Yhdysvaltain dollari

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta USD)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain dollari
ISO 4217 -koodi USD (nro 840)
Keskuspankki Federal Reserve System (Fed)
Symboli $
Käyttäjät 9 virallista käyttäjää:
Yhdysvallat Yhdysvallat
Itä-Timor Itä-Timor
Ecuador Ecuador
El Salvador El Salvador
Marshallinsaaret Marshallinsaaret
Mikronesia Mikronesian liittovaltio
Palau Palau
Panama Panama
Zimbabwe Zimbabwe
Inflaatio -0,20 %, 2015
Jaettava yksikkö sentti (¢)
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan.

Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö. Yhdysvaltain dollari jaetaan sataan senttiin (engl. cent, tunnus ¢). Yhdysvaltain dollari on yksi maailman vaihdetuimmista ja arvostetuimmista valuutoista ja myös rahanväärentäjien suosima valuutta.

Useimmissa Yhdysvaltain dollarin kolikoissa ja seteleissä käytetään maan presidenttien muotokuvia. Poikkeuksia ovat kymmenen dollarin seteli, jossa on kuvattuna maan ensimmäinen valtiovarainministeri Alexander Hamilton, ja 100 dollarin seteli, jossa on Benjamin Franklin.

Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja Yhdysvaltain dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa tai puhekielistä nimitystä taala.

Dollarin merkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään teorian mukaan symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Ennen US-dollarin perustamista yleisesti käytetty maailmanvaluutta oli Espanjan peso, josta käytettiin lyhennettä P ja monikkomuodon lyhennettä PS. Kilpailevan teorian mukaan $-merkki on kehittynyt nopeasti käsin kirjoitetusta PS-symbolista.[1] Ayn Rand esitti romaanissaan Kun maailma järkkyi, että siinä on päällekkäin kirjaimet U ja S ja että se tarkoittaa United States. Todellisuudessa merkki oli käytössä jo ennen kuin Yhdysvallat syntyi, eikä se siten voi olla lyhenne maan nimestä, mutta sen syntyhistoria on yhä arvoitus, vaikka erilaisia teorioita on esitetty. Nykyisin pystyviivoja on yhä yleisemmin vain yksi.[2]

Dollarin merkissä on nykyisin tavallisesti ja virallisesti vain yksi pystyviiva. Erityisesti erilaisissa piirroksissa, kuten sarjakuvissa[3], esiintyy toisinaan kaksi pystyviivaa sisältävä vanhempi mutta epävirallinen versio.

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa $-merkki kirjoitetaan tavallisesti luvun eteen, esimerkiksi $ 76.[4] Suomenkielisessä tekstissä rahayksiköt suositetaan kirjoitettavaksi ensisijaisesti kirjaimin. Jos merkkiä $ käytetään suomenkielisessä tekstissä, se kirjoitetaan rahasumman jälkeen sanavälillä erotettuna:

Raakaöljyn hinta oli 76 $ tynnyriltä.[5]

Yhdysvaltain kongressi antoi luonteeltaan symbolisen päätöslauselman dollarista Yhdysvaltain rahayksikkönä 6. elokuuta 1786, mutta vasta Alexander Hamiltonin aloitteesta kongressi sääti virallisen asetuksen dollarista laillisena maksuvälineenä (Coinage Act) 2. huhtikuuta 1792.[6]

Ensimmäiset dollarit olivat samanpainoisia ja samaa koostumusta kuin Espanjan kahdeksan realin kolikko, eli Espanjan dollari tai peso, ja ne kiersivät rinnan. Ne painoivat 550,209 graania ja sisälsivät 93,055 % hopeaa eli 25,560 grammaa. Vuoden 1792 lailla määrättiin Yhdysvaltain dollariin 371,25 graania hopeaa ja 24,75 graania kultaa (15:1). Vuonna 1834 kullan määrää vähennettiin 23,2 graaniin (1,5 grammaa) ja hiukan myöhemmin hopean ja kullan suhteeksi määrättiin 16:1 (23,22 graania kultaa).

5 dollarin seteli vuodelta 1853

Sisällissodan aikaan laskettiin liikkeelle ensimmäiset dollarimääräiset paperirahat (nk. vihreäselkäiset dollarit), joita ei voinut vaihtaa kullaksi.selvennä Kulta- ja hopeakolikoita laskettiin silti edelleen liikkeelle ja vuonna 1878 metallikanta palautettiin. Vuonna 1900 bimetallismista (hopea ja kulta) luovuttiin ja dollari sidottiin kultakantaan. Dollariin tuli 23,22 graania kultaa, mikä vastasi yhtä troy-unssia 20 $ hintaan. Puolen dollarin hopeakolikoita laskettiin liikkeelle aina vuoteen 1969.

