FI111421B - Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä - Google Patents
Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä Download PDFInfo
- Publication number
- FI111421B FI111421B FI20002805A FI20002805A FI111421B FI 111421 B FI111421 B FI 111421B FI 20002805 A FI20002805 A FI 20002805A FI 20002805 A FI20002805 A FI 20002805A FI 111421 B FI111421 B FI 111421B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- transceiver
- data block
- window
- identifier
- data blocks
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
- H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
- H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
- H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
- H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
- H04L1/1829—Arrangements specially adapted for the receiver end
- H04L1/1835—Buffer management
- H04L1/1845—Combining techniques, e.g. code combining
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
- H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
- H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
- H04L1/1812—Hybrid protocols; Hybrid automatic repeat request [HARQ]
- H04L1/1819—Hybrid protocols; Hybrid automatic repeat request [HARQ] with retransmission of additional or different redundancy
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
- H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
- H04L1/18—Automatic repetition systems, e.g. Van Duuren systems
- H04L1/1829—Arrangements specially adapted for the receiver end
- H04L1/1832—Details of sliding window management
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L1/00—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received
- H04L1/12—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel
- H04L1/16—Arrangements for detecting or preventing errors in the information received by using return channel in which the return channel carries supervisory signals, e.g. repetition request signals
- H04L1/1607—Details of the supervisory signal
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
- Detection And Prevention Of Errors In Transmission (AREA)
- Radar Systems Or Details Thereof (AREA)
- Communication Control (AREA)
- Radio Relay Systems (AREA)
- Circuits Of Receivers In General (AREA)
Description
111421
Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä
Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on menetelmä lähettää datalohkoja radiojärjestelmässä ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta toiselle lähetinvastaanotti-5 melle, sekä menetelmää käyttävä radiojärjestelmä. Sekä menetelmä että menetelmää käyttävä radiojärjestelmä soveltuvat erityisesti EGPRS:ään (Enhanced General Packet Radio Service).
Keksinnön tausta
Tyypillisesti radiojärjestelmässä käytettävät lähettimet ja vastaanot-10 timet muodostavat lähetinvastaanottimia, joista esimerkkejä ovat tilaajapääte-laitteiden, kuten matkapuhelimien, käsittämät lähetinvastaanottimet ja tukiaseman lähetinvastaanottimet.
Tiedonsiirrossa pyritään usein varmistamaan tiedonsiirron onnistuminen lähetinvastaanottimien välillä. Digitaalisessa tiedonsiirrossa käytetään 15 usein uudelleenlähettävää virheenkorjausta, jossa siirtovirheistä ilmoitetaan lähettäjälle, joka uudelleenlähettää virheellistä tietoa. Eräs tunnettu menetelmä on ns. Selective Reject ARQ (Automatic repeat reQuest), jossa lähetin voi lähettää uuden lohkon ennen kuin edellistä on kuitattu ja jossa lähetin voi uudelleenlähettää vain ne lohkot, joiden vastaanotto on epäonnistunut. Sitä da-20 takehysten joukkoa, jonka lähetin voi peräkkäin lähettää ilman kuittausta vastaanottimet, kutsutaan tässä protokollassa lähetysikkunaksi.
EGPRS (Enhanced General Packet Radio Service) on GSM-pohjai-nen (Global System for Mobile Communications) pakettikytkentäistä siirtoa hyödyntävä järjestelmä. EGPRS käyttää EDGE (Enhanced Data Rates for 25 GSM Evolution) -tekniikkaa tiedonsiirtokapasiteetin lisäämiseksi. Normaalisti GSM:ssä käytettävän GMSK-moduloinnin (Gaussian Minimum-Shift Keying) lisäksi voidaan käyttää 8-PSK (8-Phase Shift Keying) -modulointia pakettidata-kanaville. Tavoitteena on lähinnä toteuttaa ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalvelulta kuten tiedoston kopiointia ja Internet-selaimen käyttöä. Tavoitteena on myös » 30 toteuttaa reaaliaikaisia palveluita pakettikytkentäisesti esimerkiksi puheen ja videokuvan siirtoon. Periaatteessa tiedonsiirtokapasiteetti voi vaihdella muutamasta kilobitistä sekunnissa jopa 400 kilobittiin sekunnissa saakka.
Tarkastellaan esimerkkiä ylläkuvatun järjestelmän virheenkorjauksesta kahden lähetinvastaanottimen välisellä yhteydellä. Ensimmäinen lähe-35 tinvastaanotin lähettää dataa datalohkoina toiselle lähetinvastaanottimelle.
111421 2
Ensimmäisessä lähetinvastaanottimessa lähetettäviin datalohkoihin liitetään tunnisteita datalohkojen tunnistamista varten vastaanotossa siten, että tunnisteet varataan äärellisestä tunnisteavaruudesta. Tunnisteet varataan syklisesti siten, että kun viimeinen tunniste on käytetty aloitetaan uudestaan alusta.
5 Kun jonkin datalohkon vastaanottaminen on epäonnistunut toisessa lähetinvastaanottimessa, tarvitaan kyseisen lohkon uudelleenlähetys. Ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen välillä oleva kaksisuuntainen yhteys mahdollistaa sen, että toinen lähetinvastaanotin voi lähettää uudelleenlähetyspyynnön ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle. Vastaanottamansa uudelleen-10 lähetyspyynnön perusteella ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää kyseisen datalohkon uudelleen toiselle lähetinvastaanottimelle, joka tunnisteen perusteella tietää lohkon aiemmin epäonnistuneen lohkon uudelleenlähetykseksi. Toinen lähetinvastaanotin pitää yllä tietoa ARQ-protokollaan liittyvän vastaan-otinikkunan paikasta. Ikkuna on osa tunnisteavaruutta ja se alkaa aina ensim-15 mäisestä lohkosta, jota ei ole vielä vastaanotettu oikein. Tyypillisesti ikkunan koko on puolet tunnisteavaruudesta. Jos toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa lohkon, jonka tunniste ei ole ikkunassa, voidaan kyseinen lohko tietää jo kertaalleen vastaanotetuksi ja siten se voidaan jättää huomiotta.
Suorituskyvyn parantamiseksi edelleen voidaan käyttää ns. inkre-20 mentaalista redundanssia, jossa toinen lähetinvastaanotin on varustettu vas-taanotinmuistilla, johon tallennetaan epäonnistuneesti vastaanotetut dataloh-kot. Epäonnistunut vastaanotto voi aiheutua esimerkiksi, jos käytettävän radiokanavan olosuhteet muuttuvat niin nopeasti, että radiojärjestelmän on mahdotonta etukäteen optimaalisesti valita koodaussuhdetta tulevaa lähetystä var-25 ten. Käyttämällä inkrementaalista redundanssia voidaan paremmin adaptoitua muuttuviin olosuhteisiin. Epäonnistuneesti vastaanotetut datalohkot lähetetään ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta uudelleen. Uudelleenlähetetyt datalohkot ja tallennetut datalohkot, joilla ovat samat tunnisteet, yhdistetään, minkä jälkeen toinen lähetinvastaanotin suorittaa yhdistettyjen datalohkojen dekoo-30 dauksen. Yhdistelyssä dekoodaukseen käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa yksittäisen datalohkon tietomäärään verrattuna, joten dekoodaus onnistuu suuremmalla todennäköisyydellä.
Tarkoituksena on siis yhdistää saman datalohkon eri lähetyskerrat toisiinsa. Se, että datalohkot ovat samat, päätellään siitä, että datalohkoilla 35 ovat samat tunnisteet.
3 111421
Tunnisteiden syklisyys aiheuttaa ongelman, koska verrattaessa datalohkoja toisiinsa saattaa löytyä datalohkoja, joilla ovat samat tunnisteet, vaikka datalohkot ovat itse asiassa eri datalohkoja. Edellä esitetyssä tiedonsiirrossa voidaan virheellisesti katsoa saman tunnisteen omaavat datalohkot 5 samoiksi datalohkoiksi yhdistelyä varten, vaikka datalohkot ovatkin erilaisia.
Kun eri datalohkot yhdistetään, lähetinvastaanotintoiminta epäonnistuu.
