FI105903B - Ajoneuvon renkaan kulutuspinta ja lamelli pintamuodon aikaansaamiseksi - Google Patents

Description

105903

Ajoneuvon renkaan kulutuspinta ja lamelli pintamuodon aikaansaamiseksi -Slitytan för fordonsdäck och lamell för formgivning av ytmönstret

Keksintö koskee ajoneuvon renkaan kulutuspintaa, joka koostuu kulutuspinnan 5 suunnassa vierekkäisistä urien toisistaan erottamista ja elastista materiaalia olevista kuviopaloista ja kuviopaloissa vähintään sellaisista raoista, joista kussakin vastakkaiset kulutuspinnan ulkotasoa vastaan poikittaiset sivupinnat ovat pääasiassa yhdensuuntaiset ja jotka raot koostuvat kulutuspinnan suunnassa yhtenäisenä jatkuvasta ensimmäisestä osuudesta, joka ulottuu renkaan säteen suunnassa kulutuspin-10 nan ulkotasosta sisäänpäin sekä toisesta osuudesta, joka muodostuu toisistaan erillisistä kulutuspinnan suunnassa vierekkäisistä ja ensimmäisen osuuden jatkeena sisäänpäin ulottuvista erillisistä syvennyksistä. Keksintö koskee myös lamellilevyä, joka sisältää haaroja syvennysten muodostamiseksi ajoneuvon renkaan kulutuspinnan muodostavaan elastiseen materiaaliin.

15 Edellä kuvatun tyyppisiä kuviopaloja ja niissä olevia rakoja on yleisesti käytössä.

Julkaisussa GB-1 274 554 on kuvattu ajoneuvon renkaan kulutuspinnan kuviopala, joka sisältää rakoja, joista kussakin vastakkaiset sivupinnat ovat yhdensuuntaiset ja joissa raoissa on kulutuspinnan ulkotasosta lähtien ensin yhtenäinen ensimmäinen osuus ja siitä renkaan sisälle päin, eli renkaan kudokseen päin, renkaan säteen suun- 20 nassa keskelle päin ulottuva toinen osuus, joka muodostuu kulutuspinnan suunnassa ;: · vierekkäisistä ja toisistaan erillisistä syvennyksistä. Tässä julkaisussa kulutuspinnan •: ·: puoleinen ensimmäinen koostuu aina kahdesta suorasta ja tasomaisesta osasta, jotka : muodostavat kulutuspinnan suunnassa toisiinsa nähden suhteellisen lähellä oiko- .·. : kulmaa (=180°) olevan kulman. Ensimmäisestä osuudesta renkaan sisäosiin päin * 25 ulottuva toinen osuus koostuu syvennyksistä, joista aina vierekkäiset harittavat eri « # · suuntaan. Tässä julkaisussa siis nämä syvennykset kääntyvät raon ensimmäisen * osuuden tasosta kulutuspinnan ulkotason suuntaisen linjan ympäri vuorotellen vastakkaisiin suuntiin. Tällöin siis jokainen syvennys sijaitsee kokonaisuudessaan si- • « ·' ’1 vussa kyseisen raon ensimmäisestä kulutuspinnan ulkotason puoleisesta suorasta • · » : 30 osuudesta ja siten, että joka toinen syvennys on kokonaan sivussa tästä keskitasosta . ‘« yhteen suuntaan ja joka toinen päinvastaiseen toiseen suuntaan, kun vertailukohtana «f ( 1 ,···, pidetään raon keskimääräistä tasoa. Kummankin edellä mainitun tasomaisen osan ' mitalla on useita syvennyksiä. Tässä viitejulkaisussa on mainittu tällaisen raon ' : ' muotoilun tarkoituksena kivien ja muiden pienehköjen maantiestä tulevien kappa- 35 leiden tunkeutumisen estäminen syvälle näihin rakoihin. Tämän viitejulkaisun mukaisella kuviopaloissa olevien rakojen muotoilulla on ainakin seuraavia haittapuolia.

2 105903

Ensinnäkin rakojen pituus kulutuspinnan suunnassa vähenee erittäin voimakkaasti renkaan kulutuspinnan kulumisen lähestyessä loppua, jolloin raon pituus saattaa olla vain noin 35 % - 50 % raon alkuperäisestä pituudesta. Tämä raon lyheneminen huonontaa huomattavasti renkaan pitoa erityisesti märällä alustalla ajettaessa. Tämän 5 viitejulkaisun mukainen rengas on myös erittäin vaikea valmistaa, koska kulutus-pinnan irrottaminen muotista aiheuttaa erittäin suurella todennäköisyydellä sen, että muotissa olevat lainehien hampaat, jotka saavat aikaan julkaisussa kuvatut syvennykset, repivät tai vaurioittavat pintakuvioita. Tällöin siis raot eivät pysy ehjinä ja tarkoitetussa muodossaan. Renkaan valmistuksen aikana myöskään rakoja muodos-10 tavien lainehien tukiefekti ei ole millään tavoin säädettävissä muotissa jälkeenpäin. Lisäksi voidaan todeta, että renkaan ulkonäkö muuttuu voimakkaasti renkaan kuluessa, mikä paitsi että se on ulkonäköhaitta, johtaa myös edellä mainittuun renkaan toiminnan huonontumiseen. Tämän lisäksi, jos tämän tyyppisiä rakoja järjestetään kuviopalaan runsaasti, tulee renkaasta ajo-ominaisuuksiltaan hyvin heikko edel-15 lä mainitun tukiefektin puutteen vuoksi.

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada sellainen ajoneuvon renkaan kulutuspin-nan kuviopalassa oleva raon muoto, jolla aikaansaadaan kuviopalaan optimaalinen jäykkyystuenta ja kulloinkin halutut ajo-ominaisuudet. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan sellainen kuviopaloissa olevien rakojen muoto, joka mahdollistaa 20 kuviopalaan suuren rakomäärän, joka parantaa renkaan pitoa erilaisissa ajo-olosuhteissa, kuten märällä kelillä, jäällä ja lumessa, mutta joka kuitenkin samanaikaisesti ,:. aikaansaa kuviopalaan riittävän jäykkyyden ja siten muut hyvät ajo-ominaisuudet.

''". Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen kuviopaloissa oleva raon muoto, jo- , . ka säilyttää renkaan ominaisuudet mahdollisimman kauan renkaan kuluessa. Keksin- • · · '; [ 25 nön neljäntenä tavoitteena on saada aikaan edellä kuvatun tyyppiset raot kuviopaloi- • « · '· " hin, jotka raot ovat valmistettavissa siten, ettei kulutuspinnan irrottaminen muotista i ’·· aiheuta vaurioita kulutuspintaan, vaan kulutuspinta säilyttää muotin aikaansaaman • · · V : muodon mahdollisimman tarkasti tarkoitetussa asussaan. Keksinnön tavoitteena on myös aikaansaada sellainen renkaan kulutuspinnan muotin lamellilevy, jolla mah-30 dollistetaan edellä määritellyn tyyppisen kuviopalan raon aikaansaaminen renkaan j*j"; kulutuspinnan muodostamaan kumiin tai kumiyhdistelmään.

