COVID-19

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Covid-19)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee covid-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
covid-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Koronatauti eli koronavirustauti (engl. coronavirus disease 2019, covid-19) on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.[1] Koronataudin diagnoosikoodi on U07.1 ja sitä jälkitautina mahdollisesti seuraavan pitkäaikaisen koronataudin diagnoosikoodi on U09.9.

Koronavirus aiheutti vuoden 2019 lopussa alkaneen maailmanlaajuisen covid-19-pandemian.[2] Koronataudin yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet.[3] Tauti oli hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[4] Maaliskuussa 2021 tautiin oli kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä noin 15 kuukauden aikana.[5]

Covid-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[3] Taudista parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[6] Tartunta on suurella osalla oireeton.[7] Alkuperäisestä viruskannasta on sittemmin kehittynyt useita virusmuunnoksia, joiden tarttuvuus poikkeaa alkuperäisestä.[8]

Covid-19 määriteltiin Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[9] Suomessa suositeltu karanteeniaika oli viisi päivää oireettomille, joilla epäiltiin olevan tartunta.[10] Suomen ensimmäinen covid-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[11] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[12] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[13]

Keuhkoihin levinnyt covid-19 aiheuttaa niissä kudostuhoa, jonka paranemisesta ei ole olemassa tutkimustietoa. Virus saattaa levitä myös esimerkiksi verisuonistoon ja munuaisiin.[14] Viruksella on mahdollisuuksia tunkeutua aivoihin ylittämällä veri-aivoesteen[15]. Koronatauti aiheuttaa usein lievää aivoaineen katoa[16].

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti 5. toukokuuta 2023, ettei se määrittele tautia enää kansainväliseksi kansanterveysuhaksi[17]. Koronarokotteet auttoivat 5,3 miljoonaa suomalaista ilman sivuoireita ja 0,2 miljoonaa tarvitsi sairaalahoitoa sekä teho-hoitoa. Eri lähteiden kuten WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronarokote luokiteltiin yhdeksi maailman turvallisimmaksi rokotteeksi.lähde?

Tartuntatavat ja taudin leviäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykytietämyksen valossa tauti leviää lähinnä pisaratartuntana. Virusta on epätodennäköistä saada pakkauksista, postista tai esineistä.[18]

Tauti leviää pääsääntöisesti ihmisestä toiseen kun ihmiset ovat toisiaan lähellä.[18] Tauti tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten liikennevälineissä, ravintoloissa, kaupoissa, juhlissa ja kirkossa. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten urheilutapahtumissa tai juhlissa.[19]

Lapset saivat Suomessa vuonna 2021 tartunnan useimmin kodissa muilta perheenjäseniltä.[20] Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, muttei mahdotonta.[19]

Covid-19-tartunnan saaneet levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.[19]

Pisaratartunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 tarttuu kun ihmiset ovat toisiaan lähellä. Virus voi tarttua myös oireettomalta henkilöltä.[21] Virus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Pisaroita muodostuu, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa ja hengittää. Virus voi tarttua myös kun sairastunut henkilö puhuu, huutaa, laulaa tai urheilee.[19][21][22] Virus voi leijailla ilmassa minuuteista useisiin tunteihin. Se voi kulkeutua kauas sairastuneesta. Kasvomaski estää pisaroita päätymästä ilmaan.[21] Tartuntariski vähenee myös välttelemällä ruuhkia ja äänekästä puhumista.[22]

Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun limakalvoille, nenän limakalvoille tai silmien sidekalvoille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon covid-19-taudin aiheuttaen.[23] Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessaan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.[24] Tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.[25]

Virus voi tarttua myös ilmasta aerosolimuodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi mikrometriä[23], mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan.[22] Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten intubaation yhteydessä.[23]

Ilmavälitteisiä tartuntoja on ollut tiloissa, jonka ilmanvaihto on puutteellista.[22]

Kosketustartunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Virus voi tarttua kosketustartuntana, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua kosketuksen kautta vain jos kosketettavalle pinnalle on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.[22] Viruksen on mahdollista tarttua usein kosketuista pinnoista, kuten oven kahvoista tai valokatkaisijoista, kun sen jälkeen kosketaan kasvoihin, suuhun tai silmiin.[21]

Viruksen säilyvyyteen ja tartuttavuuteen vaikuttaa lämpötila, ilman kosteus, ilmanvaihto ja pintamateriaali.[22] Viruksen jäämiä voi säilyä pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jäämien viruspitoisuus laskee parissa päivässä kuitenkin alle yhteen promilleen alkuperäisestä pitoisuudesta. Viruksen jäämiä on muovilla enintään kolmen päivän, ruostumattomalla teräksellä kahden päivän ja pahvilla enintään päivän ajan. Virus ei selviä hyvin pehmeillä kuiduilla, kuten kankaalla. Helmikuuhun 2021 mennessä ei tunnettu ainuttakaan tapausta, jossa virus olisi tarttunut elintarvikepakkauksista.[21]

Oireeton leviäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.[19]

Tartunta turkiseläimiltä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: COVID-19 eläimillä

Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet SARS-CoV-2 tartunnan turkistarhan eläimiltä.[26] Lokakuussa 2020 Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783:sta SARS-Cov-2-tartunnasta on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.[27] Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen.[28] Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.[29]

Todennäköisyys saada tauti lemmikiltä on hyvin alhainen. Lemmikit voivat kuitenkin itse sairastua covid-19-tautiin ihmiseltä saadusta tartunnasta.[30]

Pois suljetut tartuntatavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan tauti ei tartu äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tarttuu hyvin harvoin.[31]

Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[32] Nykytietämyksen mukaan virus ei leviä ihmisestä toiseen hyttysten tai punkkien välityksellä.[18]

Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.[23] Vesilaitoksilla suoritettavat hanaveden käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.[33]

Oireet ja seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virusinfektion oireet.

Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.[3] Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.[34] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.[10]

Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.[3]

Eräässä tutkimuksessa, jonka ikäjakauma oli 46–67 vuotta, virus poistui kehosta keskimäärin 22 päivässä. Kuume kesti noin 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja tehohoidossa potilaat olivat keskimäärin 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[6]

Alkuvaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Covid-19:n oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusperäisen infektion oireita. Yleisiä oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä esiintyy myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voida tietää onko tauti covid-19, vai joku muu infektio.[35]

Taudin aikana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oireiden yleisyys taudin aikana[3]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihas- tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

Oireiden vakavuus vaihtelee oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[3] Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 prosentilla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[36] Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.[37]

Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[38] Se on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[39]

On olemassa vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että koronatauti aiheuttaa joillekin potilaille neurologisia ja psykiatrisia ongelmia kuten aivosumua, maku- ja hajuaistin menetystä, masennusta tai psykoottisuutta.[40] Hajuaistin heikkeneminen saattaa johtua COVID-19-viruksen kilpirauhasta tai hajukäämiä[41] vahingoittavasta vaikutuksesta.[42] Koronan seuraukset ilmenevät yleisesti lyhytaikaisen dementian kaltaisina oireina, kuten muistin heikkenemisenä ja luku- ja kirjoitusvaikeuksina.[43]

Pitkäaikaiset tai pysyvät seuraukset (long covid -tauti)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: COVID-19:n pitkäaikaiset ja pysyvät vaikutukset

Osa COVID-19-virukselle altistuneista[44] sairastuu pitkäaikaiseen koronatautiin, joka aiheuttaa pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Näitä kutsutaan myös englanninkielisellä nimityksellä long covid, jonka diagnoosikoodi on U09.9.

Vakavana sairastettu koronatauti lisää pitkäkestoisen koronataudin riskiä.[45] Jälkioireet ovat erityisen yleisiä nuorilla ja keski-ikäisillä.[46]

Yleisimpiä pitkäkestoisia tai jälkioireita ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi tai oksentelu, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus.[47]

Saksassa on havaittu myös pitkittyneen taudin seurauksena ilmenneitä aivosumuksi kutsuttuja neurologisia ongelmia, kuten keskittymis- ja muistivaikeuksi[48][49]. Vuonna 2023 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että verihyytymistä kertovat biomarkkerit saattavat selittää sairaalaan joutuneiden koronapotilaiden ajattelu- ja työkykyä heikentävät neurologiset oireet, jotka saattoivat jatkua vielä vuodenkin kuluttua sairastumisesta. Etenkin näiden biomarkkereiden suuri määrä suhteessa tulehduksesta kertovaan CRP-arvoon lisäsi riskiä kärsiä sekä itse havaitusta että mittauksissa todetusta ajattelukyvyn heikkenemisestä. Vain osa long covid -potilaista kärsi sekä aivosumusta että väsymyksestä ja hengästymisestä[50]. Koronatauti saattaa aiheuttaa myös vaurioita aivoihin sekä aivokudoksen tuhoutumista etenkin muistiin liittyvillä aivotoimintojen alueilla[49].

COVID-19 saattaa myös aiheuttaa sydämen vaurioita sydämeen ja sydänlihaksen arpeutumista, mikä voi johtaa siihen, että terve ihminen sairastuu sydänsairauteen[51].

COVID-19 on myös epäilty voivan aiheuttaa miehillä hedelmällisyyden laskua. Tauti voi heikentää sperman laatua ja alentaa lisääntymiskykyä.[52]

Suomalaisista koronapotilaista 15 000 oli saanut pitkäaikaisen koronan diagnoosin syksyyn 2022 mennessä[53] esimerkiksi sitkeästä yskästä. Useimmat heistä olivat saaneet diagnoosin kuitenkin jo alle kahden kuukauden kuluttua koronan sairastamisesta, jolloin WHO:n pitkän koronan määritelmä ei vielä täyttynyt. Pitkästä koronasta oli maksettu sairauspäivärahaa 1 300 henkilölle.[54]

Vain 1,3 prosenttia yksityistalouksien briteistä, jotka uskoivat sairastaneensa koronan, kertoi sairastavansa pitkittynyttä koronaa.[55] Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että verrokeilla esiintyi long covidiin yhdistettyjä oireita siinä missä covidin sairastaneillakin, paitsi haju- ja makuaistien huononeminen, jota ei esiintynyt verrokeilla.[56]

Riskiryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Covid-19:n riskit verrattuna 5–17-vuotiaisiin[57]
Ikäryhmä

(vuotta)

Riski joutua sairaalaan Riski kuolla
18–29 7-kertainen 15-kertainen
30–39 10-kertainen 45-kertainen
40–49 15-kertainen 130-kertainen
50–64 20-kertainen 400-kertainen
65–74 35-kertainen 1100-kertainen
75–84 55-kertainen 2800-kertainen
yli 85 80-kertainen 7900-kertainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla covid-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[58]

Iäkkäät ihmiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riski sairastua covid-19:n vakavaan muotoon kasvaa iän kasvaessa. Noin 80 % covid-19-tautiin kuolleista oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia.[57] Vakavampi muoto iäkkäillä tarkoittaa tehohoitoa, hengityskoneen tarvetta tai kuolemaa.[59] Hoitolaitoksissa olevat ovat erityisen suuressa vaarassa, sillä heillä on yleensä sekä korkea ikä että vaikeita sairauksia.[60]

Covid-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille.[58] Suurimmassa vaarassa ovat yli 85-vuotiaat.[57] Suomessa maaliskuussa 2021 taudin tartunnat olivat enää vähäisiä yli 80-vuotiailla, sillä useimmat heistä olivat saaneet rokotteen ja välttäneet sosiaalista kanssakäymistä.[20]

Eräät sairaudet, hoidot ja lääkitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 julkaistussa brittiläistutkimuksessa havaittiin, että koronaan sairastuneet suoriutuivat jo ennen sairastumistaan verrokkeja huonommin älykkyyttä mittaavista testeistä ja että heillä esiintyi jo ennen sairastumistaan verrokkeja enemmän aivoaineen katoa, joka paikantui kuitenkin eri osiin aivoja kuin koronan aiheuttama kato[16].

Ainakin seuraavat taudit ja terveydentilat lisäävät riskiä sairastua koronataudin vakavaan muotoon:

Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.[58]

Vuonna 2022 koronavirus tarjosi tiedeyhteisölle vielä uuden yllätyksen: Sairastettu koronavirusinfektio näyttää vielä laajojen mutta vertaisarviomattomien tutkimusten mukaan olevan jopa riskitekijä uuden koronavirusinfektion vakavuutta suurentavana tekijänä. Syitä tähän vasta aprikoidaan.[65]

Elinsiirron tai kantasolusiirron saaneet henkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinsiirtoa odottavat ja henkilöt, joille elinsiirto on tehty puolen vuoden sisällä kuuluvat riskiryhmään. Myös kaikki hylkimisenestolääkitystä käyttävät, joille on tehty kantasolusiirto milloin tahansa, kuuluvat riskiryhmään.[61]

Elinsiirron tai luuydinsiirron saaneilla on riski saada covid-19-tauti vakavassa muodossa.[62] Hylkimisenestolääkitystä käyttävien riski saada tauti vakavassa muodossa on moninkertainen.[61]

Ylipainoiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipainoisilla on muita suurempi riski joutua tehohoitoon tai kuolla sairastuessaan covid-19-tautiin.[66] Tutkimuksen mukaan henkilöillä, joiden painoindeksi on yli 30 on melkein kaksinkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna normaalipainoisiin ja lievästi ylipainoisiin. Kun painoindeksi ylittää 35, on tehohoitoon joutumisen todennäköisyys 3,6 kertaa suurempi.[67] Kuolleisuuden todennäköisyys kasvaa 50 % kun painoindeksi on 30 tai enemmän.[68]

Tehohoidon määrää voivat selittää myös sairaudet, kuten diabetes ja sydän- ja verisuonitauti, joita ylipainoisilla monesti on. Ylipainoisilla on monesti taipumusta saada keuhkokuumeesta johtuvaa hengitysvajausta, joka johtaa tehohoitoon.[66] Covid-19-tautiin uudelleen sairastuminen on ylipainoisilla myös normaalipainoisia paljon todennäköisempää.[69]

Kansallista tehohoitoa koordinoivan toimiston mukaan vuoden 2021 tammikuuhun mennessä taudin takia tehohoitoon joutuneista suomalaisista 84 % oli ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoisia henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 30, oli 48 % tuolloin tehohoidossa olevista.[66] Myös Yhdysvalloissa ja Ranskassa covid-19:n vuoksi tehohoitoon joutuneista suuri osa on ollut ylipainoisia.[70]

Raskaana olevat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaana olevilla on kohonnut riski sairastaa tauti vakavammassa muodossa, erityisesti niissä tilanteissa jos raskaana olevalla on perussairaus tai korkea ikä.[71] Maaliskuussa 2020 tehdyissä tutkimuksissa covid-19 sairastaminen raskauden aikana ei eronnut sen sairastamisesta ei-raskaana.[72] Tauti ei vaikuta lisäävän keskenmenojen tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiä.[31]

Tupakoijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset ja entiset tupakoijat ovat muita suuremmassa riskissä saada taudin vakavampi muoto ja komplikaatioita.[62][73] Päivittäinen tupakointi ja sähkötupakointi saattavat lisätä oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa.[58] Tupakointi itsessään heikentää elimistön immuunipuolustusta, mikä altistaa vakavammille oireille. Tupakoijilla on keuhkoissa muita korkeampi ACE2-reseptoripitoisuus ja virus tarttuu soluihin ACE2-reseptorien kautta. Lisäksi tupakoidessa kosketetaan sormilla kasvoihin, mikä lisää tartuntariskiä.[74] Tupakointi myös kasvattaa riskiä kuolla covid-19-tautiin.[75]

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua COVID-19-tautiin sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[76]

Tupakoitsijat ja nuuskaa käyttävät ovat tutkimusten mukaan ottaneet muita harvemmin koronarokotteen Suomessa. He jättivät myös muita useammin ottamatta kolmannen koronarokotteen.[73][77]

Tartunnan ehkäiseminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairastuneiden eristäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairastuneiden ihmisten hoitoon kuuluu yleensä heidän eristäminen muista karanteenilla. Tämän tarkoitus on estää tautia tarttumasta muihin.[78]

Kotona pysytteleminen ja turvavälit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotona pysyttely pienentää tartunnan saamisen riskiä.[79] SARS-CoV-2 voi tarttua lähikontaktissa helposti esimerkiksi henkilön puhuessa. Turvavälit ovat tapa estää tartuntoja.[80]

Hygienia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[81]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[82] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska saippua liuottaa viruksen rasvakuoren.[83][84]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[85]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

THL kehottaa välttämään samojen pyyhkeiden käyttämistä.[86] Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[85]

Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[87] Puhdistukseen soveltuu parhaiten heikosti emäksinen yleispesuaine. Usein kosketettujen pintojen, kuten ovenkahvojen, käsinojien, pöytien, valonkatkaisijoiden ja vesihanojen puhdistaminen on erityisen olennaista.[86]

THL suosittelee vaihtamaan ilmansuodattimet säännöllisesti ja huoltamaan ilmanvaihtolaitteita ohjeiden mukaisesti.[22] Mekaaninen ilmanpuhdistuslaite soveltuu parhaiten viruksen vähentämiseen, koska siinä ei synny haitallisia epäpuhtauksia tai otsonia ilmaan. Ionisaattori ei sovellu ilman puhdistamiseen, koska se tekee viruksista varautuneita ja saa ne kiinnittymään pinnoille. Otsonointi ei niin ikään sovellu.[86]

Kasvomaski ja suojavarusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvomaskia tulee käyttää, kun ei voi pitää turvaväliä toiseen ihmiseen.[88] Hengityssuojain pienentää muiden tartuttamisen riskiä. Maskia suositellaan käytettäväksi toisten henkilöiden lähellä ollessa.[89] Kasvomaski hidastaa taudin leviämistä.[88] Maskin käyttö estää 50 prosentilla taudin tartuttamista muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Maski toimii tehokkaimmin, kun se on tiukasti kasvoilla, eikä maskin ja ihon välissä ole aukkoja. Kaikki kasvomaskit vähentävät taudin saamisen ja tartuttamisen riskiä, mutta suojan erot ovat merkittäviä eri maskityyppien välillä.[90]

Suojien teho ja hyöty heikoimmasta parhaimpaan:

  • Visiiriä ei suositella suojakeinoksi, sillä sen suojauksen hyödyistä ei ole tarkkaa tietoa.[88]
  • Hengityssuojaimet, joissa on ulostuloventtiili tekevät käyttäjälleen hengittämisestä helpompaa, mutta levittävät virusta uloshengitysilmassa muille.[88]
  • Kangasmaskit pyrkivät vangitsemaan henkilön tuottamat pisarat kankaan kuituihin. Ne myös estävät hengittämästä muiden käyttäjien pisaroita. Kangasmaskin teho on paras, kun kangas on tiheästi punottua ja kerroksia on useita.[88] Kangasmaski antaa parhaimmillaan 20–40 prosentin suojan käyttäjälle.[90]
  • Kirurginen kertakäyttömaski estää pisaratartuntojen saamista ja suodattaa suurempia hiukkasia ilmasta. Kirurgiset maskit on tarkoitettu estämään pisaroiden ja roiskeiden kosketusta henkilöön.[88] Kirurgiset maskit eivät estä käyttäjää saamasta tartuntaa.[91] Ne kuitenkin vähentävät tartunnan saamisen riskiä vähintään 16 prosentilla,[92][93] tai parhaimmassa tapauksessa jopa 50 prosentilla.[90]
  • N95, FFP2 ja FFP3 -hengityssuojaimet suojaavat kirurgista maskia paremmin, sillä ne suodattavat hengitysilmasta sekä pisaroita että pieniä pisaroita eli aerosoleja.[88] N95- ja FFP2 -maskit eivät anna täydellistä suojaa tartuntaa vastaan, mutta suojaavat tartunnalta 80–90 prosentin todennäköisyydellä.[90] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että FFP2 ja FFP3 -hengityssuojaimet suojasivat terveydenhuollon työntekijöitä taudilta, eivätkä näitä suojaimia käyttäneet saaneet ainuttakaan tartuntaa.[94] Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta.[91]

