Al-Kahf
Al-Kahf (arab. الكهف, suom. Luolan suura) on Koraanin 18. suura. Nöldeken luokituksessa[2] se on ajoitukseltaan "mekkalainen".[3] Suura sisältää 110 jaetta.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suura alkaa jakeilla, joissa viitataan "tähän Kirjaan", kerrotaan sen ydinsanoma ja polemisoidaan niitä vastaan, jotka sanovat Jumalan hankkineen lapsen. Zinetullah Ahsen-Bören suomennoksessa jakeet kuuluvat seuraavasti:[4][5]
- Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka on palvelijalleen ylhäältä lähettänyt tämän Kirjan eikä ole päästänyt siihen minkäänlaista vilppiä.
- Hän on laatinut sen suorasukaiseksi, jotta se varoittaisi heitä Häneltä tulevasta ankarasta rangaistuksesta, mutta myös toisi ilosanoman uskovaisille, jotka harjoittavat hyviä tekoja, että heitä odottaa ihana palkka,
- josta he alati saavat nauttia.
- Se on varoituksena myös niille, jotka sanovat Jumalan hankkineen lapsen.
- Heillä ei ole tietoa enempää kuin heidän esi-isilläänkään. Heidän suustaan tulee arveluttavaa puhetta: heidän sanansa ovat pelkkää valhetta.
Luolan miesten tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakeet 9–28 sisältävät kertomuksen luolan miehistä. Se vastaa kristillistä tarinaa Efeson unikeoista. [3]
Mooseksen tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jakeet 60–82 kertovat Koraanin yleisimmästä hahmosta, joka on Mooses.[3]
Kaksisarvisen tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Aleksanteri Suuri Koraanissa
Jakeet 83–98 sisältävät Kaksisarvisen tarinan, jonka esikuvana on niin sanottu Aleksanterin romaani.[3]
Muita sisältöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jae 23 kuuluu: Äläkä puhu mistään näin: »Totisesti, tämän minä olen tekevä huomenna», lisäämättä: »jos Jumala niin sallii.»[5] Myös arabit, jotka eivät ole muslimeita viljelevät nykyisin puheissaan tätä lausetta inshallah (Jos Jumala suo).[3]
Jakeissa 52–53 kerrotaan putoamisesta tuleen. Islamilaiseen eskatologiaan omaksuttiin zarathustralainen kuvaus sillasta, jonka ylittäminen onnistuu vain Paratiisiin pääseviltä.[3][6]
Profeetta Muhammedia ei mainita Luolan suurassa. Suura sisältää pääosin versioita juutalaisista ja kristillisistä tarinoista.
Historiatieteen näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koraanin varhainen katkelma, Birminghamin käsikirjoitus, joka on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkuun, sisältää Luolan suuran jakeet 17–31.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5
- Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Afidah Rahim: Central Illuminations of Malay Qurans Museum Volunteers, JMM. 21.2.2021. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Hämeen-Anttila 1997, s. 10
- ↑ a b c d e f Hämeen-Anttila 1997, s. 102–104
- ↑ Koraani, 1942
- ↑ a b Koraani - Luolan suura (AL-KAHF) 2000–2022. Islamopas.com. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ St. Clair-Tisdall, W.: The sources of Islam. Teoksessa: Ibn Warraq (toim.) The origins of Islam. Classic essays on Islam’s Holy Book, s. 227–292. Prometheus Books, 1901/1998.
- ↑ The Birmingham Qur'an Manuscript University of Birmingham. Viitattu 4.9.2022.
| Edeltävä suura: Al-Isra |
Koraanin suurat | Seuraava suura: Maryam |
| Al-Kahf | ||
|
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 | ||