FI113721B - Menetelmä ja vastaanotin kanavaestimaatin iteratiiviseksi parantamiseksi - Google Patents

Description

113721

Menetelmä ja vastaanotin kanavaestimaatin iteratiiviseksi parantamiseksi -Metod och mottagare för att iterativt förbättra en kanalestimat

Keksintö koskee yleisesti kanavaestimaatin muodostusta signaalin korjausta varten 5 radiovastaanottimessa. Erityisesti keksintö koskee iteratiivisen päivityksen käyttöä kanavaestimoinnin ja signaalin korjauksen yhteydessä.

Monissa TDMA.han (Time Division Multiple Access; aikajakoinen monikäyttö) perustuvissa radiovastaanottimissa käytetään signaalinkorjaimena tunnettua toimintalohkoa lähetetyn datan saamiseksi esiin vastaanotetusta, kohinan ja symbolien 10 välisen häiriön vääristämästä signaalista. Tällaista toimintaa kutsutaan tavallisesti lyhyesti korjaamiseksi tai ilmaisuksi. Tyypillisiä signaalinkorjainta käyttäviä radio-vastaanottimia ovat solukkoradiojärjestelmien matkaviestimien ja tukiasemien vastaanotto-osat. Jotta signaalin korjaus onnistuisi, signaalinkorjaimen on tietyssä määrin tunnettava radiokanavan impulssivaste.

15 Kuva 1 esittää erästä tunnettua järjestelyä, missä radiotaajuinen analoginen värähtelevä signaali vastaanotetaan antennin 101 kautta, muunnetaan alas kantataajuudelle radiovastaanottimessa 102 ja muunnetaan edelleen sarjaksi digitaalisia näytteitä A/D-muuntimessa 103. Näytteet johdetaan sekä kanavaestimaattorilohkoon 104 että signaalinkorjainlohkoon 105. Edellinen käyttää tiettyä osaa vastaanotetusta signaa-·;··; 20 lista (jota tavallisesti nimitetään opetusjaksoksi) muodostaakseen estimaatin radio- kanavan impulssivasteesta ja antaa impulssivaste-estimaatin signaalinkoijainlohkol-. le 105. Signaalinkoijainlohko 105 suorittaa korjauksen ja antaa lähtönään sekä datan (ns. hard decision) että joitakin dataan liittyviä luotettavuustietoja (soft deci-; ; sion). Nämä viedään kanavadekooderille 106, joka purkaa kaiken kanavakoodauk- ;ty 25 sen (jos sellaista on) alkuperäisestä lähetetystä informaatiosymbolijaksosta. Kana-*·* vadekoodaus voi käsittää muitakin operaatioita kuten lomituksen purku, ja palaute tut informaatiosymbolit voidaan edelleen välittää esimerkiksi audio- tai videode-: ', kooderille, datan tallennusvälineeseen tai jollekin ohjauspiirille.

; TDMA-järjestelmässä vastaanotettu signaali koostuu erillisistä lähetyslohkoista, . ‘ 30 joista kukin vastaanotetaan tietyssä aikavälissä. Perinteinen tapa kanavaestimoinnin • : ja signaalinko!]auksen suorittamiseksi on käyttää lähetyslohkossa tunnetunsisältöis- , : tä opetusjaksoa estimaatin muodostamiseksi radiokanavan impulssivasteesta (joka , . : tunnetaan myös lyhyemmin kanavaestimaattina), asettaa korjausfunktio saadun ka navaestimaatin perusteella ja koxjata koko vastaanotettua lähetyslohkoa samaa kor- 113721 2 jausfunktiota käyttäen. Perinteisen tavan haittapuolena on, että se vaatii suhteellisen pitkän opetusjakson kanavaestimoinnin onnistumiseksi, jolloin radiokanava on huomattavan osan ajasta varattuna kiinteiden opetussymboliarvojen siirtoon hyötydatan asemesta. Sittenkään kanavaestimointi ja signaalinkoijaus eivät aina ehkä toimi par-5 haalla mahdollisella tavalla.

Tunnetaan esitys ns. iteratiivisesta korjauksesta eli turbokorjausmenetelmästä, jossa kanavadekooderi 106 antaa signaalinkoqaimelle 105 tietoja kanavadekoodauspro-sessin tuloksista ja signaalinkorjain suorittaa uuden koqauskierroksen annettujen tietojen perusteella. Iteratiivisen korjauksen vaatima takaisinkytkentä on esitetty 10 katkoviivalla kuvassa 1. Periaatteessa iterointikierroksia, so. peräkkäisiä korjaus-, dekoodaus-ja päivitystietojen antamiskertoja, voidaan suorittaa mielivaltainen määrä. Tämän menetelmän ei kuitenkaan ole havaittu merkittävästi parantavan vastaanottimen suorituskykyä kaikissa tapauksissa.

Artikkelissa M. Sandell, C. Luschi, P. Strauch & R. Yan: ’’Iterative channel estima-15 tion using soft decision feedback”, GLOBECOM’98, ss. 3728-3733, Dec. 1998 esitetään iteratiivinen kanavaestimointimenetelmä, jossa käytetään hard decision tai soft decision -takaisinkytkentää kanavadekoodausvaiheelta kanavaestimaattorille. Ehdotetussa järjestelyssä kanavaestimaattori laskee uuden kanavaestimaatin symbo-lipäätösjaksosta, jonka se vastaanottaa joko signaalinkorjaimelta tai kanavadekoo-20 derilta tai molemmilta. Artikkelin kirjoittajien mukaan iteratiivisesti paranneltu kanavaestimaatti johtaa parempiin bittivirhesuhteisiin.

1 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä ja järjestely signaalinkorjausta käytti/ tävän radiovastaanottimen suorituskyvyn parantamiseksi. Lisäksi keksinnön tavoit- :' ·.: teenä on toteuttaa mainitun kaltainen menetelmä ja järjestely, jotka eivät lisää koh- : ’ ·,: 25 tuuttoman paljon vastaanottimen monimutkaisuutta.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan sekä iteratiivisesti päivittämällä kanavaestimaattia että iteratiivisesti parantamalla signaalinkorjausta.

: ” ‘; Keksintö kohdistuu ensisijaisesti menetelmään estimaatin muodostamiseksi radio- :. kanavan impulssivasteelle. Keksinnön mukaisen menetelmän kaksi toisistaan eroa- ' * ’ 30 vaa näkökohtaa käsittävät ne tunnusomaiset vaiheet, jotka on esitetty menetelmää koskevien itsenäisten patenttivaatimusten (vaatimukset 1 ja 15) tunnusmerkkiosas- · sa.

113721 3

Keksintö kohdistuu myös vastaanotinjärjestelyyn, jonka tunnusomaiset piirteet on esitetty vastaanotinjärjestelyä koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen (vaatimus 20) tunnusmerkkiosassa.

5 Esillä olevaan keksintöön johtanut tutkimustyö osoitti, että tunnettujen iteratiivisten signaalinkorjausmenetelmien riittämätön suorituskyky johtuu ainakin osittain siitä, että tunnetuissa järjestelyissä radiokanavan impulssivasteen odotetaan olevan jotakuinkin täydellisesti tunnettu. Kaikki tunnetut radiokanavan impulssivasteen esti-mointimenetelmät ovat kuitenkin likimääräisiä, mikä merkitsee, että kanavaesti-10 maattorin signaalinkorjaimelle antama kanavaestimaatti on enemmän tai vähemmän vääristynyt. Esillä oleva keksintö mahdollistaa kanavaestimaatin tarkkuuden lisäämisen takaisinkytkemällä tietoa kanavadekooderilta kanavaestimaattorille.

Kanavaestimaatin iteratiivinen laskeminen edellyttää vastaanottimen kykenevän muodostamaan tietyn ensimmäisen kanavaestimaatin tuntematta lainkaan ennalta 15 dekoodauspäätöksiä. Tunnetaan monia “yhden yrityksen” kanavaestimointimenetel-miä, joita vastaanotin voi käyttää; eräs tällainen on ns. LMS-menetelmä (Least Mean Squares). Ensimmäiseen kanavaestimointiin on käytettävissä vain opetusjakso, koska lähetyslohkon muihin symboleihin liittyen ei ole vielä tehty dekoodaus-päätöksiä.

20 Kanavaestimaatin iteratiivisen parantamisen tarkoituksena on hyödyntää sen tulosta osana iteratiivista signaalinkoijaus- ja kanavadekoodausjärjestelyä. Tietty jakso • :· vastaanotetusta signaalista viedään kanavadekooderin läpi useammin kuin kerran niin, että tietyllä myöhemmällä kanavadekoodauskierroksella kanavadekooderiin menevä versio vastaanotetusta signaalista on korjattu luotettavammalla kanavaesti-25 maatilla kuin tietyllä aiemmalla kierroksella. Myöhempi kanavadekoodauskierros : tuottaa todennäköisesti sellaisen informaatiosymbolien jakson, jossa on vähemmän : ·' virheellisiä symboleja kuin aiemman kanavadekoodauskierroksen tuottamassa jak sossa. Lopulta iteratiivisen kanavaestimoinnin vaikutus näkyy pienempänä bittivir-’ : hesuhteena Et/N0:n funktiona (vastaanotetun informaatibittienergian suhde ko- 30 hinatiheyteen).