Suomen hallitus suositteli käyttämään kasvomaskia yleisessä joukkoliikenteessä, koronatestiin matkustaessa sekä Suomeen saavuttaessa ja karanteenissa ollessa.[95] Maailman terveysjärjestö suositteli lääketieteellisen maskin käyttöä riskiryhmille.[88] THL suositteli hengityssuojaimen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19-tautia potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[87]

Terveydenhuoltohenkilökunnan tulee käyttää hengityssuojaimen lisäksi myös vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[91]

Rokote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Rokote estää taudin vakavia vaikutuksia ja estää myös taudin leviämistä.[96] Rokotteen saaneilla esiintyy tutkimusten mukaan vähemmän oireita[97].

Ensimmäinen rokotekerta antaa kahta rokotusta huomattavasti alhaisemman suojan.[98] Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokote estää taudin myös iäkkäillä yli 95 prosentissa tapauksista.[99] Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.[100] Rokotettu saa jonkin verran suojaa tautia vastaan jo 12 päivää ensimmäisen rokotusannoksen jälkeen.[101] Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille.[102]

Riskiryhmille ja ikääntyneille tehosterokote tulisi antaa aina 3-6 kuukauden välein.[103]

Helmikuussa 2021 Suomessa annettiin Moderna- ja Comirnaty-rokotteita yli 70-vuotiaille sekä 16–17-vuotiaille, joilla on vakava sairaus. Muille annettiin AstraZenacan valmistamaa rokotetta.[104] Ensimmäiset rokotteet tulivat useissa länsimaissa saataville joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä. Laajemmin väestöä rokotettiin Euroopassa vuoden 2021 aikana.[105] Marraskuun lopussa 2021 Suomessa oli rokotettu yhteen kertaan noin 77 % ja kahteen kertaan noin 72 % koko väestöstä.[106]

Covid-19:n sairasteneiden pitkäkestoiset oireet vähenevät osalla rokotteen saamisen jälkeen.[107]

Ihmisen lisäksi SARS-CoV-2-rokotteita on myös kehitelty eläimille, erityisesti minkeille.[108]

D-vitamiini tietyillä riskiryhmillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisissä tutkimuksissa D-vitamiinista ei ole havaittu hyötyä taudin ehkäisyssä tai hoidossa.[109] Väitteet D-vitamiinin hyödyistä ovat perustuneet tutkimukseen, joka paljastui huijaukseksi.[110] On kuitenkin mahdollista, että D-vitamiinin puutostila altistaa taudin vakavammalle muodolle.[111] D-vitamiinin puutoksesta yleisesti kärsivät ryhmät, kuten vanhukset ja tummaihoiset, ovat saaneet taudin muita useammin.[112]

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri suosittelee yli 70-vuotiaita, ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia ja tummaihoisia käyttämään tavallista suurempaa 20 mikrogramman D-vitamiiniannosta vuorokaudessa. Ylipainoisille, joiden painoindeksi on yli 30, suositellaan 50 mikrogramman vuorokausiannosta, sillä D-vitamiinin tarve on heillä suurempi. Vastaavankaltaisia suosituksia on annettu myös muualla maailmassa.[113]

Diagnosointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: COVID-19-näytteenotto

Covid-19-näytteenossa pyrkimyksenä on ottaa näytteitä SARS-CoV-2-infektioon mahdollisesti sairastuneilta infektion toteamiseksi.

Pitkittynyt koronatauti jaetaan viiteen eri vaikeusasteeseen. Toisessa vaikeusasteessa esiintyy jokapäiväisiä mutta lieviä toimintakyvyn rajoituksia, kolmannessa kohtalaisia ja viidennessä niin vaikeita, että potilas on päivittäisen avun tarpeessa, koska ei kykene enää huolehtimaan itsestään. Potilaiden diagnosoinnin avuksi on kehitetty Post-COVID-19 Functional Status scale -lomake.[114]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koronatesti otetaan yleisimmin tikulla nielusta nenän kautta.

Koronan oireet yleensä lievenevät ajan mittaan.[107]

Virallinen ohjeistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[87] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[10]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[115]

  • Jos epäilet COVID-19-tautia, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa COVID-19-testiin.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.
  • Jos sinulla on varmistettu COVID-19, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on oireita vielä 14. päivänä tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Vältä lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
  • Kotihoidossa seuraa COVID-19-taudin THL:n kotihoidon ohjeita.[116]

Lääkehoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin oireita voidaan lieventää lääkehoidolla.[117] Lääkkeitä voidaan annostella sekä pillereinä ja suonensisäisesti.[118] Maailman terveysjärjestö on antanut vahvan suosituksen taudin hoidossa useille lääkkeille, kuten systeemisille kortikosteroideille ja hydroksiklorokiinille.[119]

Kaikki suun kautta annettavat lääkkeet on tarkoitettu Suomessa niille, joilla on riski sairastua vakavaan tautiin.[118] Niitä annetaan vain vakavimmissa tapauksissa erittäin rajatulle joukolle, kuten iäkkäille ja immuunipuutteisille vuonna 2022.[120]

Kesällä 2022 EU:ssa oli hyväksytty käyttöön kahdeksan lääkettä taudin hoitoon ja ehkäisyyn, joista kuusi on kehitelty erityisesti COVID-19 varten.[120] Paxlovid on ensimmäinen Euroopassa myyntiluvan saanut COVID-19-lääke.[121] Sen vaikuttavia aineita ovat nirmatrelviiri (pakkauksessa lukee PF-07321332[122]) ja ritonaviiri. Lääke hidastaa SARS-CoV-2-viruksen monistumista. Lääke annetaan kahtena erillisenä pillerinä.[123] Hoito kestää viisi päivää. Se tulisi aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, kuitenkin viimeistään viiden päivän kuluessa oireiden alkamisesta.[121] Lääkettä annetaan Suomessa vain immuunipuutteisille potilaille, kuten syöpää sairastaville[124] ja elinsiirtopotilaille.[122] Vuonna 2022 Maailman terveysjärjestö suositti lääkettä potilaille, jotka ovat suurimmassa riskissä joutua sairaalahoitoon.[119] Paxlovidilla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.[123] Se ei sovellu muun muassa raskaana oleville, imettäville ja niille, joilla on maksan tai munuaisten vajaatoimintaa.[122]

