Duuri

Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji. Duurisävelmä mielletään iloiseksi sävelmäksi. Duuria vastaava kirkkosävellaji on jooninen. Duurin vastakohta on surumielinen molli.

Rakenne

C-duuri. Duuriasteikossa on kaksi puolisävelaskelta.

Duurissa on seitsemän säveltä, joiden väliset korkeuserot sävelaskelin ilmaistuina ovat 1–1–½–1–1–1–½. Solmisaatiossa niihin viitataan tavuilla do, re, mi, fa, sol (tai so), la ja si (tai ti).

Duurikolmisoinnussa on pohjasävel, suuri terssi ja kvintti. Sellaisen muodostavat esimerkiksi sävelet c, e ja g. Jokaisessa puhtaasti viritetyssä duurikolmisoinnussa sävelten taajuuksien suhteet ovat 4 : 5 : 6. Duuriasteikossa esiintyy kolme duurikolmisointia, joiden pohjasävelinä ovat asteikon ensimmäinen, neljäs ja viides sävel eli toonika, subdominantti ja dominantti (do, fa ja sol). Näissä esiintyvät kaikki asteikon sävelet. Jos ne kaikki viritetään puhtaasti, saadaan duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteiksi ovat 24 : 27 : 30 : 32 : 36 : 40 : 45 : 48, tai supistettuna

1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2

Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön tasaviritysjärjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : ${\sqrt[{12}]{2}}$. Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:

1 : ${\sqrt[{12}]{2}}^{2}$ (≈ 1,1225) : ${\sqrt[{12}]{2}}^{4}$ (≈ 1,2599) : ${\sqrt[{12}]{2}}^{5}$ (≈ 1,3348) : ${\sqrt[{12}]{2}}^{7}$ (≈ 1,4983) : ${\sqrt[{12}]{2}}^{9}$ (≈ 1,6818) : ${\sqrt[{12}]{2}}^{11}$ (≈ 1,8877) : 2. 

Duurisävellajit

Nuottikirjoituksessa kirjoitetaan duurissa etumerkintä viivaston alkuun aina luonnollisen duurin mukaisesti. Harmonisessa ja ylöspäisessä melodisessa duurissa esiintyvät, luonnollisesta duurista poikkeavat sävelet osoitetaan välittömästi nuotin eteen sijoitetulla korotus- tai palautusmerkillä, joka on voimassa seuraavaan tahtiviivaan saakka, ellei sitä jo aikaisemmin kumota toisella etumerkillä.

Eri duurisävellajit etumerkintöineen, niissä esiintyvät sävelet ja niiden rinnakkais­sävellajit ovat seuraavat:

Sävellaji	Etumerkintä	Sävelet		Peruskolmisointu	Rinnakkaismolli
		Luonnollinen duuri	Harmoninen duuri
C-duuri		c d e f g a h c	c d e f g as h c	c e g	a-molli
Ristimerkkiset duurisävellajit
G-duuri		g a h c d e fis g	g a h c d es fis g	g h d	e-molli
D-duuri		d e fis g a h cis d	d e fis g a b cis d	d fis a	h-molli
A-duuri		a h cis d e fis gis a	a h cis d e f gis a	a cis e	fis-molli
E-duuri		e fis gis a h cis dis e	e fis gis a h c dis e	e gis h	cis-molli
H-duuri		h cis dis e fis gis ais h	h cis dis e fis g ais h	h dis fis	gis-molli
Fis-duuri		fis gis ais h cis dis eis fis	fis gis ais h cis d eis fis	fis ais cis	dis-molli
Cis-duuri		cis dis eis fis gis ais his cis	cis dis eis fis gis a his cis	cis eis gis	ais-molli
b-merkkiset duurisävellajit
F-duuri		f g a b c d e f	f g a b c des e f	f a c	d-molli
B-duuri		b c d es f g a b	b c d es f ges a b	b d f	g-molli
Es-duuri		es f g as b c d es	es f g as b ces d es	es g b	c-molli
As-duuri		as b c des es f g as	as b c des es fes g as	as c es	f-molli
Des-duuri		des es f ges as b c des	des es f ges as bes c des	des f as	b-molli
Ges-duuri		ges as b ces des es f ges	ges as b ces des eses f ges	ges b des	es-molli
Ces-duuri		ces des es fes ges as b ces	ces des es fes ges ases b ces	ces es ges	as-molli