New Deal -talousohjelmassa 1933 kultakolikot ja muukin kulta vedettiin liikkeeltä ja lunastettiin liittovaltion haltuun 20,67 dollarin hinnalla unssilta.selvennä Dollarin hintaa alennettiin 13,71 graaniksi, eli yksi troy-unssi 35 dollarin hintaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä Bretton Woodsin järjestelmässä kaikki muut valuutat olivat sidoksissa kiinteällä vaihtosuhteella dollariin ja siten epäsuorasti kullan hintaan. Vuoteen 1963 asti dollarin setelissä oli Yhdysvaltojen keskuspankin lupaus vaihtaa dollarit kultaan pyynnöstä.

Kultakanta oli voimassa Yhdysvalloissa vuoteen 1971. Vuosien 1971 ja 1975 välillä käytettiin erinäisiä vaihtosuhteita, kunnes dollari päästettiin 1975 kellumaan vapaasti. Samalla myös Bretton Woods -järjestelmä romuttui.

Vuoden 2009 lopulla YK:n ja Persianlahden öljynviejämaiden (OPEC) keskuudessa alettiin käydä keskusteluja Yhdysvaltojen dollarin korvaamisesta johtavana kaupantekovaluuttana jollakin muulla. Syynä tähän oli Yhdysvaltain suuri velka ja työttömyys. Uuden valuutan käyttöönoton tarkoituksena oli rikkoa riippuvaisuussuhde Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserve Systemin kanssa.[7][8]

Yhdysvaltain dollari ja maailmantalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain dollari on ollut maailman merkittävin valuutta koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Muita tämän ajanjakson merkittävimmistä valuutoista ovat olleet Japanin jeni (JPY), Saksan markka (DEM) ja Ison-Britannian punta (GBP). Euron tulo markkinoille vuonna 2002 on tasapainottanut tilannetta, ja nykyään voidaan sanoa maailmantaloudessa olevan kaksi suurta valuuttaa.

Kun Yhdysvaltain dollarin ulkoinen kurssi alkoi alentua euroon nähden Irakin sodan myötä, kullan maailmanmarkkinahinta kiinnittyi euroon. Kullan USD/troy oz -hinnan nousun vuonna 2005 voitiin nähdä johtuvan USD/EUR-kurssimuutoksesta ja kullan maailmanmarkkinahinnan kehitys euroissa oli kohtalaisen vakaata. Onkin poliittisesti erittäin merkittävä kysymys, joskaan ei välttämättä aina kovin näkyvästi esiintyvä, miten maailman eri maat suhtautuvat dollariin ja euroon.selvennä Yhdysvallat haluaisi, että maat pitäisivät dollarin reservivaluuttanaan. Esimerkiksi Irakin sodan taustalla on joidenkin näkemysten mukaan arvioitu olevan Irakin valtion päätös poistua öljynhinnoittelussaan dollarista (ns. petrodollari) euroon.kenen mukaan? Jotkut pitävät tällaisia kysymyksiä merkittävinä myös Yhdysvaltojen suhteissa Iraniin.lähde?

Dollari on maailmantalouden johtava valuutta ja reservivaluutta. Tästä on suuri etu Yhdysvalloille, koska sen valuutalle riittää aina kysyntää, ja tämän ansiosta sen ei tarvitse huolehtia budjetti- ja maksutasevajeistaan yhtä paljon kuin muiden maiden. Samoin velkaantumisessa on johtovaluutan maalle se etu, että ulkomaanvelka on pitkälti sen omassa rahassa, joten velan kasvamiseen tai moninkertaistumiseen liittyvää devalvaatioriskiä ei ole. Muissa maissa rahan arvon aleneminen johtaa ulkomaanvelkataakan suurenemiseen.selvennä

Dollarin tulevaisuudesta maailmantaloudessa on keskusteltu paljon. Optimistisimman skenaarion mukaan Yhdysvallat korjaa nykyään suuret maksutase- ja budjettivajeensa sekä hoitaa liiat ulkomaanvelkansa ajan kanssa ilman suurempia ongelmia. Pessimistisimmän skenaarion mukaan tilanne päättyy maailmanlaajuiseen talouskriisiin dollarin haltijoiden menettäessä luottamuksensa dollariin, mistä seuraa maailmanlaajuinen joukkopako pois dollarista.

Lähes kaikki raaka-ainepörssit tekevät noteeraukset USD:ssa. Noteerattavia raaka-aineita ovat esimerkiksi kaikki metallit, öljy ja tärkeimmät ruoka-aineet.

