Pistokas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopanmuratista otettuja pistokkaita juurtumassa vesilasissa.
Saintpaulia-pistokkaaksi otetun lehden tyvestä kasvaa uutta kasvua.

Pistokas on kasvista irrotettu osa, josta yritetään juurruttaa uutta kasvia.[1]

Pistokkaita käytetään yleisesti monien lajien lisäämiseen. Esimerkiksi paju on varsin innokas juurtumaan oksapistokkaasta. Kasvien juurtumista voidaan tehostaa juurrutushormonilla, mutta sen saatavuus on Suomessa heikkoa.

Pistokkaita on olemassa monenlaisia. Niistä ehkä yleisimpiä ovat:

  • oksapistokas
  • lehtipistokas
  • versopistokas
  • varsipistokas
  • juurakkopistokas
  • rönsypistokas

Pistokkaan ottaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun pistokas on irrotettu, sen yhteys juuriin katkeaa. Pistokas kuivuu usein hengiltä siksi, että sillä ei enää ole juuria, jotka ovat aiemmin hankkineet pistokkaan – entisen kasvin osan – tarvitseman veden. Tästä syystä kasvi kastellaan usein huolellisesti ennen pistokkaan ottamista. Pistokas otetaan samasta syystä usein aamulla, jolloin kasvin nestepitoisuus on korkeimmillaan. Jos kyseessä on oksapistokas, oksasta otetaan pari alinta lehteä pois. Pistokas istutetaan multaan siten, että kasvi on lehtiä myöten mullassa. Multa kastellaan erittäin hyvin ja asetetaan lämpimään ja valoisaan tilaan (n. +24 °C).

Pistokasta voidaan yrittää juurruttaa myös vesiastiassa.

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1008–1009. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]