Kierettijärvi
| Kierettijärvi Кереть, Keret |
|
|---|---|
 Kierettijärvi NASA:n ilmakuvassa. |
|
| Valtiot | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Louhen piiri |
| Paikkakunta | Ambarnyi, Kiestinki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Valuma-alue | Vienanmeri |
| Järveen tulevat joet | Niva, Narva, Petäjäjoki, Heinäjoki, Kapustaoja |
| Laskujoki | Kierettijoki |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 88 m |
| Pituus | 37,7 km |
| Leveys | 19,2 km |
| Rantaviiva | 346 km |
| Pinta-ala | 223 km² |
| Tilavuus | 1 km³ |
| Keskisyvyys | 4,5 m |
| Suurin syvyys | 26 m |
| Valuma-alue | 1 100 km² |
 Kierettijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kierettijärvi[1] (ven. Ке́реть, Keret) on Kierettijoen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin ja Kiestingin kunnissa Venäjällä. Sen vesialueen pinta-ala on 223 neliökilometriä, tilavuus 1,000 kuutiokilometriä, keskisyvyys 4,5 metriä ja valuma-alueen laajuus 1 100 neliökilometriä.[2]
Kierettijärven ympäristö on havumetsän ja soiden peittämää kumpuilevaa tasankoa. Rannat ovat etupäässä matalia ja usein soistuneita. Paikoin esiintyy kallio- ja hiekkarantoja. Rantaviiva on hyvin rikkonainen ja muodostaa lukuisia järveen työntyviä niemiä, lahtia ja järviksi kutsuttuja selkiä. Etelässä on Pirttijärvi (ven. Pirtozero), pohjoisessa erillinen Särkijärvi (Plotitšnoje) ja länsipuolella Alajärvi (Nižneje).[3]
Kierettijärvessä on 140 saarta, joiden yhteispinta-ala on 53,0 neliökilometriä. Järveen virtaavat Niva, Narva, Petäjäjoki (ven. Sosnovaja), Heinäjoki (Travjanaja), Kapustaoja (Kapustnaja) ja 27 puroa.[2] Se laskee Särkijärven, Njukkijärven, Petrijärven ja Kierettijoen kautta Vienanmereen[4].
Kierettijärvi on varsin matala, ja sen rantavyöhyke käsittää lähes puolet vesialueesta. Syvin kohta on Särkijärvessä. Pohjaa peittää muta sekä rantojen ja luotojen lähellä kivet ja hiekka. Järvimalmia on moniin muihin Karjalan järviin verrattuna vähän.[3]
Mataluutensa ansiosta Kierettijärvi lämpenee kuumina kesinä 20–22 asteeseen. Se jäätyy loka-marraskuun vaihteessa ja vapautuu jäistä toukokuun loppupuolella. Vesi on hyvin happipitoista, vähämineraalista ja eteläosaa lukuun ottamatta vain lievästi hapanta.[3]
Laajan rantavyöhykkeensä takia Kierettijärvessä on paljon vesikasvillisuutta. Eräät lahdet ovat lähes kokonaan kasvillisuuden peitossa.[3] Yleisimmät kasvilajit ovat järviruoko, järvikaisla, järvikorte, pohjanlumme, ahvenvita, uistinvita, vesirutto ja sarakasvit[2].
Kierettijärven tärkeimmät kalalajit ovat siika, muikku, ahven, särki ja hauki[3]. Muita lajeja ovat lohi, taimen, harjus, kuore, lahna, salakka, säyne, seipi, made, kiiski, kymmenpiikki ja kivisimppu. Järvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.[2]
Kierettijärven rannoilla ja läheisyydessä ovat sijainneet Huuhtirannan (ven. Huhtiranta), Peltosen (Peltyn), Pinkan (Pingosalma), Pirttijärven (Pirtozero), Tyrhyn (Parfejevo) ja Vitsataipaleen kylät[5]. Nykyään lähin asutus on Louhen taajama. Itärannan lähellä kulkee eurooppatie E105.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ a b c d e Ozjora Karelii: Spravotšnik, s. 108–109. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Informatsionnaja sistema Ozjora Rossii Institut ozerovedenija RAN. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 53. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ Itä-Karjalan kartta 1:400 000. Pääesikunnan topografikunta, 1937.