: Kanavaestimaatin iteratiivisen päivittämisen perusperiaate tunnetaan artikkelista, : johon viitattiin tekniikan tason selostuksessa. Iteroinnin tehokkuus kanavaestimaa- ‘ ; tin laadun parantajana riippuu kuitenkin paljon kanavadekooderilta kanavaestimaat torille takaisinkytkettyjen symbolipäätösten laadusta. Jos päätökset ovat luotettavia, : 35 so. suhteellisen suuri määrä informaatiosymboleja on jo rekonstruoitu onnistuneesti, iterointi todennäköisesti parantaa kanavaestimaatin laatua ja johtaa vielä pienem- 113721 4 pään määrään virheellisiä symbolipäätöksiä. Jos dekoodausvirheitä on jo alun perin paljon, uudesta kanavaestimaatista voi tulla erittäin epäluotettava, mikä voi aiheuttaa vielä enemmän virheellisiä symbolipäätöksiä ja johtaa koko prosessin vääristymiseen. Keksintö mahdollistaa tällaisten epäedullisten vaikutusten eliminoinnin 5 joko edellyttämällä, että vastaanotetulla signaalilla on oltava tietyn rajan ylittävä kantoaalto/häiriösuhde (C/I) tai signaali/kohinasuhde (S/N) tai jokin muu sen laatua kuvaava suure, tai painottamalla kanavadekooderilta takaisinkytkettyjä symbolipäätöksiä niiden arvioidun luotettavuuden mukaisesti.

Keksintöä, sen rakennetta ja toimintaperiaatetta samoin kuin keksinnön muita ta-10 voitteita ja etuja on selostettu seuraavassa eräiden nimenomaisten suoritusmuotojen avulla ja viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuva 1 esittää tunnettua vastaanotto-ja dekoodausjärjestelyä, kuva 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista järjestelyä, kuva 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista vastaanotto- ja dekoo-15 dausjärjestelyä, kuva 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää, kuvat 5a-5d esittävät vaihtoehtoisia tapoja takaisinkytkentätietojen saamiseksi ka-navadekoodauksesta, kuva 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista viestintäjärjestelyä, ja 20 kuva 7 esittää digitaalista purskeparia, jota voidaan käyttää kuvan 6 järjestelyssä.

* ' Kuvaa 1 selostettiin jo edellä.

. Kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista iteratiivista ; kanavaestimointi-ja signaalinkorjausjärjestelyä. Kuvassa vasemmalla on ensin tulo- i | linja 201, josta saapuvat vastaanotettua (ja alasmuunnettua sekä A/D-muunnettua) 25 signaalia edustavat näytteet. Koska puhumme digitaalisesta viestinnästä, jossa signaalit lähetetään ja vastaanotetaan tiettyinä erillisinä lähetyslohkoina, voidaan nimittää vektoriksi y vektoria, joka sisältää yhtä vastaanotettua lähetyslohkoa vastaa-vat näytteet. Vektori y sisältää sekä tuntemattomia informaatiosymboleja että ope-: tusjaksoon kuuluvia tunnettuja symboleja.

30 Tulolinja 201 on kytketty sekä kanavaestimaattorille 202 että signaalinkorjaimelle 203. Edellisestä jälkimmäiseen on yhteys kanavaestimaatin antamiseksi signaalin-; korjausta varten sinänsä tunnetulla tavalla. Signaalinkorjaimen 203 lähtö on kytket- . ‘: ty lohkolle 204, joka edustaa mitä tahansa mielivaltaista signaalinkäsittelyä, joka tehdään korjatulle signaalille ennen kanavadekoodausta. Tätä signaalinkäsittelyä 113721 5 kuvataan yleisesti operaattorilla π'1 ja tyypillisesti se käsittää esimerkiksi lomituksen purkamisen. Signaalinkäsittelylohkon 204 lähtö on kytketty kanavadekooderin 205 tuloon, ja jälkimmäisen lähtö 206 nähdään kuvassa oikealla.

Kanavadekooderilta 205 on myös kytkennät kahteen muuhun signaalinkäsittelyloh-5 koon 206 ja 207, jotka oleellisesti suorittavat päinvastaisen operaation kuin lohkon 204 operaattori π'1. Jos lohko 204 esimerkiksi suorittaa lomituksen purkamisen, invertoivat lohkot 206 ja 207 suorittavat uudelleenlomituksen. Ensimmäisen invertoivan signaalinkäsittelylohkon 206 lähtö on kytketty kanavaestimaattorille 202 ja toisen invertoivan signaalinkäsittelylohkon 207 lähtö on kytketty signaalinkoijai-10 melle 203. Tämä järjestely on luonnollisesti esitetty vain periaatteen selventämiseksi: käytännön järjestelyssä olisi luultavammin vain yksi kanavadekooderille kytketty invertoiva signaalinkäsittelylohko, jolloin ko. yhden invertoivan signaalinkäsittely-lohkon lähtö olisi kytketty sekä kanavaestimaattorille että signaalinkoijaimelle. Keksinnön kannalta lohkojen 204, 206 ja 207 tehtävänä on vain osoittaa, että mui-15 den lohkojen välillä ei tarvita suoria yhteyksiä.

Kuvan 2 järjestely toimii seuraavalla tavalla. Kun näytevektori y vastaanotetaan tulolinjalta 201, kanavaestimaattori 202 käyttää sen opetusjaksoon kuuluvia symboleja edustavia näytteitä muodostaakseen ensimmäisen kanavaestimaatin, so. radiokanavan impulssivasteen ensimmäisen estimaatin. Keksintö ei rajoita menetelmää 20 tai menetelmiä, joita kanavaestimaattorilohko 202 käyttää muodostaakseen ensimmäisen kanavaestimaatin, jota seuraavassa merkitään h1. Signaalinkoqain 203 vas- * 1

A

... taanottaa ensimmäisen kanavaestimaatin ht kanavaestimaattorilta 202 niiden keski- näisen kytkennän kautta ja käyttää sitä näytevektorin y korjaamiseen. Keksintö ei Γ1. myöskään rajoita menetelmää tai menetelmiä, joita signaalinkorjain 203 käyttää ; ; 25 signaalinkoqaukseen.

: : : Koqattu näytevektori y viedään signaalinkäsittelylohkon 204 kautta kanavadekoo derille 205, joka purkaa kanavakoodauksen. Kanavadekoodauksen tuloksena on ·'; sarja dekoodauspäätöksiä, jotka edustavat kanavadekooderin parasta mahdollista *. arviota niistä alkuperäisistä symboleista, joita lähetin käytti lähetyslohkon muodos- 30 tamiseen. Kanavadekooderi voi käyttää joko kovia tai pehmeitä päätöksiä, mikä tarkoittaa, että rekonstruoiduilla symboleilla voi olla joko kiinteät arvot eikä mitään : suoraa viittausta niiden luotettavuuteen (kova päätös) tai niihin voi olla liitetty to- dennäköisyysarvoja, jotka ilmoittavat kunkin symbolin arvioidun luotettavuuden.

': Oletetaan ensin, että käytetään kovia päätöksiä. Symbolipäätökset kytketään takai- 35 sin kanavadekooderilta 205 ensimmäisen invertoivan lohkon 206 kautta kanavaes- 113721 6 timaattorille 202 ja toisen invertoivan lohkon 207 kautta signaalinkorjaimelle 203. Invertoivat lohkot kumoavat lohkon 204 vaikutuksen, jolloin kanavaestimaattorin 202 ja signaalinkoijaimen 203 kanavadekooderilta 205 vastaanottamat symbolipää-tösjaksot ovat yhteensopivat alkuperäisen näytevektorin y kanssa.

5 Keksinnön mukaisesti kanavaestimaattori 202 käyttää kanavadekooderilta vastaanottamaansa takaisinkytkentätietoa päivitetyn kanavaestimaatin muodostukseen. Prosessi on verrattavissa kanavaestimaatin muodostukseen sellaisen näytejakson perusteella, jossa on enemmän tunnettuja symboleja kuin lähetyslohkon opetusjaksossa. On kuitenkin huomattava, että takaisinkytkentätieto ei sisällä kaikkia oikeita alku-10 peräisiä informaatiosymboleja sataprosenttisella luotettavuudella. Siksi päivitetyn kanavaestimaatin muodostusprosessi on valittava siten, että takaisinkytkentätieto ei täysin korvaa alkuperäistä näytevektoria y, vaan tulee lisätiedoksi kanavaestimaatin muodostusprosessiin. Keksintö ei rajoita menetelmää tai menetelmiä, joita kanavaestimaattori 202 käyttää päivitetyn kanavaestimaatin muodostukseen, kunhan ta-15 kaisinkytkentätieto otetaan huomioon (myöhemmin selostetuin ehdoin). Eräs edullinen mahdollisuus on käyttää adaptiivisen LMS-sovituksen kaavaa

A A

jossa h*+] on (k+l):s kanavaestimaattivektori, h4 on k:s kanavaestimaattivektori, μ on iteratiivisen algoritmin askelpituuden määräävä reaalivakio, M* on matriisi, joka 20 sisältää symbolipäätökset, jotka kanavadekooderi on antanut sen signaalin dekoo-' < ‘ daustuloksena, jonka koijaus perustui k:nteen kanavaestimaattiin, ja y on alkuperäi- • ‘ ‘ nen näytevektori.

