Kazakin kieli
| Kazakki | |
|---|---|
 "Kazakki" sen kolmella eri kirjaimistolla. |
|
| Oma nimi | Қазақ тілі / qazaq tili, қазақша / qazaqşa |
| Muu nimi | kazahi |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Aasia |
| Virallinen kieli |
 Kazakstan Venäjä– Altain tasavalta  Kiina– Xinjiang |
| Puhujia | 12,9 milj. |
| Sija | 89. |
| Kirjaimisto | kyrillinen, arabialainen, latinalainen |
| Kielenhuolto | Kazakstanin kulttuuri- ja urheiluministeriö |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | kiptšakkilainen |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | kk |
| ISO 639-2 | kaz |
| ISO 639-3 | kaz |
Kazakin kieli eli kazakki (aikaisemmin kazahi; kazakiksi қазақ тілі, qazaq tili tai қазақша, qazaqşa) on Kazakstanin tasavallassa ja sen lähialueilla asuvien kazakkien puhuma turkkilainen kieli. Kazakkia kirjoitetaan kyrillisesti, mutta tarkoituksena on vuoteen 2025 mennessä siirtyä latinalaiseen kirjaimistoon.[1][2][3]
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kazakstanin lisäksi kazakkeja asuu Uzbekistanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Tadžikistanissa, Venäjällä, Xinjiangin alueella Kiinassa, Mongolian länsiosassa, Afganistanissa ja Turkissa. Entisen Neuvostoliiton alueella kazakkeja laskettiin vuonna 1989 olevan 8,1 miljoonaa henkeä, joista 97 % puhui kazakkia äidinkielenään.[4] Xinjiangissa kazakin puhuma-alue rajoittuu lähinnä Ilin kazakkien autonomiseen prefektuuriin.[5]
Vuonna 1998 kazakin puhujia arvioitiin olevan yli 12 miljoonaa. Heistä yli 8 miljoonaa asuu Kazakstanissa, noin 2 miljoonaa muualla entisessä Neuvostoliitossa ja noin 1,5 miljoonaa Kiinassa.[6] Venäjällä kazakkia puhuu vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 563 700 henkeä.[7]
Vuonna 2020 kazakin puhujamääräksi arvioitiin 12,9 miljoonaa, mikä tekee siitä maailman 89. puhutuimman kielen.[8]
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kazakki kuuluu turkkilaisten kielten kiptšakkilaisen ryhmän kiptšakkilais-nogailaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat karakalpakki, nogai[4] sekä uzbekin kielen kiptšakkilaismurteet. Kiptšakkilais-nogailaiset kielet ovat eriytyneet muista alaryhmistä Kultaisen ordan hajoamisvaiheessa. Nykyinen kazakin kieli kehittyi 1400–1500-lukujen aikana.[9]
Kazakkien harjoittaman paimentolaisuuden ja eksogamisten avioliittojen seurauksena kielellä ei ole selkeää murrejakoa. Tutkijat jakavat kazakissa esiintyvät murrepiirteet eteläiseen, läntiseen ja koilliseen ryhmään.[10][11]
Vieraiden kielten vaikutus on suhteellisen vähäistä. Lainasanoja on omaksuttu arabiasta, iranilaisista kielistä, mongolista ja venäjästä.[12]
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalit | Dentaalit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p b | t̪ d̪ | k g | q | ||
| Nasaalit | m | n̪ | ŋ | |||
| Tremulantit | r̪ | |||||
| Frikatiivit | s̪ z̪ | ʃ ʒ | χ ʁ | |||
| Approksimantit | w | j | ||||
| Lateraaliapproksimantit | l̪ |
Lainasanoissa esiintyy muitakin äänteitä, kuten [f v] venäjästä ja [h] arabiasta lainatuissa sanoissa. Nämä ovat yleisiä Kazakstanissa mutta eivät Kiinassa tai Mongoliassa.[13]
Soinnittomat klusiilit ovat yleensä aspiroituja ja sananalkuiset soinnilliset klusiilit esisoinnillisia. Sanan lopussa soinnilliset klusiilit ääntyvät soinnittomina. Klusiileista /k g/ esiintyvät etuvokaalien ja /q/ takavokaalien läheisyydessä; molemmat voivat kuitenkin esiintyä ennen vokaalifoneemia /i͡j/. Klusiili /q/ ääntyy usein frikatiivina [χ], jolloin foneemien /q χ/ välillä ei välttämättä ole eroa puhutussa kielissä. Lisäksi uvulaarinen /χ/ ääntyy joskus velaarisena [x], mahdollisesti venäjän vaikutuksesta.[13]
