Kauhajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Kauhajoki on myös joki.
Kauhajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°25′25″N, 022°10′35″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 232
Hallinnollinen keskus Kauhajoen keskustaajama
Perustettu 1868
– kaupungiksi 2001
Kokonaispinta-ala 1 315,54 km²
89:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 298,99 km²
– sisävesi 16,55 km²
Väkiluku 12 572
80:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 9,68 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 57,0 %
– yli 64-v. 27,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,1 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila
Hallituksen puheenjohtaja Urpo Paananen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
– puheenjohtaja Lasse Hautala
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • SDP
13
11
8
3
kauhajoki.fi

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Kaupungin väkiluku on 12 572 ja se on väkiluvultaan Suomen 80. suurin kunta. Kauhajoen kuntatunnus on 232 ja sen pinta-ala on 1 315,54 km², josta 16,55 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,68 asukasta/km². Suurin osa Kauhajoesta sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudun pohjoispuolella.[7]

Kauhajoki on eteläisen Etelä-Pohjanmaan suurpitäjä. Kauhajoki on tunnettu erityisesti kahdesta kansallispuistostaan: Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistosta ja Lauhanvuoren kansallispuistosta. Kauhajoen maisemaa leimaavat eteläpohjalaiset lakeudet sekä toisaalta pohjoissatakuntalaiset metsät ja hiekkakankaat.[8] Kaupungin pinta-alasta suurin osa on länteen ja pohjoiseen loivasti alenevaa tasankoa ja latomerta.[7]

Kauhajoen naapurikunnat ovat Isojoki lounaassa, Kankaanpää etelässä, Karijoki lännessä, Karvia kaakossa, Kurikka idässä ja pohjoisessa ja Teuva lännessä.[9] Entisiä naapurikuntia ovat Kankaanpäähän liitetty Honkajoki ja Kurikkaan liitetty Jalasjärvi.[10] Kauhajoki on Suupohjan talousalueen keskus.[11]

Kauhajoen paikallislehti on nimeltään Kauhajoki-lehti.[12]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäätynyt Kauhajoki Kauhajoen hautausmaalta nähtynä talviaikaan.

Kauhajoki on saanut nimensä sen läpi virtaavan samannimisen joen mukaan. Kauhajoen kirkonarkistossa olevan Kauhajoen kappelin historiikin mukaan kappeli tunnettiin aikoinaan ruotsiksi nimellä ”sleff-åå” eli kapustajoki. Kauhajoen kappelin ensimmäisen vakinaisen papin poika otti sukunimen Haustramnius eli ”kauhajokelainen”. Nimen alkuosa tulee latinan sanoista haurio, hausi, haustum, joka tarkoittaa ammentamista. Nimen jälkimmäinen osa tulee sanasta amnis, joka puolestaan tarkoittaa jokea.[13]

Kauha-nimi on saattanut tulla myös alkupohjoismaisesta gauža-sanastaselvennä, joka tarkoittaa tulvaa ja kiehuntaa. Kauha on lisäksi murresana ja tarkoittaa kauhua. Alun perin kauhan merkitys oli vaalea, vaaleus. Merkitys väistyi sittemmin kapustaa merkitsevän sanan tieltä. Kauhu puolestaan on alun perin tarkoittanut kalpeutta, ja siihen on liittynyt sana kauhtua. Kauha-sanan kantasanaksi on ehdotettu myös sanoja kausta ja kausa, jotka tarkoittavat sivua ja syrjää. On tosin epätodennäköistä, että kausta olisi muuttunut kauhaksi.[13]

Pääosa Kauha-alkuisista nimistä sijaitsee joko vedenjakajalla tai läheistä ympäristöään korkeammalla. Mahdollisesti siis kauha voisi tarkoittaa joen yläjuoksua, vedenjakajaa tai korkeata maastoa. Kauhan kantana saattaisi olla muinaisskandinaavinen sana haugr, josta ovat muotoutuneet ruotsin sana hög ja norjan sana haug. Molemmat sanat tarkoittavat korkeaa paikkaa, kumpua ja korkeaa.[13]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutuksen synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvää asutusta nykyisen Kauhajoen alueella on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka. Vuonna 1584 paikkakunnalle rakennettiin oma kappelitupa. Rakentaminen oli ensimmäinen ele oman yhteisön perustamisesta. Myöhemmin tästä alusta kehittyi Kauhajoen kappeliseurakunta, joka vuonna 1858 erosi Ilmajoesta itsenäiseksi seurakunnakseen.[14]

Kauhajoella käytiin vuonna 1658 mellakka, jossa noin 20 kauhajokista miestä otti yhteen kapteeni Arvid Mikonpoika Timin ja luutnantti Nandelstadin kanssa.[15]

Suomen sodan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen sotaan kuuluneen, 28.–29. heinäkuuta 1808 Kauhajoen Parjakannevalla käydyn Parjakannevan taistelun muistomerkki.

Suomen sodan aikaan kesällä 1808 Kauhajoella talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Kauhajoen kapinaksi nimetty tapahtuma päättyi venäläisen Vasili Orlov-Denisovin kasakoiden suorittamaan kostoretkeen. Kauhajokea hävitettiin polttaen ja ryöstäen.[16] Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen ja raiskanneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella.[17] Syyskuun 1808 alkuun mennessä venäläiset tappoivat ainakin 13 ihmistä.[16] Heinä- ja elokuun 1808 aikana Kauhajoella käytiin lisäksi yhteensä viisi Suomen sodan taistelua: Samelinlakson taistelu 27. heinäkuuta, Aron kahakka 28. heinäkuuta, Parjakannevan taistelu 28.–29. heinäkuuta, Kauhajoen taistelu 10. elokuuta ja Nummijärven taistelu 28. elokuuta.[18] Venäläiset polttivat Kauhajoen kirkon tapuleineen sekä pappilan 1. syyskuuta 1808.[19]

Perimätiedon mukaan Kauhajoen kirkon kello piilotettiin kapinan aikana erääseen Sahankylässä sijaitsevaan Vaunulampeen. Ei ole tiedossa, onko kello yhä lammessa.[20]

