuna. : V:

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, l » 30 että laskutuspalvelulta annetaan vasteena vastaanotetulle laskutustietueelle palvelun toimituksen aloittava käsky verkossa olevalle palvelimelle.

: 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelun toimituksen aloittava käsky annetaan eri palvelimelle kuin se • ’ ·‘; palvelin, jolta palvelu valitaan. , 35

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n ett u siitä, että laskutustietueita talletetaan sekä laskutuspalvelimen yhteydessä olevaan 25 113224 muistiin että verkossa olevaan massamuistiin (MS1), joka toimii laskutustietu-eiden välivarastona ennen niiden siirtoa laskutuselimille (BS).

16. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valinnan tehneen asiakkaan ja valitun palvelun identifioivat tiedot välite- 5 tään palvelimelta ennalta määrätylle ensimmäiselle laskutuspalvelulle (WD2), josta ne välitetään edelleen laskutuspalvelimelle (WD1), joka on kyseisen asiakkaan dedikoitu laskutuspalvelu.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että synnytetyt laskutustietueet lähetetään asiakaspäätteeltä verkon lähim- 10 mälle laskutuspalvelimelle, joka suorittaa niiden talletuksen ja lähettää talletetut laskutustietueet kyseistä asiakasta varten dedikoidulle laskutuspalvelimelle.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteen sopimukseen liittyen kerätään sekä asiakaspäätteen generoimat laskutustietueet että tietoliikenneverkon keskusten synnyttämät laskutustietu- 15 eet.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelun mukainen toimitus suoritetaan lähettämällä asiakaspäätteelle samanaikaisesti informaatiota verkon usealta eri palvelimelta.

20. Patenttivaatimuksen 1 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että laskutuspalvelimella generoidaan vastaanotetuista laskutustietueista .:. uusia laskutustietueita, jotka välitetään laskutuselimille. Y\

21. Järjestelmä laskutuksen toteuttamiseksi tietoliikenneverkossa, ,' .* joka käsittää palvelimia (SP1; S3), joiden avulla tarjotaan palveluja asiakkaalle, : ·: t: joka järjestelmä käsittää * · • · · 25 - verkkoon kytkeytyneitä asiakaspäätteitä (CT), joiden avulla palvelut :: valitaan verkon palvelimilta, :. ·’ : - laskutustietueiden generointielimet (CG), joiden avulla synnytetään laskutustietueita (CDR) vasteena asiakkaalle tarjotulle palvelulle, : Y: - laskutuselimet (BS), jotka vastaanottavat laskutustietueita, 30. verkossa ainakin yhden erillisen laskutuspalvelimen (WD; WD1, WD2) ja kullekin asiakaspäätteelle oman dedikoidun laskutuspalvelunsa, : tunnettu siitä, että - laskutustietueiden generointielimet (CG) on sovitettu asiakkaiden : >*; luona oleviin päätteisiin (CT), 26 1 13224 - yksittäisessä päätteessä olevat laskutustietueiden generointielimet (CG) lähettävät generoimansa laskutustietueet verkon ennalta määrätylle laskutuspalvelimelle, ja - verkon laskutuspalvelimet suorittavat laskutustietueiden välitystä 5 laskutuselimille (BS).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että laskutuselimet muodostavat asiakaskohtaisia laskuja, jotka lähetetään asiakkaille.

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 10 että laskutuselimet suorittavat veloitusta suoraan asiakkaiden tileiltä.

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että asiakkaan luona oleva pääte (CT) on varustettu elimillä (SL), jotka lisäävät digitaalisen allekirjoituksen muodostettuun laskutustietueeseen, ja laskutus-palvelimella (WD) on elimet (CM, SUD) digitaalisen allekirjoituksen tarkistami- 15 seksi.

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että asiakkaan luona oleva pääte (CT) ja sille dedikoitu laskutuspalvelu (WD) on varustettu Interaktiivisilla elimillä, joiden avulla - laskutuspalvelu voi komentaa asiakaspäätettä avaamaan päätteen 20 näytölle sopimusikkunan, joka käsittää palvelua koskevia tietoja ja hyväksy- mispainikkeen ikkunan ilmoittaman sopimuksen hyväksymiseksi, ja [ - asiakaspääte lähettää vasteena hyväksymispainikkeen painami- j *« . ‘ / selle allekirjoituksella varustetut sopimustiedot laskutuspalvelimelle.

: :26. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, *·; 25 että asiakkaan luona oleva pääte (CT) on varustettu palvelutoistimella (VP), : joka on kytketty laskutustietueiden generointielimille (CG) laskutustietueiden v · generoinnin pysäyttämiseksi palvelutoistimen vastaanottaman signaalin laa dun heiketessä. * t · tl· t t I * i r » i · · t · I · t t I · I i I «tl I I » * I I t 27 1 13224