Nitrosyylikloridi
| Nitrosyylikloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | ClNO |
| Moolimassa | 65,46 g/mol |
| Ulkomuoto | Keltainen kaasu |
| Sulamispiste | –64 °C [1] |
| Kiehumispiste | –5 °C |
| Tiheys | 2,3 g/cm |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Nitrosyylikloridi (ClNO) on kloorin, typen ja hapen muodostama molekyyliyhdiste, jota syntyy muun muassa kuningasveden hajoamistuotteena. Huoneenlämpötilassa aine on kellertävä ja pistävän hajuinen kaasu. Nesteenä aine on punaista[2].
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nitrosyylikloridia voidaan valmistaa monella eri tavoilla. Yksi käytetyimmistä tavoista on nitrosyylikloridin kerääminen kuningasveden valmistuksen yhteydessä. Tässä reaktiossa reagoivat vahvat typpihappo- ja suolahappoliuokset. Reaktion sivutuotteena syntyy kloorikaasua. [3]
- 3 HCl + HNO3 → NOCl + Cl2 + 2 H2O
Vaikka kuningasvettä oli käytetty metallien liuottamiseen jo kauan, vasta 1831 Edmund Davy huomasi nitrosyylikloridikaasun muodostumisen.[4]
Ainetta voidaan valmistaa myös eri typen oksidien reaktioilla. Typpioksidin hapettamisessa syntyy dityppitrioksidia, joka reagoi suolahapon kanssa muodostaen nitrosyylikloridia.[3]
- 2 NO + ½ O2 → N2O3 + 2 HCl → 2 NOCl + H2O
Nitrosyylikloridia syntyy myös typpidioksidin ja suolahapon reagoidessa keskenään.[3]
- NO2 + 2 HCl → NOCl + H2O + ½ Cl2
Ainetta on mahdollista valmistaa myös dityppitrioksidin ja tionyylikloridin reaktiolla.[3]
- N2O3 + SOCl2 → 2 NOCl + SO2
Myös nitrosyylirikkihapon ja suolahapon reaktio tuottaa nitrosyylikloridia.[3]
- NOHSO4 + HCl → NOCl + H2SO4
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nitrosyylikloridia käytetään muun muassa orgaanisessa synteesissä nitroso- ja α-kloorioksiimiyhdistetiden tuottamiseen. [2]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aine on myrkyllistä ja aiheuttaa hengitettynä hengenahdistusta ja yskää. Aine on voimakas hapetin ja kykenee myös syövyttämään metalleja. Nitrosyylikloridin reagoidessa veden kanssa reaktiotuotteina syntyy suolahappoa ja typen oksideja. Veteen joutuessaan aine on eliöstölle vaarallista. [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nitrosyylikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 12.12.2008
- ↑ a b Roger Adams (Päätoim.): Organic Reactions Volume II. New York: John Wiley & Sons, 1944. ISBN 978-0-471-00495-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.12.2008). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Helmut Kraus, Alexander Klausener & Heinz Landscheidt: Process for the continuous preparation of nitrosyl chloride FreePatentsOnline. Viitattu 13.12.2008.
- ↑ Abstracts of the Papers Printed in the Philosophical Transactions of the Royal Society of London, Vol. 3. JSTOR. Viitattu 13.12.2008.