« · * : Signaalinkorjain 203 vastaanottaa kanavaestimaattorilta päivitetyn kanavaesti- : maatin, jota yllä on merkitty hi+], ja käyttää sitä signaalivektorin y uudelleenkor- 25 jaukseen. Signaalin uudelleenkorjausprosessissa signaalinkorjain 203 voi lisäksi käyttää kanavadekooderilta 205 lohkon 207 kautta saatua takaisinkytkentätietoa.

;. Tällainen takaisinkytkentätiedon käyttö uudelleenkorjausprosessissa on sinänsä tun nettua iteratiivisesta signaalinkoqauksesta, johon viitattiin tekniikan tason selostuk-; ’' sessa. Tekniikan tason ja kuvan 2 järjestelyn välinen ero on se, että signaalinkorjain , 30 203 käyttää päivitettyä kanavaestimaattia eikä alkuperäistä opetusjaksoon perustu- : vaa kanavaestimaattia uudelleenkoqauksen suoritukseen.

: Periaatteessa uudelleenkorjaus voisi perustua yksin alkuperäiseen näytevektoriin y * ; käyttämällä vain päivitettyä kanavaestimaattia. Näin tapahtuu yhdessä edellä maini tuista tekniikan tason julkaisuista. On kuitenkin helppo osoittaa, että paras suoritus- 113721 7 kyky saavutetaan yhdistämällä iteratiiviseen kanavaestimointiin iteratiivinen signaalin koijaus.

Keksintö ei rajoita kuvan 2 järjestelyn iterointikierrosten suurinta määrää; sille asettaa rajansa vain vastaanottimen laskentateho. Mitä suurempi iterointikierrosten 5 määrä, sitä suuremmaksi pitäisi tulla dekoodaustuloksen luotettavuus, vaikka tosin tietty saturaatiovaikutus aiheuttaa sen, että tietyn iterointikierrosmäärän jälkeen parannusta ei enää tapahdu. Kanavaestimoinnin ja signaalinkorjauksen iterointien ei tarvitse olla synkronoituja: on mahdollista esimerkiksi iteroida ensin ensimmäinen määrä kertoja vain kanavaestimaatin laadun parantamiseksi ja sitten asettaa kanava-10 estimaatti ja jatkaa signaalinkoqauksen iteroinnilla.

Iteratiivisen kanavaestimoinnin onnistuminen riippuu kanavadekooderilta saatujen symbolipäätösten laadusta. Jos symbolipäätökset sisältävät paljon virheitä, iterointi-kierrokset ovat enemmän omiaan huonontamaan kanavaestimaatin laatua kuin parantamaan sitä. Siksi voi olla edullista panna vastaanotin valvomaan signaali/kohi-15 nasuhdetta, kantoaalto/häiriösuhdetta tai jotain muuta vastaanotetun signaalin suuretta, joka kuvaa mahdollisuutta tehdä oikeita dekoodauspäätöksiä. Tavallisesti vastaanotin suorittaa tällaista valvontaa joka tapauksessa, koska tulokset ovat käyttökelpoisia myös vastaanottimen muidenkin toimintojen kannalta, ei pelkästään iteratiivisen kanavaestimoinnin. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa käy-20 tetään raja-arvoa niin, että valvotun suureen on oltava vähintään kyseisen raja-arvon suuruinen iteratiivisen kanavaestimoinnin sallimiseksi.

v : On olemassa vaihtoehtoinen tapa kumota dekoodauspäätöksiin liittyvän alhaisen : \ 'i luotettavuuden vaikutukset. Edellä oletettiin dekooderin tekevän kovia päätöksiä.

: * ·, · Jos nyt poikkeamme tästä oletuksesta, meillä on käytettävissämme myös todennä- • « 25 köisyysarvo tai -arvot, joita kanavadekooderi käyttää kuvaamaan dekoodauspäätös- ten luotettavuutta. On joko joukko tallennettuja siirtymätodennäköisyyksiä, jotka edustavat tiettyjen dekoodausprosessin aikana tehtyjen tilasiirtymien todennäköi- . . syyksiä, tai jokin metrinen arvo, joka keskitetysti edustaa valitun dekoodauspolun » luotettavuutta. Dekoodauksen luotettavuus voidaan ottaa huomioon painottamalla 30 takaisinkytkentätietoja luotettavuuden mukaan. Edellä esimerkkinä mainitussa adaptiivisen LMS:n tapauksessa tämä tarkoittaa, että joko matriisin Mk alkiot asetetaan edustamaan dekoodauspäätöksiin liittyviä yksittäisiä siirtymätodennäköisyyksiä tai iterointiaskelen reaalitekijä μ on dekoodauskierroksen keskimääräisen luotet-| tavuuden funktio.

113721 8

Kuvassa 3 on radiovastaanotin, joka on järjestetty hyödyntämään keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista iteratiivista kanavaestimointiprosessia. Radiotaajuinen analoginen värähtelevä signaali vastaanotetaan antennin 301 kautta, muunnetaan alas kantataajuudelle radiovastaanottimessa 302 ja muunnetaan edel-5 leen sarjaksi digitaalisia näytteitä A/D-muuntimessa 303. Näytteet johdetaan sekä kanavaestimaattorilohkoon 304 että iteratiiviseen signaalinkorjainlohkoon 305. Jälkimmäinen suorittaa signaalinkorjauksen ja välittää sen tuloksena syntyneet lähtötiedot kanavadekooderille 306, joka poistaa kanavakoodauksen vaikutukset lähetetystä symbolijaksosta. Muita käsittelyjä, kuten lomituksen purkua ja vastaavia päin-10 vastaisia toimenpiteitä kuten uudelleenlomitusta (vrt. kuvan 2 lohkot 204, 206 ja 207), pidetään tässä osana lohkon 306 kanavadekoodausprosessia. Rekonstruoidut informaatiosymbolit voidaan välittää edelleen esimerkiksi audio- tai videodekoode-rille, datan tallennusvälineeseen tai jollekin ohjauspiirille.

Kuvan 3 järjestely sisältää myös valvontalohkon 307, joka on järjestetty vastaanot-15 tamaan radiovastaanottimelta 302 estimaatti senhetkisestä signaali/kohinasuhteesta tai kantoaalto/häiriösuhteesta ja kytkemään iteratiivinen kanavaestimointi joko päälle tai pois päältä valvotun suureen senhetkisen arvon mukaan. Kuvassa on lisäksi esitetty katkonuolella eräs tapa saada lisäohjaustietoja valvontalohkolle 307 kanavadekooderilta 306. Tällaisen yhteyden käyttöä selostetaan myöhemmin.

20 Kuvassa 4 on esitetty vuokaavio keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä. Vaiheessa 401 vastaanotin vastaanottaa lähetyslohkon ja alen-... taa sen taajuutta. Vastaanoton yhteydessä vastaanotin suorittaa signaali/kohinasuh- • , teen tai jonkin muun laatua ilmaisevan suureen estimoinnin vaiheessa 402. Vastaan- '·’·* otetun signaalin laatuestimaatilla on keskeinen merkitys asetettaessa iteraatioiden *· ': 25 maksimimäärää vaiheessa 403. Kuvassa 4 on oletettu, että iteraatioiden määrä voi- daan asettaa erikseen iteratiiviselle kanavaestimoinnille ja iteratiiviselle signaalin-: kolaukselle. Jos vastaanotetun signaalin laatuestimaatti jää tietyn raja-arvon ala puolelle, jolle voidaan asettaa optimaalinen arvo kokeilemalla ja simuloimalla, niin : ': tyypillisesti iterointien maksimimäärä(t) asetetaan vaiheessa 403 siten, että iterointia *; 30 ei tosiasiallisesti suoriteta. Lisäksi on oletettu, että tietyt muut tekijät, joita seloste taan tarkemmin myöhemmin, voivat vaikuttaa iterointien maksimimäärän määritykseen.

Vastaanotettu ja alasmuunnettu analoginen signaali muunnetaan digitaalisiksi näytteiksi vaiheessa 404. Vastaanotto-, alasmuunto- ja näytteitysvaiheilla ei sinänsä ole * 35 keksinnön kannalta merkitystä, mutta ne esitetään tässä esimerkkinä tavasta saada näytejakso kanavaestimoinnin, signaalinkorjauksen ja dekoodauksen pohjaksi.

113721 9

Vaiheessa 405 vastaanotin tunnistaa opetusjaksoon tai vastaavaan tunnettuun vastaanotetun lähetyslohkon osaan liittyvät näytteet. Vaiheessa 406 vastaanotin muodostaa ensimmäisen kanavaestimaatin valittujen näytteiden perusteella. Ensimmäisellä korjauskierroksella vaiheessa 407 käytetään ensimmäistä kanavaestimaattia, 5 koska käytettävissä ei vielä ole ilmaisupäätöksiä tai vastaavia päivitettyjä kanavaes-timaatteja.

