Frans Joosefin maa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frans Joosefin maa
Northbrook, yksi Frans Joosefin maan saarista kesällä.
Northbrook, yksi Frans Joosefin maan saarista kesällä.

Maantiede
Muut nimet Lomonosovin maa
Merialue Jäämeri
Saaria yht. 191
Suurin saari Prinssi Yrjön maa
Muita saaria Alexandran maa, Graham Bellin saari, Wilczekin maa
Pinta-ala 16 134 km²
Valtio
Valtio Venäjä
Piirikunta Primorjen piiri
Alue Arkangelin alue
Väestö
Väkiluku ei vakituista asutusta

Frans Joosefin maa (ven. Земля́ Фра́нца-Ио́сифа, Zemlja Frantsa-Iosifa) eli Lomonosovin maa on Venäjälle kuuluva arktinen saariryhmä Barentsinmerellä Novaja Zemljan pohjoispuolella. Se koostuu 191 jään peittämästä saaresta.[1] Saaret löydettiin 30. elokuuta 1873.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frans Joosefin maan saaristoa
Tegetthoffin niemi Frans Joosefin maan Hall-saarella kesällä.

Vuonna 1873 Itävalta-Unkarin naparetkikunnan löytöretkeilijät Julius von Payer ja Karl Weyprecht löysivät saaret[1] tutkimusmatkallaan Koillisväylän etsimiseksi. Saariryhmä nimettiin Itävallan keisari Frans Joosef I:n mukaan.[1][2] Fridtjof Nansen ja Hjalmar Johansen viettivät talven 1895-1896 saarilla. Norjalla oli jonkin aikaa aluevaatimus saariin, joita se kutsui nimellä "Fridtjof Nansenin maa."

Vuonna 1926 Neuvostoliitto otti saaret haltuunsa ja sinne saapuivat ensimmäiset asukkaat. Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti saarten tutkimisen ilmasta heinäkuussa 1931.

Saksa perusti miehitetyn sääaseman Alexandran maalle 22.9.1943 (Operaatio Aarteenkaivaja). Sääaseman miehistö evakuoitiin 11.7.1944 eikä sitä miehitetty uudelleen. Sukellusvene U-387 evakuoi sääaseman radio- ym. laitteet lokakuussa 1944 ja vei Frans Joosefin maan miehitetyn sääaseman korvaavan automaattisen sääaseman Novaja Zemljalle. Neuvostoliittolainen tutkimusryhmä löysi aseman jäänteet vuonna 1951[3] ja uudestaan vuonna 2016[4]. Samalle alueelle perustettiin tutkimusasema Nagurskaja.[3] Kylmän sodan aikana saaret julistettiin sotilasalueeksi ja niille rakennettiin pommikonetukikohta.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaristo on tuliperäinen. Saarille pääseminen ilman jäänmurtajan apua on mahdollista vain kesällä. Saarten kokonaispinta-ala on noin 16 134 neliökilometriä.[5]

Hallinnollisesti saaret kuuluvat Arkangelin alueen Primorjen piiriin. Saarten postinumero on 163515.[6]Frans Joosefin maan Nagurskajassa (ven. Нагурская) sijaitsee Venäjän federaation pohjoisin rajavartioasema ja lentokenttä. Se on ainoa pysyvästi asutettu paikka saariryhmällä. Lisäksi alueella on joitain hetkittäin asutettuja tutkimusasemia. selvennä

Frans Joosefin maan saaristoon suuntautuu selvästi vähäisempi määrä arktista matkailua kuin Norjalle kuuluville Huippuvuorille. Tämän on arvioitu johtuvan osaltaan sekä Frans Joosefin maan saarten vähäisistä matkailua tukevista palveluista että matkojen kalleudesta. Kestoltaan lyhyen ja matkailijamäärältään vähäisen turismin haittoja on pidetty vähäisinä.[7][8]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hayesin saaren ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −16,7 −16,8 −17,2 −13,6 −6,1 0,2 2,0 1,6 −0,4 −6,2 −10,7 −15,0 ka. −8,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −23,3 −23,6 −23,8 −19,2 −10,1 −2,5 −0,2 −0,6 −3,0 −10,0 −16,4 −21,4 ka. −12,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −20,1 −20,2 −20,6 −16,5 −8,1 −1,2 0,7 0,4 −1,7 −8,0 −13,6 −18,2 ka. −10,6
Sademäärä (mm) 24,9 26,1 21,6 17,6 12,4 11,7 16,7 21,6 27,5 17,9 20,0 27,8 Σ 245,8
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−16,7
−23,3
−16,8
−23,6
−17,2
−23,8
−13,6
−19,2
−6,1
−10,1
0,2
−2,5
2,0
−0,2
1,6
−0,6
−0,4
−3,0
−6,2
−10,0
−10,7
−16,4
−15,0
−21,4
S
a
d
a
n
t
a 		24,9
26,1
21,6
17,6
12,4
11,7
16,7
21,6
27,5
17,9
20,0
27,8