Suomen sodan jälkeen Kauhajoki oli pitkään ilman kirkkoa, mikä johtui toisaalta pitäjän köyhtymisestä sodan vuoksi, toisaalta kirkon sijaintipaikasta käydyistä riidoista. Lopulta vuosina 1818–1820 entisen kirkon paikalle rakennettiin uusi, tunnetun jalasjärveläissyntyisen kirkonrakentajan Salomon Köykkä-Köhlströmin suunnittelema kirkko, ja rakennusmestarina toimi hänen poikansa Juha. Kauhajoen kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1858, mutta ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1891. Kauhajoen kunta aloitti toimintansa tässä välissä vuonna 1868. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1902–1903 ja 1955, mutta se tuhoutui tulipalossa perustuksiaan myöten vuonna 1956.[21]

Kunnan perustaminen ja rautatieliikenteen avaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen kunta perustettiin vuonna 1868.[14] Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkeva Suupohjan rata avattiin virallisesti liikenteelle 1. elokuuta 1913. Vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota, johon osallistui 1 115 kauhajokista. Heistä 51 kaatui ja punaisina vangittuina kauhajokisia kuoli kolme. Kauhajoki toimi sisällissodan aikana kuljetusten ja huollon solmukohtana. Paikkakunnalta tehtiin esimerkiksi 1 580 hevoskyytiä, pääasiassa Kankaanpäähän. Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim neuvotteli Kauhajoen rautatieasemalla 8.–9. maaliskuuta 1918 välisenä yönä rintamakomentajiensa kanssa Tampereen valtauksesta.[22]

Vuonna 1908 perustettiin Kosken koulu. Seuraavana vuonna vuorossa olivat Muurahaisen ja Hangaskylän koulut. Kokonkylän ja Lylysalon koulut perustettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna puolestaan Ikkeläjärven koulu. Pukkilan[23], Uuron, Nummikosken, Nummijärven ja Kiviluoman koulut perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1919 perustusvuorossa olivat Harjan ja Luomankylän koulut sekä Suupohjan maamieskoulu. Kotitalouskoulu ja Aron koulu perustettiin vuonna 1920. Kainaston koulu perustettiin vuonna 1922. Evankelinen kansanopisto ja Yrjänäisen koulu perustettiin vuonna 1925. Kauhajärvi sai oman koulunsa vuonna 1926 ja Nirva vuonna 1928. Samana vuonna perustettiin kuntaan myös yhteiskoulu. Puskan koulu perustettiin vuonna 1929.[22]

Maatalous oli 1920-luvulla tärkein elinkeino, sillä se työllisti 91,1 % kunnan asukkaista. Maanomistajia perheenjäsenineen oli 51,98 %, lampuoteja ja torppareita 21,57 %, itsellisiä ja mäkitupalaisia 23,65 % ja virkataloissa asuneita 1,27 %. Muita oli 1,49 %.[22]

Sanssin koulu. Eduskunnan istuntopaikka sijaitsi rakennuksen puisessa osassa, joka näkyy taustalla.

1930-luvun lama vaivasi Suomen taloutta, mutta vähitellen maa alkoi elpyä. Kauhajoelle alettiin perustaa turve- ja viljankuivaajateollisuutta sekä sahoja. Vuonna 1934 perustettiin Kauhajoen museoyhdistys. Muita vuosikymmenen tapahtumia olivat pääkatu Topeekan päällystäminen, maatalousnäyttely sekä Ohmerojärven kuivaaminen. Ohmerojärven koulu perustettiin vuonna 1930, seuraavana vuonna Lustilan koulu ja vuonna 1933 puolestaan Pentilän ja Jokimäen koulut. Piiparin koulu perustettiin vuonna 1935, Möykyn koulu vuonna 1937 ja Lamminmaan koulu vuonna 1939.[22]

Eduskunnan kokoontumispaikkana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan aikainen eduskunta istunnossaan Kauhajoella.

Suomen eduskunta kokoontui salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 5. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940. Kokoontumispaikka sijaitsi Sanssin koulun puisen osan yläkerrassa.[24] Tämän vuoksi Kauhajoen vaakunassa on kaksi puhemiehen nuijaa.[25] Kauhajokisista talvisotaan osallistuneista 46 kaatui.[22]

Vuosina 1941–1944 käydyssä jatkosodassa sai surmansa 287 kauhajokista. Lähes 2 000 inkeriläistä saapui vuonna 1943 Kauhajoelle perustetulle sijoitusleirille. Tästä joukosta paikkakunnalle jäi 509 henkeä. Pääosin inkeriläiset palautettiin sodan päätyttyä Neuvostoliittoon. Lisäksi 1 500 siirtolaista saapui Karjalasta Kauhajoelle jääden pääosin asumaan paikkakunnalle. Kauhajoen Sahankylään perustettiin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen suurin yhtenäinen rintamamiesalue, joka perustui maanhankintalakiin. Kylään saapui raivaajia eri puolilta Suomea, jotka perustivat kylään yhteensä 42 asutustilaa.[22]

Kauhajoen vuonna 1989 valmistunut kaupunginkirjasto.
Vuosina 1915–1999 toiminut Ikkeläjärven koulu.