Seuraava vaihe kuvassa 4 on kanavadekoodausvaihe 409. Kanavadekoodaus itsessään voi perustua esimerkiksi tunnettuihin Viterbi-dekoodauksen muotoihin, jos lähetin käytti lähetettävän signaalin kanavakoodaukseen konvoluutiokooderia. Pe-10 rusmuodossaan Viterbi-dekoodaus antaa vain kovia päätöksiä. Kuvassa 4 on kuitenkin oletettu kanavadekoodauksen perustuvan ns. SISO-periaatteeseen (Soft In - Soft Out) niin, että vaiheessa 409 tallennetaan ainakin yksi senhetkisen dekoodaustulok-sen arvioitua luotettavuutta kuvaava luotettavuusarvo. Keksintö ei rajoita kanavade-koodausmenetelmän valintaa.

15 Katkoviiva vaiheesta 409 vaiheeseen 403 vastaa kuvan 3 lisäohjausyhteyttä lohkosta 306 lohkoon 307 ja tarkoittaa, että senhetkisen kanavadekoodaustuloksen arvioitu luotettavuus voi vaikuttaa joko kanavaestimoinnin tai signaalinko!]auksen tai molempien iterointien maksimimäärään. Esimerkiksi hyvin korkea luotettavuusarvo voitaisiin tulkita siten, että enempiä iterointikierroksia ei tarvita, jolloin kaikki ite-20 rointien maksimimäärät asetetaan arvoon, joka johtaa iterointien päättymiseen. ..,.: Tietyn ylä- ja alarajan välissä oleva luotettavuusarvo, mahdollisesti yhdessä samalla ... tavoin tiettyjen raja-arvojen välissä olevan signaali/kohinasuhdearvon kanssa, voi ’ . aiheuttaa sen, että iterointien maksimimäärä asetetaan sellaiseksi, että suoritetaan joitakin lisäiterointikierroksia, kun taas hyvin alhainen luotettavuusarvo, mahdolli-'· 25 sesti yhdessä suhteellisen pienen signaali/kohinasuhdearvon kanssa, voisi puoles- ;. ’ : taan johtaa iteroinnin välittömään päättymiseen, koska iteratiivinen kanavaestimoin- v ·’ ti (ja/tai signaalinko!]aus) vain pahentaisi tilannetta. Iteroinnin lopettaminen vaihei den 409 ja 403 vuorovaikutuksen kautta voisi myös olla seurausta havainnosta, että : ; viimeisin iterointi ei parantanut edelliseltä dekoodauskierrokselta saatua luotetta- : 30 vuusarvoa. Iterointien maksimimäärää tai -määriä asetettaessa on muistettava, ettei ylitetä vastaanottimen allokoitavissa olevaa laskentakapasiteettia.

Vaihe 403 ei ole välttämätön, jos hyväksytään, että tietyissä tilanteissa suorituskyky ei lainkaan parane, tai ehkä jopa huonontuu siitä, että suoritetaan vakiomäärä iterointeja. Tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa signaali/kohinasuhde äkisti pie- 1 35 nenee ja aiheuttaa siten mahdollista divergenssiä iteratiivisessa kanavaestimoinnis- sa, ovat ns. häipymät, joissa epäedullisten paikallisten häiriö- ja/tai signaalin etene- 113721 10 misolosuhteiden aiheuttama häipyminen äkillisesti heikentää vastaanottimen kuuntelemaa kantoaaltotaajuutta.

Vaiheessa 410 vastaanotin tarkistaa, onko iteratiivisen kanavaestimoinnin iterointien maksimimäärä saavutettu. Tarvittava ohjaustieto voimassa olevan iterointien 5 maksimimäärän muodossa saadaan vaiheesta 403, kuten kuvassa on osoitettu katko-nuolen avulla. Kielteinen vastaus vaiheessa 410 aiheuttaa siirtymän vaiheeseen 411, jossa kanavadekoodaustulokset takaisinkytketään kanavaestimaattorille ja signaalin-koqaimelle. Vaiheessa 412 vastaanotin muodostaa päivitetyn kanavaestimaatin ta-kaisinkytkentätiedon avulla. Se voi myös ottaa huomioon takaisinkytkentätietoon 10 liitetyn luotettavuusarvon tai -arvot, kuten vaiheiden 409 ja 412 välinen katkonuoli osoittaa. Vaiheen 412 jälkeen vastaanotin palaa vaiheeseen 407, jossa juuri muodostettu päivitetty kanavaestimaatti nyt korvaa aiemman kanavaestimaatin, ja signaalin-koqauksessa otetaan huomioon vaiheessa 411 takaisinkytketyt dekoodaustulokset. On huomattava, että aiemman kanavaestimaatin korvaaminen päivitetyllä ei merkit-15 se kaiken edelliseltä kanavaestimointikierrokselta saadun tiedon poispyyhkimistä: osa tiedoista siirtyy eteenpäin päivitetyssä kanavaestimaatissa, koska sen muodostuksessa otettiin huomioon sekä edellinen kanavaestimaatti että takaisinkytkentätie-to.

Myönteinen vastaus vaiheessa 410 aiheuttaa siirtymän vaiheeseen 413, jossa vas-20 taanotin tarkistaa, onko signaalinkorjauksen iterointien maksimimäärä saavutettu. . Tarvittava ohjaustieto voimassa olevan iterointien maksimimäärän muodossa saa daan vaiheesta 403, kuten kuvassa on osoitettu katkonuolen avulla. Kielteinen vastaus aiheuttaa siirtymän vaiheeseen 414, jossa dekoodaustulokset takaisinkytketään ; \ signaalinkorjaimelle muttei enää kanavaestimaattorille, koska iteratiivinen kanava- ; 25 estimointi on päättynyt ja vain iteratiivinen signaalinkorjaus jatkuu. Vaiheesta 414 : siirrytään takaisin vaiheeseen 407, jossa signaalinkorjauksessa otetaan huomioon : * vaiheessa 414 takaisinkytketyt dekoodaustulokset, mutta kanavaestimaatti on sama, jota käytettiin välittömästi edeltävällä kerralla vaiheen 407 suorituksessa. Myöntei-: : nen vastaus vaiheessa 413 tarkoittaa, että kanavaestimointi-, signaalinkoijaus- ja 30 kanavadekoodausvaihe on valmis ja dekoodatut tulokset annetaan ulos kanavade-kooderin lähdössä.

Kuvan 4 vuokaavioon tulee eräitä muutoksia, jos itse kanavadekoodausprosessi perustuu iteratiiviseen dekoodaukseen. Kanavadekoodauksen iteroinnit voivat peri-. , aatteessa aiheuttaa useita iteratiivisia kierroksia vaiheessa 409; vaihtoehtoisesti tai ‘ ‘ 35 sen lisäksi vastaanotin voi käyttää iteratiivista dekoodausta vaiheiden 413 ja 415 välissä, kun kanavaestimaatti ja signaalinkorjaus on jo asetettu.

113721 11

Kuvissa 5a, 5b, 5c ja 5d on esitetty eräitä vaihtoehtoisia järjestelyjä takaisinkytken-tätiedon saamiseksi lohkolta, jota kuvassa 3 yleisesti nimitettiin kanavadekooderik-si. Kuvissa 5a, 5b ja 5c kanavadekoodausjärjestely 306 sisältää sarjakytkennän, joka käsittää lomituksen purkulohkon 501, ensimmäisen SISO-dekooderin 502 (tai ylei-5 semmin: ensimmäisen dekoodausasteen) ja toisen SISO-dekooderin 503 (tai yleisemmin: toisen dekoodausasteen). Näiden lohkojen rakenne ja toiminta on tunnettua alan ammattihenkilölle. Iteratiivinen kanavadekoodaus on mahdollista, vaikkakaan kuvassa ei ole sitä esitetty, järjestämällä sisempi takaisinkytkentäsilmukka dekoo-dausasteiden välille. Kuvan 5 a suoritusmuodossa takaisinkytkentätieto kanavaesti-10 moinnille ja signaalinkoijaukselle otetaan toisen SISO-dekooderin 503 lähdöstä uudelleenlomittimen 504 kautta. Kuvan 5b suoritusmuodossa se otetaan ensimmäisen SISO-dekooderin lähdöstä taas uudelleenlomittimen 505 kautta. Kuva 5c esittää yhdistelmäjärjestelyä, jossa molemmat edellä mainitut takaisinkytkennät ovat käytettävissä. Keksintö ei edellytä kahden tai useamman sarjaankytketyn dekoodausas-15 teen käyttöä; yleistyksenä voidaan sanoa, että kumpi tahansa dekoodausasteista 502 ja 503 voi olla “nolladekooderi”, joka ei vaikuta sen läpi kulkevaan signaaliin millään tavalla.

Lomituksen purku-ja uudelleenlomituslohkot 501, 504 ja 505 edustavat mitä tahansa signaalinkäsittelyoperaatioita, jotka tehdään ennen sitä pistettä, josta takaisinkyt-20 kentätieto otetaan, ja jotka pitää sen vuoksi kompensoida, jotta takaisinkytkentätieto olisi yhtenevä vastaanotetun signaalin kanssa siinä vaiheessa, kun se saapuu iteratii- viseen kanavaestimaattoriin. Kuvassa 5d on esitetty, miten takaisinkytkentätieto iteratiiviselle kanavaestimointivaiheelle voidaan ottaa jopa suoraan signaalinkor-jaimen lähdöstä ennen mitään kanavadekoodausta. Kuvan 5d menetelmä voidaan ’. 25 yhdistää mihin tahansa kuvien 5a-5c menetelmään, jotta saadaan kanavadekoodattu takaisinkytkentätieto signaalinkorjaimelle ja vaikka lisätuloksi kanavaestimaattoril-' le.