Ongelman aiheuttaa lisäksi se, että inkrementaalisen redundanssin (IR) yhdistely tehdään ennen kanavadekoodausta, kun taas Selective Reject ARQ -protokolla toimii ylemmällä protokollakerroksella. Käytännön implemen-10 taatiossa IR-yhdistely ja ARQ-protokolla voivat sijaita fyysisesti eri paikassa tai laitteessa, jolloin ARQ-protokollan tietoa ei voi käyttää IR-yhdistelyn apuna.
Keksinnön lyhyt selostus
Keksinnön tavoitteena on siten menetelmä ja menetelmän toteuttava radiojärjestelmä siten, että vältytään väärien datalohkojen yhdistelyltä. Tä-15 mä saavutetaan menetelmällä lähettää datalohkoja radiojärjestelmässä ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta toiselle lähetinvastaanottimelle, jossa menetelmässä ensimmäinen Iähetinvastaanotin liittää lähetettäviin datalohkoihin tunnisteita datalohkojen tunnistamista varten, jotka tunnisteet varataan syklisesti äärellisestä tunnisteavaruudesta, toinen Iähetinvastaanotin vastaanottaa 20 kyseisiä datalohkoja, ja kun jonkin datalohkon vastaanotto epäonnistuu, tallettaa toinen Iähetinvastaanotin kyseisen datalohkon vastaanottomuistiin ja ensimmäinen Iähetinvastaanotin lähettää mainitun datalohkon uudelleen samalla tunnisteella kuin alkuperäisen lähetyksen ja toinen Iähetinvastaanotin vastaanottaa mainitun datalohkon uudelleen.
25 Menetelmässä toinen Iähetinvastaanotin ylläpitää tietoa äärelliseen tunnisteavaruuteen kuuluvan ikkunan paikasta; toisen lähetinvastaanottimen vastaanottaessa datalohkon uudelleen verrataan uudelleenvastaanotetun datalohkon ja aiemmin vastaanotetun datalohkon tunnisteita toisiinsa ja määritellään datalohkot samoiksi datalohkoiksi, jos niillä on sama tunniste ja havai-30 taan, että mainittu tunniste on ollut toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa yhtäjaksoisesti aiemmin vastaanotetun datalohkon vastaanotto-ajasta uudelleenvastaanotetun datalohkon vastaanottoaikaan; toinen lähetin-vastaanotin yhdistää samoiksi määritellyt datalohkot toisiinsa.
111421 4
Keksinnön kohteena on myös radiojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen, jotka ovat radioyhteydessä toistensa kanssa; ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää välineet muodostaa lähe-5 tettäviä datalohkoja siten, että datalohkoille annetaan tunnisteita datalohkojen tunnistamista varten, jotka tunnisteet varataan syklisesti äärellisestä tunnis-teavaruudesta, välineet vastaanottaa toisen lähetinvastaanottimen lähettämä uudelleehlähetyspyyntö ja lähetysvälineet lähettää datalohkoja toiselle lähetin-vastaanottimelle ja uudelleenlähettää datalohko toiselle lähetinvastaanotti-10 melle; toinen lähetinvastaanotin käsittää vastaanotinvälineet vastaanottaa ensimmäisen lähetinvastaanottimen lähettämiä datalohkoja ja vastaanottaa ensimmäisen lähetinvastaanottimen uudelleenlähettämä datalohko, välineet havaita datalohkon vastaanoton epäonnistuminen, vastaanottomuistin, johon epäonnistuneesti vastaanotettu datalohko tallennetaan ja välineet lähettää en-15 simmäiselle lähetinvastaanottimelle datalohkon uudelleenlähetyspyyntö.
Toinen lähetinvastaanotin käsittää välineet ylläpitää tietoa äärelliseen tunnisteavaruuteen kuuluvan ikkunan paikasta, ja välineet verrata uu-delleenvastaanotetun datalohkon ja aiemmin vastaanotetun datalohkon tunnisteita toisiinsa ja määritellä datalohkot samoiksi datalohkoiksi, jos niillä on 20 sama tunniste ja mainittu tunniste on ollut toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa yhtäjaksoisesti aiemmin vastaanotetun datalohkon vastaanottajasta uudelleenvastaanotetun datalohkon vastaanottoaikaan; ja välineet yhdistää samoiksi määritellyt datalohkot toisiinsa.
Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-25 vaatimusten kohteena.
Keksintö perustuu siihen, että toinen lähetinvastaanotin ylläpitää ikkunaa tunnisteavaruudessa, ja vertaa vastaanotettujen datalohkojen tunnisteita ikkunassa näkyviin tunnisteisiin. Kun lähetinvastaanotin vastaanottaa datalohkon, jonka tunnisteen mukainen kohta ei ole ikkunassa, siirretään ikku-30 naa tunnisteavaruudessa siten, että kyseisen tunnisteen mukainen kohta on ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa. Mikäli kyseessä on uudelleenvas-taanotettu datalohko, katsotaan samoiksi datalohkoiksi uudelleenvastaanotettu datalohko ja saman tunnisteen omaava aiemmin vastaanotettu, muistissa oleva datalohko, jos tunniste on ollut ikkunassa koko lähetys-uudelleenlähetys-35 prosessin ajan. Tällöin voidaan olla varmoja siitä, että kyseiset saman tunnis- 5 111421 teen omaavat lohkot todella käsittävät samaa informaatiota, joka voidaan yhdistää.
Keksinnön edullisten toteutusmuotojen mukaisilla ratkaisuilla saavutetaan useita etuja. Ratkaisut estävät väärien datalohkojen yhdistelyn, kos-5 ka samoiksi yhdisteltäviksi datalohkoiksi katsotaan vain samaa sykliä olevat saman tunnisteen omaavat datalohkot eli datalohkot, jotka todella ovat samoja datalohkoja. Täten väärien datalohkojen yhdistelyä ei tapahdu ja yhteyden laatua voidaan täten parantaa.
Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa: kuvio 1A esittää tyypillisen keksinnön edullisten toteutusmuotojen mukaisen radiojärjestelmän rakenteen; kuvio 1B esittää tilaajapäätelaitteen ja yleisen puhelinverkon pää-15 telaitteen välisen piirikytkentäisen siirtoyhteyden muodostamista; kuvio 1C esittää pakettikytkentäistä siirtoyhteyttä; kuviossa 2 esitetään esimerkki keksinnön ensimmäisen edullisen toteutusmuodon mukaisesta menetelmästä; kuviossa 3 esitetään menetelmälohkokaavio keksinnön eräästä toi-20 sesta edullisesta toteutusmuodosta; kuviossa 4 esitetään esimerkki keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesta ratkaisusta ja kuviossa 5 havainnollistetaan esimerkkiä ensimmäisen ja toisen lä-hetinvastaanottimen rakenteesta.
•« 25 Edullisten toteutusmuotojen yksityiskohtainen selostus
Viitaten kuvioon 1A selostetaan tyypillinen edullisten toteutusmuotojen mukaisen radiojärjestelmän rakenne ja sen liittymät kiinteään puhelinverkkoon ja pakettisiirtoverkkoon. Kuvio 1A sisältää vain toteutusmuotojen selittämisen kannalta oleelliset lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, 30 että tavanomaiseen pakettisolukkoradioverkkoon sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Edullisimmin keksintöä käytetään EGPRS:ssä. Keksintö toimii sekä nousevalla että laskevalla siirtotiellä.
Solukkoradioverkko käsittää tyypillisesti kiinteän verkon infrastruk-35 tuurin eli verkko-osan, ja lähetinvastaanottimina 260 tilaajapäätelaitteita, jotka 111421 6 voivat olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettuja, ajoneuvoon sijoitettuja tai kannettavia mukanapidettäviä päätelaitteita. Verkko-osassa on tukiasemia 100.
Useita tukiasemia 100 keskitetysti puolestaan ohjaa niihin yhteydessä oleva tukiasemaohjain 102. Tukiasemassa 100 on lähetinvastaanottimia 264. Tyypil-5 lisesti tukiasemassa 100 on yhdestä kuuteentoista lähetinvastaanotinta 264.