Monien maiden taloudet ovat dollarisoituneet, eli dollari on noussut niissä merkittävään asemaan ja toimii paikallisen valuutan rinnalla, jopa sen kokonaan syrjäyttäneenä. Dollarisoitumisen hyödyistä ja haitoista on keskusteltu paljon. Monissa maissa dollarisoituminen on myös sisäpoliittisesti tärkeä kysymys. Kuuba piti dollarisoitumista uhkana ja on pyrkinyt viime vuosina pääsemään irti dollarista.

Lokakuussa 2009 brittiläinen The Independent julkaisi Robert Fiskin artikkelin, jonka mukaan Saudi Arabia, Kiina, Ranska ja Venäjä ovat neuvotelleet siirtymisestä pois dollarin käytöstä maailman öljykaupassa. Tarkoitus olisi siirtyä monien valuuttojen, kuten eurojen, jenien ja vielä suunnitteluvaiheessa olevien valuuttojen käyttöön öljykaupassa.[9]

Valtiot, jotka ovat sitoneet valuuttansa Yhdysvaltain dollariin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio valuutta Tunnus Sidottu kurssi
 Aruba Aruban floriini AWG 1 $ = 1,79 floriini
 Bahama Bahaman dollari BSD at par (sama kurssi)
 Bahrain Bahrainin dinaari BHD 1 $ = 0,376 dinaaria
 Barbados Barbadoksen dollari BBD 1 $ = Bds $ 2
 Belize Belizen dollari BZD 1 $ = BZ$ 2
 Bermuda Bermudan dollari BMD at par (sama kurssi)
 Caymansaaret Caymansaarten dollari KYD KYD = US$1,2
 Kuuba Kuuban vaihdettava peso CUX vaihdettava peso= 1,08 $
 Djibouti Djiboutin frangi DJF 1 $=177,721 frangia
 Antigua ja Barbuda
 Dominica
 Grenada
 Saint Kitts ja Nevis
 Saint Lucia
 Saint Vincent ja Grenadiinit.
Itä-Karibian dollari XCD 1 $ = 2,70 dollaria
 Eritrea Eritrean nakfa ERN 1 $=16,5 nakfaa
 Hongkong Hongkongin dollari HKD 1 $= 7,75–7,85 HK$
 Jordania Jordanian dinaari JOD 1 $= 0,709 dinaaria
 Libanon Libanonin punta LBP 1 $=1507,5 puntaa
 Malediivit Malediivien rufiyaa MVR 1 $ =12,8 rufiyaa
 Curaçao
 Sint Maarten
Alankomaiden Antillien guldeni ANG 1$= ƒ1,79
 Oman Omanin rial OMR 1 rial = 2,6008 $
 Panama Panaman balboa PAB at par (sama kurssi)
 Qatar Qatarin rial QAR 1 $=3,64 rialia
 Saudi-Arabia Saudi-Arabian rial SAR 1 $=3,75 rialia
 Trinidad ja Tobago Trinidad ja Tobagon dollari TTD 1 $=6,25050 dollaria
 Yhdistyneet arabiemiraatit Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami AED 1 $=3,6725 dirhamia
 Venezuela Venezuelan bolívar VEF 1 $= 4,30

Nykyisin käytössä olevat setelit ovat arvoiltaan 1, 2, 5, 10, 20, 50 ja 100 dollaria. Kaikki vanhatkin Yhdysvaltain setelit ovat kuitenkin edelleen käypää rahaa[10], vaikka vanhempia malleja ei rahaliikenteessä enää käytännössä kierräkään ja osasta on tullut nimellisarvoaan arvokkaampia keräilykohteina.

Arvo Etupuoli Kääntöpuoli Muotokuva Kääntöpuolen aihe Ensimmäinen sarja Viimeinen sarja Kierrossa
1 Dollari George Washington Yhdysvaltain vaakuna 1963 2013 Laaja
2 Dollaria Thomas Jefferson Trumbull's Declaration of Independence 1976 2013 Rajoitettu
5 Dollaria Abraham Lincoln Lincolnin muistomerkki 2006 2013 Laaja
10 Dollaria Alexander Hamilton Yhdysvaltain valtiovarainministeriö 2004A 2013 Laaja
20 Dollaria Andrew Jackson Valkoinen talo 2004 2013 Laaja
50 Dollaria Ulysses S. Grant United States Capitol 2004 2013 Laaja
100 Dollaria Benjamin Franklin Independence Hall 2009 2013 Laaja

Yhdysvalloissa on käytössä 1, 5, 10, 25 ja 50 sentin sekä 1 dollarin kolikot.