> ,« j Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saa- : “ *: vutetaan keksinnön mukaisella ajoneuvon renkaan kulutuspinnalla ja erityisesti ku- _ lutuspinnassa olevien kuviopalojen rakojen muodoilla, jotka on määritelty patentti- 35 vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, sekä sellaisella kulutuspintamuotin lamellilevyn • · 3 105903 muodolla, jolla on patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa määritellyt ominaisuudet.

Keksinnön etuina ovat ainakin seuraavat seikat. Rakojen pohjissa olevien toisistaan erillisten syvennysten väliset harjanteet muodostavat ajoneuvon renkaan kuviopa-5 laan tehokkaan pohjatukiverkoston, jolla saavutetaan optimaalinen kuviopalan jäyk-kyystuenta ja kulloinkin halutunlaiset hyvät ajo-ominaisuudet. Keksinnön toisena etuna on se, että edellä mainitun tyyppinen harjanteiden muodostama tukiverkosto mahdollistaa runsaamman rakomäärän kussakin kuviopalassa ja kuitenkin säilytetään riittävä ja siten optimaalinen jäykkyys kaikissa kuviopaloissa. Keksinnön kol-10 mantena etuna on se, että tällä runsaalla rakomäärällä kuviopalassa saavutetaan erittäin hyvä pito kaikissa keliolosuhteissa. Keksinnön neljäntenä etuna on se, että sen mukainen syvennysten välisten harjanteiden aikaansaama tuenta säilyttää myös hyvinkin kuluneessa renkaassa täyden tai lähes täyden rakovolyymin ja siten hyvän pitokyvyn, koska raon pituus säilyy likipitäen suuruusluokassa noin 65 % - 80 % 15 raon ulkopinnan täydestä pituudesta siihen saakka, kun rengas on kulunut syvennysten pohjiin saakka. Perinteisessä kuviopalassahan rakoja voidaan järjestää vain suuruusluokkaa puolet siitä, mitä keksinnön mukaista rakomuotoilua käytettäessä on mahdollista ja tällöin perinteisen kuviopalan jäykkyys on huonompi ja lisäksi esim. pito-ominaisuuksien säilyminen eri keliolosuhteita varten on oleellisesti huonompi 20 kuin keksinnön mukaisessa rakenteessa. Edellä mainittu keksinnön mukainen raot ylittävä parempi harjanteiden muodostama tukiverkosto mahdollistaa entistä peh-,:, meämpien ja siten pitävämpien kumisekoitusten käytön ajoneuvon renkaassa ilman, että renkaan ominaisuudet huononevat. Tosiasiassa keksinnön mukaista rakennetta . . käytettäessä ja entistä pehmeämpiä kumilaatuja ja siten pitävämpiä kumilaatuja | 25 käyttäen saadaan kaikissa suhteissa pitävämpi ja ajo-ominaisuuksiltaan parempi ajo- '· " neuvon rengas. Lisäksi voidaan yksityiskohtana mainita, että kuviopalan rakojen sy- i '*· vennysten tuentaa voidaan haluttaessa muuttaa muotissa olevia lamellilevyjä säätä- • # * v * mällä, joka on perinteisessä toimintatavassa erittäin hankalaa, kenties mahdotonta tai vähintäänkin kallista.

• · 30 Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisesti keksinnön mukaista kuviopaloissa olevaa • · · *, rakoa ja sen muodostamiseksi käytettyä muotin lamellia oheisiin kuvioihin viittaa- , maila.

'' Kuviossa 1 on esitetty ajoneuvon renkaan kulutuspinnan muotissa oleva lamellilevy :.i·' lamellilevyä vastaan kohtisuorassa suunnassa, kuvioiden 2A-2B ja kuvioiden 5-6 35 tiettyjen rakojen suunnista IV. On ymmärrettävä, että kuvio 1 esittää myös ajoneuvon renkaan kulutuspinnassa sen kuviopalassa olevaa rakoa sen keskimääräistä tasoa 4 105903 vastaan kohtisuorassa suunnassa, kun jätetään kulutuspinnan muotti ja jäykkää materiaalia oleva lamellilevy 20 kuvitteellisesti pois. Siten kuvion 1 osuus pinnasta 9 suuntaan S kuvaa kuvioissa 5-7 esitettyjä kuviopalojen rakoja suunnista IV.

Kuvio 2A esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisen Iamellilevyn ensimmäisestä 5 toteutusmuodosta pitkin kuvion 1 tasoa I-I.

Kuvio 2B esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisen Iamellilevyn toisesta toteutusmuodosta pitkin kuvion 1 tasoa I-I.

Kuviot 3A ja 3B esittävät keksinnön mukaisen Iamellilevyn kolmannen toteutus-muodon mukaisia haaroja poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 tasoja ΙΙ-Π ja vastaa-10 vasti ΙΙΙ-ΠΙ.

Kuviot 4A ja 4B esittävät keksinnön mukaisen Iamellilevyn neljännen toteutusmuodon mukaisia haaroja poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 tasoja Π-ΙΙ ja vastaavasti ΙΠ-ΙΠ.

Kuvio 5 esittää ajoneuvon renkaan kulutuspinnan ulkotasoa vastaan kohtisuorassa 15 suunnassa keksinnön mukaisten kuviopalojen rakojen ensimmäistä sijoittelumuotoa. Kukin rako on sen kapeuden vuoksi esitetty vain yhdellä ohuemmalla tai paksummalla viivalla.

Kuvio 6 esittää ajoneuvon renkaan kulutuspinnan ulkotasoa vastaan kohtisuorassa ·': suunnassa keksinnön mukaisten kuviopalojen rakojen toista mahdollista sijoittelu- 20 muotoa. Kukin rako on sen kapeuden vuoksi esitetty vain yhdellä ohuemmalla tai : paksummalla viivalla.

• · « · • · V*i Kuvio 7 esittää ajoneuvon renkaan kulutuspinnan ulkotasoa vastaan kohtisuorassa • * : *·· suunnassa keksinnön mukaisten kuviopalojen rakojen kolmatta mahdollista sijoitte- : i : lumuotoa. Kukin rako on sen kapeuden vuoksi esitetty vain yhdellä ohuemmalla tai 25 paksummalla viivalla.

» · • ·

Kuvio 8 esittää kuvioiden 4A ja 4B toteutusmuodon mukaisten lamellien yhden haa- • « · ran muotoa aksonometrisesti kuvattuna.