Palveluelinkeinojen synty sotien jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihkakylän koulu perustettiin vuonna 1946, Koivumäen koulu seuraavana vuonna sekä Äijön ja Nummilahden koulut vuonna 1948. Hakokallion koulu perustettiin vuonna 1949 sekä Könnön ja Sahankylän koulut vuonna 1951. Nyt paikkakunnalla oli 36 kansakoulua. Pihkakylän koulu lakkautettiin vuonna 1958. Tämä oli ensimmäinen lakkauttaminen Kauhajoella.[22]

Palveluelinkeinot rakentamisen ja teollisuuden kanssa valtasivat alaa maa- ja metsätaloudelta 1950-luvun aikana, jolloin maa- ja metsätalous antoi elannon 76 %:lle Kauhajoen asukkaista. Vuosikymmenen aikana paikkakunnalta muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin työikäistä väestöä.[22] Kauhajoen vuonna 1820 rakennettu kirkko paloi vuonna 1956.[26] Kaksi vuotta myöhemmin valmistui uusi kirkko.[22]

Edelleen 1960-luvulla maatalous työllisti 71 % kauhajokisista. Vuosikymmenen aikana Koivumäen, Hakokallion, Teevahaisen, Möykyn, Nummilahden, Lamminmaan, Pentilän, Kiviluoman ja Puskan kansakoulut suljettiin oppilasmäärien laskettua. Sen sijaan perustettiin Suupohjan kauppaoppilaitos, Kauhajoen kansalaisopisto, Kauhajoen ammattikoulu ja Kauhajoen musiikkiopisto, että paikallinen nuoriso saattaisi opiskella kotipaikkakunnalla. Suupohjan radan henkilöliikenne päättyi vuonna 1968. Lisäksi kunnan läpi kulkeva kantatie 67 uusittiin 1960-luvulla.[22]

Teollisuus kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla ja maa- ja metsätalous työllisti 1970-luvulla ainoastaan 39 % Kauhajoen väestöstä. Palvelut työllistivät 32 %. Suuret työllistäjät Rauma-Repola, Strömberg, Tiklas, Esko Salo ja Maan Liha perustivat Kauhajoelle toimipaikkansa vuosikymmenen kuluessa. Myös Kauhajoen liikennemäärät kasvoivat ja kunnan keskusta muuttui, kun uutta rakennettiin vanhan tilalle. Uuron, Turjan, Hangaskylän, Ohmerojärven ja Koskenkylän kansakoulut lakkautettiin vuonna 1972. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1975.[22]

1980-luvulta nykypäivään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoella rakennettiin vilkkaasti 1980-luvullakin. Samaten teollisuudessa ja palvelualoilla työpaikkojen määrä kasvoi. Hyyppään, Nummijärvelle ja Ikkeläjärvelle johtavat tiet saivat vuosikymmenen aikana kestopäällysteen. Pukkilan, Kauhajärven, Harjan, Piiparin ja Jokimäen koulut saneerattiin ja kuntaan rakennettiin muun muassa vanhainkoti, uusia asuntoja ja terveyskeskus.[22] Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy voitti vuonna 1981 järjestetyn kutsukilpailun uudesta kunnantalosta.[27] Rakennus valmistui vuonna 1983.[27] Touko Saaren suunnittelema kirjastotalo valmistui puolestaan vuonna 1989.[28] 1990-luvun taitteen lama johti Strömbergin ja Rauma-Repolan poistumiseen Kauhajoelta ja samalla työllisyystilanteen heikentymiseen.[22]

Tie Kauhajärveltä Satakunnan rajalle sai päällysteen 1990-luvun aikana.[22] Kouluista vuosikymmenen aikana lakkautettiin muun muassa Ikkeläjärvi ja Harja vuonna 1999.[29][30]

Kauhajoesta tuli 133 kuntavuoden jälkeen kaupunki 1. heinäkuuta 2001.[31]

Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa tapahtui 23. syyskuuta 2008 ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksitoista ihmistä.[32]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhanevan suo, yksi suurimmista eteläisessä Suomessa, Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston luontotornista nähtynä.
Lapinkaivo-niminen suppa Kauhajoen Nummijärven kylässä.

Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja Suupohjan seutukuntaan. Kauhajoen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tekemien mittausten mukaan 1 315,54 km², josta 1 298,99 km² on maata ja 16,55 km² sisävesialueita.[1] Kauhajoen rajanaapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Karvia kaakossa, Kankaanpää etelässä, Isojoki lounaassa sekä Karijoki ja Teuva lännessä.[9]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen ja Isojoen rajalla sijaitsee Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin lukeutuva Lauhanvuori, joka kohoaa 231 metriä merenpinnan yläpuolelle. Lauhanvuoren korkein kohta tosin jää Isojoen puolelle muutaman kymmenen metrin päähän Kauhajoen rajasta.[33]

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanlahteen Mustasaaressa laskeva Kyrönjoki saa alkunsa Kauhajoen eteläosassa sijaitsevasta Kauhajärvestä, joka virtaa aluksi Kauhajoki-nimisenä. Aronkylässä Ikkelänjoki ja Kainastonjoki yhtyvät Kauhajokeen, joka puolestaan yhtyy Kurikassa Jalasjoen kanssa, jolloin nimi muuttuu Kyrönjoeksi. Kainastonjokeen yhtyy Kauhajoen Kokonkylässä myös Päntäneenjoki. Kainastonjokeen laskee myös muun muassa Ohmeroluoma.[33][34]

Kauhajärven lisäksi kunnan muita järviä ovat Hiukkajärvi, Harrinjärvi, Aikalanjärvi eli Uuronjärvi, Koihnanjärvi ja Säärenjärvi sekä Ikkeläjärvi, joka laskee vetensä Ikkelänjokea pitkin Kauhajokeen. Karvianjoen vesistöön laskevista järvistä Kauhajoella sijaitsevat Ylimysjärvi, Nummijärvi ja Säkkijärvi.[33]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Hyypässä sijaitsevaan Hyypänjokilaaksoon.
Ilmakuva Kauhajoesta.

Kauhajoen viralliset kylät ja niiden rajat ovat vuonna 1830 suoritetun maakirjojen tarkistuksen jäljiltä Aronkylä, Harjankylä, Hyyppä (Hyypänkylä), Kauhajoki (Kauhajoenkylä), Nummijärvi (Nummijärvenkylä) ja Päntäne (Päntäneenkylä). Myöhemmin kylien rajat ovat muuttuneet pienesti.[35]

Kauhajoen muita kyliä ovat Filppula, Heikkilänkylä, Hangaskylä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Marttilankylä, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummikoski, Pihkakylä, Piipari, Pukkila, Puskankylä, Ratikylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Yrjänäiskylä sekä Äijönkylä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kauhajoella oli 13 610 asukasta, joista 9 133 asui taajamissa, 4 394 haja-asutusalueilla ja 83:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhajoen taajama-aste on 67,5 %.[36] Kauhajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[37]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kauhajoen keskustaajama 8 698
2 Päntäne 221
3 Kainasto 214