Simuloimalla on osoitettu, että keksintö merkitsee huomattavaa parannusta vastaan-:' ‘. ottimen suorituskykyyn erityisesti, jos radiokanavalla on suhteellisen pitkä viiveha- •. 30 jonta, koska sellaisilla kanavilla tavanomaiset yhden yrityksen kanavaestimointime- netelmät eivät pysty tuottamaan luotettavaa kanavaestimaattia opetusjakson rajoite-. - ’ tusta pituudesta johtuen.

’ , Saman hakijan eräässä toisessa patenttihakemuksessa, jonka jättöpäivä on sama | kuin tämän patenttihakemuksen etuoikeuspäiväys, esitetään menetelmä ja järjestely '< “· 35 useiden käyttäjien multipleksoimiseksi TDMA-järjestelmän tiedonsiirtokanaville.

Siinä esitetty ratkaisu perustuu siihen, että sallitaan kahden samanaikaisen yhteyden 113721 12 käyttää samaa aikaväliä, ja koodaus- ja dekoodausjärjestelyjen avulla erotetaan eri yhteyksiin liittyvät lähetykset. Erityisesti ylössuunnassa ratkaisu edellyttää kahden matkaviestimen lähettävän yhteisessä ylössuunnan lähetyksille osoitetussa aikavälissä. Opetusjakso lähetetään täsmälleen aikavälin keskellä ja kumpikin matkavies-5 tin käyttää omaa opetusjaksomuotoaan ja lähettää merkityksellistä tietoa vain omalla puolellaan opetusjaksoa: ensimmäinen matkaviestin lähettää merkityksellistä tietoa aikavälin ensimmäisessä puoliskossa ennen opetusjaksoa, ja toinen matkaviestin lähettää merkityksellistä tietoa aikavälin toisessa puoliskossa opetusjakson jälkeen.

Esillä oleva keksintö soveltuu erityisesti yhteiseen kanavaestimointiin, jota tukiase-10 man täytyy suorittaa erottaakseen kaksi ylössuunnan lähetystä toisistaan, koska kahden keskenään erilaisen opetusjakson yhtäaikainen olemassa olo helposti heikentää tavanomaista, pelkästään opetusjaksoon perustuvaa kanavaestimointia. Kun tukiasema on dekoodannut ensimmäisen kerran yhden matkaviestimen lähettämän merkityksellisen informaatio-osan, sillä on käytettävissään paljon luotettavampaa symbo-15 li-informaatiota kuin pelkkä osittain korruptoitunut opetusjakso. Jo heti sen jälkeen, kun informaatio on takaisinkytketty kanavadekoodausasteelta ensimmäisen kerran, se voi muodostaa paljon luotettavamman kanavaestimaatin kyseisen matkaviestimen signaalille.

Kuvassa 6 on esitetty ensimmäinen liikkuva päätelaite 601 ja toinen liikkuva pääte-20 laite 602 (tai yleisesti: ensimmäinen ja toinen lähettävä järjestely), joilla kummallakin on tiedonsiirtoyhteys tukiasemajärjestelmään 603 (tai yleisesti: vastaanottavaan järjestelyyn). Lähetysketju kummassakin liikkuvassa päätelaitteessa on samanlainen sarjakytkentä, joka käsittää datalähteen 610 (620), pariteettikoodausyksikön 611 ' (621), valinnaisen salaimen 612 (622), kanavakooderin 613 (623), lomittunen 614 25 (624), purskeen muodostajan 615 (625), modulaattorin 616 (626), lähettimen 617 | (627) ja lähettävän antennin 618 (628). Tukiasemajärjestelmässä vastaanottava : antenni 630 on kytketty vastaanottimen 631 kautta yhteiselle kanavaestimaattorille 632, josta on kytkentä kahdelle alemmalle rinnakkaiselle vastaanottoketjulle. Kum-, pikin alempi vastaanottoketju koostuu sarjakytkennästä, joka käsittää korjaimen 640 . 30 (650), purskeen purkajan 641 (651), lomituksen purkajan 642 (652), kanavadekoo- derin 643 (653), valinnaisen salauksen purkajan 644 (654), pariteetin tarkistusyksi-kön 645 (655) ja datanielun 646 (656).

Kuvan 6 järjestelyssä matkaviestimien toiminta on tunnettua alan ammattihenkilöl-* le, paitsi siinä suhteessa, miten purskeenmuodostusyksiköt 615 ja 625 ottavat vas- : 35 taavilta lomittimilta 614 ja 624 lomitettuja symboleita digitaalisten purskeiden rakenneosiksi. Kuvassa 7 on esitetty esimerkkinä digitaalinen purskepari, joka ylei- 113721 13 sesti noudattaa tunnettuja GSM- ja EDGE-määrittelyjä. Ensimmäinen digitaalinen purske 700 sisältää, tässä järjestyksessä, kolme etupään häntäsymbolia 701, (ensimmäisen) datakentän 702, joka käsittää 57 datasymbolia, (ensimmäisen) stealing flag -symbolin 703, opetusjakson 704, joka käsittää 26 opetussymbolia, stealing flag 5 -valesymbolin 705, valedatakentän 706, joka käsittää 57 valesymbolia, ja kolme jälkipään häntäsymbolia 707. Toinen digitaalinen purske 710 sisältää, tässä järjestyksessä, kolme etupään häntäsymbolia 711, valedatakentän 712, joka käsittää 57 valesymbolia, stealing flag -valesymbolin 713, opetusjakson 714, joka käsittää 26 opetussymbolia, (toisen) stealing flag -symbolin 715, (toisen) datakentän 716, joka 10 käsittää 57 datasymbolia, ja kolme jälkipään häntäsymbolia 717. Toisin sanoen erona tunnettuihin GSM- ja EDGE-määrittelyihin on, että toinen stealing flag -symboli ja toinen datakenttä ensimmäisessä digitaalisessa purskeessa 700 ja ensimmäinen datakenttä ja ensimmäinen stealing flag -symboli toisessa digitaalisessa data-purskeessa 710 korvataan valesymboleilla. Lisäksi kukin matkaviestin käyttää omaa 15 opetusjaksoaan kentissä 704 ja 714.

Valesymbolit voivat olla ennalta määrättyjä vakiosymboleja tai ne voivat merkitä hetkiä, jolloin symboleja ei lähetetä ollenkaan (vrt. häntäsymbolit, jotka merkitsevät, ettei symboleja lähetetä ollenkaan). On luultavasti edullisinta käyttää jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska lähettämättömyys vale”symbolien” aikana merkitsee, että 20 syntyy vähemmän häiriöitä ja lähetystehoa ei kulu turhaan. Yleisen häiriötason pitäminen alhaalla on edullista, koska se suoranaisesti parantaa solukkoradiojärjes-telmän saavutettavissa olevaa kokonaiskapasiteettia. Lähetystehon säästö on erityi-: : sen tärkeää kannettavissa radiopäätelaitteissa, missä se auttaa pidentämään akkujen I. ' latausväliä. Johdonmukaisuuden vuoksi tässä patenttihakemuksessa käytetään nimi- *·; 25 tystä “valesymboli” myös niiden keksinnön suoritusmuotojen yhteydessä, joissa : ·,: mitään ei varsinaisesti lähetetä lähetyspurskeen valekenttien kohdissa.

« » ♦ t * »

Ei-valekenttien liittymistä tiettyihin matkaviestimiin on korostettu varjostuksella. Modulaattori 616 (626) muuntaa digitaalisen purskeen lähetyspurskeeksi tunnettujen menetelmien mukaisesti ja lähetin 617 (627) lähettää sen lähetysantennin 618 ... · 30 (628) kautta.

’ Kun tukiasemajärjestelmä vastaanottaa digitaalisista purskeista 700 ja 710 muodos tetut, yhtä aikaa lähetetyt lähetyspurskeet vastaanottoantennin 630 ja vastaanottimen • 631 kautta, se käyttää yhteistä kanavaestimaattoria 632 saadakseen ensimmäiset J kanavaestimaatit kahdelle eri opetusjaksolle 704 ja 714. Keksintö ei rajoita käytet- 35 tävää yhteisen kanavaestimoinnin tekniikkaa, mutta eräs edullinen menetelmä on kuvattu esimerkiksi julkaisussa P.A. Ranta, A. Hottinen & Z.-C. Honkasalo: ”Co- 113721 14 channel Interference Cancelling Receiver for TDMA Mobile Systems”, Proc. ICC’95, ss. 17-21, 1995, joka on liitetty tähän hakemukseen viitteenä. Kun tukiasemajärjestelmä on saanut ensimmäiset kanavaestimaatit sen ja molempien päätelaitteiden välisille kanaville, se pystyy korjaamaan ja dekoodaamaan kummankin 5 lähetyspurskeen datakentät rinnakkaisissa korjaimissa 640 ja 650 ja rinnakkaisissa dekoodereissa 643 ja 653. Takaisinkytkentä iteratiiviselle kanavaestimoinnille ja korjaukselle tulee uudelleenlomituslohkojen 647 ja 657 kautta. On huomattava, että valesymbolien käyttö varmistaa sen, että tukiasemajärjestelmä ei vastaanota ajallisesti päällekkäisiä datasymboleja, jolloin iteratiivisesta kanavaestimoinnista saata-10 van parannuksen pitäisi olla merkittävä.