« · • < ·

Koska tämä patenttihakemus koskee sekä ajoneuvon renkaan kulutuspinnan kuvio- • « paloissa olevia rakoja samoin kuin kulutuspinnan muotissa nämä raot aikaansaavia :30 lamellilevyjä, huomautetaan tässä ensimmäiseksi, että kaikki seikat, jotka seuraavas-sa selostuksessa koskevat rakoja, koskevat soveltaen myös lamellilevyjä ja seikat, jotka koskevat lamellilevyjä, koskevat myös niiden aikaansaamia rakoja. Tämä on 5 105903 itsestään selvää, koska valutapahtumassa lamellilevy aikaansaa omaa muotoaan vastaavan raon renkaan kulutuspinnan muodostavaan elastiseen materiaaliin F, kuten kaikissa valutapahtumissa tunnetusti tapahtuu. Tästä huolimatta seuraavassa selostuksessa selvitetään ainakin pääpiirteittäin sekä lamellilevyjä että niillä aikaansaatu-5 ja kuviopalojen sisältämiä rakoja.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen lamellilevy 20 sen pääasiallista pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa, ts. suunnasta IV, ja tilassa, jossa lamellilevy on kiinnitettynä kulutuspinnan muottiin 30 ja lamellilevy on kulutuspinnan muodostaman kumin tai kumiseoksen tai kumikerrosten F ympäröimänä. Näitä lamellilevyjä 10 20 on kulutuspinnan 10 suunnassa ja erityisesti kulutuspinnan ulkotason 9 suunnas sa kussakin kuviopalassa 3 useita kappaleita M vieri vieressä ja yleensä likipitäen yhdensuuntaisina. Näiden lamellilevyjen lukumäärä M kussakin kuviopalassa 3 on vähintään yksi, mutta useimmiten kaksi, kolme tai neljä tai useampiakin ja nämä la-mellilevyt ovat kussakin kuviopalassa 3 välimatkan W päässä toisistaan. Nämä vä-15 limatkat W voivat olla yhdessä kuviopalassa joko kaikki keskenään samansuuruisia tai erisuuruisia. Tässä yhteydessä on huomautettava, että lamellilevyjä 20 ja niiden synnyttämiä rakoja 5 ei tule sekoittaa kuviopalojen välisiin uriin 2, jotka ovat kulutuspinnan tason 9 suunnassa leveydeltään huomattavasti suurempia, kuten on nähtävissä kuvioista 5-7. Tässä selostuksessa käytetään lamellilevyn 20 muodostamasta 20 raosta yleisesti viitenumeroa 5, ellei ole erityistä syytä erottaa eri asemissa olevia tai erilaisia rakoja, jolloin käytetään täsmennettyjä viitenumerolta 5a...5e. Näissä lamel-lilevyissä 20 on pääasiassa yhdensuuntaiset sivupinnat 6a, 6b, jotka ovat oleellisesti kohtisuorassa muotin 30 sitä pintaa 31 vastaan, joka muodostaa kulutuspinnan 10 . . ulkotason 9.

« m * · • · *·.’·: 25 Nämä lamellilevyt 20 koostuvat kulutuspinnan 10 suunnassa ja erityisesti siis muot- tipinnan 31 ja kulutuspinnan ulkotason 9 suunnassa yhtenäisenä jatkuvasta ensim-:T: mäisestä osuudesta 11, joka sijaitsee renkaan kulutuspinnan muotissa edellä maini tusta muottitasosta 31 renkaan rakenteen sisäosiin päin suuntaan S. Viitenumeroa 11 käytetään myös osoittamaan raoissa 5 niiden vastaavaa ensimmäistä osuutta.

• « · *·* ’ 30 Tämän lisäksi lamellilevyt 20 sisältävät toisen osuuden 12, joka muodostuu toisis- ' taan erillisistä kulutuspinnan 10 tason 9 suunnassa vierekkäisistä ja ensimmäisen .r". osuuden 11 jatkeena renkaan sisäosien suuntaan S ulottuvista erillisistä haaroista 23.

Tämän lisäksi lamellilevyssä 20 on tietenkin osuus 24, josta se kiinnitetään kulutus- • · · pinnan muottiin 30, mutta tämä kiinnitys ei liity nyt käsiteltävään keksintöön mil-35 lään tavoin, joten sitä ei tässä selosteta enempää. Näin ollen lamellilevy 20 on ta-soaan vasten kohtisuorassa suunnassa IV nähtynä karkeasti ajateltuna kampamainen, 6 105903 jossa on kulutuspinnan ulkotason 9 puoleinen jatkuva ja ainakin pääasiassa ehjä osuus 11 ja tästä valmistettavan renkaan keskustaa eli samalla kuvioissa ei esitettyä renkaan runkorakennetta kohti osoittava tavallaan kampamainen toinen osuus, joka koostuu vierekkäisistä erillisistä haaroista 23. Viitenumeroa 1 käytetään myös osoit-5 tamaan raoissa 5 niiden vastaavaa toista osuutta.

Kulutuspinnan muodostava elastinen materiaali F muotoutuu kulloinkin sovellettavan tekniikan mukaisesti, jota ei tässä selityksessä tarkemmin kuvata, muotin 30 pinnan 31 ja lamellilevyjen 20 pintojen 6a ja 6b ja tietenkin kuviopalojen väliset urat 2 muodostavien muottiulokkeiden väliin siten, että lamellilevyt muodostavat 10 sellaisia rakoja 5, joissa kussakin vastakkaiset kulutuspinnan ulkotasoa 9 vastaan poikittaiset ja yleensä sitä vastaan likipitäen kohtisuorat sivupinnat 16a ja 16b ovat pääasiassa yhdensuuntaisia. Nämä raot 5 koostuvat kulutuspinnan 10 suunnassa yhtenäisestä ensimmäisestä osuudesta 11, joka ulottuu renkaan säteen R suunnassa kulutuspinnan ulkotasosta 9 sisäänpäin S kohti renkaan pyörintäkeskilinjaa ja renkaan 15 kantavaa kudosta. Tämän lisäksi raot 5 käsittävät toisen osuuden 12, joka koostuu toisistaan erillisistä kulutuspinnan 10 tason 9 suunnassa vierekkäisistä ja ensimmäisen osuuden 11 jatkeena sisäänpäin S, eli kohti renkaan runkoa työntyvistä erillisistä syvennyksistä 1. Tässä yhteydessä on siis selkeästi ymmärrettävissä, että lamellilevyjen 20 ulokkeet 23 muodostavat edellä mainitut toisen osuuden 12 syvennykset 20 1 ja lamellilevyjen yhtenäinen osuus 11 muodostaa rakojen yhtenäisen ensimmäisen osuuden 11.