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Kauhajoella oli 5371 työpaikkaa. Niistä 9 % oli alkutuotannossa, 25 % jalostuksessa ja 64 % palvelualoilla.[38]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat työkalujen ja varaosien maahantuoja Isojoen Konehalli, Suupohjan Osuuspankki ja sairaalatarvikkeita valmistava Serres Oy.[39]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhajoen väkiluvun kehitys 1620–2009
VuosiVäestö±%
1620 210—    
1636 215+2.4%
1641 220+2.3%
1653 240+9.1%
1664 260+8.3%
1676 310+19.2%
1691 400+29.0%
1696 460+15.0%
1698 380−17.4%
1713 500+31.6%
1721 450−10.0%
1732 530+17.8%
1740 630+18.9%
1749 676+7.3%
1760 850+25.7%
1770 1 050+23.5%
1780 1 250+19.0%
1784 1 315+5.2%
1790 1 500+14.1%
1800 1 900+26.7%
1805 2 162+13.8%
VuosiVäestö±%
1810 1 800−16.7%
1820 2 465+36.9%
1830 3 355+36.1%
1840 3 805+13.4%
1850 5 030+32.2%
1860 5 768+14.7%
1870 5 823+1.0%
1880 7 789+33.8%
1890 9 985+28.2%
1900 11 406+14.2%
1910 13 104+14.9%
1920 14 826+13.1%
1950 19 027+28.3%
1960 16 711−12.2%
1976 14 444−13.6%
1981 14 956+3.5%
1990 15 569+4.1%
2000 14 834−4.7%
2008 14 379−3.1%
2010 14 269−0.8%
Lähteet: [40][41][42]

Kauhajoen väkiluku oli 31. lokakuuta 2024 12 572 asukasta.[2] Väkiluvultaan Kauhajoki on Suomen 80. suurin kunta.[2] Väestötiheys oli 9,68 asukasta/km².[2]

Vuonna 2021 Kauhajoen väestöstä suomenkielisiä oli 97,0 %, ruotsinkielisiä 0,4 % ja vieraskielisiä 2,7 %. Samana vuonna väestöstä 395 oli ulkomaalaistaustaisia. [43]

Kauhajoen asukkaista noin viisi prosenttia on romaneja, minkä johdosta Kauhajoki on Suomen asukaslukuun suhteutettuna suurin romanipitäjä.[44]

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhajoen tori.

Ennen 1800-lukua Kauhajoen tarkkaa väkilukua on mahdotonta selvittää. Tiedot 1600-luvulta ovatkin henkikirjojen ja talolukujen perusteella arvioituja. Syntyneiden ja kuolleiden luetteloita on voitu alkaa käyttää 1690-luvun tiedoista alkaen apuna, mutta nekin ovat puutteellisia.[45] Vasta vuonna 1749 suoritettiin ensimmäinen luotettava väestönlaskenta, jossa tosin Kauhajoki oli yhdessä nipussa Jalasjärven ja Kurikan kanssa. Samoin oli vielä monissa myöhemmissäkin väkilukutaulukoissa. Kauhajoki sai omat väkilukutaulukot vuonna 1810. Kauhajoen väkiluku on kuitenkin voitu jo vuoden 1749 väkilukutaulukoista lähtien voitu selvittää luotettavasti laskemalla väestö taloittain.[40]

Kauhajoen väkiluku alkoi kasvaa uudisasutuksen seurauksena voimakkaasti 1670- ja 1680-luvuilla. Suuret kuolonvuodet vuosina 1696–1698 verottivat Kauhajoen väestöä. Esimerkiksi vuonna 1697 Kauhajoella kuoli 96 ihmistä ja syntyi vastaavasti 19. Pahimman nälän ollessa voitettu vuonna 1698 väkiluvun vähennys oli enää ainoastaan kuusi henkeä. Noihin aikoihin Kauhajoki sai myös uusia asukkaita Hämeestä. Väkiluku kasvoi suuren Pohjan sodan (1700–1721[46]) alkuvuosista isoonvihaan (1713–1721[47]) saakka. Ennen isoavihaa väkiluku oli noin 500. Venäläisten saavuttua isonvihan aikana Pohjanmaalle, katkesi väestönkasvu. Tuona aikana kuolleita oli suunnilleen 30 syntyneitä enemmän. Lisäksi Venäjälle vietiin 18 kauhajokista. Isonvihan päätyttyä väkiluku oli noin 450.[40]

Isonvihan loputtua Kauhajoelle muutti väestöä, sillä paikkakunnalle oli jäänyt asumattomia taloja. Samaten syntyvyys oli suurta koko 1700-luvun ajan. Esimerkiksi 1730-luvulla, jolloin Kauhajoen väkiluku oli noin 600, syntyi yli 300 lasta. Jopa 1740-luvulla, jolloin kuolleisuus oli suurta kulkutautien vuoksi, kasvoi Kauhajoen väkiluku hieman.[40] Kulkutautiepidemiat vaivasit Kauhajokea 1740-luvun lisäksi vuosina 1756 ja 1785 sekä 1794, jolloin vatsankutkelma-nimisen vatsataudin vuoksi Kauhajoen kuolleisuus oli kaksinkertainen, kun verrataan lähivuosiin. Vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan seurauksena Kauhajoki kärsi muuttotappiota. Jälleen myös kulkutaudit verottivat ihmisiä. Väkiluku ylitti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella 2 000 asukkaan rajan.[48]

Kauhajoen Asemanseutu oli vuonna 2016 Suomen 35. kallein asuinalue neliöhintojen perusteella.[49]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kauhajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 14 946
1985
  
 15 577
1990
  
 15 643
1995
  
 15 420
2000
  
 14 831
2005
  
 14 465
2010
  
 14 269
2016
  
 13 772
2020
  
 13 187
Lähde: Tilastokeskus.[50]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoella toimii yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kauhajoen seurakunta.[51] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[52]

Kauhajoella toimivat myös adventtiseurakunta,[53][54] helluntaiseurakunta,[55][56] baptistiseurakunta[57][58] sekä Jehovan todistajat.[59]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kainaston koulu.

