Kauhajoen kirkko
| Kauhajoen kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kirkonkylä, Kauhajoki |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kauhajoen seurakunta[1] |
| Rakentamisvuosi | 1958[1] |
| Suunnittelija | Veikko Larkas[1] |
| Istumapaikkoja | 1 060[1] |
 |
|
Kauhajoen kirkko on joulukuussa 1958 käyttöön vihitty kirkko Kauhajoen keskustassa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas palaneen kirkon tilalle. Kirkko on modernisoitu versio Suomen keskiaikaisista kirkoista. Kauhajoen pääkirkko kuvaa muodoltaan kansillaan seisovaa, avattua Raamattua.[1]
Kirkko on kooltaan 18 metriä leveä, 35 metriä pitkä ja 21 metriä korkea. Kirkkosalissa ja lehtereillä on yhteensä 1 060 istumapaikkaa. Saarnatuoli kuvaa auki olevaa liitonarkkua.[1]
Urut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon nykyiset urut on rakennettu vuonna 2004. Urut uusittiin alkuperäisissä uruissa olleiden teknisten ongelmien vuoksi. Uudet urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen ja niissä on yhteensä 2 513 urkupilliä. Urkujen valmistuessa, suurin yhdeksän metrin mittainen pilli oli Suomen korkein urkupilli. Lyhin pilli on vain 12 millimetrin mittainen.[1]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kauhajoen kirkko edestä -
Kauhajoen kirkkomuseo -
Ristien paljoutta Kauhajoen sankarihautausmaalla -
Syksyinen Kauhajoen hautausmaa -
Kirkon alttari ja alttarimosaiikki.
Kauhajoen muut kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauhajoella on pääkirkon lisäksi myös kaksi kyläkirkkoa: Nummijärven kirkko ja Kauhajärven kirkko.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhajoen kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kirkosta Kauhajoen seurakunnan sivuilla
- Keisarikello, Hakkapeliitta, 18.12.1934, nro 51-52, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