On selvää, että koska kulutuspinnan muotissa 30 on useita M lamellilevyjä 20 rin-nakkaisten rakojen 5 aikaansaamiseksi, on jokaisessa tällaisessa muotissa valetussa « · *·.* · kulutuspinnassa sen kuviopaloissa lukumäärältään N useita rakoja, jotka ovat edellä 25 kuvattujen välimatkojen W päässä toinen toisistaan. Yleensä näiden lamellilevyjen ·*·.. ja siten rakojen 5 pääasialliset tasot ovat likipitäen yhdensuuntaiset, mutta mikään ei » estä muodostamasta myös sellaista kuviopalaa 3, jossa lamellilevyt ja siten raot ovat • _ keskimääräisiltä suunniltaan toisistaan poikkeavia. Tällaista toteutusmuotoa ei kui- tenkaan ole kuvioissa esitetty. Joka tapauksessa kussakin lamellilevyssä yhtenäinen ♦ · * 30 ensimmäinen osuus 11 ja sen toisen osuuden 12 muodostavat toisistaan erilliset haa- \ ’ rat 23 aikaansaavat yhtenäisen ja jatkuvan kappaleen. Vastaavasti kussakin raossa 5 • sen jatkuva ensimmäinen osuus 11 ja siitä renkaan sisäänpäin S ulottuvan toisen : osuuden 12 muodostavat kulutuspinnan suunnassa vierekkäiset ja ensimmäisen [., osuuden jatkeena ulottuvat erilliset syvennykset 1 aikaansaavat kulloinkin yhtenäi- * · !". 35 sen raon kulutuspinnan kuviopalaan 3.

·« • · 7 105903

Keksinnön oleellisen erityisen piirteen mukaan lamellilevyn 20 jokainen mainituista toisistaan erillisistä haaroista 23 on muodoltaan muotin 30 pintatasoa 31 vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan 7 ympäri kääntyneenä tai kiertyneenä. Tämän lisäksi näitä tällaisia haaroja 23, joista jokainen on kääntyneenä tai kiertyneenä oman muot-5 tipintatasoa 31 vastaan kohtisuoran linjansa ympäri, on kussakin lamellilevyssä useita kappaleita M. Tämä taas tuo tullessaan sen, kun muistetaan lamellilevyjen 20 muottiluonne, että jokainen mainituista syvennyksistä 1, kuten tasomaisesti kääntyneet syvennykset la tai spiraalimaisesti kiertyneet syvennykset Ib, ovat muodoltaan kukin oman kulutuspinnan 10 ulkotasoa 9 vastaan kohtisuoran linjansa 7 ympäri 10 kääntyneitä tai kiertyneitä. Samoin näitä syvennyksiä la, Ib on kussakin raossa 5 lukumäärältään N useita ja ne ovat harjanteiden 8 toisistaan erottamia. Nämä harjanteet 8 taas ovat muodostuneet lamellilevyjen erillisten haarojen 23 välisistä aukoista 28, joiden leveys on merkitty viitteellä L5, kuten on kuvioiden 1 ja 3A - 4B perusteella selkeästi ymmärrettävissä.

15 Edellä mainitut toisen osuuden 12 haarat 23 lamellilevyssä 20 voivat esimerkiksi jokainen olla ainakin pääosiltaan tasomaisia. Haarat ovat leveytensä LI, joka on kulutuspinnan 10 ulkotason 9 suuntainen, keskellä tai lähellä keskialuetta sijaitsevan ja samalla kulutuspinnan ulkotasoa 9 vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan 7 ympäri kääntyneitä. Tällöin siis haarat 23 ovat tasomaisia mutta muodostavat yleisesti viite-20 numerolla β kuvatun kulman kulutuspintaa vastaan kohtisuoraa ensimmäisen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 nähden. Tämä haarojen 23 ja lamellilevyssä 20 ensimmäisen osuuden muodostavan alueen keskimääräisen tason 21 välinen kulma on välillä 4° - 31° ja edullisesti välillä 11° - 24°. Erityisesti tässä kuvatussa tapauk- * . . sessa, jossa lamellilevyn toisen osuuden 12 haarat 23 ovat pääosin tasomaisia ja tie- | 25 tyn linjan 7 ympäri kääntyneitä, muodostaa haaran jokainen kohta sen korkeudella

• · V

*· 1: H2, joka on kohtisuorassa muotin pintaa 31 vastaan, saman kulman βΐ keskimääräi- : seen tasoon 21 nähden, kuten on selkeästi esitetty kuvioissa 3A ja 3B. Tästä on näh- " · 1 V : tävissä, että jokainen lamellilevy 23 sijaitsee korkeutensa H2 eri kohdissa samassa kulmassa βΐ lamellilevyn ensimmäisen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 näh-30 den. Tämä pätee, olipa ensimmäinen osuus 11 sitten kokonaisuudessaan suora, kuten kuviossa 2B, tai mutkista muodostuva, kuten kuviossa 2A on esitetty.

• 4 · j.j · Tämän perusteella on tietenkin ymmärrettävä, että ajoneuvon renkaan kulutuspin- i ] ’: nassa lamellilevyn haarat 23 jättävät edellä kuvatun tyyppiset syvennykset 1 a kuvio- j·, palojen 3 rakoihin 5, jolloin kuviopaloissa toisen osuuden kaikki syvennykset 1 ovat " '. 35 jokainen pääosaltaan tasomaisia ja leveytensä LI, joka on kulutuspinnan ulkotason 9 ’ ’ suuntainen, vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan 7 ympäri kääntyneinä. Samoin 8 105903 näiden syvennysten la mainituilla pääosilla on ensimmäisen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 nähden oleellisesti vakiokulma βΐ. Tässä yhteydessä on tietenkin ymmärrettävä, että ensimmäisen osuuden 11 ja toisen osuuden 12 välisellä raja-alueella 13, jossa ensimmäisen osuuden 11 keskimääräinen taso 21 muuttuu lamelli-5 levyn haarojen 23 ja vastaavasti syvennysten la ensimmäiseen osuuteen nähden kulmassa βΐ olevaan toiseen asentoon, on enemmän tai vähemmän kierrettä. Kulma-muutos lamellilevyn ja raon ensimmäiseltä osuudelta Hl haarojen ja samalla syvennysten la korkeuden H2 alkuun siis edellyttää tietyn muuttumavälimatkan raja-alueella 13, jota ei ole kuvioihin merkitty. Tämän raja-alueen korkeus muotin pintaa 31 10 samoin kuin kulutuspinnan ulkotasoa 9 vastaan kohtisuorassa suunnassa riippuu lamellilevyn 20 paksuudesta ja monista muista tekijöistä.