Yksi lähetinvastaanotin 264 tarjoaa radiokapasiteetin yhdelle TDMA-kehykselle (Time Division Multiple Access), siis tyypillisesti kahdeksalle aikavälille.
Tukiasemassa 100 on ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvas-10 taanottimien 264 ja multiplekserin 116 toimintaa. Multiplekserillä 116 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimien 264 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat yhdelle siirtoyhteydelle 160. Siirtoyhteyden 160 rakenne on tarkasti määritelty, ja sitä kutsutaan Abis-rajapinnaksi.
Tukiaseman 100 lähetinvastaanottimista 264 on yhteys antenniyk-15 sikköön 112, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys 170 tilaajapäätelait-teeseen 260. Myös kaksisuuntaisessa radioyhteydessä 170 siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty, ja sitä kutsutaan ilmarajapinnaksi.
Tilaajapäätelaite 260 voi olla esimerkiksi normaali matkapuhelin, ja siihen voidaan lisäkortilla liittää esimerkiksi kannettava tietokone 152, jota voi-20 daan käyttää pakettisiirrossa pakettien tilaamiseen ja käsittelyyn.
Tukiasemaohjain 102 käsittää kytkentäkentän 120 ja ohjausyksikön 124. Kytkentäkenttää 120 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman 100 ja tukiasemaohjaimen 102 muodostamaan tukiasemajärjestelmään (Base Station System) kuuluu lisäksi transkoo-25 deri 122. Transkooderi 122 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 132, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää solukkoradioverkon muodossa transkooderin 122 ja tukiasemaohjaimen 102 välillä.
Transkooderi 122 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radiopuhelin-30 verkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin. Ohjausyksikkö 124 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen keräystä ja signalointia.
35 Kuten kuviosta 1A nähdään niin kytkentäkentällä 120 voidaan suo rittaa kytkentöjä (kuvattu mustilla palloilla) sekä yleiseen puhelinverkkoon 7 111421 (PSTN = Public Switched Telephone Network) 134 matkapuhelinkeskuksen 132 välityksellä että pakettisiirtoverkkoon 142. Yleisessä puhelinverkossa 134 tyypillinen päätelaite 136 on tavallinen tai ISDN-puhelin (Integrated Services Digital Network).
5 Pakettisiirtoverkon 142 ja kytkentäkentän 120 välisen yhteyden luo tukisolmu 140 (SGSN = Serving GPRS Support Node). Tukisolmun 140 tehtävänä on siirtää paketteja tukiasemajärjestelmän ja porttisolmun (GGSN = Gateway GPRS Support Node) 144 välillä, ja pitää kirjaa tilaajapäätelaitteen 260 sijainnista alueellaan.
10 Porttisolmu 144 yhdistää julkisen pakettisiirtoverkon 146 ja paketti- siirtoverkon 142. Rajapinnassa voidaan käyttää internet-protokollaa tai X.25-protokollaa. Porttisolmu 144 kätkee kapseloimalla pakettisiirtoverkon 142 sisäisen rakenteen julkiselta pakettisiirtoverkolta 146, joten pakettisiirtoverkko 142 näyttää julkisen pakettisiirtoverkon 146 kannalta aliverkolta, jossa olevalle ti-15 laajapäätelaitteelle 260 julkinen pakettisiirtoverkko 146 voi osoittaa paketteja ja jolta voi vastaanottaa paketteja.
Pakettisiirtoverkko 142 on tyypillisesti yksityinen internet-protokollaa käyttävä verkko, joka kuljettaa signalointia ja tunneloitua käyttäjän dataa. Verkon 142 rakenne voi vaihdella operaattorikohtaisesti sekä arkkitehtuuriltaan et-20 tä protokolliltaan internet-protokollakerroksen alapuolella.
Julkinen pakettisiirtoverkko 146 voi olla esimerkiksi maailmanlaajuinen Internet, johon yhteydessä oleva päätelaite 148, esimerkiksi palvelintietokone, haluaa siirtää paketteja tilaajapäätelaitteelle 260.
Kuviossa 1B kuvataan kuinka tilaajapäätelaitteen 260 ja yleisen pu-25 helinverkon päätelaitteen 136 välille muodostetaan piirikytkentäinen siirtoyhteys. Kuvioissa kuvataan vahvennetulla viivalla miten data kulkee järjestelmän läpi ilmarajapinnassa 170 antenniin 112, antennista lähetinvastaanottimeen 264 ja sieltä multiplekserissä 116 multipleksattuna siirtoyhteyttä 160 pitkin kytkentäkenttään 120, jossa on ulostulo kytkentäkentän ja transkooderin 122 vä-30 liselle kytkennälle. Data kulkee edelleen matkapuhelinkeskuksesta 132 kytkennän kautta yleiseen puhelinverkkoon 134 kytkettyyn päätelaitteeseen 136. Tukiasemassa 100 ohjausyksikkö 118 ohjaa multiplekseriä 116 siirron suorittamisessa, ja tukiasemaohjaimessa 102 ohjausyksikkö 124 ohjaa kytkentäkenttää 120 oikean kytkennän suorittamiseksi transkooderille 122.
35 Kuviossa 1C kuvataan pakettikytkentäinen siirtoyhteys. Tilaajapää- telaitteeseen 260 on nyt kytketty kannettava tietokone 152. Vahvennettu viiva 111421 8 kuvaa kuinka siirrettävä data kulkee palvelintietokoneelta 148 kannettavalle tietokoneelle 152. Tietoa voidaan siirtää tietysti myös päinvastaisessa siirto-suunnassa siis kannettavalta tietokoneelta 152 palvelintietokoneelle 148. Data kulkee järjestelmän läpi ilmarajapinnassa eli Um-rajapinnassa 170, antennista 5 112 lähetinvastaanottimeen 264 ja sieltä multiplekserissä 116 multipleksattuna siirtoyhteyttä 160 Abis-rajapinnassa pitkin kytkentäkenttään 120, jossa on muodostettu kytkentä tukisolmuun 140 menevään ulostuloon Gb-rajapinnassa. Tukisolmusta 140 data viedään pakettisiirtoverkkoa 142 pitkin porttisolmun 144 kautta kytkeytyen julkiseen pakettisiirtoverkkoon 146 kytkeytyneeseen 10 palvelintietokoneeseen 148.
Kuvioissa 1B ja 1C ei ole selvyyden vuoksi kuvattu tapausta, jossa siirretään samanaikaisesti sekä piiri- että pakettikytkentäistä dataa. Tämä on kuitenkin täysin mahdollista ja yleistä, sillä piirikytkentäisen datan siirrosta vapaata kapasiteettia voidaan joustavasti ottaa käyttöön pakettikytkentäisen siir-15 ron toteuttamiseksi. Myös sellainen verkko voidaan rakentaa, jossa verkossa ei siirretä ollenkaan piirikytkentäistä dataa vaan ainoastaan pakettidataa. Tällöin verkon rakennetta voidaan yksinkertaistaa.
Tarkastellaan vielä uudestaan kuviota 1C. Pakettisolukkoradiover-kon verkko-osa siis käsittää tukiaseman 100 ja Um-rajapinnan toteuttavan lä-20 hetinvastaanottimen 264 tukiasemassa 100.
Tämän lisäksi GPRS:ssä tunnetaan kaksi erityistä elementtiä: kana-vakooderiyksikkö CCU (Channel Codec Unit) ja pakettikontrolliyksikkö PCU (Packet Control Unit). CCU:n tehtäviin kuuluu kanavakoodaus mukaanlukien FEC (Forward Error Coding), lomitus ja inkrementaalisen redundanssin yh-.. 25 distely, radiokanavan mittaustoiminnot kuten vastaanotetun signaalin laatuta so, vastaanotetun signaalin vastaanottoteho ja informaatio liittyen ajastuksen edistämistekijän (timing advance) mittauksiin. PCU:n tehtäviin kuuluu LLC-kehyksen (Logical Link Control) segmentointi ja uudelleenkokoaminen (reassembly), ARQ-toiminnot (Automatic Repeat Request), PDCH:n (Packet Data 30 Channel) skedulointi, kanavansaantikontrolli (channel access control) ja radiokanavan hallintatoiminnot.