Morfeemi- ja sanarajoilla klusiilit ääntyvät yleensä soinnillisina ja spirantisoituneina, esimerkiksi /kɵp-ɪ/ [kɵβɪ] ja /ɑq i̯͡eʃqɪ/ [ɑʁ i̯͡eʃqɪ]. Peräkkäiset sibilantit voivat assimiloitua soinnillisuuden perusteella, esimerkiksi /ki̯͡ez̪-si̯͡e/ [ki̯͡es̪-si̯͡e] ja /t̪æʒ-s̪ɪz̪/ [t̪æʃ-s̪ɪz̪], tai myös artikulaatiopaikan perusteella, esimerkiksi /t̪as̪ ʒol̪/ [t̪aʃ ʃoɫ] ja /bi̯͡es-ʒyz̪/ [bi̯͡eʃ-ʃyz̪].[13]
Nasaaleista /ŋ/ saattaa ääntyä uvulaarisena takavokaalisessa ympäristössä. Dentaalinen /n̪/ assimiloituu seuraavan obstruentin artikulaatiopaikan mukaan, esimerkiksi /ʃɑpɑn̪-ʁa/ [ʃɑpɑɴ-ɢa. Takavokaalisessa ympäristössä /l̪/ velarisoituu ja ääntyy [ɫ]. Sananalkuista /r̪/:ää edeltää usein vokaali, esimerkiksi /r̪i̯͡eŋk/ [ɪr̪i̯͡eŋk].[13]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | lähes etu |
keski | lähes taka |
taka | |
|---|---|---|---|---|---|
| suppea | i͡j | u͡w | |||
| lähes suppea | ɪ ʏ | ʊ | |||
| puolisuppea | i̯͡e | ɵ | o | ||
| väli | ə | ||||
| väljä | æ | ɑ |
Kazakin vokaalifoneemien määrän on arvioitu olevan välillä 5–11. /ɑ/ ääntyy hieman etisenä, ja ennen velaarista [ɫ]:ää se ääntyy [ɑ̠] tai jopa [ɒ]. Foneemista /ə/ on käytetty vaihtoehtoisia merkintöjä /ɤ/, /ɯ/ tai /ɪ̈/, ja se ääntyy yleisesti keskisenä ja švaamaisena. /a/ ja /ə/ ääntyvät muissa kuin sananalkuisissa tavuissa hieman etisempinä.[13]
Siinä missä /ʏ/ voi ääntyä etisenä tai keskisenä [ʉ̞], /ɵ/ on aina keskinen, ja sitä kuvaillaan usein diftongiseksi. Ne on joskus analysoitu /ʏ/:ksi ja /ʏː/:si tai /ʉ/:ksi ja /yʉ/:ksi. Keskisenä ääntyvä /ʏ/ on lyhyempi kuin /ɵ/.[13]
/i̯͡e/ ääntyy huomattavan diftongaalisena, vaikkakin sen diftongaalisuuden on esitetty riippuvan sijainnista sanassa. Puhekielessä se ääntyy monoftongaalisena.[13]
Kazakissa esiintyy kahdenlaista vokaaliharmoniaa. Palataaliharmoniassa mukaan samassa sanassa voi yleensä esiintyä vain etuvokaaleja /i̯͡e ɵ ɪ ʏ/ tai takavokaaleja /ɑ o ə ʊ/. /i͡j/ ja /æ/ voivat esiintyä sekä etu- että takavokaalisissa sanoissa. Vokaaliharmoniaa rikkovat sanat ovat tyypillisesti lainasanoja. Labiaaliharmoniassa sanavartalon ensimmäisessä tavussa esiintyvän pyöreän vokaalin jälkeen esiintyvät vokaalit pyöristyvät.[13]
Fonotaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisin tavun rakenne on KV, jossa K on konsonantti ja V on vokaali. Yksitavuiset sanat ovat yleensä muotoa KVK. Omaperäisissa sanoissa ei esiinny tavunalkuisia konsonanttiklustereita, mutta lainasanoissa niitä on; tällöin kuitenkin konsonanttien välissä ääntyy yleensä lyhyt švaa, esimerkiksi /kr̪ɑn̪/ [kə̆ɾɑn̪]. Koodassa voi esiintyä kaksi konsonanttia, jos ensimmäinen on sonorantti, toinen on soinniton ja molemmilla on sama artikulaatiopaikka. Tämän vastaisen koodan konsonanttien väliin äännetään švaa, esimerkiksi /χɑl̪q/ [χɑ.ɫəq].[13]