Lamellilevyn haarat 23 ja tietenkin kuviopalojen 3 kulutuspinnan rakojen 5 syvennysten Ib muoto voidaan myös järjestää lamellilevyn toisen osuuden 12 jokainen haara 23 kulutuspinnan suuntaisen leveytensä LI keskellä tai keskialueella sijaitse-15 van ja kulutuspinnan ulkotasoa 9 ja siten muotin ulkopintaa 31 vastaan kohtisuoran linjan 7 ympäri spiraalimaisesti kierteiseksi. Tällöin haaroilla 23 on ensimmäisen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 nähden muuttuva kulma β2- β3, kuten on esitetty kuvioissa 4A ja 4B. Tällöin sekä lamellin haarat 23 että niiden synnyttämät toisen osuuden 12 syvennykset Ib ovat leveytensä LI, joka on kulutuspinnan suun-20 nassa, keskialueella sijaitsevan kulutuspinnan ulkotasoa 9 vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan 7 ympäri spiraalimaisesti kierteisiä, kuten on ymmärrettävissä paitsi ,:, edellä mainituista kuvioista 4A ja 4B myös kuviosta 8. Tällöin lamellilevyjen haarat 23 ja vastaavasti syvennykset Ib ovat spiraalimaisesti, aivan kuten esim. jääkairois- • · . , sa, useissa poranterissä ja ruuveissa, linjan 7 ympäri kiertyneitä ja ainoa huomioita- ; 25 va seikka on se, että maksimikiertymäkulma β3 on yleensä alle 90°. Tässä tapauk- • · · ’· sessa siis haarat 23 samoin kuin syvennykset Ib muodostavat lähempänä ensimmäi- 1 " sen osuuden 11 ja toisen osuuden 12 rajapintaa 13 olevassa kohdassa Π-ΙΙ leveydel- * · · : tään LI ensimmäisen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 nähden vain pienen kulman β2 ja etäämpänä kohdassa ΙΠ-ΠΙ, joka on lähempänä renkaan pyörintäakseli-30 linjaaja siten renkaan kudosrakennetta, suuremman kiertymäkulman β3 ensimmäi-sen osuuden 11 keskimääräiseen tasoon 21 nähden, kuten on selvästi kuvattu ku- , vioissa 4A ja 4B. Tämä spiraalimaisuus eli kulman β2 muuttuminen kulmaksi β3 voi olla portaatonta, kuten kuvioissa 4 A ja 4B sekä kuviossa 8 on esitetty, mutta voi

« I

' ' olla myös portaittaista, jota toteutusmuotoa kuvioissa ei ole erityisesti esitetty.

« « Γ ! '. 35 Haarojen 23 ja samoin tietysti syvennysten 1 a ja Ib kulmat β 1 ja β2 - β3 ensimmäi- ' ' sen osuuden keskimääräiseen tasoon 21 nähden voivat vaihdella hyvin laajoissa ra- 9 105903 joissa. Aivan raja-alueen 13 lähellä ovat sekä kulma βΐ että β2 tietenkin hyvin pieniä, kuten edellä on muutosalueen korkeuden suhteen selostettu. Kun tarkastellaan haarojen 23 ja syvennysten la ja Ib pääosaa, voi ensimmäisen osuuden 11 keskimääräisen tason 21 ja tasomaisten haarojen 23 ja vastaavien syvennysten la välinen 5 kulma βΐ olla välillä 10° - 90°. Edullisesti tämä kulma βΐ on kuitenkin välillä 20° -65°. Myös väliä 30° - 55° voidaan ajatella, mutta tyypillisimmillään kulma βΐ on suuruusluokkaa 45°. Siinä tapauksessa, että haarat 23 ja samoin niiden synnyttämät syvennykset Ib ovat spiraalimaisia, vaihtelevat ensimmäisen osuuden 11 keskimääräisen tason 21 ja haarojen sekä vastaavien syvennysten Ib välinen kulma β2, β3 10 edellä mainituissa rajoissa siten, että lähempänä ensimmäisen osuuden 11 ja toisen osuuden 12 rajapintaa 13 on kulma β2 lähempänä edellä mainittuja pieniä arvoja ja lähempänä haarojen 23 samoin kuin syvennysten Ib pohjia 15 kulma β3 on lähempänä edellä mainittuja suurempia kulmia.

Kuten edellä aikaisemmin on jo mainittu, voi mainitun lamellilevyn ja vastaavasti 15 raon 5 ensimmäinen osuus 11 koko kulutuspinnan ulkotason 9 suuntaiselta pituudeltaan L4 ja vastaavasti muotin pinnan 31 suunnassa olla oleellisesti suoraviivainen, kuten on viitenumerolla 11b osoitettu kuviossa 2B sekä kuviossa 7. Vaihtoehtoisesti voi mainittu ensimmäinen osuus 11 olla pituudeltaan mutkien 30 ja 25 muodostama ja siten porrasmainen, jota on merkitty viitenumerolla 11a

• · « I

”·: 20 ja jollainen on esitetty kuviossa 2A ja esim. kuviossa 6. Viitenumerolla 11 siis 9 tarkoitetaan lamellilevyn 20 samoin kuin sitä vastaavan raon 5 ensimmäistä osuutta yleisesti sen muodosta riippumatta. Mainittu porrasmainen ensimmäinen osuus 11a koostuu tyypillisesti toisen osuuden 12 haarojen ja kulutuspinnassa vastaavien syvennysten kohdalla näiden kulutuspinnan suuntaisten leveysihittojen LI alueilla 25 osista 25, joiden leveys on L2, ja jotka ovat toisen osuuden haarojen 23 välisten aukkojen 28 välillä, jotka muo-dostavat kulutuspinnan rakoihin 5 harjanteet 8. Mainitut osat 25 ovat tyypillisesti, mutta eivät välttämättä, haarojen 23 ja vastaavien syvennysten la, Ib välialueilla sijaitsevien mutkakohtien 30 toisiinsa yhdistämiä. Toisen osuuden 12 syvennysten 1 ja siten myös lamellilevyjen haarojen 23 kohdalla !.j.: 30 edellä mainitut porrasmaiset osat 25 ovat siis tyypillisesti oleellisen suoria, ja niiden leveys on L2, kuten kuvioon 1 on merkitty. Niitä yhdistävät mutkakohdat 30 taas .···, ovat leveydeltään L3 yleensä kapeita vastaten likipitäen lamellilevyn haarojen 23 • · 9 välisten syvennysten pohjia tai haarojen välisiä aukkoja 28, jotka samalla siis ’* muodostavat kulutus-pinnan harjanteiden 8 ulospäin osoittavan osan paksuuden.

