LaShawn Merritt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
LaShawn Merritt Osakan MM-kisoissa 2007.
LaShawn Merritt Osakan MM-kisoissa 2007.
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2008 400 m
Kultaa Kultaa  Peking 2008  4×400 m viesti
Kultaa Kultaa Rio 2016 4×400 m viesti
Pronssia Pronssia Rio 2016 400 m
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 2005 4×400 m viesti
Kultaa Kultaa Osaka 2007 4×400 m viesti
Kultaa Kultaa Berliini 2009 400 m
Kultaa Kultaa Berliini 2009 4x400 m viesti
Kultaa Kultaa Daegu 2011 4×400 m viesti
Kultaa Kultaa Moskova 2013 400 m
Kultaa Kultaa Moskova 2013 4x400 m viesti
Kultaa Kultaa Peking 2015 4×400 m viesti
Hopeaa Hopeaa Osaka 2007 400 m
Hopeaa Hopeaa Daegu 2011 400 m
Hopeaa Hopeaa Peking 2015 400 m
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Moskova 2006 4×400 m viesti

LaShawn Merritt (s. 27. kesäkuuta 1986) on yhdysvaltalainen 400 metrin juoksija ja olympiavoittaja.[1]

Merritt voitti Grosseton nuorten MM-kisoissa 2004 kultaa 400 metrillä ajalla 45,25.[1] Samoissa kisoissa hän oli voittamassa kultaa myös 4 × 100 metrin viestijuoksussa[2] sekä 4 × 400 metrin viestijuoksussa.[3] Helsingin MM-kisoissa 2005 hän juoksi pitkän viestin alkuerissä[4], ja sai kultamitalin kun Yhdysvallat voitti myöhemmin loppukilpailun. Moskovan sisäratojen MM-kisoissa 2006 hän oli mukana Yhdysvaltain joukkueessa, joka voitti kultaa pitkässä viestissä.[5] Myöhemmin samana vuonna hän juoksi 400 metrillä kolmanneksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa ajalla 44,14 sekä voitti 400 metrin kilpailun yleisurheilun maailmancupissa.[1] Maailmancupissa hän oli mukana myös Yhdysvaltain pitkän viestin voittaneessa joukkueessa.[6]

Merritt voitti Osakan MM-kisoissa 2007 hopeaa ajalla 43,96.[1] Hän oli samoissa kisoissa voittamassa MM-kultaa pitkässä viestissä.[7] Myöhemmin samana vuonna hän voitti IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,58.[1] Seuraavana vuonna Pekingin olympialaisissa Merritt kirkasti saavutuksensa ja voitti olympiakultaa päättäen näin Jeremy Warinerin valtakauden. Merritt otti finaalissa selvän voiton ja juoksi oman ennätyksen 43,75, joka vei hänet myös kautta aikojen viidenneksi nopeimmaksi juoksijaksi 400 metrillä.[8] Hän voitti olympiakultaa myös pitkässä viestissä.[9] IAAF:n yleisurheilufinaalin hän voitti ajalla 44,50.[1]

Merritt voitti Berliinin MM-kilpailuissa 2009 kultaa 400 metrillä ajalla 44,06.[1] 4 × 400 metrin viestissä hän juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen voittaessa maailmanmestaruuden ajalla 2.57,86.[10] Hän voitti samana vuonna myös IAAF:n yleisurheilufinaalin ajalla 44,93.[1]

Huhtikuussa 2010 uutisoitiin Merrittin kärynneen dehydroepiandrosteronin käytöstä. Hän oli antanut kolme positiivista dopingnäytettä lokakuussa 2009, joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010[11]. Syynä positiiviseen dopingnäytteeseen oli reseptivapaa ExtenZe-nimellä markkinoitava tuote, jonka mainostetaan muun muassa suurentavan siittimen kokoa[12]. Lokakuussa 2010 Merritt sai 21 kuukauden kilpailukiellon, joka määrättiin alkaneeksi 28. lokakuuta 2009.[13]

Kilpailukieltonsa jälkeen hän sai Daegun MM-kilpailuissa 2011 hopeaa 400 metrillä ajalla 44,63[1] ja juoksi ankkuriosuuden Yhdysvaltojen kultajoukkueessa 4 × 400 metrin viestissä. Lontoon olympialaisissa 2012 hän keskeytti 400 metrin alkueräjuoksunsa. Hän voitti Moskovassa 2013 maailmanmestaruuden 400 metrillä ennätyksellään 43,74 ja juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Yhdysvaltojen 4 × 400 metrin viestijoukkueessa.[14] Hän voitti 400 metrin juoksun maanosien cupissa 2014. Hän kuului kultaa voittaneisiin Yhdysvaltojen 4 × 400 metrin viestijoukkueisiin IAAF World Relays -kilpailutapahtumassa Nassaussa 2014 ja 2015.[15] Hän saavutti Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hopeaa 400 metrillä ennätysajallaan 43,65 sekä kultaa 4 x 400 metrin viestissä.[1] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sai pronssia 400 metrillä ajalla 43,85, sijoittui 200 metrillä kuudenneksi ja juoksi ankkuriosuuden kultaa voittaneessa Yhdysvaltojen 4 x 400 metrin viestijoukkueessa. Hän voitti kultaa World Relays -kisojen 4 x 400 metrin viestissä jälleen 2017. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän karsiutui 400 metrin välierissä.[14]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: IAAF[1][14]
  1. a b c d e f g h i j k LaShawn Merritt Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  2. Nuorten MM-kilpailut 2004, 4×100 m tulokset
  3. Nuorten MM-kilpailut 2004, 4×400 m tulokset
  4. Helsinki 2005 – M4×400 m viestin tulokset, IAAF (englanniksi)
  5. Sisäratojen MM-kilpailut 2006, 4×400 m tulokset
  6. Maailmancup 2006, 4×400 m tulokset
  7. Osakan MM-kilpailut 2007, 4×400 m tulokset (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Warinerin valtakausi päättyi ratakierroksella MTV3.fi. 21.8.2008. MTV3. Viitattu 21.8.2008.
  9. 4x400 Metres Relay - M Final 23.8.2008. IAAF. Viitattu 14.8.2009. (englanniksi)
  10. 4x400 Metres Relay - M Final 23.8.2009. IAAF. Arkistoitu 12.9.2009. Viitattu 14.9.2009. (englanniksi)
  11. 400 metrin olympiavoittaja LaShawn Merritt kärysi dopingtestissä hs.fi. 22.4.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.4.2010.[vanhentunut linkki]
  12. Washington Post: Olympic 400-meter champ LaShawn Merritt tests positive for steroid 23.4.2010
  13. Yhteistyöhaluisen olympiavoittajan dopingpanna lyheni mtv3.fi. 18.10.2010. mtv3.fi. Viitattu 19.10.2010.
  14. a b c LaShawn Merritt Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
  15. Athletics - LaShawn MERRITT the-sports.org. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]