Kauhajoella toimivista peruskouluista Lustilan koulu, Päntäneen koulu, Yrjänäisen koulu ja Äijön koulu antavat opetusta luokille 1–4. Aron, Hyypän, Kainaston, Nummijärven, Pukkilan ja Sahankylän koulut sekä Sanssin koulu antavat opetusta luokille 1–6. Kauhajoen yhteiskoulu antaa opetusta luokille 7–9 ja Aninkoulu puolestaan luokille 1–9.[60] Nykyisellään Nummijärven,[61] Sanssinlähde?, Lustilan[62], Yrjänäisen[63], Kokon[64], Luomankylän[64] ja Äijön[64] koulut on lakkautettu ja noiden koulujen oppilaat siirretty vuonna 2010 valmistuneeseen Kauhajoen koulukeskukseen, jossa opiskelee noin 460 alakoululaista.[65] Koulukeskus sijaitsee Kauhajoen lukion, ammattioppilaitoksen ja yläasteen välittömässä läheisyydessä. Myös Sahankylän koulu on päätetty lakkauttaa syksystä 2014 alkaen. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin Lustilan koulun avaamista uudelleen ja oppilaiden siirtämistä uudelleen avattavan rakennuksen tiloihin, mutta tuo ehdotus ei saanut riittävää kannatusta vaan Sahankylästä oppilaat kuljetetaan myös koulukeskukseen.[66]

Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen toimipisteessä (entinen Seinäjoen koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen palvelualojen oppilaitos) on mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalan sekä catering-alan perustutkinto.[67] Suupohjan ammatti-instituutissa puolestaan on mahdollista opiskella merkonomiksi, datanomiksi, media-assistentiksi, sähköasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, puusepäksi, talonrakentajaksi, parturi-kampaajaksi, koneenasentajaksi, ajoneuvoasentajaksi, automaatioasentajaksi, suurtalouskokiksi, ravintolakokiksi ja maaseutuyrittäjäksi.[68] Myös kaksois- tai kolmoistutkinto on mahdollista suorittaa.[68] Lisäksi ammatti-instituutti järjestää aikuis- ja oppisopimuskoulutusta.[68] Suupohjan ammatti-instituutin toimipaikkoja ovat ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos ja maatalousoppilaitos.[69]

Kauhajoella toimii myös lukio,[70] yksi Suomen kaikkiaan 90:stä kansanopistosta eli Kauhajoen evankelinen opisto[71] sekä Kauhajoen kansalaisopisto.[72]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suolampia Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa kevätaikaan.
Suupohjan rata Kauhajoen Aronkylässä.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen Nummijärven rannalla on järjestetty joka juhannus vuodesta 1987 lähtien Nummirock-niminen musiikkifestivaali. Nykyisin Nummirock on keskittynyt raskaaseen rockmusiikkiin. Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Iron Maiden, Motörhead, Pantera, Ramones, Scorpions ja Slayer.[73]

Syksyisin Hämes-Havusen pihapiirissä on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Ruokamessut.[74] Ruokamessujen aikaan Kauhajoen pääkatu Topeekalla järjestetään Syöminkien yö -niminen tapahtuma.[75][76] Ruokamessujen kanssa samaan aikaan on vuodesta 1997 lähtien Kauhajoella järjestetty Messu-Cup-jalkapalloturnaus.[77]

Viikkoa ennen juhannusta Kauhajoella järjestetään Kauhajoki-Cup-niminen nuorten jalkapalloturnaus, johon osallistuu vuosittain noin sata joukkuetta, osa Suomen ulkopuoleltakin.[78]

Keväällä 2008 järjestettiin paikkakunnalla ensimmäinen kulttuuriviikko nimeltään Kauhajoen Kriuhnaasut.[79] Ensimmäisellä kulttuuriviikolla tapahtumia järjestettiin 75, ja ne keräsivät yhteensä 4 880 vierailijaa.[79] Kauhajoen Kriuhnaasut saivat jatkoa vuonna 2009.[80] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Kauhajoella vuonna 1991.[81]

Muita tapahtumia ovat kevät- ja kesämarkkinat sekä SambaCross & Carnivals -tapahtuma, johon kuuluu moottoriurheilu- ja sambatapahtumia.[82][83]

Vuosina 2001–2020 järjestettiin Bluesrupiama-nimistä bluesiin, rhythm and bluesiin, souliin, funkiin ja jazziin keskittynyttä musiikkifestivaalia[84][85][86], jossa esiintyivät esimerkiksi Erja Lyytinen ja Matti Oiling.[85][87]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sinsalla eli rosolli sekä hiilisilakat.[100]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhajoen nuoret miehet starttaamassa juoksukilpailuun (1920-luku).

Kauhajoen Karhulla on toimintaa monessa eri urheilulajissa; kaikkiaan Karhulla on oma jaostonsa 16 eri urheilumuotoon.[101] Menestynein on Karhun miesten koripallojoukkue, joka pelasi kaudella 2021–2022 pääsarjatasolla Korisliigassa.[102] Yksilöurheilijoista Kauhajoelle kansainvälistä menestystä ovat tuoneet muun muassa painijat Jani Haapamäki[103] ja Jouko Salomäki,[104] ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti,[105] kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka[106] sekä kolmiloikkaaja Heli Kruger.[107]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantatie 67 Kauhajoen Äijönkylässä koilliseen päin nähtynä.

Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva kantatie 67 kulkee Kauhajoella Aronkylään saakka koillinen–lounassuunnassa ja Aronkylästä kohti Kaskista itä–länsisuunnassa.[108][109] Aronkylästä alkaa pohjois–eteläsuuntainen kantatie 44, joka kulkee Sastamalan Kiikkaan.[108][110]

Kauhajoelta on matkaa Kurikkaan 28 kilometriä, Teuvalle 31 km, Jalasjärvelle 38 km, Isojoelle 40 km, Seinäjoelle 58 km, Kaskisiin 61 km, Kankaanpäähän 75 km, Vaasaan 97 km, Tampereelle 170 km ja Helsinkiin 334 km.[111]

Kauhajoen Lamminmaassa, Kurikan rajan läheisyydessä sijaitsee Kauhajoen lentokenttä.[112] Lentokenttä on avattu yleiseen käyttöön vuonna 1973,[112] ja nykyisin kenttää käyttävät Suupohjan Lentokerho ry, Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry ja Air Pilot ry.[113]

Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkee Suupohjan rata,[114] jolla nykyisin on enää tavarakuljetuksia.[115] Henkilöliikenne radalla loppui jo vuonna 1968[114] ja Kauhajoen rautatieasema suljettiin vuonna 1999.[116] Nykyisin Kauhajoen rautatieasema on yksityisomistuksessa ja muutettu asuinkäyttöön.[117]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen kaupunginjohtajana aloitti vuonna 2021 Niku Latva-Pukkila.[118]

Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet vuosien 2008, 2012, 2017 ja 2021 kunnallisvaaleissa Yleisradion Vaalitulospalvelun mukaan:[119][120]

Vuosi KESK PS KOK SDP VIHR KD VAS muut Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 3 120 44,7 1 062 15,2 1 627 23,3 548 7,9 66 0,9 270 3,9 284 4,1 21,4
2012 2 755 40,5 1 580 23,2 1 440 21,2 574 8,4 49 0,7 186 2,7 224 3,3 17,3
2017 2 504 39,2 1 365 21,3 1 158 18,1 710 11,1 194 3,0 185 2,9 185 2,9 93 1,5 17,9
2021 2 062 36,5 1 645 29,2 1 127 20,0 566 10,0 98 1,7 60 1,1 85 1,5 7,3