35 Mikään ei tietenkään estä muodostamasta osia 25 paitsi oleellisesti suoriksi myös jompaankumpaan poikkisuuntaan tai molempiin poikki suuntiin kaareviksi, ts. joko yksinkertaisesti kaareviksi tai aaltomaisiksi. Joka tapauksessa lamelli-levyissä haarojen 23 ja siten syvennysten la ja Ib kohdalla olevien 10 105903 suorien tai kaarevien osien 25 leveys L2 on oleellisesti pienempi kuin niitä yhdistävien mutkakohtien 30 leveys L3.

Erityisesti on edellä mainittuja spiraalimaista haaroja 23 ja vastaavia syvennyksiä Ib koskien todettava, että myös spiraalin nousukulma φ voi toisen osuuden 12 korkeu-5 della H2 olla joko täysin vakio, oleellisesti vakio tai vaihtoehtoisesti nousukulma voi muuttua, kun haaran 23 tai vastaavasti syvennyksen Ib etäisyys kulutuspinnan tasoa 9 tai muotin tasoa 31 vastaan kohtisuorassa suunnassa muuttuu ja samalla etäisyys ensimmäisen ja toisen osuuden raja-alueelta 13 suurenee renkaan kulutuspin-nasta sisäänpäin S.

10 Edellä mainitut ensimmäisen osuuden 11 oleellisesti suorat tai kaarevat osat 25, joiden leveys on L2, muodostavat lamellilevyssä kulutuspinnan ulkotasoa vastaan keskimäärin kohtisuoraan tasoon 21 nähden kulman a, joka on välillä 4° - 31°, edullisesti välillä 11° - 24°. Kun otetaan huomioon ajoneuvon renkaan kulutuspinnan 10 muottiin järjestettävän kumimassan F elastiset ominaisuudet, saattaa esiintyä pientä 15 poikkeamaa kulutuspinnassa 10 olevien rakojen vastaavien leveydeltään L2 suuruisten osien ja rakojen keskimääräisen tason 21 väliseen kulmaan nähden. Näin ollen raoissa 5 osuuksien, joiden leveys on L2, kulma voi olla välillä 5° - 30° ja edullisesti välillä 10° - 23° ja tyypillisesti suuruusluokkaa 15° mitattuna raon keskimääräiseen tasoon 21 nähden.

20 Renkaan kulutuspinnan 10 raoissa 5 mutkakohtien 30 leveys L3 kulutuspinnan •i* suunnassa on samaa suuruusluokkaa kuin syvennysten välisten harjanteiden 8 ja vastaavasti urien 28 leveys L5. Siinä tapauksessa, että ensimmäinen osuus 11a on : porrasmainen, on kunkin mutkakohdan 30 keskimääräisen tason tai kaarevuuksien · keskimääräisen tangentin kulma η suhteessa niiden viereisiin mainittuihin suoriin tai « t· ’ 25 hieman kaareviin osiin 25, joiden leveys on L2, välillä 50° - 100° ja edullisesti vä- f *··

Iillä 60° - 90°. Tyypillisesti kulma η on suuruusluokkaa noin 75°. Kuten edellä on j J * ’ jo mainittu, voivat mutkakohdat 30 olla koko leveydeltään L3 jompaankumpaan suuntaan kaareva tai muodostua kahdesta kaarevasta osasta tai kahdesta suhteellisen Ϊ "" terävästä osasta ja niitä yhdistävästä likipitäen suorasta osasta.

·*» • · · • * * 30 Edellä kuvattujen toisen osuuden 12 haarojen 23 korkeus H2 ja siten vastaavasti syvennysten 1 korkeus H2 kulutuspintaa 9 ja vastaavasti muottipintaa 31 vastaan koh-' ·' tisuorassa suunnassa ensimmäisen ja toisen osuuden raja-alueelta 13 haarojen 23 : päihin 15 ja siten vastaavasti syvennysten la ja Ib pohjiin 15 saakka on vähintään ;*·.· noin 30% ja enintään noin 80% haarojen 23 ja vastaavasti syvennysten la, Ib

» I

35 kulutuspinnan 10 ulkotason 9 suuntaisesta leveydestä LI. Edullisesti korkeus H2 on 11 105903 välillä 40 % - 70 % ja tyypillisesti 50 % - 60 % syvennysten la, Ib ja vastaavasti haarojen 23 tästä leveydestä LI.

Lamellilevyn 20 materiaalipaksuus D on esimerkiksi 1/45-1/4 ja edullisesti 1/5-1/13 ja tyypillisesti välillä 1/7-1/9 kulutuspinnan ulkotasosta 9 sisäänpäin S yhteenlaske-5 tusta ensimmäisen ja toisen osuuden 11 ja 12 syvyyksistä H2 + H1. Jälleen ottaen huomioon kumin, kumiseoksen tai kumiyhdistelmän F joustavuuden voi todellisessa raossa 5 raon paksuus D poiketa hieman edellä mainitusta ollen esimerkiksi 1/50-1/15, edullisesti 1/6-1/15 ja tyypillisesti välillä 1/7-1/9 ensimmäisen ja toisen osuuden 11 ja 12 yhteenlaskettuun syvyyteen H2 + Hl verrattuna. Näin ollen keksinnön 10 mukaiset raot 5 ovat suhteellisen kapeita ja ainakin oleellisesti kapeampia kuin ku-viopalojen 3 välissä olevien urien 2 leveys L6. Rakojen 5 ja urien 2 välisessä leveydessä voi olla vieläpä kertaluvun suuruisia eroja.