Remdesiviiri vähentää kuolleisuutta tautiin, jos hoito aloitetaan varhain. Hoito vähensi kuolleisuutta 15 % niillä potilailla, jotka saivat lisähappea, mutta eivät olleet hengityskoneessa. Se voi myös lyhentää sairaalahoidon pituutta ja estää sairaalahoitoon joutumista kotihoidossa annettuna.[125] Remdesiviiri on ollut joissain Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa sallittu lääke kesästä 2020 lähtien. Alkujaan lääke oli käytössä vain hätätapauksissa. Maailman terveysjärjestön mukaan lääkkeen tehosta ei ole varmaa näyttöä.[126] Se kuitenkin antaa varauksellisen suosituksen lääkkeen käytölle vakavimmissa tautitapauksissa.[119] Lääke ei sovellu raskaanaoleville ja imettäville.[127]

Taudin hoitoon on myös suositeltu deksametasonilääkitystä vakavissa tapauksissa sairaalahoidossa. Sen on todettu tutkimuksissa vähentävän kuolleisuutta 41 prosentista 29 prosenttiin, silloin kun sairastunut oli hengityskoneessa. Lääke vähentää myös jonkin verran lisähappea saavien kuolleisuutta.[128] Lääke rajoittaa kehon oman immuunipuolustusjärjestelmän ylireagointia.[129]

MSD:n kehittämää Lagevrio-lääkettä (molnuvirapiiri) käytettäessä ei ole tarvetta tehdä yhteisvaikutusselvitystä muiden lääkkeiden kanssa.[118] Lagevriosta on pyydetty lisäselvityksiä.[120] Lääkettä on vasta testattu kohtuullisen nuorten ja voimakkaasti ylipainoisten kanssa. Se on ollut käytössä 23 maassa joulukuusta 2021 lähtien.[118]

Myös muiden lääkkeiden mahdollisuutta sairauden hoitoon on tutkittu. HIV-lääkkeistä COVID-19:n hoidossa ei nykyisen tiedon mukaan ole hyötyä.[130] Myös ivermektiiniä on pidetty mahdollisena lääkkeenä, mutta tutkimusten mukaan siitä ei ole hyötyä.[131] Myös interferonia on kokeiltu kortikosteroidien kanssa ja ilman[132][133]. Maailman terveysjärjestö suositti kesällä 2022 olemaan käyttämättä fluvoksamiinia ja kolkisiinia.[119]

Hengityskone, lisähappi ja sairaalahoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakavissa tapauksissa tautia hoidetaan sairaalassa tehohoidossa.

Jotkut taudin saaneet tarvitsevat hengityskonetta tai lisähappea.

Suomessa sairastuneet[35]
Ikä

(vuotta)

Osuus sairastuneista (%)
alle 20 noin 20 %
20–40 noin 40 %
40–70 noin 35 %
yli 70 noin 6 %

Muut hoidot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein potilasta auttaa jo se, että ammattilainen käy asiaa läpi hänen kanssaan. Hoitotiimissä on lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä.[107]

Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen laitos on julkaissut nettisivullaan nenähengitykseen pohjautuvan kuntoutusohjelman COVID-19:n sairastaneille potilaille. Kuntoutusohjelma pyrkii lisäämään keuhkojen hapenottokapasiteettia syvähengityksen harjoitteiden kautta. Syvähengitys myös voi vähentää tautiin liittyvää ahdistuksen tunnetta.[134]

Jälkioireisiin sopivaa hoitoa tutkitaan toistaiseksi, mutta niitä helpottavat todennäköisesti oireenmukainen hoito, lepo ja liikunnan vähittäinen lisääminen.[135] SARS-CoV-2-rokotteen saaminen saattaa helpottaa jälkioireita.[136] Pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville on avattu Suomessa erillisiä poliklinikoita.[97].

Tartunnat ryhmittäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[137]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0–19 1,6–2,5 0 0
20–44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45–54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55–64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65–74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75–84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Iäkkäät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 prosenttia (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 prosenttia. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 prosenttia.[138]

Aikuiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[137]

Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[137]

Lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: PIMS

Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin. Alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin viisi prosenttia oli oireettomia, 51 prosenttia lieväoireisia ja 39 prosenttia oireiltaan keskisasteisia. Loput noin viisi prosenttia sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 prosenttia tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista seitsemän, 6–15-vuotiaista neljä ja yli 15-vuotiaista kolme prosenttia. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanoottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 prosenttia.[139]

Kuolleisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.[140] Heinä–elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.[141]

Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[142]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[4]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 prosenttia, 40–49-vuotiailla 0,4 prosenttia, 50–59-vuotiailla 1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 3,6 prosenttia, 70–79-vuotiailla 8,0 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 14,8 prosenttia. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5 prosenttia jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3 diabeetikoilla, 6,3 jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0 korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6 prosenttia syöpää potevilla.[4]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0–9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 prosenttia, 70–79-vuotiailla 2,5–8,4 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3 prosenttia. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin, sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[143]

Tartunnan uusiutuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-tautiin voi sairastua uudelleen parantumisen jälkeen. Ei ole tiedossa mikä vaikuttaa uudelleen sairastumisen riskiin, kuinka usein sitä tapahtuu ja levittääkö taudista parantunut tautia uudelleen sairastuttua aikaisemmalla tavoin.[144]

Sairastettu tauti tuottaa kehossa vasta-aineita uutta tartuntaa vastaan jonkin aikaa.[144] Sairastettu tauti antaa noin yhden kuukauden ajaksi suojan tautia vastaan. Rokotteet suojavat uudelleensairastumiselta kahden, kolmen kuukauden ajan.[103] Rokotteet antavat suojaa taudin seurauksia vastaan. Vaikka suoja on korkea, ei kumpikaan tarjoa 100 % suojaa. Suojan teho vaihtelee eri virusmuunnoksista riippuen.[145]

Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien vasta-aineiden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa olla lyhytkestoinen.[146] T-soluvälitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.[147]

Uudelleensairastuminen saattaa lisätä riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla tautiin. Vuosina 2020 ja 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan taudin kahdesti tai useammin sairasteneilla oli kaksinkertainen riski kuolla tautiin. Riski joutua sairaalahoitoon oli kolminkertainen. Uudelleensairastuminen lisää riskiä sairastua sydämen, keuhkojen ja munuaisten sairauksiin, sekä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.[103]