CCU 182 sijaitsee tukiasemassa 100, ja toteutuksesta riippuen sen voidaan katsoa olevan aikavälikohtainen tai lähetinvastaanotinkohtainen yksikkö. CCU:hun 182 on Abis-rajapinnan kautta yhteydessä PCU 180A/180B.
35 PCU voi sijaita tukiasemassa 100, tukiasemaohjaimessa 102 tai tukisolmussa 140. Kuviossa 1C on kuvattu PCU:n sijoitus tukiasemaohjaimeen 102 tai tuki- 9 111421 solmuun 140, mutta selvyyden vuoksi sijoitusta tukiasemaan 100 ei ole kuvattu.
Jatkossa selostettavissa esimerkeissä esitettävä ensimmäinen lä-hetinvastaanotin on tilaajapääte ja toinen lähetinvastaanotin on tukiaseman 5 lähetinvastaanotin näihin tapauksiin kuitenkin rajoittumatta.
Tarkastellaan seuraavaksi keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaista menetelmää. Ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää dataa toiselle lähetinvastaanottimelle datalohkoina. Jotta datalohkot voitaisiin tunnistaa toisessa lähetinvastaanottimessa, ensimmäinen lähetinvastaanotin an-10 taa datalohkoille tunnisteita äärellisestä tunnisteavaruudesta. Tässä esimerkissä tunnisteavaruus käsittää tunnisteet 0, 1, 2 ja 3. Kuten datalohkotkin myös tunnisteet ovat bittimuotoisia. Tunnisteet varataan syklisesti siten, että kun viimeinen tunniste on käytetty aloitetaan uudestaan alusta. Toinen lähetinvastaanotin ylläpitää tietoa äärelliseen tunnisteavaruuteen kuuluvan ikkunan 15 paikasta. Tässä esimerkissä ikkunan koko on kaksi tunnistetta. Yleisesti ikkunan koko voi keksinnön edullisessa toteutusmuodossa olla korkeintaan puolet tunnisteavaruuden koosta. Kyseiset tunnisteet siis toistuvat datalohkoissa sykleittäin. Toisin sanoen eri syklien datalohkoilla ovat samat tunnisteet ja vastaavasti tunnisteiden mukaiset kohdat ikkuna-avaruudessa, vaikka tyypilli-20 sesti eri syklien datalohkot käsittävät eri dataa ja ovat eri datalohkoja. Saman syklin saman tunnisteen omaavat datalohkot ovat samoja datalohkoja.
Tarkastellaan kuviota 2, jossa esitetty taulukko havainnollistaa erään edullisen toteutusmuodon mukaista menetelmää. Vasemmanpuolei-simmassa sarakkeessa on numeroitu eri ajanhetket, seuraavassa sarakkees-.. 25 sa on kulloinkin siirrettävän datalohkon tunnus, seuraavassa sarakkeessa on merkitty vastaanotetun datalohkon dekoodauksen onnistuminen, seuraavassa sarakkeessa toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämän ikkunan paikka, ja oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa on toisen lähetinvastaanottimen muistin sisältö. Tunnisteavaruus käsittää siis tunnisteet 0, 1, 2 ja 3. Kuviossa 2 ajan 30 hetkellä 0 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa datalohkon, jolla on tunniste 0. Vastaanotto on onnistunut. Toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämä ikkuna käsittää tässä tilanteessa tunnisteet 0 ja 1. Kuvion 2 taulukossa ikkunaa on merkitty kirjaimilla W. Muisti, johon epäonnistuneesti vastaanotetut datalohkot tallennetaan, on tyhjä. Ajan hetkellä 1 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa 35 tunnuksen 1 omaavan datalohkon epäonnistuneesti. Tällöin tämä datalohko tallennetaan väliaikaisesti vastaanottomuistiin. Toinen lähetinvastaanotin sig- 111421 10 naloi ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle uudelleenlähetystarpeen. Ajan hetkellä 2 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa uudelleen tunnuksen 1 omaavan datalohkon. Vastaanotin tietää, että vastaanotinmuistissa on samalla tunnuksella varustettu datalohko, ja koska kyseinen tunniste (1) on ollut koko 5 ajan ikkunassa, niin datalohkot ovat samoja ja ne voidaan yhdistää. Yhdistelmä dekoodataan onnistuneesti, ja vastaanottomuisti voidaan nyt tyhjentää.
Ajan hetkellä 3 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa uudelleen saman tunnisteella 1 varustetun datalohkon, jonka ensimmäinen lähetinvastaanotin on virheellisesti lähettänyt, esimerkiksi virheellisen signaloinnin takia.
10 Tämän datalohkon vastaanotto epäonnistuu ja datalohko tallennetaan vas-taanottomuistiin. Ajan hetkellä 4 ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää tunnisteella 2 varustetun lohkon, jonka toinen lähetinvastaanotin dekoodaa epäonnistuneesti. Tunniste 2 ei ole toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa tunnisteavaruuteen, joten ikkuna siirretään siten, että tunniste 2 on 15 ikkunan sisällä. Ikkuna käsittää siirron jälkeen arvot 1 ja 2. Epäonnistuneesti vastaanotettu lohko talletetaan muistiin. Ajan hetkellä 5 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa uudelleen tunnisteella 2 varustetun lohkon. Vastaanotinmuistissa on samalla tunnuksella varustettu datalohko, ja koska kyseinen tunniste (2) on ollut koko ajan ikkunassa, niin datalohkot ovat samoja ja ne voi-20 daan yhdistää. Yhdistelmä dekoodataan onnistuneesti, ja lohko voidaan poistaa vastaanottomuistista.
Ajan hetkellä 6 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa tunnuksen 3 omaavan datalohkon ja dekoodaa sen onnistuneesti. Tunniste 3 ei ole toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa tunnisteavaruuteen, joten ik-25 kuna siirretään siten, että tunniste 3 on ikkunan sisällä. Ikkuna käsittää siirron jälkeen arvot 2 ja 3. Tunniste 1 jää siis ikkunan ulkopuolelle. Muistissa oleva epäonnistuneesti dekoodattu datalohko, jolla on tunniste 1, poistetaan muistista. Ajan hetkellä 7 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa tunnuksen 0 omaavan datalohkon, jolloin ikkuna siirtyy syklisesti siten, että se sisältää tun-30 nisteet 3 ja 0. Ajan hetkellä 8 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa tunnuk- * ^ sen 1 omaavan datalohkon, mutta ei yhdistä sitä aiemmin ajanhetkellä 3 vas taanotettuun samalla tunnuksella varustettuun datalohkoon, koska tunniste 1 on ollut pois ikkunasta ajanhetkellä 3 tapahtuneen lähetyksen jälkeen. Käytännössä esitetyssä suoritusmuodossa yhdistely estettiin siten, että lohko 35 poistettiin muistista jo sen pudottua pois ikkunasta ajanhetkellä 6.
11 111421
Ikkunan siirtämiseen tunnisteavaruudessa eli ikkunan sijainnin päivittämiseen on olemassa kolme erilaista toteutustapaa. Ensimmäisessä toteutustavassa toisen lähetinvastaanottimen vastaanottaessa datalohkon, jonka tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunassa, toinen lähetinvastaanotin siirtää 5 ikkunaa siten, että mainittu tunnisteen mukainen kohta asettuu ikkunassa viimeiseksi. Ensimmäistä toteutusmuotoa esitettiin edellä kuvioon 2 liittyen. Toisessa toteutustavassa ARQ-protokollan toteutuksen sisältävä pakettikontrol-liyksikkö 180A/180B lähettää kanavakooderiyksikölle 182 signaalin, joka käsittää informaation toisen lähetinvastaanottimen ikkunan sijainnista tunnistea-10 varuudessa. Verrattuna ensimmäiseen toteutustapaan toinen toteutustapa vaatii enemmän signalointia. Kolmannessa toteutustavassa kanavakooderiyk-sikkö 182 tutkii pakettikontrolliyksiköltä 180A/180B kanavakooderiyksikön kautta tilaajapäätelaitteelle lähetettäviä ACK-viestejä (Acknowledgement) eli viestejä, jotka käsittävät informaation siitä, että uudelleenlähetyksiä ei enää 15 tarvita. Kolmannen toteutustavan haittana on, että ACK-viestit voivat olla kanavakooderiyksikölle kompleksisia, mikä ilmenee esimerkiksi vaikeassa de-koodattavuudessa.
