As-molliasteikko
As-molliasteikko on Asista alkava mollisävelasteikko. Luonnolliseen as-molliin kuuluvat sävelet As, B, Ces, Des, Es, Fes, Ges ja As. Se on Ces-duurin rinnakaismolli ja sen muunnosduuri on As-duuri. As-mollin subdominanttisointu on des-mollisointu ja luonnollisen mollin dominanttisointu on Es-mollisointu, jossa on as-mollin seitsemäs sävel Ges, joka ei ole varsinainen johtosävel. Johtosävel esiintyy harmonisen mollin mukaisessa dominanttisoinnusa, joka on Es-duurisointu, ja siinä oleva asteikon johtosävel on G, joka saadaan ylentämällä luonnollisen mollin seitsemäs sävel.
Asteikon säveliä käyttäviä sointuja eri sointuasteilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| i | ii° | III | iv | v | VI | VII |
|---|---|---|---|---|---|---|
| A♭m | B♭° | C♭ C♭+ |
D♭m | E♭m E♭ |
F♭ | G♭ G° |
- nelisoinnut
| i | ii° | III+ | iv | V7 | VI | vii°7 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| A♭m(maj7) | B♭m7♭5 | C♭maj7♯5 | D♭m7 | E♭7 | F♭maj7 | G°7 |
As-mollin etumerkintä eri nuottiavaimilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neljällä yleisimmällä avaimella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. As-mollin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin. [1][2]
Tunnettuja klassisia sävellyksiä as-mollissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten Ces-duuri, myös as-molli on yksi harvinaisimpia asteikoita taidemusiikissa. As-mollissa lähtökohtaisesti kaikki seitsemän säveltä on alennettu, mutta johtosävelen saamiseksi Ges:n voi palauttaa G:ksi, jotta johtosävel saadaan puolisävelaskeleen päähän toonikasta, jolloin dominanttisoinnuksi saadaan Es-duuri.
- Ludwig van Beethoven - Pianosonaatti nro 12, 3. osa, surumarssi[3]
- Johannes Brahms - Fuuga uruille as-mollissa
- Giuseppe Concone - Preludi nro. 16 (kirjoitettu myös gis-molliin)[4]
- Charles Valentin Alkan - Preludi nro. 8, opuksesta 31
As-mollin sijasta käytetään monesti sen enharmonista vastinetta, gis-mollia, jossa on viisi ylennystä.
Tunnettua populaarimusiikkia as-mollissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pop-, rock- ja iskelmämusiikissa kitarat viritetään silloin tällöin jenkkivireesen. (E♭-A♭-d♭-g♭-b♭-e♭1) Tällöin a-mollissa soitetut kappaleet voidaan ajatella soivan as-mollissa. Esimerkkejä "as-mollissa" (a-molli + jenkkivire) soitetuista kappaleista ovat muun muassa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://mymusictheory.com/more-music-theory-topics/key-signatures-chart/
- ↑ Gould, Elaine: Behind Bars: The Definitive Guide To Music Notation, s. 91. Lontoo: Faber Music Ltd., 2011. ISBN 978-0571514564
- ↑ http://imslp.org/wiki/Piano_Sonata_No.12,_Op.26_(Beethoven,_Ludwig_van)
- ↑ http://conquest.imslp.info/files/imglnks/usimg/e/e2/IMSLP09618-Concone_-_Op.37_-_24_Preludes.pdf