Keksinnön mukaiset raot 5 voidaan sijoittaa kuviopaloihin 3 useilla eri tavoilla. Ensinnäkin raot voivat olla tyyppiä 5a, ts. tyyppiä, jossa ensimmäinen osuus 11 on 15 paksuudeltaan D suhteellisen ohut samoin kuin toinen osuus 12 ja koko rako on kuviopalan 10 ulkopintaan 9 saakka muodoltaan porrasmainen, jolloin siis ensimmäinen osuus on porrasmainen 11a. Tämän lisäksi raot 5a voivat ulottua lamelli-. palan 3 toisesta äärireunasta toiseen äärireunaan, jolloin raot ovat siis kuviopalassa 3 päästä päähän avoimia. Tällainen rakenne on esitetty kuviossa 5. Raot 5a voivat • · . . 20 tietenkin olla paksuudeltaan D suurempiakin, kuten yhden raon osalta on kuviossa 6 esitetty. Toisena vaihtoehtona on järjestää kuviopaloihin 3 erilaisia rakoja 5. Ku- • · · I; ” viossa 6 on ensinnäkin kuvattu rako 5a, joka muodostuu porrasmaisesta ensimmäi- • * ·' ** sestä osuudesta 11a, joka on paksuudeltaan D suhteellisen suuri, mutta ulottuu · samoin kuin edellä on selitetty kuviopalan 3 toisesta reunasta toiseen reunaan. Ku- 25 viossa 6 on esitetty myös rako 5b, joka on muutoin edellä mainittua tyyppiä, ts. sen :V: ensimmäinen osuus 11a on porrasmainen ja paksuus D suhteellisen suuri, mutta rako ei ulotu kuviopalan reunasta toiseen, kuten kuviosta 6 on nähtävissä. Tämän lisäksi voidaan muodostaa rakoja 5d, jollaisia on esitetty kuvioissa 6 ja 7, joissa ensimmäinen osuus 1 Ib on suora ja esimerkiksi paksuudeltaan D suhteellisen suuri 30 ja jonka alapuolella renkaan runkoa kohti on syvennykset la tai Ib. Näitä syvennyk-siä ei ole esitetty kuviossa 7, mutta muutoin nämä raot 5d esiintyvät molemmissa ; kuvioissa. Raot 5d eivät ulotu kuviopalan 3 reunasta reunaan, vaan ovat päistään tavallaan suljettuja kuten raot 5b. Kuviossa 7 on myös esitetty rakoja 5c, jotka ovat muuten samaa tyyppiä kuin kuviossa 5 esitetyt raot 5 a, mutta eivät ulotu kuviopalan 35 3 reunoihin saakka, jossa mielessä ne muistuttavat kuviossa 6 esitettyä rakoa 5b ainoastaan sillä erolla, että raot 5c ovat paksuudeltaan D ohuempia kuin raot 5b.

12 105903 Tämän lisäksi on kuviossa 6 esitetty rako 5e, jota koostuu suorasta ensimmäisestä osuudesta 1 Ib, jonka alapuolella on joko tasomaisia käännettyjä tai spiraalimaisesti käännettyjä syvennyksiä la, Ib, joita ei ole kuviossa 7 esitetty. Tämä rako 5e ulottuu kuviopalan 3 toisesta reunasta toiseen ollen siis koko pituudeltaan avoin. Rako 5 5e muistuttaa siis rakoa 5d, eron ollessa siinä, että rako 5e ulottuu kuviopalan poikki ollen koko pituudeltaan avoin, kun taas rako 5d on päistään suljettu. On ymmärrettävää, että mitä tahansa edellä mainituista rakotyypeistä 5a, 5b, 5c, 5d, 5e voidaan käyttää pelkästään yhtenä tyyppinä yhdessä kuviopalassa tai yhdessä kuviopalassa voidaan käyttää mitä tahansa kulloinkin tarkoitukseen sopivaksi katsottua yhdistel-10 mää näistä eri rakomuodoista. Rakomuotoyhdistelmiä on siten erittäin suuri määrä, erityisesti kun otetaan huomioon, että kuviopalassa on useita rakoja, mahdollisesti useampiakin kuin kuviossa esitetyt neljä, jolloin eri rakotyyppien yhdistelmien lukumäärä kasvaa hyvin suureksi. Näitä kaikkia ei voida hakemuksen kuvioissa esittää. Hakemuksen patenttivaatimukset kuitenkin suojaavat paitsi edellä kuvatut ja patent-15 tivaatimuksissa määritellyt raot 5 ja lamellilevyt 20 sinänsä, myös kaikkien niiden erilaisten versioiden erilaiset yhdistelmät sekä muotissa 30 että renkaan kulutuspin-nassa 10 samoin kuin tietenkin tällaisia rakoja sisältävät ajoneuvon renkaat.

i * f · t • i ‘ » I » t I * * t · f « • · I * • · * · · • ·· • · • »· f ♦ · Ψ ·♦· f ♦ · i · 9 • • * 9 9* • « c i I « r i ; < I · « % 4 t

1 I I

* i < 4

i I

• f r «

Claims (11)

1. Ajoneuvon renkaan kulutuspinta (10), joka koostuu kulutuspinnan suunnassa vierekkäisistä urien (2) toisistaan erottamista ja elastista materiaalia (F) olevista ku-viopaloista (3) ja kuviopaloissa vähintään sellaisista raoista (5), joista kussakin vas-5 takkaiset kulutuspinnan ulkotasoa (9) vastaan poikittaiset sivupinnat (16a, 16b) ovat pääasiassa yhdensuuntaiset ja jotka raot koostuvat kulutuspinnan suunnassa yhtenäisenä jatkuvasta ensimmäisestä osuudesta (11), joka ulottuu renkaan säteen (R) suunnassa kulutuspinnan ulkotasosta sisäänpäin (S) sekä toisesta osuudesta (12), joka muodostuu toisistaan erillisistä kulutuspinnan suunnassa vierekkäisistä ja ensimmäi-10 sen osuuden jatkeena sisäänpäin ulottuvista erillisistä syvennyksistä (1), tunnettu siitä, että jokainen mainituista syvennyksistä (la, Ib) on muodoltaan oman kulutus-pinnan (10) ulkotasoa (9) vastaan kohtisuoran linjansa (7) ympäri kääntynyt ja että näitä syvennyksiä on kussakin raossa (5) useita (N) ja ne ovat harjanteiden (8) toisistaan erottamia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että toisen osuu den (12) syvennykset (Ib) ovat jokainen oman leveytensä (LI), joka on kulutuspinnan suunnassa, keskialueella sijaitsevan ja samalla kulutuspinnan ulkotasoa (9) vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan (7) ympäri spiraalimaisesti kierteisiä, jolloin syvennyksillä (Ib) on ensimmäisen osuuden (11) keskimääräiseen tasoon (21) nähden 20 portaittaisesti tai jatkuvasti muuttuva kulma (β2 —> β3), ja että spiraalin nousukulma (φ) on toisen osuuden korkeudella (H2) joko oleellisesti vakio tai vaihtoehtoisesti nousukulma muuttuu, kun kulutuspinnan tasoa (9) vastaan kohtisuora etäisyys en- • · . . simmäisen ja toisen osuuden raja-alueelta (13) suurenee renkaan kulutuspinnasta si- ; ; säänpäin (S). • * · · • ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että toisen osuu- den (12) syvennykset (la) ovat jokainen pääosiltaan tasomaisia ja leveytensä (LI), joka on kulutuspinnan suunnassa, keskialueella sijaitsevan ja samalla kulutuspinnan :·, ulkotasoa (9) vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan (7) ympäri kääntyneitä, jolloin ]···. syvennysten (la) mainituilla pääosilla on ensimmäisen osuuden (11) keskimääräi- • · · *. 30 seen tasoon (21) nähden oleellisesti vakio kulma (β 1). 9 · « C « (·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osuus (11) pituudeltaan (L4) on kulutuspinnan tason suunnassa joko: • · * ’ · · ·' - oleellisesti suora (11 b); tai vaihtoehtoisesti - porrasmainen (11a), jolloin ensimmäisessä osuudessa (1 la) on toisen osuuden (12) 35 syvennysten (1) kulutuspinnan suuntaisten leveysmittojen (LI) kohdilla suoria tai 105903 kaarevia osia (25), jotka ovat toisen osuuden syvennysten välialueilla mutkakohtien (30) toisiinsa yhdistämiä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainitut osat (25) ovat oleellisesti suoria ja muodostavat rakojen (5a...5e) kulutuspinnan suuntai- 5 seen keskimääräiseen tasoon (21) nähden kulman (a), joka on välillä 5° - 30°, edullisesti välillä 10° - 23° ja tyypillisesti suuruusluokkaa 15°, ja että mutkakohtien (30) leveys (L3) kulutuspinnan suunnassa on samaa suuruusluokkaa kuin syvennysten välisten harjanteiden (8) leveys (L5) ja kunkin mutkakohdan (L3) keskimääräinen kulma (η) suhteessa niiden viereisiin mainittuihin suoriin osiin (L2) on välillä 50° -10 100°, edullisesti välillä 60° - 90° ja tyypillisesti suuruusluokkaa 75° tai vaihtoehtoi sesti mutkakohdat (30) ovat koko leveydeltään (L3) jompaankumpaan suuntaan kaarevia.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että kuviopalojen (3) välissä olevat urat (2) ovat muodoltaan ainakin mainittuihin rakoihin verrattuna 15 erilaisia ja kooltaan erisuuruisia.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen syvennysten (1) korkeus (H2) kulutuspintaa vastaaan kohtisuorassa suunnassa ensimmäisen ja toisen osuuden raja-alueelta (13) syvennysten pohjiin (15) saakka on vähintään noin 30 % ja enintään noin 80 %, edullisesti 40 % - 70 % ja tyypillisesti 20 50 % - 60 % syvennysten leveydestä (L5) kulutuspinnan suunnassa, ja että rakojen ”·. (5) paksuus (D) on 1/50 - 1/5, edullisesti 1/6 - 1/15 ja tyypillisesti 1/7 - 1/9 ensim- «•tl» mäisen ja toisen osuuden (11 ja 12) yhteenlasketusta syvyydestä (H2+H1) kulutus- « · · *· : pinnan ulkotasosta (9) sisäänpäin (S). • « • · · • t · • · j·.^