Seuraavaksi kuvataan kuvion 3 esittämässä menetelmälohkokaavi-ossa keksinnön eräs edullinen toteutusmuoto lähettää dataa ensimmäiseltä 20 lähetinvastaanottimelta toiselle lähetinvastaanottimelle. Menetelmässä ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää informaatiota datalohkoina toiselle lähetinvastaanottimelle. Lohkot käsittävät tunnisteita, jotka varataan syklisesti äärellisestä tunnisteavaruudesta. Toinen lähetinvastaanotin ylläpitää tietoa äärelliseen tunnisteavaruuteen kuuluvan ikkunan paikasta, ja tätä hyödynnetään 25 uudelleenvastaanotettujen lohkojen yhdistelyssä. Seuraavassa esimerkissä kuvataan eräs mahdollinen toteutusesimerkki, mutta keksinnön edulliset toteutusmuodot eivät ole rajoittuneita esitettyihin signalointimenetelmiin, kuten alan ammattimiehelle on selvää.
Menetelmän suoritus aloitetaan lohkokaavion lohkosta 300. Loh-30 kossa 300 kanavakoodataan datalohko ensimmäisessä lähetinvastaanotti-• messa koodatuksi datalohkoksi käyttäen valittua kanavakoodausta.
Lohkossa 302 ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta lähetetään koodattu datalohko toiselle lähetinvastaanottimelle. Lohkossa 304 toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa ensimmäisellä datalohkon. Mikäli vastaanotetun 35 datalohkon tunnisteen mukainen kohta ei ole ikkunassa, toinen lähetinvastaanotin siirtää ikkunaa ylläpitämässään tunnisteavaruudessa siten, että ky- 111421 12 seisen datalohkon tunnisteen mukainen kohta on ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa. Vastaanotinmuistia tarkistetaan lisäksi siten, että mikäli ikkunan siirtämisen jälkeen vastaanotinmuistiin jää datalohko, jonka tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa, poistetaan 5 kyseinen datalohko vastaanotinmuistista. Tämä tapahtuu lohkossa 306.
Seuraavaksi suoritetaan vastaanotetun datalohkon dekoodaus lohkokaavion kohdassa 308. Lohkossa 310 testataan, onko datalohko vastaanotettu onnistuneesti vai epäonnistuneesti. Mikäli datalohkon vastaanottaminen on ollut onnistunut 312, voidaan siirtyä proseduurin alkuun seuraavan uuden 10 datalohkon siirtoa varten.
Mikäli testaus lohkossa 310 osoittaa, että dekoodaus on epäonnistunut (lohko 314), epäonnistuneesti vastaanotettu datalohko tallennetaan vastaanotinmuistiin lohkossa 316. Epäonnistunut vastaanotto merkitsee yleensä sitä, että toinen lähetinvastaanotin ei kyennyt dekoodaamaan vas-15 taanotettua datalohkoa. Tämä voidaan havaita joko virheenhavaitsemiskoo-dilla, tai sitten sillä, ettei virheenkorjaava koodi kykene riittävällä varmuudella korjaamaan kanavassa aiheutuneita virheitä. Mikäli toinen lähetinvastaanotin ei kykene dekoodaamaan datalohkoa, on tarve lähettää kyseinen datalohko uudestaan.
20 Sitten lohkossa 318 lähetetään datalohkon uudelleenlähetyspyyntö toiselta lähetinvastaanottimelta ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle. Uudelleenlähetyspyyntö voidaan tehdä esimerkiksi NACK-viestinä (Negative Acknowledgement). Vastaavasti sitten kun uudelleenlähetyksiä ei enää tarvita voidaan lähettää ACK-viesti (Acknowledgement). Käytännössä tämä voidaan 25 toteuttaa esimerkiksi niin, että CCU havaittuaan virheen lähettää huonon kehyksen indikaattorin (bad frame indicator) PCU:lle, ja PCU generoi NACK-viestin, jonka PCU sitten lähettää CCU:lle lähetettäväksi radiotielle.
Tämän uudelleenlähetyspyynnön seurauksena ensimmäisessä lä-hetinvastaanottimessa lohkossa 320 suoritetaan uudelleenlähetys siten, että 30 lähetetään koodattu datalohko ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta toiselle • lähetinvastaanottimelle.
Toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa uudelleenlähetetyn data-lohkon uudelleen lohkossa 322, minkä jälkeen lohkossa 324 suoritetaan ikkunan ja vastaanotinmuistintarkistus. Mikäli vastaanotetun datalohkon tunnisteen 35 mukainen kohta ei ole ikkunassa, toinen lähetinvastaanotin siirtää ikkunaa yl-läpitämässään tunnisteavaruudessa siten, että kyseisen datalohkon tunnisteen 13 111421 mukainen kohta on ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa. Vastaanotin-muistia tarkistetaan lisäksi siten, että mikäli ikkunan siirtämisen jälkeen vas-taanotinmuistiin jää datalohko, jonka tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa, poistetaan kyseinen datalohko vas-5 taanotinmuistista. Nämä toimenpiteet liittyvät aina datalohkon vastaanoton yhteyteen. Seuraavaksi toisessa lähetinvastaanottimessa lohkossa 326 tarkistetaan, ovatko uudelleenvastaanotettu datalohko ja aiemmin vastaanotettu datalohko samoja datalohkoja. Tarkistaminen suoritetaan siten, että mikäli kyseisen tunnisteen mukainen aiemmin vastaanotettu datalohko on vastaan-10 otinmuistissa, katsotaan uudelleenvastaanotettu datalohko ja aiemmin vastaanotettu datalohko samoiksi datalohkoiksi.
Seuraavaksi lohkossa 328 yhdistetään samoiksi katsotut epäonnistuneesti vastaanotettu koodattu datalohko ja uudelleenvastaanotettu koodattu datalohko. Yhdistäminen voidaan tehdä, koska molemmat datalohkot 15 ovat saman koodatun datalohkon eri versioita. Lopuksi lohkossa 308 dekoodataan yhdistettyjen koodattujen datalohkojen kanavakoodaus. Dekoodaus suoritetaan samalla tavalla kuin yksittäisen datalohkon dekoodaus. Koska keksinnön edullisella toteutusmuodolla on varmistettu, että yhdistettävät data-lohkot ovat saman syklin samantunnisteisia eli samoja datalohkoja, voidaan 20 dekoodaaminen täten suorittaa onnistuneesti. Kanavakoodauksen purun jälkeen saadaan käyttäjän dataa sisältävä datalohko.
Uudelleenlähetystarve voidaan myös havaita muidenkin kuin epäonnistuneesti vastaanotettujen datalohkojen kohdalla. Tällöin kyseisille data-lohkoille, jotka eivät ole epäonnistuneesti vastaanotettuja, mutta joiden koh-25 dalla havaitaan uudelleenlähetystarve, voidaan suorittaa vastaavat menetel-mävaiheet kuin edellä on esitetty epäonnistuneesti vastaanotetulle dataloh-kolle. Kuitenkaan ei ole kovin mielekästä tallentaa datalohkoa vastaanotin-muistiin sekä suorittaa yhdistämistä ja dekoodaamista, mikäli kyseessä on jo kerran oikein vastaanotettu datalohko.
30 Tarkastellaan seuraavaksi kuviota 4 apuna käyttäen keksinnön v erästä toista edullista toteutusmuotoa. Tässä toteutusvaihtoehdossa toinen lä- hetinvastaanotin, vastaanottaessaan datalohkoja ensimmäiseltä lähetinvas-taanottimelta, merkitsee oikein vastaanotetuksi niiden datalohkojen tunnisteet, jotka se kykenee dekoodaamaan, eli jotka eivät ole virheellisiä.