Prosodia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanapainon on kazakissa yleensä esitetty olevan sanan viimeisellä tavulla; toisaalta on myös ehdotettu, että paino on sanan ensimmäisellä tavulla, ja viimeisellä tavulla on nousevana sävelkorkona ilmenevä aksentti, sekä myös sitä, ettei sanapainoa ole ollenkaan.[13]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kazakkien kirjakielenä toimi 1400-luvulta lähtien keskiaasialainen türki, joka vähitellen lähentyi kohti puhuttua kansankieltä. 1500–1800-luvun puolivälin kirjakieltä nimitetään vanhaksi kazakin kirjakieleksi. Nykyaikainen kirjakieli alkoi kehittyä 1800-luvun loppupuolella.[14] Sen normien muotoutumiseen vaikutti suullisen kansanperinteen kieli, runoilija Abai Qunanbaiulyn ja kansanvalistaja Ybyrai Altynsarinin toiminta sekä 1800–1900-lukujen vaihteessa ilmestyneet ensimmäiset kazakinkieliset sanoma- ja aikakauslehdet.[10]
Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon, jota myöhemmin sovitettiin paremmin kazakin kieltä vastaavaksi. Vuonna 1930 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhteiseen latinalaiseen kirjaimistoon (ns. uusi kirjaimisto) ja vuonna 1940 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ғ, і, қ, ң, ө, ү, ұ ja һ.[10] Kiinassa käytetään edelleen arabialaista kirjoitusjärjestelmää.
Kazakin kirjaimisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| А а | Ә ә | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | І і | К к | Қ қ | Л л | М м |
| Н н | Ң ң | О о | Ө ө | П п | Р р | С с | Т т | У у |
| Ү ү | Ұ ұ | Ф ф | Х х | Һ һ | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Toisen maailmansodan jälkeen kazakin kielen käyttöala supistui voimakkaasti mm. väestönsiirtojen ja Kazakstaniin suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena. Käytännössä tasavallan pääkielenä toimi venäjä. Maan itsenäistymisen jälkeen kazakin käyttöä on pyritty laajentamaan. Vuonna 1997 hyväksytyn kielilain mukaan kazakki on tasavallan virallinen kieli. Sen rinnalla voidaan eräin rajoituksin käyttää myös venäjää, joka on edelleen pääkieli mm. korkeakouluopetuksessa ja kirjallisuuden julkaisemisessa. Yli puolet kazakeista ilmoittaa osaavansa venäjää, mutta todellisuudessa sen puhujia arvioidaan olevan huomattavasti vähemmän.[15]
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Kazakstanissa on keskusteltu siirtymisestä latinalaiseen kirjaimistoon. Ehdolla on ollut useita järjestelmiä, jotka kaikki poikkeavat neuvostovallan alussa käytössä olleesta latinalaisesta kirjaimistosta. Alla olevassa taulukossa esitetään ehdotus A ja niin sanottu QazAqparat.
| Kyrillinen kirjaimisto |
Latinalainen kirjaimisto (nykyaikainen)[16] |
Latinalainen kirjaimisto (1929-1940) |
Latinalainen (Ehdotus A) |
Latinalainen (QazAqparat) |
IPA |
|---|---|---|---|---|---|
| А a | A a | A a | A a | А a | /a/ |
| Ә ә | Á á | Ə ə | A̋ a̋ | Ä ä | /æ/ |
| Б б | B ʙ | B ʙ | B b | B b | /b/ |
| В в | V v | V v | V v | V v | /v/ |
| Г г | G g | G g | G g | G g | /ɡ/ |
| Ғ ғ | Ǵ ǵ | Ƣ ƣ | Ġ ġ | Ğ ğ | /ɣ/ |
| Д д | D d | D d | D d | D d | /d/ |
| Е е | E e | Je jе | E e | E e | /e/, /je/ |
| Ё ё | Io ıo | Jo jo | Ë ë | Yo yo | /jo/, /jø/ |
| Ж ж | J j | Ç ç | Ž ž | J j | /ʒ/ |
| З з | Z z | Z z | Z z | Z z | /z/ |
| И и | I ı | I j | I i | Ï ï | /ɯj/, /ɪj/ |
| Й й | I ı | J j | J j | Y y | /j/ |
| К к | K k | K k | K k | K k | /k/ |
| Қ қ | Q q | Q q | Ķ ķ | Q q | /q/ |
| Л л | L l | L ʟ | L l | L l | /l/ |
| М м | M m | M m | M m | M m | /m/ |
| Н н | N n | N n | N n | N n | /n/ |
| Ң ң | Ń ń | Ŋ ŋ | Ņ ņ | Ñ ñ | /ŋ/ |
| О о | О о | О о | O o | O o | /o/ |
| Ө ө | Ó ó | Ɵ ɵ | Ô ô | Ö ö | /ø/ |
| П п | P p | P p | P p | P p | /p/ |
| Р р | R r | R r | R r | R r | /r/ |
| С с | S s | S s | S s | S s | /s/ |
| Т т | Т т | Т т | T t | T t | /t/ |
| У у | Ý ý | V v | W w | /w/ | |
| Ұ ұ | U u | U u | U u | U u | /ɤ/ |