COVID-19 tauti aiheuttaa kohonneen riskin sydän- ja aivoverisuonitauteihin 12 kuukauden ajan sairastumisen jälkeen.[103]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  3. ↑ a b c d e f Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b c The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003 ISSN 0254-6450 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard covid19.who.int. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  6. ↑ a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ New Variants of Coronavirus: What You Should Know hopkinsmedicine.org. Viitattu 4.3.2021.
  9. ↑ Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  10. ↑ a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 15.2.2020.
  11. ↑ Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  12. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  13. ↑ Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen Ilta-Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  14. ↑ STM:n selvitys pitkä­kestoisesta korona­taudista sai kovaa kritiikkiä myös maailmalta – mitä ilmiön yleisyydestä oikeasti tiedetään? Helsingin Sanomat. 13.1.2022.
  15. ↑ Pauliina Happo, Koronavirus vaikuttaa aivosoluihin monia reittejä, Yle.fi, uutiset 28.3.2021, viitattu 28.3.2021
  16. ↑ a b Gwenaëlle Douaud, Soojin Lee, Fidel Alfaro-Almagro, Christoph Arthofer, Chaoyue Wang, Paul McCarthy: SARS-CoV-2 is associated with changes in brain structure in UK Biobank. Nature, 7.3.2022, s. 1–17. doi:10.1038/s41586-022-04569-5 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  17. ↑ Statement on the fifteenth meeting of the IHR (2005) Emergency Committee on the COVID-19 pandemic www.who.int. Viitattu 3.10.2023. (englanniksi)
  18. ↑ a b c CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanti)
  19. ↑ a b c d e Transmission of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. 16.7.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  20. ↑ a b Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartuntojen määrä kasvaa vauhdilla Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2021.
  21. ↑ a b c d e Coronavirus (COVID-19): Frequently Asked Questions www.hopkinsmedicine.org. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  22. ↑ a b c d e f g Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 17.7.2020. Viitattu 17.7.2020.
  23. ↑ a b c d Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations who.int. 29.3.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Lukijan mielipide | Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti Helsingin Sanomat. 1.12.2020. Viitattu 1.12.2020.
  25. ↑ 10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa" mtvuutiset.fi. 20.10.2020. Viitattu 1.12.2020.
  26. ↑ Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  27. ↑ Linda Geddes: Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried? The Guardian. 6.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanti)
  28. ↑ Daniel Boffey: Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak The Guardian. 5.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanti)
  29. ↑ Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp: Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms. bioRxiv, 1.9.2020, s. 2020.09.01.277152. doi:10.1101/2020.09.01.277152 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  30. ↑ CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 11.3.2021. (englanti)
  31. ↑ a b Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6 ISSN 1476-5543 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  32. ↑ Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan veripalvelu.fi. 17.3.2020. Arkistoitu 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  33. ↑ Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.7.2020.[vanhentunut linkki]
  34. ↑ W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  35. ↑ a b Kustannus Oy Duodecim: Uusi koronavirus (COVID-19) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.3.2021.
  36. ↑ G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546 doi:10.1136/bmj.m1202 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  37. ↑ Jälleen yksi uusi koronaviruksen oire? mtvuutiset.fi. Viitattu 16.4.2020.
  38. ↑ K Lechowicz et al: COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection. Journal of Clinical Medicine, 2020, 9. vsk, nro 6. PubMed:32575380 doi:10.3390/jcm9061917 Artikkelin verkkoversio.
  39. ↑ D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570 doi:10.1001/jama.2020.1585 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  40. ↑ expert reaction to study looking at changes in brain regions related to smell following COVID-19 | Science Media Centre sciencemediacentre.org. Viitattu 23.4.2022. (englanti)
  41. ↑ Covid-19 on myös merkittävä aivosairaus www.utu.fi. Viitattu 12.12.2022.
  42. ↑ Hypothyroidism is associated with prolonged COVID-19- induced anosmia: a case– control study, https://jnnp.bmj.com/content/jnnp/92/8/911.full.pdf
  43. ↑ Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin verkkouutiset.fi. 3.2.2021. Viitattu 4.3.2021.
  44. ↑ Long covid vei 39-vuotiaalta lähihoitajalta työkyvyn ja ajoi hänet pitkään taisteluun vakuutusyhtiön kanssa rahasta – ”Erittäin epäreilua” Yle Uutiset. 5.12.2022. Viitattu 8.12.2022.
  45. ↑ HUS: Neljä kymmenestä teho-osastolla hoidetuista koronapotilaista ei ollut palannut työhön tai harrastukseen kolme kuukautta kotiutumisen jälkeen Yle Uutiset. 11.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  46. ↑ Koronavirus | Helsinkiin avattiin kesäkuussa poliklinikka pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville – ruuhkilta on vältytty, hoidossa ollut joitakin kymmeniä potilaita Helsingin Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 8.8.2021.
  47. ↑ S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  48. ↑ Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin verkkouutiset.fi. 3.2.2021. Viitattu 4.3.2021.
  49. ↑ a b Gwenaëlle Douaud, Soojin Lee, Fidel Alfaro-Almagro, Christoph Arthofer, Chaoyue Wang, Paul McCarthy: SARS-CoV-2 is associated with changes in brain structure in UK Biobank. Nature, 7.3.2022, s. 1–17. doi:10.1038/s41586-022-04569-5 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  50. ↑ Maxime Taquet, Zuzanna Skorniewska, Adam Hampshire, James D. Chalmers, Ling-Pei Ho, Alex Horsley, Michael Marks, Krisnah Poinasamy, Betty Raman, Olivia C. Leavy, Matthew Richardson, Omer Elneima, Hamish J. C. McAuley, Aarti Shikotra, Amisha Singapuri, Marco Sereno, Ruth M. Saunders, Victoria C. Harris, Linzy Houchen-Wolloff, Neil J. Greening, Parisa Mansoori, Ewen M. Harrison, Annemarie B. Docherty, Nazir I. Lone, Jennifer Quint, Naveed Sattar, Christopher E. Brightling, Louise V. Wain, Rachael E. Evans, John R. Geddes, Paul J. Harrison: Acute blood biomarker profiles predict cognitive deficits 6 and 12 months after COVID-19 hospitalization. Nature Medicine, 31.8.2023, s. 1–11. doi:10.1038/s41591-023-02525-y ISSN 1546-170X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  51. ↑ COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction: Study reveals details of how coronavirus infects heart; models of tissue damage may help develop potential therapies ScienceDaily. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  52. ↑ Niemi, Veikka: Tutkijat varoittavat: Koronavirustartunta saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä – Tutkimukset antavat tästä heikkoja vihjeitä Tekniikanmaailma.fi. Viitattu 6.2.2021.