35 Kuvion 4 esimerkissä datalohkojen tunnisteet, ja lähetykset ja de koodauksien onnistumiset ovat samanlaisia kuin aiemmin kuvion 2 avulla se- 111421 14 lostetussa esimerkissä. Kuvion 4 taulukossa onnistuneesti dekoodatut data-lohkot on merkitty ikkunointitaulukkoon O-merkillä. Ajan hetkellä 0 vastaanotetaan tunnisteen 0 omaava lohko, joka dekoodataan onnistuneesti. Kyseinen lohko merkitään onnistuneesti vastaanotetuksi. Epäonnistuneesti ajan 5 hetkellä 1 vastaanotettua tunnisteen 1 omaavaa datalohkoa ei merkitä onnistuneesti vastaanotetuksi. Se tallennetaan vastaanotinmuistiin. Ajan hetkellä 2 vastaanotetaan uudelleenlähetetty tunnisteen 1 omaava lohko, ja se pystytään dekoodaamaan onnistuneesti. Se merkitään onnistuneesti vastaanotetuksi.
Ajan hetkellä 3 vastaanotetaan tarpeettomasti uudestaanlähetetty tunnisteen 1 10 omaava datalohko. Koska kyseinen datalohko oli jo merkitty onnistuneesti vastaanotetuksi, sitä ei tallenneta vastaanottomuistiin, kuten kuvion 2 esimerkissä tehtiin. Täten muistin käyttö on tehokkaampaa kuin aiemmin kuvatussa toteutusvaihtoehdossa.
Tarkastellaan kuvion 5 avulla hieman tarkemmin ensimmäisen ja 15 toisen lähetinvastaanottimen toteutusta. Lähetinvastaanottimista kuvataan vain keksinnön kannalta oleelliset osat. Ensimmäinen lähetinvastaanotin 260 ja toinen lähetinvastaanotin 264 ovat jo esitetyt kuvioiden 1A-1C esimerkeissä, joissa ensimmäisenä lähetinvastaanottimena 260 on tilaajapäätelaite ja toisena lähetinvastaanottimena 264 on tukiaseman lähetinvastaanotin.
20 Ensimmäinen lähetinvastaanotin 260 käsittää kanavakooderin 500 kanavakoodata datalohko 502 koodatuksi datalohkoksi käyttäen valittua kanavakoodausta, ja punkturoida koodattu datalohko. Kanavakooderi on toiminnallisesti kytketty välineille 504 liittää datalohkoihin tunnisteet datalohkojen tunnistamista varten. Tunnisteet valitaan syklisesti äärellisestä tunnisteavaruu-.. 25 desta. Välineet 504 toteutetaan esimerkiksi laskurilla. Ensimmäinen lähetin vastaanotin 260 käsittää edelleen modulaattorin 506, joka moduloi digitaaliset signaalit radiotaajuiselle kantoaallolle ja lähettää dataa 170A toiselle lähetin-vastaanottimelle 264 ja lähettää datalohkot tarvittaessa uudelleen toiselle lä-hetinvastaanottimelle. Ensimmäinen lähetinvastaanotin käsittää myös välineet 30 508 vastaanottaa toisen lähetinvastaanottimen 264 lähettämä uudelleenlähe- tyspyyntö. Lähetinvastaanotin käsittää myös ohjauslohkon 510, joka ohjaa laitteen eri osien toimintaa. Ohjauslohko on tyypillisesti toteutettu prosessorilla ja sopivalla ohjelmistolla. Lisäksi ensimmäinen lähetinvastaanotin 260 voi käsittää suodattimia ja tehovahvistimia ja muita alan ammattimiehelle tunnettuja 35 osia.
15 111421
Toinen lähetinvastaanotin 264 käsittää vastaanotinvälineet 512 vastaanottaa ensimmäisen lähetinvastaanottimen 260 lähettämiä datalohkoja. Vastaanotinvälineet 512 käsittävät suodattimen, joka estää halutun taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan välitaajuu-5 delle tai suoraan kantataajuudelle, jossa muodossa oleva signaali näytteiste-tään ja kvantisoidaan analogia/digitaalimuuntimessa 514. Mahdollinen ekvali-saattori 516 kompensoi esimerkiksi monitie-etenemisen aiheuttamia häiriöitä.
Ekvalisaattorilta signaali viedään ilmaisimelle 518, jossa ilmaistu signaali viedään edelleen kanavadekooderiin 520, joka dekoodaa vastaan-10 otetun koodatun datalohkon. Dekooderista signaali 522 viedään lähetinvastaanottimen muihin osiin.
Toinen lähetinvastaanotin 264 käsittää edelleen ohjausvälineet 524 havaita vastaanotetun koodatun datalohkon uudelleenlähetystarve, eli se pystyttiinkö datalohko dekoodaamaan vai ei, ja vastaanotinmuistin 528, johon 15 epäonnistuneesti dekoodatut datalohkot tallennetaan. Lähetinvastaanottimes-sa on edelleen välineet 526 lähettää ohjausvälineiden ohjaamina radioyhteyttä 170B käyttäen ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle 260 koodatun datalohkon uudelleenlähetyspyyntö.
Toinen lähetinvastaanotin 264 käsittää edelleen välineet 524 yh-20 distää samoiksi määritetyt datalohkoja. Lähetinvastaanottimessa käsittää Ka-navadekooderi 520 dekoodaa yhdistetyn koodatun datalohkon kanavakoodauksen.
Toinen lähetinvastaanotin 264 käsittää välineet 530 ylläpitää ikkunaa osaan äärellistä tunnisteavaruutta, ja ikkunointivälineet 524, 530 ikkunoida ... 25 vastaanotettavat datalohkot niiden käsittämien tunnisteiden mukaisiin kohtiin ikkunaa tunnisteavaruudessa ja siirtää ikkunaa tunnisteavaruudessa vastaanotettaessa datalohko, jonka tunnisteen mukainen kohta ei ole ikkunassa, siten, että vastaanotettavan datalohkon tunnisteen mukainen kohta on siirtämisen jälkeisessä ikkunassa.
30 Toisen lähetinvastaanottimen ohjauslohko 524 huolehtii myös da- talohkon poistamisesta vastaanotinmuistista 528, mikäli kyseisen datalohkon tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa. Keksinnön eräissä edullisissa toteutusmuodoissa ohjauslohko huolehtii siitä, että onnistuneesti vastaanotettu datalohko merkitään onnistuneesti vastaan-35 otetuksi.
111421 16
Keksinnön edullisissa toteutusmuodoissa käytettävät menetelmäas-keleet toteutetaan lähetinvastaanottimissa ohjelmistollisesti. Myös laitteistototeutus on mahdollinen, esimerkiksi ASIC:ina (Application Specific Integrated Circuit) tai erilliskomponenteista rakennettuna ohjauslogiikkana.
