Mália (palatsi)
| Mália | |
|---|---|
| Μάλια | |
 Málian palatsia. |
|
| Sijainti | |
  Mália |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Paikkakunta | Mália, Chersónisos, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | palatsi ja kaupunki |
| Huippukausi | 1900–1450 eaa. |
| Kulttuuri | minolainen kulttuuri |
| Aiheesta muualla | |
Mália (kreik. Μάλια; myös Mállia, Μάλλια) on minolaisaikaisen palatsin ja kaupungin arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa.[1] Se sijaitsee Chersónisoksen kunnassa noin kolme kilometriä itään nykyisestä Málian kaupungista,[2] josta se on saanut nimensä. Paikan minolaisaikaista nimeä ei tunneta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Málian palatsin paikalla on ollut asutusta viimeistään neoliittisella kivikaudella.[3] Minolaisella ajalla paikalla oli merkittävä asutus. Palatsi rakennettiin noin vuonna 1900 eaa. keskelle jo olemassaollutta asutusta.[4] Palatsi oli yksi minolaisen kulttuurin viidestä suuresta palatsikeskuksesta Knossoksen, Faistoksen, Káto Zákroksen ja Galatáksen palatsien ohella. Palatsia pidetään yhtenä Kreetan tärkeimmistä, vaikkakaan se ei milloinkaan ollut suurempien Knossoksen ja Faistoksen veroinen.[5]
Palatsi tuhoutui muiden minolaisten palatsien tavoin maanjäristyksessä noin vuonna 1700 eaa. Uusi palatsi rakennettiin samalle paikalle ja suurin piirtein saman malliseksi noin vuonna 1650 eaa. Palatsi tuhoutui uudestaan vuonna 1450 eaa., eikä sitä enää jälleenrakennettu. Mykeneläisenä aikana paikalle rakennettiin pyhäkkö.[1][4][3]
Málian alueella edelleen jatkuvat kaivaukset aloitettiin vuonna 1922.[5] Kaivauksia ovat suorittaneet ranskalaiset arkeologit.
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palatsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Málian palatsi sijaitsi rannikkotasangolla satamana toimineen lahden rannalla noin 40 kilometriä Knossoksen palatsista itään.[1] Palatsi oli kolmanneksi suurin minolainen palatsi Knossoksen ja Faistoksen jälkeen.[4]
Palatsin rakenne oli enimmäkseen samanlainen kuin muillakin suurikokoisilla minolaispalatseilla. Palatsissa oli keskuspiha, joka oli tosin Knossoksen ja Faistoksen vastaavia pienempi, sekä sen ympärille rakennetut neljä siipirakennusta. Läntisessä siivessä olivat muun muassa kuninkaalliset asuinhuoneet. Kuninkaallisille tarkoitetuista tiloista on löydetty rituaalipuhdistautumista varten tehty allas. Länsisiivessä on päätelty olleen myös kuninkaan mietiskely- ja valmistautumishuone, sillä sieltä on löydetty pithos eli saviastia, jossa oli seremoniatikari. Tämän pithoksen vierestä on löydetty kristallein ja kullalla koristeltu miekka. On arveltu, että kuninkaalliset söivät palatsin yläkerrassa. Läntisessä siipirakennuksessa oli myös kulttihuoneita ja varastoja.[4][2]
Pohjoissiivessä sijaitsi muun muassa juhlasaliksi kutsuttu tila. Itäsiivessä oli mm. varastotiloja. Mykeneläisaikainen pyhäkkö rakennettiin palatsin pohjoissiiven päälle. Palatsin pääsisäänkäynnit olivat etelässä ja pohjoisessa. Keskellä keskuspihaa sijaitsee polttouhreja varten mahdollisesti tehty kuoppa.[4]
Muut kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palatsin ympäristössä on lukuisia muita rakennuksia, jotka liittyivät hallintoon, kaupankäyntiin ja tuotteiden varastointiin. Tutkimuksessa alue tunnetaan nimellä Kortteli M. Palatsia ympäröinyt kaupunki painottui palatsin luoteispuolelle. Kaupungissa työskenteli esimerkiksi käsityöläisiä valmistaen taidokkaita koruja.[1][5][4]
Jonkin matkaa pohjoiseen palatsista sijaitsee niin kutsuttu Chrysólakkos (Khrysolakkos) eli ”kultahauta”. Se on neliskulmainen rakennus, joka on ollut joko kulttialue tai hautapaikka. Sieltä on löydetty tunnettu kultainen mehiläisriipus.[1][3]
Mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalaisessa mytologiassa Málian palatsi oli kuningas Sarpedonin koti. Sarpedon oli ylijumala Zeuksen ja Europen poika ja Knossoksessa valtaa pitäneen kuningas Minoksen veli.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mallia”, Antiikin käsikirja, s. 323. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Hanna, Nick: Kreeta, s. 16, 53–54. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ a b c Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 56. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
- ↑ a b c d e f Malia Explore Crete. Viitattu 5.10.2015.
- ↑ a b c Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 355–357. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda) Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Feuilles exécutées à Mallia. Paris: Geuthner, 1928–. Julkaisusarja, joka julkaisee Málian kaivausten ja tutkimusten tuloksia.
- van Effenterre, Henri: Le palais de Mallia et le cité minoenne: Étude de synthèse. (2 vols) Rome: Edizioni dell'Ateneo, 1980.
- Poursat, Jean-Claude: Guide de Malia au temps de premiers palais: Le Quartier Mu. Paris: Boccard, 1992.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mália Wikimedia Commonsissa