Edellä esitettyjen keksinnön esimerkinomaisten suoritusmuotojen ei pidä ajatella asettavan rajoituksia oheisten patenttivaatimusten sovellettavuudelle. Erityisesti tietyt lisäpiirteet, jotka on esitetty keksinnön perusmuodon kehitelminä, eivät ole toisensa poissulkevia, vaan niitä voidaan yhdistellä monin eri tavoin.

15 >

Claims (26)

1. Menetelmä estimaatin muodostamiseksi radiokanavan impulssivasteelle, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa - muodostetaan (406) radiokanavan impulssivasteelle ensimmäinen estimaatti, 5. korjataan (407) signaalia ensimmäisen estimaatin avulla, ja - dekoodataan (409) korjattu signaali; tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa - saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista korjauksen jälkeen, - muodostetaan (412) radiokanavan impulssivasteelle päivitetty estimaatti mainitun 10 takaisinkytkentätiedon perusteella, ja - korjataan (407) signaalia mainitun päivitetyn estimaatin ja mainitun takaisinkytkentätiedon avulla.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det steg i vilket äterkopplingsinformation erhälles (411) gällande signalen efter korrigeringen utfors efter 5 steget (409) för dekodning av den korrigerade signalen pä sä sätt att nämnda äterkopplingsinformation avser den korrigerade och dekodade signalen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista korjauksen jälkeen, suoritetaan kor- 15 jatun signaalin dekoodausvaiheen (409) jälkeen niin, että mainittu takaisinkytkentä-tieto koskee korjattua ja dekoodattua signaalia.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det steg i vilket äterkopplingsinformation erhälles (411) gällande signalen efter korrigeringen utfors ätmin-stone delvis före steget (409) för dekodning av den korrigerade signalen pä sä sätt 10 att nämnda äterkopplingsinformation ätminstone delvis avser den korrigerade men icke dekodade signalen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista korjauksen jälkeen, suoritetaan ainakin osittain ennen korjatun signaalin dekoodausvaihetta (409) niin, että mainittu ·:·*: 20 takaisinkytkentätieto ainakin osittain koskee korjattua mutta dekoodaamatonta ;T: signaalia.

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det omfattar steg i vilka a) en sändningssekvens mottages (401), vilken innehäller, modulerat pä en bärväg, en viss känd symbolsekvens och vissa icke-kända symboler, 15 b) den mottagna sändningssekvensen omvandlas (404) tili en provsekvens pä sä sätt att en viss första provgrupp i nämnda provsekvens representerar nämnda kända symbolsekvens och en viss andra provgrupp i nämnda provsekvens representerar nämnda icke-kända symboler, c) den nämnda första provgruppen används (405) för att generera (406) ett estimat ':'' ’ 20 för radiokanalens impulsrespons, över vilken kanal sändningssekvensen mottogs, : ’; ’; d) nämnda provsekvens korrigeras (407) medelst det i steg c) genererade estimatet, varvid genereras j - en första hard beslutsutgäng, vilken mappar en grupp korrigerade prov frän : nämnda andra provgrupp tili informationssymbolvärden, och 25. en första mjuk beslutsutgäng, vilken äterger tillförlitligheten för nämnda här- da beslutsutgäng, och e) fattas ett antal dekodningsbeslut (409) med hjälp av nämnda första härda besluts-1 utgäng och nämnda första mjuka beslutsutgäng. 30 5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att steg e) omfattar ett steg i vilket en mängd mjuka dekodningsbeslut fattas och pä detta sätt genereras en andra mjuk beslutsutgäng, och att förfarandet dessutom omfattar ett steg i vilket nämnda andra mjuka beslutsutgäng äterkopplas (411) tili nämnda steg i vilket ett uppdaterat estimat genereras (412) för radiokanalens impulsrespons. 113721

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää t » • : vaiheet, joissa '. a) vastaanotetaan (401) lähetysjakso, joka sisältää kantoaaltoon moduloituna tietyn ’· 25 tunnetun symbolijakson ja tiettyjä tuntemattomia symboleita, b) muunnetaan (404) vastaanotettu lähetysjakso näytejaksoksi niin, että tietty ensimmäinen näyteryhmä mainitussa näytejaksossa edustaa mainittua tunnettua sym-bolijaksoa ja tietty toinen näyteryhmä mainitussa näytejaksossa edustaa mainittuja tuntemattomia symboleja, 30 e) käytetään (405) mainittua ensimmäistä näyteryhmää, kun muodostetaan (406) estimaatti sen radiokanavan impulssivasteesta, jonka kautta lähetysjakso vastaanotettiin, d) korjataan (407) mainittua näytejaksoa vaiheessa c) muodostetun estimaatin avulla, muodostaen näin 113721 - ensimmäinen kova päätöslähtö, joka kuvaa joukon mainitun toisen näyte-ryhmän korjattuja näytteitä informaatiosymboliarvoiksi ja - ensimmäinen pehmeä päätöslähtö, joka kuvastaa mainitun kovan päätösläh-dön luotettavuutta, 5 ja e) tehdään joukko dekoodauspäätöksiä (409) mainitun ensimmäisen kovan päätös-lähdön ja ensimmäisen pehmeän päätöslähdön avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe e) käsittää vaiheen, jossa tehdään joukko pehmeitä dekoodauspäätöksiä ja muodostetaan 10 näin toinen pehmeä päätöslähtö, ja että menetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa takaisinkytketään (411) mainittu toinen pehmeä päätöslähtö mainittuun vaiheeseen, jossa muodostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle.

6. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att steg e) omfattar ett steg i vilket en mängd härda dekodningsbeslut fattas och pä detta sätt genereras en andra hard beslutsutgäng, och att förfarandet dessutom omfattar ett steg i vilket nämnda andra härda beslutsutgäng äterkopplas (411) tili nämnda steg i vilket ett uppdaterat 5 estimat genereras (412) för radiokanalens impulsrespons.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe e) käsittää vaiheen, jossa tehdään joukko kovia dekoodauspäätöksiä ja muodostetaan 15 näin toinen kova päätöslähtö, ja että menetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa takaisinkytketään (411) mainittu toinen kova päätöslähtö mainittuun vaiheeseen, jossa muodostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle.

7. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att det omfattar ett steg i vilket nämnda härda beslutsutgäng äterkopplas tili det steg i vilket ett uppdaterat estimat genereras (412) för radiokanalens impulsrespons.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa takaisinkytketään mainittu kova päätöslähtö vaiheeseen, jossa muo- *:": 20 dostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle.

8. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att det omfattar ett steg i 10 vilket nämnda mjuka beslutsutgäng äterkopplas tili det steg i vilket ett uppdaterat estimat genereras (412) för radiokanalens impulsrespons.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ’ vaiheen, jossa takaisinkytketään mainittu pehmeä päätöslähtö vaiheeseen, jossa I I ': muodostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle. ;'j*: 9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää t 25 vaiheiden c), d) ja e) toistettuja iterointeja (410) niin, että toisella ja jokaisella sitä v. seuraavalla vaiheen c) suorittamiskerralla käytetään sekä mainittua ensimmäistä ! näyteryhmää että mainittua takaisinkytkentätietoa, kun muodostetaan (412) esti maatti sen radiokanavan impulssivasteesta, jonka kautta lähetysjakso vastaanotettiin.

9. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att det omfattar upprepade itereringar (410) för stegen e), d) och e) pä sä sätt att under den andra och varje därpäföljande gäng dä steg e) utförs används säväl nämnda första provsekvens som 15 nämnda äterkopplingsinformation dä estimatet för den radiokanals impulsrespons genereras (412) över vilken sändningssekvensen mottogs.

10. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av att under den andra och varje därpäföljande gäng dä steg d) utförs används det senast genererade uppdaterade estimatet för radiokanalens impulsrespons för korrigering (407) av nämnda prov- ·:' 20 sekvens. « < < • * » ‘ . 11. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att det dessutom omfattar ’; * · ’ steg i vilka - nämnda dekodningsbeslut äterkopplas (411) tili det steg i vilket nämnda prov- '. ' i sekvens korrigeras, :. · · 25 - itereras (413) repetitivt stegen d) och e), och - under den andra och varje därpäföljande gäng dä steg d) utförs används säväl : nämnda provsekvens som äterkopplingsinformationen angäende nämnda dekod- ‘; ningsbeslut för korrigering (407) av nämnda provsekvens.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisella ja ' jokaisella sitä seuraavalla vaiheen d) suorittamiskerralla käytetään viimeksi muo- : dostettua päivitettyä radiokanavan impulssivasteen estimaattia mainitun näytejakson korjaamiseksi (407). 113721

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vaiheet, joissa - takaisinkytketään (411) mainitut dekoodauspäätökset vaiheeseen, jossa korjataan mainittua näytejaksoa, 5. iteroidaan (413) toistuvasti vaiheita d) ja e) ja - toisella ja jokaisella sitä seuraavalla vaiheen d) suorittamiskerralla käytetään sekä mainittua näytejaksoa että takaisinkytkentätietoa mainituista dekoodauspäätöksistä mainitun näytejakson korjaamiseksi (407).

12. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att det omfattar steg i vilka ·: 30 - stegen c), d) och e) itereras (410) repetitivt ett visst första antal gänger pä sä sätt : att under den andra och varje därpäföljande gäng dä steg e) utförs används säväl nämnda första provsekvens som nämnda äterkopplingsinformation dä estimatet för ' : den radiokanals impulsrespons genereras (412) över vilken sändningssekvensen mottogs, och 113721 - stegen d) och e) itereras (413) repetitivt ett visst andra antal ganger pä sä sätt att under den andra och varje därpäföljande gang da steg d) utförs används säväl nämnda provsekvens som äterkopplingsinformationen angäende nämnda dekod-ningsbeslut för korrigering (407) av nämnda provsekvens. 5 13. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att - steg a) omfattar ett steg i vilket ätminstone en viss första och andra sändnings-sekvens (700, 710) mottages simultant, varvid i nämnda första sändningssekvens en första provsekvens representerar en viss första känd symbolsekvens (704) och i nämnda andra sändningssekvens den första provsekvensen representerar en viss 10 andra känd symbolsekvens (714), som är olika som den nämnda första kända sym-bolsekvensen, och - stegen b)...e) utförs separat för säväl nämnda första sändningssekvens som nämnda andra sändningssekvens.

12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 10 vaiheet, joissa - iteroidaan (410) toistuvasti vaiheita c), d) ja e) tietyn ensimmäisen määrän verran niin, että toisella ja jokaisella sitä seuraavalla vaiheen c) suorittamiskerralla käytetään sekä mainittua ensimmäistä näyteryhmää että mainittua takaisinkytkentätietoa, kun muodostetaan (412) estimaatti sen radiokanavan impulssivasteesta, jonka kautta 15 lähetysjakso vastaanotettiin, ja - iteroidaan (413) toistuvasti vaiheita d) ja e) tietyn toisen määrän verran niin, että toisella ja jokaisella sitä seuraavalla vaiheen d) suorittamiskerralla käytetään sekä mainittua näytejaksoa että takaisinkytkentätietoa mainituista dekoodauspäätöksistä mainitun näytejakson korjaamiseksi (407).

13. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 1: * ‘: - vaihe a) käsittää vaiheen, jossa vastaanotetaan yhtäaikaisesti ainakin tietty ensim- .' · ’; mäinen ja toinen lähetysjakso (700, 710), jolloin mainitussa ensimmäisessä lähetys- jaksossa ensimmäinen näyteryhmä edustaa tiettyä ensimmäistä tunnettua symboli-: jaksoa (704) ja mainitussa toisessa lähetysjaksossa ensimmäinen näyteryhmä edus- ’ 25 taa tiettyä toista tunnettua symbolijaksoa (714), joka on eri kuin mainittu ensimmäi nen tunnettu symbolijakso, ja -vaiheet b)...e) suoritetaan erikseen sekä mainitulle ensimmäiselle lähetysjaksolle että mainitulle toiselle lähetysjaksolle.

14. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det omfattar steg i vilka 15. mellan steget för korrigering av signalen och steget för dekodning av den korrige- rade signalen behandlas (204) signalen, och - mellan de steg i vilka äterkopplingsinformation erhälles (411) angäende signalen efter korrigeringen och ett uppdaterat estimat genereras behandlas äterkopplingsinformationen inverterande (206) pä sä sätt att ur äterkopplingsinformationen upphävs 20 vissa effekter som nämnda signalbehandlingssteg har förorsakat pä informationen. I I iM I

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 30 vaiheet, joissa - signaalin korjaus vaiheen ja korjatun signaalin dekoodausvaiheen välissä signaalia käsitellään (204), ja : -niiden vaiheiden välissä, joissa saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista • korjauksen jälkeen ja muodostetaan päivitetty estimaatti, käsitellään invertoivasti 35 (206) takaisinkytkentätietoa siten, että kumotaan takaisinkytkentätiedosta tietyt vaikutukset, jotka mainittu signaalinkäsittelyvaihe on siihen aiheuttanut. 113721

15. Förfarande för att generera ett estimat för en impulsrespons i en radiokanal, • » · ' · ’ ' vilket förfarande omfattar steg i vilka ’ ·: · ‘ - ett värde bestäms (402) för en storhet som beskriver den estimerade kvaliteten för :: en mottagen signal, :> 25 - ett första estimat genereras (406) för radiokanalens impulsrespons, : : - den mottagna signalen korrigeras (407) med hjälp av det första estimatet, och - den korrigerade signalen dekodas (409); ; *. ‘: kännetecknat av att det omfattar steg i vilka . , - det bestämda värdet för den storhet som beskriver den estimerade kvaliteten för 30 den mottagna signalen jämföres (403) med ett visst första gränsvärde, och - om nämnda jämförelse visar att den estimerade kvaliteten för den mottagna signa- • Ien är bättre än vad nämnda första gränsvärde visar, : - erhälles (411) äterkopplingsinformation gällande signalen efter korrigering- ; en, 35. genereras (412) ett uppdaterat estimat för radiokanalens impulsrespons med hjälp av nämnda äterkopplingsinformation, och 113721 - korrigeras (407) signalen med hjälp av nämnda uppdaterade estimat.

15. Menetelmä estimaatin muodostamiseksi radiokanavan impulssivasteelle, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa - määritetään (402) arvo suureelle, joka kuvaa vastaanotetun signaalin arvioitua laatua, 5. muodostetaan (406) ensimmäinen estimaatti radiokanavan impulssivasteelle, - korjataan (407) vastaanotettua signaalia ensimmäisen estimaatin avulla, ja - dekoodataan (409) korjattu signaali; tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa - verrataan (403) vastaanotetun signaalin arvioitua laatua kuvaavalle suureelle mää-10 ritettyä arvoa tiettyyn ensimmäiseen raja-arvoon ja -jos mainittu vertailu osoittaa vastaanotetun signaalin arvioidun laadun olevan parempi kuin mitä mainittu ensimmäinen raja-arvo osoittaa, - saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista korjauksen jälkeen, -muodostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle 15 mainitun takaisinkytkentätiedon avulla, ja - korjataan (407) signaalia mainitun päivitetyn estimaatin avulla.

16. Förfarande enligt patentkrav 15, kännetecknat av att nämnda steg (407) för att korrigera signalen omfattar ett steg i vilket signalen korrigeras (407) med hjälp av nämnda uppdaterade estimat och nämnda äterkopplingsinformation. 5 17. Förfarande enligt patentkrav 15, kännetecknat av att det omfattar steg i vilka - om nämnda jämförelse visar att den estimerade kvaliteten för den mottagna signalen är bättre än vad nämnda första gränsvärde visar, - erhälles (411) äterkopplingsinformation gällande signalen efter korrigering-en, 10. genereras (412) ett uppdaterat estimat för radiokanalens impulsrespons med hjälp av nämnda äterkopplingsinformation, - korrigeras (407) signalen med hjälp av nämnda uppdaterade estimat, och - upprepas iterativt ätminstone en gäng nämnda steg i vilka äterkopplingsinformation erhälles (411), ett uppdaterat estimat genereras (412) och signalen kor- 15 rigeras (407).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu signaalin korjausvaihe (407) käsittää vaiheen, jossa signaalia korjataan (407) mainitun päivitetyn estimaatin ja mainitun takaisinkytkentätiedon avulla.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää • »* · * vaiheet, joissa * -jos mainittu vertailu osoittaa vastaanotetun signaalin arvioidun laadun olevan * :.:.: parempi kuin mitä mainittu ensimmäinen raja-arvo osoittaa, V · · - saadaan (411) takaisinkytkentätietoa signaalista korjauksen jälkeen, 25 -muodostetaan (412) päivitetty estimaatti radiokanavan impulssivasteelle : :': mainitun takaisinkytkentätiedon avulla, - korjataan (407) signaalia mainitun päivitetyn estimaatin avulla, ja - toistetaan iteratiivisesti ainakin kerran mainitut vaiheet, joissa saadaan (411) takaisinkytkentätietoa, muodostetaan (412) päivitetty estimaatti ja korjataan 30 (407) signaalia.

18. Förfarande enligt patentkrav 17, kännetecknat av att det omfattar ett steg i vilket en signal ätminstone delvis jämföres efter en viss iterativ runda, vilken itera-tiv runda omfattar att äterkopplingsinformation erhälles (411), att ett uppdaterat estimat genereras (412) och att signalen korrigeras (407), tili en signal som föregär 20 nämnda iterativa runda, och om jämförelsen visar att de jämförda signalerna avviker frän varandra mindre än ett visst andra gränsvärde avslutas nämnda iterering.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa ainakin osittain verrataan tietyn iteratiivisen kierroksen jälkeistä signaalia, joka iteratiivinen kierros käsittää takaisinkytkentätiedon saamisen (411), : päivitetyn estimaatin muodostuksen (412) ja signaalin korjauksen (407), mainittua 35 iteratiivista kierrosta edeltävään signaaliin, ja jos vertailu osoittaa vertailtavien 113721 signaalien eroavan toisistaan vähemmän kuin tietty toinen raja-arvo, mainittu iterointi päätetään.