5 Keksinnön edullisia toteutusmuotoja voidaan inkrementaalisen re dundanssin lisäksi hyödyntää toteutuksessa, jossa yleensäkin käytetään EGPRS-palvelua. Lisäksi yksi mahdollinen toteutus on, että tukiasemasta etäällä sijaitseva pakettikontrolliyksikkö kontrolloi tukiaseman toimintaa.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 10 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
Claims (11)
1. Menetelmä lähettää datalohkoja radiojärjestelmässä ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta (260) toiselle lähetinvastaanottimelle (264), jossa menetelmässä ensimmäinen lähetinvastaanotin liittää lähetettäviin datalohkoi- 5 hin tunnisteita datalohkojen tunnistamista varten, jotka tunnisteet varataan syklisesti äärellisestä tunnisteavaruudesta, toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa kyseisiä datalohkoja, ja kun jonkin datalohkon vastaanotto epäonnistuu, tallettaa toinen lähetinvastaanotin kyseisen datalohkon vastaanottomuistiin (528) ja ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää mainitun datalohkon uudel-10 leen samalla tunnisteella kuin alkuperäisen lähetyksen ja toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa mainitun datalohkon uudelleen, tunnettu siitä, että - toinen lähetinvastaanotin (264) ylläpitää tietoa äärelliseen tunnis-teavaruuteen kuuluvan ikkunan paikasta; - toisen lähetinvastaanottimen vastaanottaessa datalohkon uudel-15 leen verrataan uudelleenvastaanotetun datalohkon ja aiemmin vastaanotetun datalohkon tunnisteita toisiinsa ja määritellään datalohkot samoiksi dataloh-koiksi, jos niillä on sama tunniste ja havaitaan, että mainittu tunniste on ollut toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa yhtäjaksoisesti aiemmin vastaanotetun datalohkon vastaanottoajasta uudelleenvastaanotetun dataloh-20 kon vastaanottoaikaan; - toinen lähetinvastaanotin yhdistää samoiksi määritellyt datalohkot toisiinsa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun toinen lähetinvastaanotin vastaanottaa datalohkon, jonka tunniste ei 25 ole ikkunassa, toinen lähetinvastaanotin siirtää ikkunaa syklisesti eteenpäin tunnisteavaruudessa siten, että kyseinen tunniste on ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli ikkunan siirtämisen jälkeen vastaanotinmuistiin (528) jää da- 30 talohko, jonka tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa, poistetaan kyseinen datalohko vastaanotinmuistista.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli saman tunnisteen omaava aiemmin vastaanotettu datalohko on vastaanotinmuistissa (528), määritellään uudelleenvastaanotettu datalohko ja 35 aiemmin vastaanotettu datalohko samoiksi datalohkoiksi. 111421 18
5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutakin ikkunaan kuuluvaa tunnistetta kohti ylläpidetään tieto siitä, onko sitä vastaava datalohko onnistuneesti vastaanotettu.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että datalohkoa, joka vastaanotetaan epäonnistuneesti mutta jonka tunnisteella on merkintä onnistuneesta vastaanotosta, ei tallenneta vastaanotin-muistiin (528).
7. Radiojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen (260) ja toisen lähe-tinvastaanottimen (264), jotka ovat radioyhteydessä toistensa kanssa; 10 ensimmäinen lähetinvastaanotin (260) käsittää välineet (500, 504) muodostaa lähetettäviä datalohkoja siten, että datalohkoille annetaan tunnisteita datalohkojen tunnistamista varten, jotka tunnisteet varataan syklisesti äärellisestä tunnisteavaruudesta, välineet (508) vastaanottaa toisen lähetinvas-taanottimen (264) lähettämä uudelleenlähetyspyyntö ja lähetysvälineet (506) 15 lähettää datalohkoja toiselle lähetinvastaanottimelle (264) ja uudelleenlähettää datalohko toiselle lähetinvastaanottimelle (264); toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää vastaanotinvälineet (512) vastaanottaa ensimmäisen lähetinvastaanottimen lähettämiä datalohkoja ja vastaanottaa ensimmäisen lähetinvastaanottimen uudelleenlähettämä data-20 lohko, välineet (524) havaita datalohkon vastaanoton epäonnistuminen, vas-taanottomuistin (528), johon epäonnistuneesti vastaanotettu datalohko tallennetaan ja välineet (526) lähettää ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle (260) datalohkon uudelleenlähetyspyyntö, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää 25 välineet (530) ylläpitää tietoa äärelliseen tunnisteavaruuteen kuulu van ikkunan paikasta, ja välineet (524) verrata uudelleenvastaanotetun datalohkon ja aiemmin vastaanotetun datalohkon tunnisteita toisiinsa ja määritellä datalohkot samoiksi datalohkoiksi, jos niillä on sama tunniste ja mainittu tunniste on ollut 30 toisen lähetinvastaanottimen ylläpitämässä ikkunassa yhtäjaksoisesti aiemmin vastaanotetun datalohkon vastaanottajasta uudelleenvastaanotetun datalohkon vastaanottoaikaan; ja välineet (524) yhdistää samoiksi määritellyt datalohkot toisiinsa.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu 35 siitä, että toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää välineet (524, 530) siirtää ikkunaa tunnisteavaruudessa vastaanotettaessa datalohko, jonka tunnisteen 19 111421 mukainen kohta ei ole ikkunassa, siten, että vastaanotettavan datalohkon tunnisteen mukainen kohta on siirtämisen jälkeisessä ikkunassa.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää välineet (524) poistaa data- 5 lohko vastaanotinmuistista (528), mikäli kyseisen datalohkon tunnisteen mukaista kohtaa ei ole ikkunan siirtämisen jälkeisessä ikkunassa.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää välineet (524) määrittää uu-delleenvastaanotettu datalohko ja aiemmin vastaanotettu datalohko samoiksi 10 datalohkoiksi, mikäli uudelleenvastaanotetun datalohkon tunnisteen mukainen kohta on ikkunassa ja mikäli saman tunnisteen omaava aiemmin vastaanotettu datalohko on vastaanotinmuistissa.
11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (264) käsittää välineet (524) merkitä on- 15 nistuneesti vastaanotettu datalohko onnistuneesti vastaanotetuksi. 20 111421
Priority Applications (15)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20002805A FI111421B (fi) | 2000-12-20 | 2000-12-20 | Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä |
| DE60105067T DE60105067T2 (de) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Datenübertragungsverfahren und funksystem |
| PCT/FI2001/001122 WO2002050679A1 (en) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Data transmission method and radio system |
| CNB2005101194683A CN100512088C (zh) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | 无线电系统中的接收机、接收方法、移动台和基站 |
| BRPI0116281A BRPI0116281B1 (pt) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | método para transmitir blocos de dados em um sistema de rádio, e, sistema de rádio |
| AU2002225052A AU2002225052A1 (en) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Data transmission method and radio system |
| ES01994848T ES2223960T3 (es) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Metodo de transmision de datos y sistema de radiocomunicaciones. |
| CA002432400A CA2432400C (en) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Data transmission method and radio system |
| KR1020037008294A KR100550306B1 (ko) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | 데이터 송신 방법 및 무선 시스템 |
| EP01994848A EP1360587B1 (en) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Data transmission method and radio system |
| JP2002551707A JP3782396B2 (ja) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | データ送信方法及び無線システム |
| AT01994848T ATE274265T1 (de) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Datenübertragungsverfahren und funksystem |
| CNB018210392A CN1249582C (zh) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | 数据传输方法与无线电系统 |
| US10/450,998 US7254412B2 (en) | 2000-12-20 | 2001-12-18 | Data transmission method and radio system |
| HK06111432.7A HK1090772A1 (en) | 2000-12-20 | 2006-10-18 | Receiver in a radio system, receiving method, mobile station and base station |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20002805 | 2000-12-20 | ||