| Ү ү | Ú ú | Y y | Ù ù | Ü ü | /y/ |
| Ф ф | F f | F f | F f | F f | /f/ |
| Х х | H h | H h | H h | X x | /x/ |
| Һ һ | H h | Ḥ ḥ | H h | /h/ | |
| Ц ц | Ts ts | C c | C c | /ts/ | |
| Ч ч | Ch ch | Tc tc | Č č | Ç ç | /tʃ/ |
| Ш ш | Sh sh | C c | Š š | Ş ş | /ʃ/ |
| Щ щ | Ŝ ŝ | Şş şş | /ʃʃ/ | ||
| Ъ ъ | |||||
| Ы ы | Y y | Ƅ ƅ | Y y | I ı | /ɯ/ |
| І і | I i | I i | Ì ì | İ i | /ɪ/ |
| Ь ь | |||||
| Э э | E e | È è | E e | /e/ | |
| Ю ю | Iý ıý | Ju ju | Û û | Yu yu | /jɤ/, /jy/ |
| Я я | Ia ıa | Ja ja | Â â | Ya ya | /ja/, /jæ/ |
Kirjoitusjärjestelmän muuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2007 Kazakstanin valtionjohdon teettämän tutkimuksen mukaan Kazakstanissa voitaisiin siirtyä latinalaiseen kirjaimistoon 10–12 vuoden siirtymäajalla noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin kustannuksin. Saman vuoden joulukuussa presidentti Nursultan Nazarbajev kuitenkin julisti päätöksen kyrillisissä kirjaimissa pitäytymisestä. Tätä hän perusteli sillä, että kazakstanilaiset ovat yli 70 vuoden ajan käyttäneet kyrillistä kirjaimistoa, valtiossa asuu ihmisiä yli sadasta kansallisuudesta ja kansa tarvitsee vakautta ja rauhaa, eikä kirjoitustavan muutoksen suhteen ole syytä pitää kiirettä.
Vuonna 2017 presidentti Nursultan Nazarbajev ilmoitti, että kyrilliset kirjaimet tullaan korvaamaan vuodesta 2018 vuoteen 2025 latinalaisilla kirjaimilla[17]. Naapurimaa Turkmenistan vaihtoi kyrilliset kirjaimet latinalaisiksi vuonna 1991. Kazakstanin päätös vaihtaa kirjaimet latinalaisiin liittyy maan nykyaikaistamiseen, mutta kyse on myös etäisyyden ottamisesta suhteessa Venäjään[18].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 140. (suomenkielinen nimi) Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Uusi tietosanakirja, 10. osa, s. 230. (aikaisempi nimi) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
- ↑ Kazakh (kazakin kielinen nimi) Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 243. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Rachel Deason: 9 Languages Besides Mandarin That Are Still Spoken in China Culture Trip. 15.11.2017. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 14. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 6.8.2009. (venäjäksi)
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 13.10.2021. (englanti)
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 164, 170. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 16. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Glottolog 4.4 - Kazakh glottolog.org. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 244, 253. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ a b c d e f g h i j McCollum, Adam G.; Chen, Si: Kazakh. Journal of the International Phonetic Association, 2021, 51. vsk, nro 2, s. 276–298. doi:https://doi.org/10.1017/S0025100319000185
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 244. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 14–15. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Kazakhstan adopts new version of Latin-based Kazakh alphabet The Astana Times. 26.2.2018. Viitattu 27.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Kazakstan etsii uutta suuntaa vaihtamalla aakkosia HS pääkirjoitus. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.1.2018.
- ↑ Kazakstan luopuu kyrillisistä aakkosista vaiheittain IS Ulkomaat. Ilta-Sanomat. Viitattu 17.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]