Lähde: [1]

Saaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Lisäykset lähteistäen ja translitteroinnin perustelu, jollei ole suomalaista lähdettä. Ei lisätä lähteettömiä tietoja muistakaan wikeistä

Saari Venäjäksi Pinta-ala
km²		 Korkein kohta
m
Prinssi Yrjön maa Земля Георга, Zemlja Georga 2820,8 416
Wilczekin maa Земля Вильчека, Zemlja Viltšeka 2203,3 606
Graham Bellin saari Остров Греэм-Белл, Ostrov Grjeem-Bell 1556,6 509
Alexandran maa Земля Александры, Zemlja Aleksandry 1095,3 382
Hall Остров Галля, Ostrov Gallja 1049,4 502
Salisburyn saari Остров Солсбери, Ostrov Solsberi 960,0 482
McClintockin saari Остров Мак-Клинтока, Ostrov Mak-Klintoka 611,5 521
Jackson Остров Джексона, Ostrov Džeksona 521,4 481
La Ronciere Остров Ла-Ронсьер, Ostrov La-Ronsjer 478,3 431
Hooker Остров Гукера, Ostrov Gukera 459,8 576
Ziegler Остров Циглера, Ostrov Tsiglera 448,0 554
Champ Остров Чамп, Ostrov Tšamp 374,3 507
Luigi Остров Луиджи, Ostrov Luidži 370,6 468
Salm Остров Сальм, Ostrov Salm 344,0 343
Kaarle-Aleksanterin saari Остров Карла-Александра, Ostrov Karla-Aleksandra 329,2 365
Rudolfinsaari[9] Остров Рудольфа, Ostrov Rudolfa 295,5 461
Northbrook Остров Нортбрук, Ostrov Nortbruk 288,6 344
Eva-Liv Остров Ева-Лив, Ostrov Jeva-Liv 288,0 381
Wiener Neustadt Остров Винер-Нёйштадт, Ostrov Viner-Njoištadt 237,0 620
Bruce Остров Брюса, Ostrov Brjusa 190,8 301
Nansen Остров Нансена, Ostrov Nansena 164,1 372
Payer Остров Пайера, Ostrov Pajera 160,0 284
Rainer Остров Райнера, Ostrov Rainera 139,8 284
Hayes Остров Хейса, Ostrov Heisa 132,2 242
Greely Остров Грили, Ostrov Grili 127,2 447
Arthur Остров Артура, Ostrov Artura 111,2 275
Muut saaret   333,1  

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija: Frantsa-Iosifa Zemlja (Suuren neuvostotietosanakirjan artikkeli saarista) Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (1969—1978) Frans Joosefin maa-artikkelin nettiversio. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ The discovery of Franz Josef Land 150 years ago and its Impact on International Polar Research Austrian Polar Research Institute. 20.2.2024. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b Piipponen, Jukka: Operaatio Aarteenkaivaja. Koala Kustannus, 2013. ISBN 978-952-229-143-1
  4. ↑ Ylen uutiset
  5. ↑ Frans Joosefin Maa Nordic Travel. Arkistoitu 18.4.2014. Viitattu 27.1.2014.
  6. ↑ Arhangelskaja oblast - Primorski raion: Potštovnyje indeksy (Arhipelag Zemlja Frantsa-Iosifa ostrov - 163515) ruspostindex.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ Arktitšeski turizm na zemle Frantsa-Iosifa Venäjän maantieteellinen seura eli Russkoje geografitšeskoje obštšestvo (RGO), rgo.ru. Arkistoitu 7.4.2013. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  8. ↑ Zemle Frantsa-Iosifa ne postradaet ot naplyva turistov - WWF Rossii RIA Novosti, ria.ru. Viitattu 7.3.2013. (venäjäksi)
  9. ↑ Rudolfinsaari Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.9.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frans_Joosefin_maa&oldid=22628067”