Kuva Arvo Mitat ja koostumus Kuvaus Käyttöönottovuosi Käyttö Nimitys
Kruuna Klaava Läpimitta Paksuus Massa Metalliseos Reuna Kruuna Klaava
0.01 $ 19,00 mm 1,55 mm 3,11 g kuparia 95 %
tinaa/sinkkiä 5 %
Sileä Abraham Lincoln Vehnä 1909 yleisessä käytössä Wheat Penny (vehnäpenni), Penny, Cent (sentti)
0,01 $ 19,05 mm 2,50 g sisus:
sinkkiä 97,5 %, pinnoitus:
kuparia 2,5 %1
Lincolnin muistomerkki 1959 yleisessä käytössä
0,01 $ Union shield 2010
0,05 $ 21,21 mm 1,95 mm 5,00 g kuparia 75 %
nikkeliä 25 %3
Sileä Thomas Jefferson Monticello 1938 yleisessä käytössä Nickel (nikkeli)
0,05 $ Monticello 2006
0,10 $ 17,91 mm 1,35 mm 2,268 g kuparia 91,67 %
nikkeliä 8,33 %
118 uraa Franklin D. Roosevelt Soihtu, tammen ja oliivipuun oksat 1946 yleisessä käytössä Dime
0.25 $ 24,26 mm 1,75 mm 5,67 g 119 uraa George Washington Kotka 1932 (uudestaan 1977) Yleisessä käytössä Quarter
0,25 $ Bicentennial colonial military drummer (1975) 19765
0,25 $ State Quarter Series 1999
0,25 $ D.C. and U.S. Territories Quarters 2009
0,25 $ America the Beautiful Quarters 2010
0,50 $ 30,61 mm 2,15 mm 11,34 g 150 uraa John F. Kennedy Yhdysvaltojen presidentin sinetti, ympärillä 50 tähteä 1964 (uudestaan 1977) rajoitetusti
0,50 $ Independence Hall (1975) 19765
1 $ 26,50 mm 2,00 mm 8,10 g kaiverrettu Susan B. Anthony Apollo 11:n lähetystunnus 1979 (uudestaan 1999) rajoitetusti SBA, Suzie B.
1 $ 26,50 mm 2,00 mm 8,10 g kuparia 77 %
sinkkiä 12 %
mangaania 7 %
nikkeliä 4 %
sileä Sacagawea Kotka lennossa 2000 Gold(en) dollar (kultadollari), Sacagawea, Sackies
1 $ sileä, kaiverrettuja merkintöjä Native American themes 2009
1 $ Edesmenneet Yhdysvaltojen presidentit Vapaudenpatsas 2007 Gold(en) dollar (kultadollari)

Väärentäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain dollari on maailman toiseksi eniten väärennetty valuutta. Vuonna 2015 arviolta yksi kymmenestätuhannesta dollarisetelistä oli väärennös. Yhdysvalloissa yleisimmin väärennetty on 20 dollarin seteli, ja ulkomailla väärennetään eniten 100 dollarin seteleitä. Laadukkaita dollariväärennöksiä tuotetaan paljon etenkin Perussa.[13]

  1. [1]
  2. Anderson, Hepzibah: The curious origins of the dollar symbol BBC. 30.5.2019. Viitattu 25.12.2019. (englanniksi)
  3. http://duckman.pettho.com/characters/moneybin.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Translation Directory
  5. Euro ja sentti suomeksi Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 14.1.2012.
  6. Constitution Society: Coinage Act 1792, haettu 20.8.2007
  7. UN dollar to replace US dollar? 8. syyskuuta 2009. Russia Today. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  8. Persianlahden öljyvaltiot neuvottelevat dollarin syrjäyttämisestä 6.10.2009. YLE. Viitattu 6.10.2009.
  9. The Independent: The demise of the dollar by Robert Fisk Viitattu 8.10.2009
  10. FAQs About Redesigned Currency (ensimmäisen kysymyksen vastaus) (htm) Bureau of Engraving and Printing, U.S. Department of the Treasury. Arkistoitu 29.11.2011. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  11. Federal Reserve Announces Delay in the Issue Date of Redesigned $100 Note (htm) 1.10.2010. Bureau of Engraving and Printing, U.S. Department of the Treasury. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  12. Federal Reserve Announces Day of Issue of Redesigned $100 Note April 24, 2013. Bureau of Engraving and Printing. Arkistoitu huhtikuu 28, 2013. Viitattu 24.4.2013.
  13. The world's most and least counterfeited currencies LoveMoney.com. Viitattu 26.12.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämänhetkiset USD-vaihtokurssit
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY