Lineaari-B-kirjoitus
Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä. Se oli mitä todennäköisimmin kehitetty minolaisen kulttuurin käyttämästä varhaisemmasta lineaari-A-kirjoituksesta. Kirjoituksesta tunnetaan noin 90 tavumerkkiä, erinäisiä numeromerkkejä sekä lisäksi noin 160 logogrammia, jotka tarkoittavat kokonaista sanaa. Lineaari-B:llä kirjoitettu kieli oli kreikan kielen varhaista muotoa, niin kutsuttua mykeneläistä kreikkaa. Kirjoitus selvitettiin vuonna 1952.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lineaari-B-kirjoitus kehittyi lineaari-A:n pohjalta viimeistään LM II -kaudella noin 1425–1390 eaa., kun mykeneläiset sovittivat minolaisen kirjoitusjärjestelmän omaan kieleensä kreikan kieleen.[3][4] Sekä varhaisimmat Knossoksesta löydetyt savitaulut[3] että varhaisin Manner-Kreikasta löydetty taulu ovat ajalta 1425–1370 eaa.[5] Kun kirjoitusjärjestelmä sovitettiin kreikkaan, sen perusideaa ei muutettu, vaikka lineaari-A:lla oli kirjoitettu ilmeisesti aivan erilaista niin kutsuttua minolaista kieltä. Lineaari-B vaikuttaa perustuvan erityisesti MM III -kaudella käytettyyn lineaari-A:n muotoon.[6] Toisaalta se on lainannut joitakin merkkejä myös lineaari-A:ta edeltäneistä niin kutsutuista kreetalaisista hieroglyfeistä, millä perusteella kirjoitusjärjestelmällä saattaa olla useampi kuin yksi lähde.[3]
Lineaari-B-kirjoitusta käytettiin mykeneläisen kulttuurin valtapiirin alueella pääasiassa Manner-Kreikan eteläosissa sekä Kreetalla.[2] Kreetalla lineaari-B:tä käytettiin ainakin Knossoksessa ja Kydoniassa, kun saari oli tullut mykeneläisen kulttuurin alaisuuteen.[4] Kirjoitusta käytettiin lineaari-A:n tavoin ainakin kirjanpitoon. Koska kirjoitusmerkkien raapustaminen savitauluihin on epäilemättä ollut hankalaa, oletetaan, että kirjoitusta käytettiin ensisijaisesti muiden kirjoitusmateriaalien yhteydessä, jotka eivät vain ole säilyneet nykyaikaan (esimerkiksi papyrus tai nahka eli pergamentti). Tällöin myös tekstit ovat voineet olla luonteeltaan kirjallisempia. Säilyneet tekstit pitävät sisällään yleensä luetteloita esimerkiksi palatsien varastoissa olleista tavaroista, väestöstä sekä verotuksesta. Luetteloissa luetellaan usein erilaisia tavaroita (maatalous- ja käsityötuotteet yms.) ja kotieläinlajeja (hevoset, lampaat, siat, lehmät yms.) ja näiden lukumääriä tai henkilöiden nimiä. Osa luettelee uskonnollisiin rituaaleihin, kuten uhreihin, tai palatsin seremonioihin käytettyjä aineita, kuten ruokia ja juomia; sadonkorjuuseen (vehnä, ohra, viini, oliiviöljy yms.) liittyviä tietoja; tai esimerkiksi aseita.[4]
Lineaari-B-kirjoitus oli käytössä noin vuoteen 1200 eaa. saakka. Kirjoitustaito katosi mykeneläisen kulttuurin sorruttua, koska se oli ilmeisesti vain pienen palatsikeskusten yhteydessä toimineen harjaantuneen kirjuriluokan hallussa. Kirjanpitoon käytetyt savitaulut kovettuivat mykeneläisten palatsien tuhoutuessa tulipaloissa, minkä seurauksena ne ovat säilyneet nykyaikaan.[1]
Teksteistä on tunnistettu lukuisia tavallisia kreikan kielen sanoja, joista osa on säilynyt lähes samanlaisina muinaiskreikkaan ja joskus jopa nykykreikkaan asti. Teksteistä on tunnistettavissa myös lukuisia henkilönnimiä sekä paikannimiä, mukaan lukien ko-no-so (Knossos) ja a-mi-ni-so (Amnisos).[4]
Löydöt ja tulkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset lineaari-B-tekstit löysi Sir Arthur Evans Knossoksesta vuonna 1900.[7] Myöhemmin on tehty lisää löytöjä muun muassa Pyloksen Nestorin palatsissa, Mykenessä, Tirynsissä, Orkhomenoksessa ja Thebassa.[1] Nykyään tutkijoiden käytettävissä on useita tuhansia lineaari-B:llä kirjoitettuja tekstejä. Suurin osa niistä on savitauluja, jotka sisältävät luetteloita palatsien ja temppeleiden varastoissa olleista tavaroista.
Kirjoituksen tulkinta oli pitkään epäselvä, eikä myöskään ollut varmuutta siitä, mitä kieltä tekstit edustivat. Aluksi monet arvelivat sitä minolaiseksi kieleksi. Joidenkin logogrammien merkitys näytti alusta alkaen suhteellisen selvältä (esimerkiksi ”mies”, ”nainen”, ”hevonen”, ”vaunut”), ja 1950-luvun alussa amerikkalainen Emmett L. Bennett onnistui identifioimaan numeromerkit sekä mittoja ja painoja edustavat merkit. Lisäksi Alice Kober pystyi osoittamaan, että kyse oli taivutetusta kielestä. Varsinaisen läpimurron teki kuitenkin vuonna 1952 brittiläinen arkkitehti Michael Ventris hänen maanmiehensä, muinaiskreikan murteiden asiantuntijan John Chadwickin avustamana.[8][9]
Osoittautui, että kieli ei ollutkaan minolaista kieltä vaan muinaiskreikan varhaista muotoa, jota kutsutaan mykeneläiseksi kreikaksi. Koska kirjoitusjärjestelmä ei kuitenkaan oikeastaan soveltunut kovin hyvin kreikan kielen kirjoittamiseen, vaan monet sanat saivat siinä hyvin erikoisen muodon, monet tutkijat aluksi epäilivät Ventrisin ja Chadwickin tulkinnan paikkansapitävyyttä. Heidän tulkintansa tuli yleisesti hyväksytyksi vasta vuonna 1953 sen jälkeen kun Pyloksesta oli löytynyt savitaulu (PY Ta 641),[10] jossa tripodia eli kolmijalkaa esittävä kuvamerkki esiintyi tavumerkkien ti-ri-po (yksikkö, tripos) kanssa, ja toinen samanlainen kuvamerkki tavumerkkien ti-ri-po-de (duaali, tripode) ja numeron kaksi kanssa. Taulu sisälsi myös muiden astioiden kuvia yhdessä niitä vastaavien sanojen kanssa. Koska kaikki sanat olivat Ventrisin tulkinnalla luettavissa kreikkana ja ne oli myös taivutettu oikein arkaaisissa taivutusmuodoissa, oli käytännössä todistettu, että kieli todella oli kreikkaa, eikä kyse ollut pelkästään sattumasta tai yksittäisistä lainasanoista.[8]
Nykyisin tekstit ovat merkittävä lähde mykeneläisen kulttuurin, hallinnon, talouden ja uskonnon tuntemiselle sekä jossain määrin myös kreikan kielen kehityksen hahmottamisen kannalta. Ne antavat tietoa ajan taloudellisista oloista sekä mykeneläisen uskonnon jumalista ja uhritoimituksista. Tekstit ovat arvokkaita myös siksi, että ne ovat varhaisimpia kreikankielisiä kirjallisia lähteitä ja edeltävät varhaisimpia tunnettuja piirtokirjoituksia (mm. Dipylon-piirtokirjoitus, Pithekussain Nestorin malja) sekä Homeroksen ja Hesiodoksen eeposten tekstejä noin 500 vuodella. Tekstien luonteen vuoksi niillä ei kuitenkaan ole erityistä kirjallista arvoa, eikä niistä ole juurikaan hyötyä historiallisten tapahtumien tuntemisen kannalta.[1][11]
Tunnetut tekstit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lineaari-B-tekstejä tunnetaan yli 4 600 kappaletta. Niissä esiintyy yhteensä noin 57 000 yksittäistä kirjoitusmerkkiä.[3]
Merkittävimmät lineaari-B-tekstien löytöpaikat ovat (tiedot vuodelta 2016):[12]
Lyhenne | Löytöpaikka | Lukumäärä / tyyppi |
---|---|---|
ARM | Arménoi | Ruukkuja |
DIM | Dimíni | 1 taulu sekä ruukkuja |
EL | Eleusis | Ruukkuja |
GL | Gla | Ruukkuja |
HV | Ágios Vasíleios (Xirokámpi, Lakonia) | 5 taulua |
IK | Íklaina | 1 taulu |
KH | Kydonia (Chaniá) | 7 taulua sekä ruukkuja |
KN | Knossos | 4 162 taulua sekä ruukkuja |
KR | Kreusis (Livadóstra) | Ruukkuja |
MA | Mália | Ruukkuja |
MAM | Mameloúkoksen luola (Perivólia, Kíssamos) | Ruukkuja |
MED | Medeon | 1 sinettileimasin |
MI | Mideia | 4 taulua sekä ruukkuja |
MY | Mykene | 86 taulua sekä ruukkuja |
OR | Orkhomenos | Ruukkuja |
PY | Pylos | 1 007 taulua |
TH | Theba | 363 taulua sekä ruukkuja |
TI | Tiryns | 27 taulua |
VOL | Vólos | 2 taulua |
Kirjoitusmerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lineaari-B-merkkeihin kuuluu noin 90 tavumerkkiä, noin 160 kokonaista sanaa ilmaisevaa logogrammia (ideogrammia) sekä joukko numeromerkkejä. Kirjoitus kulkee vasemmalta oikealle. Kirjoitusmerkit koostuvat erilaisista viivoista ja muista, usein suhteellisen monimutkaisista muodoista. Kaikkien merkkien tulkinta ei ole nykyäänkään varma. Merkkien tarkasta ääntämyksestä voidaan yleensä esittää korkeintaan valistuneita arvauksia.
Kaikki tavumerkit ilmaisevat avoimia tavuja, toisin sanoen joko yksittäisiä vokaaleita tai konsonantin ja vokaalin muodostamia tavuja (esim. a e i o u, ka ke ki ko ku jne.; vertaa japanin kanat). Tällaisena kirjoitusjärjestelmä ei sovi täysin kreikan kirjoittamiseen, sillä kaikkia konsonanttiklustereita ei voida kuvata, ja sanoihin tulee ”ylimääräisiä” vokaaleita. Sanan lopussa olevat konsonantit jätetään usein pois. Lisäksi kirjoituksesta puuttui joitakin merkkejä, jotka olivat kreikan kannalta periaatteessa tarpeen; kirjoituksessa ei tehty eroa [k]-, [kh]-, ja [g]-äänteiden, [r]- ja [l]-äänteiden, [t]- ja [th]-äänteiden eikä [p]-, [b]- ja [f]- ([ph]-) äänteiden välillä. Näitä ilmaisevat tavumerkit, jotka alkavat k:lla, r:llä, t:llä ja p:llä. Äänteet [kw] ja [gw] ilmaistin q:lla. Kirjoituksella ei myöskään kyetä ilmaisemaan sanojen taivutusta kokonaisuudessaan. Lopputuloksena syntyvät sanat ovat usein monitulkintaisia.[1][2]
Logogrammeista suuri osa on kuvamerkkejä, jotka kuvaavat kohdettaan. Ne esittävät esimerkiksi ihmisiä, kotieläimiä (esim. lammas, lehmä, sika), kauppatavaroita (esim. villa, oliiviöljy, kulta), aseita ja muita sotavarusteita (esim. miekka, kypärä, vaunut), käyttöesineitä, kuten erilaisia astioita, sekä mittoja. Logogrammit esiintyvät luetteloissa usein ennen numeromerkkejä. Osa logogrammeista on samoja kuin tavumerkit; esimerkiksi lammasta tarkoittava merkki 105 on myös tavua qi ilmaiseva merkki *21. Osassa logogrammeja käytetään sanan alkutavua vastaavaa tavumerkkiä kokonaisen sanan ilmaisemiseen; näin esimerkiksi tavumerkki ku ilmaisee luetteloissa myös sanaa ku-mi-no (”kumina”) ja tavumerkki ma sanaa ma-ra-tu-wo (”fenkoli”). Joissakin tapauksissa yhteys saattaa perustua lineaari-A:han ja sen taustalla olleeseen minolaiseen kieleen; esimerkiksi lammasta ilmaisee tavumerkki qi, kun taas mykeneläisellä kreikalla ”lammas” olisi owis.[2] Osa logogrammeista on ligatuureja, jotka yhdistävät kaksi tavumerkkiä; tällainen on esimerkiksi ”juustoa” tarkoittava logogrammi TURO2, jossa tavumerkeistä tu ja ro (tyroi, ”juusto(t)”) on muodostettu yksi merkki.
Numeromerkit ilmaisevat kymmenjärjestelmän lukuja. Ne ovat yhteiset lineaari-A:n ja Kyproksella käytetyn niin kutsutun kyproslaisen kirjoituksen kanssa. Perusmerkit ilmaisevat lukuja 1, 10, 100, 1 000 ja 10 000. Niitä yhdistellään ja toistetaan halutun luvun ilmaisemiseksi.[2]
Merkkien käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkki merkkien sovittamisesta mykeneläiseen kreikan kieleen:[2]
ku-mi-no | *kuminon | ”kumina” | |
ku-na-ja | *gynaia | ”nainen” | |
ku-ru-so | *khrysos | ”kulta” |
Esimerkki lineaari-B-taulun MY Oe 106 (oheisessa kuvassa) tekstistä, joka käyttää tavumerkkejä, logogrammeja ja numeromerkkejä:[13][14]
to-te-we-ja-se-we ko-ro-to LANA 1 | ”to-te-we-ja-se-we:lle [= tuntematon miehen nimi ja/tai ammatti][15] yksi värjätty talja (villaa).” | |
o-te-ra tu-ka-te-re LANA 1 | ”o-te-ra:n (tai :lle) [= tuntematon naisen nimi] tyttärelle yksi talja.” | |
i-ta-da-wa LANA 2 | ”i-ta-da-wa:lle [= tuntematon naisen nimi] kaksi taljaa.” |
Tavumerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lineaari-B:n perusmerkit, tavumerkit, järjestetään tyypillisesti alla olevaksi taulukoksi.[2][16] Taulukossa tavujen alkukonsonantit esitetään vasemmassa laidassa ja vokaalit ylälaidassa. Kunkin merkin ohessa esitetään transkriptio (joka ei välttämättä kuvaa ääntämistä) sekä Bennettin merkistä käyttämä numero. Numeron merkitseminen tähdellä on peräisin Ventrisiltä ja Chadwickilta. Kun merkin transkriptiota ei tunneta, merkkiin viitataan Bennettin numeroilla.
Erikoismerkit ja tuntemattomat merkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erikoismerkkejä on käytetty ilmeisesti sanan kirjoitusasun selventämiseen ja diftongien merkitsemiseen.[2]
Erikoismerkit | |||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Merkki | |||||||||||||||||||||||||||||
Transkriptio | a2 (ha) | a3 (ai) | au | dwe | dwo | nwa | pte | pu2 (phu) | ra2 (rya) | ra3 (rai) | ro2 (ryo) | ta2 (tya) | twe | two | |||||||||||||||
Bennettin numero | *25 | *43 | *85 | *71 | *90 | *48 | *62 | *29 | *76 | *33 | *68 | *66 | *87 | *91 |
Seuraavia merkkejä ei ole varmuudella tunnistettu; ne ilmaisevat mahdollisesti joitakin toistaiseksi tuntemattomia, taulukosta puuttuvia tavuja:
Tuntemattomat merkit | |||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Merkki | |||||||||||||||||||||||||||||
Transkriptio | *18 | *19 | *22 | *34 | *35 | *47 | *49 | pa3? | *63 | swi? | ju? | zu? | swa? | *83 | *86 | *89 | |||||||||||||
Bennettin numero | *18 | *19 | *22 | *34 | *35 | *47 | *49 | *56 | *63 | *64 | *65 | *79 | *82 | *83 | *86 | *89 |
Kuvamerkit ja muut logogrammit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskeisimmät kuvamerkit on lueteltu alla (luettelosta puuttuu osa muunnelmista ja ligatuureista).[17][16] Transkriptioissa kuvamerkit ilmaistaan isoilla kirjaimilla kirjoitetulla CIPEM-nimellä, joka perustuu yleensä latinaan.
Kuvamerkit | |||
---|---|---|---|
Merkki | Bennettin numero |
CIPEM- nimi |
Merkitys |
Ihmiset ja eläimet | |||
100 A- | VIR vir |
mies | |
102 A- | MUL mulier |
nainen | |
104 Cn | CERV cervus |
kauris | |
105 Ca S- | EQU equus |
hevonen | |
105 Ca | EQUf | tamma | |
105 Ca | EQUm | ori | |
106 QI *21 |
OVIS ovis |
lammas | |
WE *75 |
we-ka-ta bous ergatēs |
”työskentelevä” eli kuohittu eläin[18] / härkä? | |
106b C- D- | OVISf | uuhi | |
106a C- D- | OVISm | pässi | |
107 RA *22 |
CAP capra |
vuohi | |
107b C- Mc | CAPf | kuttu | |
107a C- | CAPm | pukki | |
108 AU *85 C- |
SUS sūs |
sika | |
108b C- | SUSf | emakko | |
108a C- | SUSm | karju | |
109 MU *23 C- |
BOS bōs |
nauta | |
109b C- | BOSf | lehmä | |
109a C- | BOSm | härkä | |
Mitat | |||
110 | Z kotylai |
tilavuusmitta, kupillinen?[19] | |
111 | V khoinikes |
tilavuusmitta | |
112 | T | kuiva-ainemitta | |
113 | S | nestemitta | |
114 | Q | painomitta | |
*21 | painomitta | ||
*02 | painomitta | ||
115 | P | painomitta | |
116 | N | painomitta | |
117 | M dimnaion |
painomitta, kaksi minaa?[19] | |
118 | L talanton |
painomitta, talentti? | |
*72 G- | nippu tai joukko? | ||
*74 S- | pari | ||
*15 S- | yksittäinen | ||
*61 | vajaus | ||
Kuiva-ainemitoilla lasketut | |||
120 E- F- | GRA grānum |
vehnä | |
121 F- | HORD hordeum |
ohra | |
122 F- U- | OLIV olīva |
oliivi | |
NI *30 F |
FICUS | viikuna | |
*65 | FARINA | viljaa, jauhoja tai jyviä? | |
123 G- Un | AROM arōma |
mauste | |
KO *70 G- |
korianteri | ||
SA *31 G- |
seesami | ||
KU *81 G- |
kumina | ||
SE *09 G- |
selleri | ||
MA *80 G- |
fenkoli | ||
124 G- | PYC | cyperus ((säde)kaisla), vasemmalle osoittava muunnelma | |
125 F- | CYP | cyperus ((säde)kaisla) | |
127 Un | KAPO | hedelmä? | |
128 G- | KANAKO | saflori | |
Nestemitoilla lasketut | |||
130 | OLE ŏlĕum |
öljy | |
131 | VIN vinum |
viini | |
132 | ? | ||
133 | AREPA | voide | |
135 | MERI | hunaja | |
Painon mukaan lasketut | |||
140 | AES aes |
pronssi, vaski | |
141 | AUR aurum |
kulta | |
142 | ? | ||
Painon mukaan tai kappaleittain lasketut | |||
145 | LANA lana |
villa | |
146 | ? | ||
Kappaleittain lasketut | |||
150 | ? | ||
151 | CORN cornū |
sarvi | |
152 | ? | ||
153 | ? | ||
154 | ? | ||
155 | ? | ||
156 | TURO2 | juusto | |
157 | ? | ||
158 | ? | ||
159 | TELA tela |
kangas | |
160 | ? | ||
161 | ? | ||
162 | TUN tunica |
vaate | |
163 | ARM arma |
haarniska | |
164 | ? | ||
165 | ? | ||
166 | ? | ||
167 | ? | ||
168 | ? | ||
169 | ? | ||
170 | ? | ||
171 | ? | ||
172 | ? | ||
173 | LUNA luna |
kuukausi | |
174 | ? | ||
176 | ARB arbor |
puu | |
177 | ? | ||
178 | ? | ||
179 | ? | ||
180 | ? | ||
181 | ? | ||
182 | ? | ||
183 | ? | ||
184 | ? | ||
185 | ? | ||
189 | ? | ||
190 | ? | ||
191 | GAL galea |
kypärä | |
Astiat ja huonekalut | |||
200 | sartāgo |
paistinpannu | |
201 | TRI tripūs |
tripodipata | |
202 | pōculum |
pikari? | |
203 | urceus |
pithos | |
204 Ta | hirnea |
kannu | |
205 K Tn | hirnula |
kannu | |
206 | HYD hydria |
hydria | |
207 | tripodiamfora | ||
208 | PAT patera |
malja | |
209 | AMPH amphora |
amfora | |
210 | amfora | ||
211 | vesimalja | ||
212 | SIT situla |
vesikannu | |
213 | LANX lanx |
keittoastia | |
214 | ? | ||
215 | ? | ||
216 | malja? | ||
217 | ? | ||
218 | ? | ||
219 | ? | ||
220 Ta | scamnum |
jakkara, penkki | |
221 | ? | ||
222 | ? | ||
225 | ALV alveus |
kylpyamme | |
226 | ? | ||
227 | häränpäärhyton? | ||
228 | ? | ||
229 | ? | ||
Aseet | |||
230 R | HAS hasta |
keihäs | |
231 R | SAG sagitta |
nuoli | |
232 Ta | *232 | ? | |
233 Ra | PUG pugio |
tikari | |
234 | GLA gladius |
miekka | |
236 | ? | ||
Vaunut | |||
240 Sc | BIG biga |
pyörälliset vaunut | |
241 Sd Se | CUR currus |
pyörättömät vaunut | |
242 Sf Sg | CAPS capsus |
vaunujen runko | |
243 Sa So | ROTA rota |
pyörä | |
Muita | |||
245 | ? | ||
246 | ? | ||
247 | DIPTE | ? | |
248 | ? | ||
249 | ? | ||
250 | ? | ||
251 | ? | ||
252 | ? | ||
253 | ? | ||
254 | JAC jaculum |
nuoli | |
255 | ? | ||
256 | ? | ||
257 | ? | ||
258 | ? | ||
259 | ? | ||
305 | ? |
Numeromerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merkki | Luku |
---|---|
1 | |
10 | |
100 | |
1 000 | |
10 000 |
Unicode
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lineaari-B-merkit on sisällytetty osittain Unicode-merkistöstandardiin versiossa 4.0. Tavumerkit muodostavat Unicode-merkit U+10000–U+1007F, kuvamerkit Unicode-merkit U+10080–U+100FF ja numeromerkit Unicode-merkit U+10100–U+1013F.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Lineaarikirjoitus”, Antiikin käsikirja, s. 305–306. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f g h Linear B Ancient Scripts. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ a b c d Younger, John G.: Linear A Texts in phonetic transcription The University of Kansas. Arkistoitu 15.4.2021. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ a b c d Bronze Age Writing on Crete: Hieroglyphs, Linear A, and Linear B. Athena Review, 2003, 3. vsk, nro 3: Minoan Crete. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Linear B Tablet Iklaina Archaeological Project. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Packard, David W.: Minoan Linear A, s. 19–25. University of California Press, 1974. ISBN 0520025806 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ventris & Chadwick 1973, s. xxi.
- ↑ a b Gnanadesikan, Amalia E.: The Writing Revolution: Cuneiform to the Internet, s. 99–100. (The Language Library 25) John Wiley & Sons, 2011. ISBN 1444359851 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Linear B Omniglot. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Clay Tablet (Ta 641) National Archive of Monuments. Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 38. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
- ↑ Damos - Database of Mycenaean at Oslo .hf.uio.no. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Varias García, Carlos: ”The Palace of Mycenae in LH IIIB2 According to the Documents in Linear B: A General Description”. Teoksessa Deger-Jalkotzy, S. & Hiller, S. & Panagl, O (toim.): Floreant Studia Mycenaea, s. 597–598, alaviite 8. (Akten des X. Internationalen Mykenologischen Colloquiums in Salzburg vom 1.-5. Mai 1995. Band II) Viena: Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1999.
- ↑ Varias García, Carlos: Destiñendo la lana micénica: ka-sa-to y a-ko-ro-ta en las tablillas MY Oe 113, Oe 115 y Go 610*. Faventia, 2008, 30. vsk, nro 1–2, s. 59–61. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ilmaisu to-te-we-ja-se-we on tulkittu ainakin kolmella tavalla: 1) henkilönnimenä; 2) ammattina to-te-we (storteus, kankaantekijä?) + henkilönnimenä ja-se-we (Iaseus?); ja 3) henkilönnimenä to-te-we (Tot(h)eus?) + ammattina tai paikkaa ilmaisevana nimenä ja-se-we (Varias 1999).
- ↑ a b Linear B - List of Symbols Mnamon. Ancient writing systems in the Mediterranean. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Ventris & Chadwick 1973.
- ↑ we-ka-ta Minoan Linear A & Mycenaean Linear B. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ a b Chadwick, John: The Mycenaean World, s. 102–105. Cambridge University Press, 1976. ISBN 0521290376 Teoksen verkkoversio.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Chadwick, John: The Decipherment of Linear B. Cambridge University Press, 1958, 2. painos 1990. ISBN 0-521-39830-4
- Chadwick, John: Linear B and Related Scripts; "Reading the Past". (3. painos) University of California Press/British Museum, 1997. ISBN 0-520-06019-9
- Duhoux, Yves & Morpurgo Davies, Anna (eds.): A companion to Linear B. Mycenaean Greek texts and their world. Louvain: Peeters, 2008. ISBN 978-90-429-1848-1
- Fox, Margalit: The Riddle of the Labyrinth: The Quest to Crack an Ancient Code. Ecco, 2013. ISBN 978-0062228833
- Ventris, Michael & Chadwick, John: Evidence for Greek Dialect in the Mycenaean Archives. The Journal of Hellenic Studies, 1953, 73. vsk, s. 84-103. Artikkelin verkkoversio. Artikkeli, jossa Ventris ja Chadwick julkaisivat löytönsä.
- Ventris, Michael & Chadwick, John: Documents in Mycenaean Greek. Cambridge University Press, 1956, 2. painos 1973. ISBN 0-521-08558-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta lineaari-B-kirjoitus Wikimedia Commonsissa
- Mycenaean (Linear B) - English Glossary (Arkistoitu – Internet Archive).
- Lineaari-B-kirjoituksen tavumerkit Unicode-standardissa (PDF). Unicode.org.
- Lineaari-B-kirjoituksen kuvamerkit Unicode-standardissa (PDF). Unicode.org.
- Lineaari-B-kirjoituksen numeromerkit Unicode-standardissa (PDF). Unicode.org.