  53. ↑ Erpo Pakkala: Toiminnallisen häiriön leima haittaa long covidin ja ME-taudin hoitoa Mediuutiset. Viitattu 20.9.2022.
  54. ↑ Pitkästä koronasta on turha mennä paniikkiin Helsingin Sanomat. 5.12.2022.
  55. ↑ Korona, joka ei katoa Helsingin Sanomat. 7.7.2022.
  56. ↑ Hannah E. Davis, Gina S. Assaf et al.: Characterizing long COVID in an international cohort: 7 months of symptoms and their impact. EClinicalMedicine, 15.7.2021, 38. vsk. The Lancet. doi:10.1016/j.eclinm.2021.101019 Artikkelin verkkoversio.
  57. ↑ a b c CDC: COVID-19 and Your Health - Older Adults Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanti)
  58. ↑ a b c d e f g h i Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 20.4.2020. Viitattu 24.4.2020.
  59. ↑ COVID-19 Guidance for Older Adults www.cdc.gov. 17.3.2021. Viitattu 17.3.2021. (englanti)
  60. ↑ COVID-19: Who's at higher risk of serious symptoms? Mayo Clinic. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  61. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Riskiryhmien koronarokotusten järjestys - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 5.2.2021. Viitattu 23.4.2021.
  62. ↑ a b c d e f g CDC: COVID-19 and Your Health - People with Certain Medical Conditions Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 10.3.2021. (englanti)
  63. ↑ CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 22.4.2021.
  64. ↑ People With Schizophrenia at Risk for COVID-19 Hospitalization Psychiatry Advisor. 11.3.2021. Viitattu 23.4.2021. (englanti)
  65. ↑ Seppänen, Anne: Koronaa ei kannata sairastaa uudestaan (verkkoversio) Lääkärilehti. 5.9.2022. Helsinki: Lääkäriliitto. Viitattu 8.1.2024.
  66. ↑ a b c Koronavirus | Koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneista potilaista löytyi yhdistävä tekijä – asiantuntija kertoo, miksi virus on lihaville erityisen vaarallinen Helsingin Sanomat. 9.3.2021. Viitattu 9.3.2021.
  67. ↑ Jennifer Lighter, Michael Phillips, Sarah Hochman, Stephanie Sterling, Diane Johnson, Fritz Francois: Obesity in Patients Younger Than 60 Years Is a Risk Factor for COVID-19 Hospital Admission. Clinical Infectious Diseases: An Official Publication of the Infectious Diseases Society of America, 07 28, 2020, nro 15, s. 896–897. PubMed:32271368 doi:10.1093/cid/ciaa415 ISSN 1537-6591 Artikkelin verkkoversio.
  68. ↑ Linda Geddes Science correspondent: Pfizer vaccine may be less effective in people with obesity, says study The Guardian. 28.2.2021. Viitattu 9.3.2021. (englanti)
  69. ↑ Rokotukset | Lihavuus näyttää vähentävän koronarokotteen tehoa – ”Pitoisuudet ovat pienemmät mutta riittävän korkeat”, arvioi asiantuntija Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 9.3.2021.
  70. ↑ Tutkimukset | Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat: Lihavilla koronaviruspotilailla selvästi kasvanut riski joutua tehohoitoon Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 9.3.2021.
  71. ↑ CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanti)
  72. ↑ Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6 ISSN 1476-5543 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  73. ↑ a b Tupakoivat ottivat koronarokotteen muita harvemmin Lääkärilehti.fi. 12.1.2024. Viitattu 19.1.2024.
  74. ↑ Coronavirus and Smoking WebMD. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  75. ↑ Smoking and COVID-19 www.who.int. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  76. ↑ Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  77. ↑ Tupakoivat ottivat muita harvemmin koronarokotteen - THL thl.fi. 12.1.2024. Viitattu 19.1.2024.
  78. ↑ Corona coronavirus.illinois.gov. Viitattu 9.3.2021.
  79. ↑ Pysy kotona -kampanja muistuttaa nuoria pysymään kotona koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Pornaisten kunta. Arkistoitu 20.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  80. ↑ Juha-Pekka Tikka: Suositus käsidesistä nojaa vanhaan tietoon, mutta Suomi ei muuta linjaa verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  81. ↑ Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  82. ↑ Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  83. ↑ Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  84. ↑ Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi, syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta-Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  85. ↑ a b Käsienpesu ja yskiminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 7.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  86. ↑ a b c Koronavirus ja sisäilman turvallisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 21.7.2022. Viitattu 21.7.2022.
  87. ↑ a b c Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.[vanhentunut linkki]
  88. ↑ a b c d e f g h Can face masks protect against coronavirus? Mayo Clinic. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  89. ↑ Miksi Suomessa ei suositella kasvomaskien käyttöä kaikille? Helsingin Sanomat. 2.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  90. ↑ a b c d Hiroshi Ueki, Yuri Furusawa, Kiyoko Iwatsuki-Horimoto, Masaki Imai, Hiroki Kabata, Hidekazu Nishimura: Effectiveness of Face Masks in Preventing Airborne Transmission of SARS-CoV-2. mSphere, 21.10.2020, nro 5. PubMed:33087517 doi:10.1128/mSphere.00637-20 ISSN 2379-5042 Artikkelin verkkoversio.
  91. ↑ a b c Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  92. ↑ Brenda Goodman, MA: How Much Does Wearing a Mask Protect You? WebMD. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  93. ↑ Henning Bundgaard, Johan Skov Bundgaard, Daniel Emil Tadeusz Raaschou-Pedersen, Christian von Buchwald, Tobias Todsen, Jakob Boesgaard Norsk: Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers. Annals of Internal Medicine, 18.11.2020, nro 3, s. 335–343. PubMed:33205991 doi:10.7326/M20-6817 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio.
  94. ↑ Koronavirus | Tutkimus: Kirurgista maskia käyttäneet hoitajat saivat tartuntoja, tehomaskilla varustautuneet säästyivät Helsingin Sanomat. 14.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  95. ↑ Koronavirus COVID-19 www.infofinland.fi. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 17.3.2021.
  96. ↑ Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  97. ↑ a b Koronavirus | Helsinkiin avattiin kesäkuussa poliklinikka pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville – ruuhkilta on vältytty, hoidossa ollut joitakin kymmeniä potilaita Helsingin Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 8.8.2021.
  98. ↑ Tulokset rokotusten ”koelaboratoriosta” Israelista: yksi rokotuskerta antaa odotettua huonomman suojan iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2021.