| FI20002805A FI111421B (fi) | 2000-12-20 | 2000-12-20 | Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20002805A0 FI20002805A0 (fi) | 2000-12-20 |
| FI20002805A FI20002805A (fi) | 2002-06-21 |
| FI111421B true FI111421B (fi) | 2003-07-15 |
Family
ID=8559766
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20002805A FI111421B (fi) | 2000-12-20 | 2000-12-20 | Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä |
Country Status (14)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US7254412B2 (fi) |
| EP (1) | EP1360587B1 (fi) |
| JP (1) | JP3782396B2 (fi) |
| KR (1) | KR100550306B1 (fi) |
| CN (2) | CN1249582C (fi) |
| AT (1) | ATE274265T1 (fi) |
| AU (1) | AU2002225052A1 (fi) |
| BR (1) | BRPI0116281B1 (fi) |
| CA (1) | CA2432400C (fi) |
| DE (1) | DE60105067T2 (fi) |
| ES (1) | ES2223960T3 (fi) |
| FI (1) | FI111421B (fi) |
| HK (1) | HK1090772A1 (fi) |
| WO (1) | WO2002050679A1 (fi) |
Families Citing this family (10)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JP4480512B2 (ja) * | 2004-08-10 | 2010-06-16 | 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ | 移動通信システム及びサービス制御装置 |
| JP4580770B2 (ja) * | 2005-02-01 | 2010-11-17 | 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ | 通信システム及び受信装置 |
| JP4991117B2 (ja) * | 2005-03-02 | 2012-08-01 | 日本電気株式会社 | 無線通信端末 |
| CN100401722C (zh) * | 2005-08-09 | 2008-07-09 | 华为技术有限公司 | 提高资源请求效率的实现方法及装置 |
| CN100407702C (zh) * | 2005-08-09 | 2008-07-30 | 华为技术有限公司 | 网络中分配预留捆绑标识符的方法及装置 |
| CN100462935C (zh) * | 2005-11-17 | 2009-02-18 | 鸿富锦精密工业（深圳）有限公司 | 链接控制卡测试系统及方法 |
| KR101220680B1 (ko) * | 2006-07-27 | 2013-01-09 | 엘지전자 주식회사 | 데이터 블록 결합 방법 및 복합 재전송 방법 |
| CN101202604B (zh) * | 2007-08-14 | 2011-03-30 | 深圳市同洲电子股份有限公司 | 一种网络数据的发送方法 |
| JP5550497B2 (ja) | 2010-09-02 | 2014-07-16 | 理想科学工業株式会社 | 通信制御方法 |
| CN113055434B (zh) * | 2021-02-02 | 2022-07-15 | 浙江大华技术股份有限公司 | 一种数据传输方法、电子设备和计算机存储介质 |
Family Cites Families (15)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE445686B (sv) * | 1984-11-26 | 1986-07-07 | Ericsson Telefon Ab L M | Forfarande for mottagning av radiosenda meddelanden samt mottagare for endamalet |
| SE445786B (sv) * | 1984-11-26 | 1986-07-14 | Ericsson Telefon Ab L M | Forfarande for att vid radiomottagning undvika att lagra ett meddelande mer en en gang samt mottagare for endamalet |
| US4908828A (en) * | 1987-12-29 | 1990-03-13 | Indesys, Inc. | Method for error free message reception |
| GB8916489D0 (en) * | 1989-07-19 | 1989-09-06 | British Telecomm | Data communication method and system |
| CA2162929C (en) * | 1994-03-11 | 2005-08-02 | Shogo Ito | Time diversity communication system |
| FI98174C (fi) * | 1995-05-09 | 1997-04-25 | Nokia Telecommunications Oy | Datansiirtojärjestelmä, jossa on liukuvaan ikkunaan perustuva datavuonohjaus |
| FI102132B1 (fi) * | 1995-12-01 | 1998-10-15 | Nokia Mobile Phones Ltd | ATM-solun otsikkokenttien käyttö radiovälitteisessä ATM-tiedonsiirrossa |
| US6105064A (en) * | 1997-05-30 | 2000-08-15 | Novell, Inc. | System for placing packets on network for transmission from sending endnode to receiving endnode at times which are determined by window size and metering interval |
| US6052812A (en) * | 1998-01-07 | 2000-04-18 | Pocketscience, Inc. | Messaging communication protocol |
| FI108824B (fi) * | 1998-06-03 | 2002-03-28 | Nokia Corp | Datasiirtomenetelmiä tietoliikennejärjestelmässä |
| EP1018821A1 (en) * | 1999-01-08 | 2000-07-12 | TELEFONAKTIEBOLAGET L M ERICSSON (publ) | Communication device and method |
| AU2425299A (en) | 1999-01-29 | 2000-08-18 | Nokia Networks Oy | Signaling method in an incremental redundancy communication system whereby data blocks can be combined |
| FI109251B (fi) * | 1999-09-10 | 2002-06-14 | Nokia Corp | Tiedonsiirtomenetelmä, radiojärjestelmä, radiolähetin ja radiovastaanotin |
| EP1137217A1 (en) | 2000-03-20 | 2001-09-26 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson | ARQ parameter negociation in a data packet transmission system using link adaptation |
| US6925096B2 (en) * | 2000-09-22 | 2005-08-02 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson (Publ) | Method and apparatus for managing traffic flows |
-
2000
- 2000-12-20 FI FI20002805A patent/FI111421B/fi not_active IP Right Cessation
-
2001
- 2001-12-18 AT AT01994848T patent/ATE274265T1/de active
- 2001-12-18 DE DE60105067T patent/DE60105067T2/de not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 CN CNB018210392A patent/CN1249582C/zh not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 ES ES01994848T patent/ES2223960T3/es not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 BR BRPI0116281A patent/BRPI0116281B1/pt active IP Right Grant
- 2001-12-18 KR KR1020037008294A patent/KR100550306B1/ko active IP Right Grant
- 2001-12-18 CA CA002432400A patent/CA2432400C/en not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 US US10/450,998 patent/US7254412B2/en not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 WO PCT/FI2001/001122 patent/WO2002050679A1/en active IP Right Grant
- 2001-12-18 CN CNB2005101194683A patent/CN100512088C/zh not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 EP EP01994848A patent/EP1360587B1/en not_active Expired - Lifetime
- 2001-12-18 AU AU2002225052A patent/AU2002225052A1/en not_active Abandoned
- 2001-12-18 JP JP2002551707A patent/JP3782396B2/ja not_active Expired - Lifetime
-
2006
- 2006-10-18 HK HK06111432.7A patent/HK1090772A1/xx not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| CA2432400A1 (en) | 2002-06-27 |
| CA2432400C (en) | 2009-10-06 |
| US20050101249A1 (en) | 2005-05-12 |
| EP1360587A1 (en) | 2003-11-12 |
| AU2002225052A1 (en) | 2002-07-01 |
| BR0116281A (pt) | 2003-12-30 |
| BRPI0116281B1 (pt) | 2016-03-15 |
| FI20002805A (fi) | 2002-06-21 |
| JP2004531917A (ja) | 2004-10-14 |
| KR100550306B1 (ko) | 2006-02-08 |
| CN1481531A (zh) | 2004-03-10 |
| CN1249582C (zh) | 2006-04-05 |
| DE60105067T2 (de) | 2005-08-11 |
| ATE274265T1 (de) | 2004-09-15 |
| DE60105067D1 (de) | 2004-09-23 |
| FI20002805A0 (fi) | 2000-12-20 |
| EP1360587B1 (en) | 2004-08-18 |
| JP3782396B2 (ja) | 2006-06-07 |
| WO2002050679A1 (en) | 2002-06-27 |
| ES2223960T3 (es) | 2005-03-01 |
| CN100512088C (zh) | 2009-07-08 |
| US7254412B2 (en) | 2007-08-07 |
| CN1767422A (zh) | 2006-05-03 |
| KR20040044394A (ko) | 2004-05-28 |
| HK1090772A1 (en) | 2006-12-29 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| ES2199173T3 (es) | Transmision de datos en un sistema de radio. | |
| US9949241B2 (en) | Systems and methods for feedback reporting | |
| RU2504909C2 (ru) | Сигнализация подтверждения на множестве несущих | |
| DK2670076T3 (en) | Method of providing confirmations in a telecommunications system | |
| KR101532789B1 (ko) | 재전송 데이터를 처리하는 ｈａｒｑ 동작 방법 | |
| US20020064167A1 (en) | Hybrid ARQ with parallel packet transmission | |
| ES2383995T3 (es) | Aparato y método para la selección de un esquema de codificación | |
| MX2010011830A (es) | Metodo y aparato en una red de telecomunicaciones. | |
| JP2002527939A (ja) | 適用ハイブリッドａｒｑ手法を用いたデータ通信方法とシステム | |
| US8612817B2 (en) | Method and apparatus for selective acknowledgement | |
| FI111421B (fi) | Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä | |
| CN100379191C (zh) | 通信网络中的数据重传方法 | |
| EP1508991A1 (en) | Data error control method | |
| EP3621234B1 (en) | Method and device for determining whether data is damaged | |
| KR20080062887A (ko) | 무선 통신 시스템에서 자원 할당 장치 및 방법 | |
| KR101084149B1 (ko) | 무선 통신 시스템의 전송 전력 제어 장치 및 그 방법 | |
| CN102714583B (zh) | 数据载波标识方法和系统 | |
| KR101421253B1 (ko) | 광대역 무선통신 시스템에서 하이브리드 에이알큐 지원 장치 및 방법 | |
| KR100519332B1 (ko) | 라디오 링크 프로토콜을 이용한 패킷 데이터 전송 방법 | |
| KR20070020071A (ko) | 무선 통신 시스템에서 자율적인 재전송을 제공하는 방법 및시스템 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| PC | Transfer of assignment of patent |
Owner name: NOKIA TECHNOLOGIES OY |
|
| MA | Patent expired |