19. Förfarande enligt patentkrav 17, kännetecknat av att det omfattar ett steg i : ’ ·, · vilket ett maximivärde sättes för itereringsrundorna i vilka äterkopplingsinformation . ·. : erhälles (411), ett uppdaterat estimat genereras (412) och signalen korrigeras (407), ,··,·. 25 för en signal som föregär nämnda itereringsrunda och om nämnda maximivärde har III uppnätts avslutas nämnda iterering. Il * • ’.: 20. Arrangemang för att generera ett estimat för en impulsrespons i en radiokanal, ; ’: vilket arrangemang omfattar - en kanalestimator (202, 304, 632) för att generera ett första estimat för radiokana-30 lens impulsrespons, - en signalekvalisator (203, 305, 640, 650) för att korrigera signalen, vilken signal- ' · ’': ekvalisator är kopplad tili kanalestimatorn (202, 304, 632) för mottagning av det : ’' : estimat som kanalestimatorn har genererat, och 113721 - en dekodningsenhet (205, 306, 643, 653) som har kopplats tili signalekvalisatom (203, 305, 640, 650) för att dekoda den korrigerade signalen; kännetecknat av att - det omfattar organ för koppling av äterkopplingsin formation till kanalestimatom 5 (202, 304, 632) och tili signalekvalisatom (203, 305, 640, 650) ffän nägon punkt som befinner sig efter signalekvalisatom (203, 305, 640, 650), - kanalestimatom har anordnats att generera ett uppdaterat estimat för radiokanalens impulsrespons pä basis av nämnda äterkopplingsinformation, och - signalekvalisatom (203, 305, 640, 650) har anordnats att korrigera signalen med 10 hjälp av nämnda kanalestimat och äterkopplingsinformation.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa asetetaan maksimi kierroksille, joissa saadaan (411) takaisinkytkentä- 5 tietoa, muodostetaan (412) päivitetty estimaatti ja korjataan (407) signaalia, mainittua iteratiivista kierrosta edeltävälle signaalille ja jos mainittu maksimi on saavutettu, päätetään mainittu iterointi.

20. Järjestely estimaatin muodostamiseksi radiokanavan impulssivasteelle, joka järjestely käsittää 10. kanavaestimaattorin (202, 304, 632) ensimmäisen estimaatin muodostamiseksi radiokanavan impulssivasteelle, - signaalinkoijaimen (203, 305, 640, 650) signaalin koqaamiseksi, joka signaalin-koqain on kytketty kanavaestimaattoriin (202, 304, 632) kanavaestimaattorin muodostaman estimaatin vastaanottamiseksi, ja 15. dekoodausyksikön (205, 306, 643, 653), joka on kytketty signaalinkorjaimeen (203, 305, 640, 650) koijatun signaalin koodauksen purkamiseksi; tunnettu siitä, että - se käsittää välineet takaisinkytkentätiedon kytkemiseksi kanavaestimaattorille (202, 304, 632) ja signaalinkorjaimel 1 e (203, 305, 640, 650) jostakin signaalinkor- 20 jaimen (203, 305, 640, 650) jälkeisestä pisteestä, ' ' - kanavaestimaattori on järjestetty muodostamaan päivitetty estimaatti radiokanavan : impulssivasteelle mainitun takaisinkytkentätiedon perusteella, ja : : - signaalinkorjain (203, 305, 640, 650) on järjestetty korjaamaan signaali mainittu- : : jen kanavaestimaatin ja takaisinkytkentätiedon avulla.

21. Arrangemang enligt patentkrav 20, kännetecknat av att dekodningsenheten (205, 306, 643, 653) omfattar en seriekoppling av en första dekoder (502) och en andra dekoder (503), och att kopplingen för att erhälla äterkopplingsinformation utförs efter nämnda första dekoder men före nämnda andra dekoder.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että dekoodausyk- sikkö (205, 306, 643, 653) käsittää sarjaan kytketyt ensimmäisen dekooderin (502) ja toisen dekooderin (503) ja kytkentä takaisinkytkentätiedon saamiseksi tehdään mainitun ensimmäisen dekooderin jälkeen mutta ennen mainittua toista dekooderia.

22. Arrangemang enligt patentkrav 20, kännetecknat av att dekodningsenheten (205, 306, 643, 653) omfattar en seriekoppling av en första dekoder (502) och en andra dekoder (503), och att kopplingen för att erhälla äterkopplingsinformation utförs efter nämnda andra dekoder.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että dekoodausyk-30 sikkö (205, 306, 643, 653) käsittää sarjaan kytketyt ensimmäisen dekooderin (502) ja toisen dekooderin (503) ja kytkentä takaisinkytkentätiedon saamiseksi tehdään : mainitun toisen dekooderin jälkeen. 113721

23. Arrangemang enligt patentkrav 20, kännetecknat av att kopplingen för att 20 erhälla äterkopplingsinformation tili kanalestimatom utförs efter signalekvalisatom ' (203, 305, 640, 650) men före dekodningsenheten (205, 306, 643, 653). • * ♦ : ; ’: 24. Arrangemang enligt patentkrav 20, kännetecknat av att det omfattar en styr- enhet (307), som har anordnats att estimera kvaliteten för en mottagen signal, och : att nämnda styrenhet har kopplats tili kanalestimatoms (304) aktiveringsingäng pä 25 sä sätt att den antingen aktiverar eller förhindrar en iterativ uppdatering av kanales-timatet med hjälp av äterkopplingsinformationen beroende av den mottagna signa-lens estimerade kvalitet. : 25. Arrangemang enligt patentkrav 24, kännetecknat av att nämnda styrenhet har kopplats tili en radiomottagare (302) för att implementera ett kvalitetsestimat för en . 30 mottagen signal och att nämnda styrenhet (307) dessutom har anordnats att mottaga en indikering angäende en estimerad tillförlitlighet för signaldetekteringen eller kanaldekodningen eller bägge, och att nämnda styrenhet (307) har anordnats att ; sätta ett maximivärde för itereringsrundoma för nämnda iterativa uppdatering av 113721 kanalestimatet pä basis av den estimerade kvaliteten for den mottagna signalen eller nämnda estimerade tillforlitlighet eller bägge.

23. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kytkentä takaisinkytkentätiedon saamiseksi kanavaestimaattorille tehdään signaalinkorjaimen (203, 305, 640, 650) jälkeen mutta ennen dekoodausyksikköä (205, 306, 643, 653).

24. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää 5 ohjausyksikön (307), joka on järjestetty arvioimaan vastaanotetun signaalin laatua, ja mainittu ohjausyksikkö on kytketty kanavaestimaattorin (304) aktivointi tuloon niin, että se joko aktivoi tai estää kanavaestimaatin iteratiivisen päivityksen takaisinkytkentätiedon avulla riippuen vastaanotetun signaalin arvioidusta laadusta.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu ohja-10 usyksikkö on kytketty radiovastaanottimeen (302) vastaanotetun signaalin laatues- timoinnin toteuttamiseksi ja mainittu ohjausyksikkö (307) on lisäksi järjestetty vastaanottamaan indikointi signaalin ilmaisun tai kanavadekoodauksen tai molempien arvioidusta luotettavuudesta, ja mainittu ohjausyksikkö (307) on järjestetty asettamaan iterointien maksimimäärä mainitulle kanavaestimaatin iteratiiviselle 15 päivitykselle vastaanotetun signaalin arvioidun laadun tai mainitun arvioidun luotettavuuden tai molempien perusteella.

26. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää signaalinkorjaimen (203, 305) ja dekoodausyksikön (205, 306) väliin kytketyn ensimmäisen signaalinkäsittely lohkon (204, 501) ja dekoodausyksikön ja kanavaes- •: 20 timaattorin väliin kytketyn toisen signaalinkäsittelylohkon (206, 504, 505) niin, että ; ‘ ; mainittu toinen signaalinkäsittelylohko on järjestetty toteuttamaan mainitun ensim- . ; mäisen signaalinkäsittelylohkon toteuttamille signaalinkäsittelyoperaatioille vastak- . ; kaiset operaatiot. ’ * '· Patentkrav 25 1. Förfarande för att generera ett estimat för en impulsrespons i en radiokanal, vilket förfarande omfattar steg i vilka ’, - ett första estimat genereras (406) för radiokanalens impulsrespons, - signalen korrigeras (407) med hjälp av det första estimatet, och , · - den korrigerade signalen dekodas (409); ; 30 kännetecknat av att det omfattar steg i vilka - äterkopplingsinformation erhälles (411) gällande signalen efter korrigeringen, . - för radiokanalens impulsrespons genereras (412) ett uppdaterat estimat pä basis av nämnda äterkopplingsinformation, och 113721 - signalen korrigeras (407) med hjälp av nämnda uppdaterade estimat och nämnda äterkopplingsinformation.

26. Arrangemang enligt patentkrav 20, kännetecknat av att det uppvisar ett mel-lan signalekvalisatom (203, 305) och dekodningsenheten (205, 306) kopplat första 5 signalbehandlingsblock (204, 501) och ett mellan dekodningsenheten och kanales-timatom kopplat andra signalbehandlingsblock (206, 504, 505) pä sä sätt att nämnda andra signalbehandlingsblock har anordnats att implementera inversa operationer jämfört med dem som det nämnda första signalbehandlingsblocket implementerar.