  99. ↑ Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  100. ↑ Elisabeth Mahase: Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate. BMJ, 9.11.2020, nro 371. PubMed:33168562 doi:10.1136/bmj.m4347 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  101. ↑ Elisabeth Mahase: Covid-19: Pfizer vaccine efficacy was 52% after first dose and 95% after second dose, paper shows. BMJ, 11.12.2020, nro 371. PubMed:33310706 doi:10.1136/bmj.m4826 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  102. ↑ Noah Weiland, Carl Zimmer: Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose The New York Times. 8.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanti)
  103. ↑ a b c d Koronaa ei kannata sairastaa uudestaan Lääkärilehti.fi. 5.9.2022. Viitattu 19.1.2024.
  104. ↑ Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.3.2021.
  105. ↑ Summanen, Kasperi: Rokote pian Suomessa? Verkkouutiset. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  106. ↑ Hannah Ritchie, Edouard Mathieu, Lucas Rodés-Guirao, Cameron Appel, Charlie Giattino, Esteban Ortiz-Ospina: Coronavirus Pandemic (COVID-19). Our World in Data, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio.
  107. ↑ a b c Taudin pitkä häntä (37/2021, sivu 37) Suomen Kuvalehti. 16.9.2021.
  108. ↑ Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021: Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines livescience.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  109. ↑ Vitamin D: The truth about an alleged Covid ‘cover-up’ BBC News. 4.4.2021. Viitattu 30.5.2021. (englanti)
  110. ↑ Joshua Henrina, Michael Anthonius Lim, Raymond Pranata: COVID-19 and misinformation: how an infodemic fuelled the prominence of vitamin D. British Journal of Nutrition, 2021/02, nro 3, s. 359–360. doi:10.1017/S0007114520002950 ISSN 0007-1145 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  111. ↑ Centre for Guidelines Methods and Economics Team (UK): Evidence reviews for the use of vitamin D supplementation as prevention and treatment of COVID-19: Vitamin D for COVID-19: Evidence review A. London: National Institute for Health and Care Excellence (UK), 2020. ISBN 978-1-4731-3942-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 10.3.2021).
  112. ↑ The Lancet Diabetes & Endocrinology: Vitamin D and COVID-19: why the controversy?. The Lancet Diabetes & Endocrinology, 1.2.2021, nro 2, s. 53. PubMed:33444566 doi:10.1016/S2213-8587(21)00003-6 ISSN 2213-8587 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  113. ↑ HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana HUS. Viitattu 9.2.2021.
  114. ↑ The Post-COVID-19 Functional Status scale: a tool to measure functional status over time after COVID-19. https://erj.ersjournals.com/content/erj/56/1/2001494.full.pdf
  115. ↑ Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 17.3.2020. Viitattu 17.3.2020.
  116. ↑ Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  117. ↑ Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  118. ↑ a b c d Ulkomaiden käyttökokemuksia koronapillereistä odotetaan kovasti – suomalaislääkäri: koko kansan lääkettä näistä ei tule Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 1.7.2022.
  119. ↑ a b c d Therapeutics and COVID-19: living guideline www.who.int. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  120. ↑ a b c STM: ensimmäiset koronalääkkeet Suomeen mahdollisesti jo heinäkuussa Yle Uutiset. 11.6.2022. Viitattu 1.7.2022.
  121. ↑ a b Paxlovid-koronaviruslääkkeen käyttö alkaa HUSissa | HUS www.sttinfo.fi. Viitattu 1.7.2022.
  122. ↑ a b c Paxlovid-koronaviruslääke HUS. Viitattu 1.7.2022.
  123. ↑ a b Euroopan lääkevirasto: COVID-19: EMA recommends conditional marketing authorisation for Paxlovid ema.europa.eu. 27.1.2022. Viitattu 1.7.2022.
  124. ↑ Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käyttö alkaa HUSissa Yle Uutiset. 1.7.2022. Viitattu 1.7.2022.
  125. ↑ Suun kautta otettavia koronalääkkeitä ei toiveista huolimatta ole saatu Suomeen – neuvottelut junnaavat tai lisänäyttöä vaaditaan Yle Uutiset. 10.5.2022. Viitattu 1.7.2022.
  126. ↑ Remdesiviiri hyväksyttiin ensimmäiseksi COVID-19-lääkkeeksi Yhdysvalloissa Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  127. ↑ MAGICapp - Making GRADE the Irresistible Choice - Guidelines and Evidence summaries app.magicapp.org. Viitattu 26.9.2022.
  128. ↑ Euroopan lääkevirasto puoltaa deksametasonin käyttöä lisähappea saaville tai hengityslaitehoidossa oleville COVID-19 -potilaille Uutinen. Viitattu 29.4.2021.
  129. ↑ EMA puoltaa deksametasonin käyttöä vaikeissa covid-19-tapauksissa Apteekkari. Viitattu 29.4.2021.
  130. ↑ COVID-19 and HIV | HIV Basics | HIV/AIDS | CDC www.cdc.gov. 20.10.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanti)
  131. ↑ Nykänen, Pekka: Ivermektiinin lupaukset murentuvat Potilaan Lääkärilehti. 6.8.2021. Viitattu 7.8.2021.
  132. ↑ Lehtola, Johanna: Turkulaislääkeyhtiö aloitti keuhkolääkkeen testauksen ihmisillä – Traumakinen uskotaan auttavan koronaviruksen aiheuttamassa keuhkotaudissa Yle Uutiset. 25.8.2021. Viitattu 25.8.2021.
  133. ↑ Suomalaisen Faronin Traumakine osallistuu WHO:n COVID-19-hoidon lääketutkimukseen faron.com. Viitattu 25.8.2021.
  134. ↑ Coronavirus recovery : breathing exercises hopkinsmedicine.org. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  135. ↑ S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  136. ↑ Rhys Blakely, Science Correspondent: Vaccine may ease long Covid suffering thetimes.co.uk. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  137. ↑ a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2 ISSN 0149-2195 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  138. ↑ Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  139. ↑ Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660 doi:10.1542/peds.2020-0702 ISSN 1098-4275 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  140. ↑ WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  141. ↑ Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)
  142. ↑ Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  143. ↑ R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7 ISSN 1473-3099 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  144. ↑ a b CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 31.3.2022. (englanti)
  145. ↑ CDC: Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 31.3.2022. (englanti)
  146. ↑ Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings: Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection. medRxiv, 11.7.2020. doi:10.1101/2020.07.09.20148429 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  147. ↑ Deena Beasley: Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies Reuters. 10.7.2020. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
Tämän lääketieteellistä aihetta käsittelevän artikkelin tarkoitus on tarjota vain yleistä tietoa aihepiiristä. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=COVID-19&oldid=22576371”