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kleemola, Jussi; Marttila, Simo; Taimi, Heikki: Kauhajoen vesien kirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1991. ISBN 952-90-3345-1
  • Kleemola, Jussi et al.: Kauhajoen luonnonkirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1983. ISBN 951-99458-8-1
  • Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c d Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kauhajoki Oikeusministeriö. Viitattu 20.8.2021.
  7. ↑ a b Porkkala, Matti; Marttila, V.J.: Kauhajoki, s. 3. Kauhajoki-Seura ry, 1963.
  8. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 95. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. ↑ a b Kauhajoki · Kauhajoki, Suomi Kauhajoki · Kauhajoki, Suomi. Viitattu 11.7.2021. fi-us
  10. ↑ Avain omaan maahan: tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 136. Helsinki: Sanoma Oy, 1964.
  11. ↑ Kauhajoki - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 11.7.2021.
  12. ↑ Etusivu | Kauhajoki-lehti www.kauhajoki-lehti.fi. Viitattu 11.7.2021.
  13. ↑ a b c Ruismäki 1987, s. 39–40
  14. ↑ a b Peltoniemi, Aarne; Arola, Eero; Heinonen, Juhani; Havunen, Tuomo; Jaakola, Keijo; Kallio-Könnö, Severi; Niinimäki Irja; Yli-Kyyny, Orvo: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1
  15. ↑ Ruismäki 1987, s. 254–255
  16. ↑ a b Svenström, Jukka: Murhayö Kauhajoella viimein suomeksi. Ilkka, 25.6.2008. Seinäjoki: Ilkka-Yhtymä Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2009.
  17. ↑ Malmberg, Ilkka: Kansa kierrätti vanhoja kauhuja. Helsingin Sanomat, 9.11.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2009.
  18. ↑ Ruismäki, Liisa: Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808. Kauhajoen Joulu 2008, 2008, 51. vsk, s. 6–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239
  19. ↑ Ruismäki, Liisa: Kirkon ja pappilan hävitys 1808. Kauhajoen Joulu 2007, 2007, 50. vsk, s. 8–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239
  20. ↑ Sahankylästä löytyy ihmeitä. Kauhajoen Kunnallislehti, 28.6.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.12.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 176. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  22. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historiaa Kauhajoen kotiseutumuseo. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 12.9.2009.
  23. ↑ Historiaa Pukkilan koulu. Arkistoitu 10.10.2004. Viitattu 12.9.2009.
  24. ↑ Eduskunnan viettää muistojuhlaa Kauhajoella 2.–3.12.2006 2.12.2006. Eduskunta. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 13.9.2009.
  25. ↑ Karhut Suomen kuntavaakunoissa nalle.fi. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 12.9.2009.
  26. ↑ Kirkot Kauhajoella Kauhajoen seurakunta. Viitattu 13.9.2009.
  27. ↑ a b Kauhajoen kaupungintalo 1983 Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy. Viitattu 13.9.2009.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Sights and exhibitions Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 26.1.2012. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  29. ↑ Harjan koulu sai muistolaatan. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.11.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  30. ↑ Koulujen ovet Harjassa ja Ikkeläjärvellä säppiin. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.10.1998. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Vuodesta 2001 Kauhajoen kaupunkivuosi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.1.2002. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  32. ↑ 11 kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  33. ↑ a b c Ruismäki 1987, s. 41–42
  34. ↑ Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa (PDF) 26.3.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 16.9.2009.
  35. ↑ Ruismäki 1987, s. 423–425
  36. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  37. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  38. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 10.2.2018.
  39. ↑ Alueen Kauhajoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  40. ↑ a b c d Ruismäki 1987, s. 135–137
  41. ↑ Ruismäki 1987, s. 438
  42. ↑ Väestö Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 21.5.2011. Viitattu 15.9.2009.
  43. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain. Kauhajoki 31.12.2021 2022. Tilastokeskus. Viitattu 15.6.2022.[vanhentunut linkki]
  44. ↑ Romanit hajautuneet kuten valtaväestökin – Kauhajoki on Suomen suurin romanipitäjä Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
  45. ↑ Ruismäki 1987, s. 134
  46. ↑ Suuri Pohjan sota ja isoviha Museovirasto. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 12.9.2009.
  47. ↑ Pohjan sota ja Isoviha Saarijärven kaupunki. Arkistoitu 15.8.2009. Viitattu 12.9.2009.
  48. ↑ Ruismäki 1987, s. 138–139
  49. ↑ Tässä ovat Suomen kalleimmat alueet - Asutko yhdellä niistä? Kauppalehti. Viitattu 15.6.2016.
  50. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  51. ↑ Seurakunnat evl.fi. Viitattu 14.8.2021.
  52. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Kauhajoen adventtiseurakunta Suomen Adventtikirkko. Viitattu 10.7.2019.
  54. ↑ Kauhajoen adventtiseurakunta - Etusivu kauhajoki.adventist.fi. Viitattu 10.7.2019.
  55. ↑ Seurakunnat www.suomenhelluntaikirkko.fi. Arkistoitu 10.7.2019. Viitattu 10.7.2019.
  56. ↑ Kauhajoen Helluntaiseurakunta | www.kauhajoenhelluntaiseurakunta.fi www.kauhajoenhelluntai.fi. Viitattu 10.7.2019.
  57. ↑ Baptisti.fi |  Seurakunnat www.baptisti.fi. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 10.7.2019.
  58. ↑ Kauhajoen Baptistiseurakunta www.kauhajoenbaptistisrk.fi. Viitattu 10.7.2019.
  59. ↑ Etsi kokous apps.jw.org. Viitattu 10.7.2019.
  60. ↑ Perusopetus Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 21.5.2011. Viitattu 3.10.2009.
  61. ↑ Kauhajoen Nummijärven koulu kiinni jo ensi kesänä – Lasse Hautalan ääni ratkaisi! perusopetus.fi. Viitattu 14.10.2013.
  62. ↑ Lustilan koulu - ajankohtaista Kauhajoki. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 14.10.2013.
  63. ↑ Yrjänäisen koulun oppilaat suuntaavat innolla kohti uutta seikkailua Kauhajoki-lehti. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 14.10.2013.
  64. ↑ a b c Kauhajoen kyläkoulupäätös pitää Yle Uutiset. 23.3.2010. Viitattu 9.9.2024.
  65. ↑ Yleistä tietoa Koulukeskuksesta Kauhajoki. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 14.10.2013.
  66. ↑ Kauhajoki äänesti tiukasti kouluratkaisusta Ilkka. Viitattu 31.1.2014.
  67. ↑ Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Koulutuskeskus Sedu. Viitattu 3.10.2009.[vanhentunut linkki]
  68. ↑ a b c Opiskelu ja koulutustarjonta Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.10.2009.[vanhentunut linkki]
  69. ↑ Sydbottens yrkesinstitut Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Arkistoitu 3.5.2009. Viitattu 3.10.2009. (ruotsiksi)
  70. ↑ Yhteystiedot Kauhajoen lukio. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 3.10.2009.
  71. ↑ Opistosta Kauhajoen evankelinen opisto. Arkistoitu 1.2.2009. Viitattu 3.10.2009.
  72. ↑ Kauhajoen kansalaisopisto Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 16.3.2011. Viitattu 3.10.2009.
  73. ↑ Historia Nummirock. Viitattu 13.9.2009.
  74. ↑ Ruokamessut kerää ja murtaa ruuanlaiton myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 24.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.[vanhentunut linkki]
  75. ↑ Syömingeissä musiikkia, tanssia, syötävää. Kauhajoen Kunnallislehti, 31.8.2005. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  76. ↑ Ruokamessuilla testataan myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 2.9.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  77. ↑ Historia Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  78. ↑ Turnaus-info Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  79. ↑ a b Kauhajoen Kriuhnaasut – kulttuuriviikko Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 14.9.2009.
  80. ↑ Kriuhnaasut kehitteillä kevääksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  81. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  82. ↑ Jari Sillanpää ja Sami Pitkämö sambakarnevaaleille. Kauhajoen Kunnallislehti, 15.7.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  83. ↑ Sambakulkueessa 60 tanssijaa. Kauhajoen Kunnallislehti, 16.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  84. ↑ Bluesrupiamassa musataitureita. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  85. ↑ a b Bluesrupiama – kuudes kerta juurihoitoa!. Kauhajoen Kunnallislehti, 7.6.2006. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  86. ↑ Viimeinen Bluesrupiama oli jokivarren äärellä www.kauhajoki-lehti.fi. 14.7.2020. Viitattu 1.10.2021.
  87. ↑ Matti Oilingilta Kauhajoelle arvosanaksi 10+. Kauhajoen Kunnallislehti, 19.8.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  88. ↑ Lauhanvuoren kansallispuisto Luontoon.fi. Viitattu 11.7.2021.
  89. ↑ Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto Luontoon.fi. Viitattu 11.7.2021.
  90. ↑ Hämes-Havunen Kauhajoen kaupunki. Viitattu 11.7.2021.
  91. ↑ Eduskuntamuseo Kauhajoen kaupunki. Viitattu 11.7.2021.
  92. ↑ Hyypänjokilaakso Kauhajoen kaupunki. Viitattu 11.7.2021.
  93. ↑ Etusivu- Perinnetalo www.perinnetalo.fi. Viitattu 11.7.2021.
  94. ↑ Etusivu - Kauhajoen kotiseutumuseo kauhajoenmuseo.fi. Viitattu 11.7.2021.
  95. ↑ Sanssinkartano | Juhla- ja kokoustila Kauhajoella sanssinkartano.fi. Viitattu 11.7.2021.
  96. ↑ Katikankanjoni Visit Lakeus. Viitattu 11.7.2021.
  97. ↑ Lapinkaivo ja Lapinharju Visit Suupohja. 2.11.2020. Viitattu 11.7.2021.
  98. ↑ Etusivu Lauha. Viitattu 11.7.2021.
  99. ↑ Ymparisto.fi Viitattu 4.7.2011
  100. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  101. ↑ Esittely - Kauhajoen Karhu www.kauhajoenkarhu.fi. Viitattu 11.7.2021. (englanniksi)
  102. ↑ Sarjataulukko www.basket.fi. Viitattu 21.2.2022.
  103. ↑ Haapamäki Jani | Painiliitto painiliitto.fi. Viitattu 11.7.2021.
  104. ↑ Painilegenda Jouko Salomäeltä hurja visio suomalaiskomeetan mahdollisuuksista – ”Täysin realistinen näkymä” Ilta-Sanomat. 19.3.2021. Viitattu 11.7.2021.
  105. ↑ Suomen ex-ampumahiihtotähdestä tehtiin raakaa pilaa tv-sketsissä - alastomat naiset pääosassa: ”Kari Hietalahdella oli oma oikeus siihen” www.iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2021.
  106. ↑ Muistatko Moskovan kisojen sankarin Kaarlo Maaningan – häkeltyi aamulenkillä vilkaistuaan kelloa Ilta-Sanomat. 13.4.2016. Viitattu 11.7.2021.
  107. ↑ Heli Koivula-Kruger lopettaa uransa mtvuutiset.fi. 19.5.2005. Viitattu 11.7.2021.
  108. ↑ a b Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto) (viitattu 14.9.2009)
  109. ↑ Grönroos, Matti: Kantatie 67 Kaskinen-Seinäjoki, 109 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  110. ↑ Grönroos, Matti: Kantatie 44 Kiikka(Sastamala)-Kauhajoki, 150 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  111. ↑ Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Tiehallinto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 14.9.2009.
  112. ↑ a b Hietaranta, Olavi: EFKJ... Ilmailu, 1977, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 14.9.2009.[vanhentunut linkki]
  113. ↑ Kauhajoen lentokenttä EFKJ Kauhajoen kaupunki. Arkistoitu 29.9.2011. Viitattu 14.9.2009.
  114. ↑ a b Kanerva, Kristiina: Rautatie – Pohjanmaan rata ja Suupohjan rata Kauhajoen kotiseutumuseo. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 14.9.2009.
  115. ↑ Radan kunnostus aikaisintaan 2011. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2009.
  116. ↑ Kun rautahepo saapui Kauhajoelle. Kauhajoen Kunnallislehti, 26.7.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2009.[vanhentunut linkki]
  117. ↑ Rautatieasema muuttuu kodiksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 25.7.2001. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.1.2014.
  118. ↑ Niku Latva-Pukkila odotetusti Kauhajoen kaupunginjohtajaksi Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2021.
  119. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/232
  120. ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/10/municipalities/232
  121. ↑ Muistokirjoitus | Keijo Ahlqvist 1955–2022 Helsingin Sanomat. 5.7.2022. Viitattu 24.2.2023.
  122. ↑ Risto Ahonen Eduskunta. Viitattu 13.9.2009.
  123. ↑ Koripallon hyväksi – taantumaa torjutaan!. Kauhajoen Kunnallislehti, 11.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.9.2009.
  124. ↑ Painin Euroopan mestari Jani Haapamäki. Helsingin Sanomat, 4.4.2009. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.9.2009.
  125. ↑ a b c d e Athletes Born in Kauhajoki, Länsi-Suomen, Finland Sports Reference LLC. Arkistoitu 10.11.2012. Viitattu 12.9.2009. (englanniksi)
  126. ↑ Lasse Hautala Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  127. ↑ Lenkkeri, Miia: Mitä kuuluu eteläpohjalaiseen kylään? Itua, 2008, nro 1, s. 3. Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 25.10.2012.
  128. ↑ Biografia Irina. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 12.9.2009.
  129. ↑ https://www.apu.fi/artikkelit/jorma-kalevi-kanarian-kolhittu-keisari-iskelmalaulajan-avopuoliso-anu-menehtyi-joulun-alla
  130. ↑ Pukkilan Jaska – pukkilankyläänen häjy Pukkilan Kyläyhdistys ry. Arkistoitu 15.12.2009. Viitattu 13.9.2009.
  131. ↑ Disney paljastaa suomalaissensaation: 111 vuotta sitten kadonnut laiva löytyi Australiasta Helsingin Sanomat. 7.10.2022. Viitattu 14.10.2022.
  132. ↑ Hannu Kiukkonen, Itä-Länsi Pelaajakortti 2013 Pesäpalloliitto. Arkistoitu 10.9.2013. Viitattu 27.7.2013.
  133. ↑ a b Liikunta ja Vapaa -lehden kesänumero 2009. Kauhajoen Liikunta & Vapaa. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 12.9.2009.
  134. ↑ Kuvataide | Harva tuntee Kauhajoen kiehtovimman taidekohteen – Alpo Koivumäki on vuoden ite-taiteilija Helsingin Sanomat. 17.1.2023. Viitattu 17.1.2023.
  135. ↑ Musiikin moniottelija on kuollut. Ilkka, 5.1.2009. Seinäjoki: Sanomalehti Ilkka Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  136. ↑ Pekka Lähdetniemi FIBA Europe. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  137. ↑ Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset / Moskovan olympialaiset 1980 / Maaninka nosti Suomen mitalikantaa Yleisradio Oy. Viitattu 12.9.2009.[vanhentunut linkki]
  138. ↑ Pohjalaisia nykykirjailijoita - Tuula Matintupa Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Arkistoitu 17.8.2015. Viitattu 4.2.2014.
  139. ↑ Jorma Panula mtv3.fi. Viitattu 12.9.2009.
  140. ↑ Keijo Jaakola: Kauhajokelaista kirjallisuutta - Pelto, Pentti Juhani; Kauhajoen Museoyhdistys ry (Arkistoitu – Internet Archive)
  141. ↑ Samin Bio samipitkamo.com. Viitattu 12.9.2009.
  142. ↑ Honkanen, Pasi: Jukka Rautakorpi HPK:n valmentajaksi ensi kaudella. Helsingin Sanomat, 28.1.2008. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.9.2009.
  143. ↑ Ruismäki, Liisa Orvokki Kauhajoen Museoyhdistys ry. Viitattu 13.9.2009.[vanhentunut linkki]
  144. ↑ Juho Sillanpää Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  145. ↑ Agnes Sjöberg – Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri, Tiedenaisia-sivusto, akka-info, Suomalaista naistutkimusta verkossa, Helsingin yliopisto. Viitattu 12.7.2014.
  146. ↑ Viljo Suokas Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  147. ↑ Sari Viitasalo imdb.com. Viitattu 19.6.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhajoki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauhajoki&oldid=22850920”