8. Jäykkää materiaalia oleva ja ajoneuvon renkaan kulutuspinnan muotissa (30) 25 kiinni oleva lamellilevy (20), joita on kulutuspinnan (10) suunnassa rinnakkaisten kuviopalojen (3) alueissa kussakin välimatkan (W) päässä toisistaan useita (M), jois-.. sa lamellilevyissä on vastakkaiset kulutuspintaa vastaan oleellisesti kohtisuorat ja # φ g ’... pääasiassa yhdensuuntaiset sivupinnat (6a, 6b) ja jotka lamellilevyt koostuvat: • · · ‘•t‘ - ensimmäisestä kulutuspinnan suunnassa yhtenäisenä jatkuvasta osuudesta (11), jo- : 30 ka sijaitsee renkaan kulutuspinnan muotissa kulutuspinnan ulkotasosta (9) renkaan :'": rakenteen sisäosiin päin (S); ja * · I - toisesta osuudesta (12), joka muodostuu toisistaan erillisistä kulutuspinnan suun-nassa vierekkäisistä ja ensimmäisen osuuden jatkeena renkaan sisäosien suuntaan I V '· " ulottuvista erillisistä haaroista (23); sekä 35. kolmannesta osuudesta (24), josta lamellilevy on kiinnitetty muottiin (30), 15 105903 tunnettu siitä, että jokainen mainituista haaroista (23) on muodoltaan kulutuspinnan ulkotasoa vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan (7) ympäri kääntyneenä ja että näitä haaroja (23) on kussakin lamellilevyssä (20) useita (N).

9. Patentivaatimuksen 8 mukainen lamellilevy, tunnettu siitä, että 5. toisen osuuden (12) haarat (23) ovat jokainen pääosiltaan tasomaisia ja leveytensä (LI), joka on kulutuspinnan suunnassa, keskialueella sijaitsevan ja samalla kulutus-pinnan ulkotasoa (9) vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan (7) ympäri kääntyneitä, jolloin haarojen mainituilla pääosilla on ensimmäisen osuuden (11) keskimääräiseen tasoon (21) nähden oleellisesti vakion kulma (βΐ); tai 10 - toisen osuuden (12) haarat (23) ovat jokainen kulutuspinnan suuntaisen leveytensä (LI) keskialueella sijaitsevan ja kulutuspinnan ulkotasoa vastaan oleellisesti kohtisuoran linjan (7) ympäri spiraalimaisesti kierteisiä, jolloin haaroilla on ensimmäisen osuuden (11) keskimääräiseen tasoon (21) nähden muuttuva kulma (β2 -> β3).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lamellilevy, tunnettu siitä, että 15. mainittu ensimmäinen osuus (1 Ib) on kulutuspinnan ulkotason (9) suunnassa joko oleellisesti suora; tai vaihtoehtoisesti - mainittu ensimmäinen osuus (1 la) on kulutuspinnan ulkotason (9) suunnassa porrasmainen siten, että ensimmäisessä osuudessa on kulutuspinnan ulkotason suuntaisten leveysmittojen (L2) pituuksilla oleellisesti suoria tai kaarevia osia (25), joita nii-20 den väliset kulmikkaat tai vaihtoehtoisesti pyöristetyt oleellisesti kapeammat mutka-.:. kohdat (30) yhdistävät.

* | ] 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lamellilevy, tunnettu siitä, että mainitut en- : simmäisen osuuden (11) oleellisesti suorat tai kaarevat osat (25) muodostavat lamel- lilevyissä (20) kulutuspinnan ulkotasoa (9) vastaan keskimäärin kohtisuoraan tasoon • 1·· 25 (21) nähden kulman (a), joka on välillä 4° - 31°, edullisesti välillä 11° - 24°, ja että mainittujen haarojen (23) korkeus (H2) kulutuspinnan ulkotasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa ensimmäisen ja toisen osuuden raja-alueelta (13) haarojen päihin • \# (15) saakka on vähintään noin 30 % ja enintään noin 80 %, edullisesti 40 % - 70 % haarojen (23) leveydestä (LI) kulutuspinnan suunnassa, ja että lamellilevyn (20) 30 paksuus (D) on 1/45-1/4, edullisesti 1/5-1/13 ja tyypillisesti 1/7-1/9 ensimmäisen ja : toisen osuuden (11 ja 12) yhteenlasketusta syvyydestä (H2+H1). it • « « * i · • · 16 105903