Laaksolahti
| Laaksolahti | |
|---|---|
| Dalsvik | |
 Kaupungin kartta, jossa Laaksolahti korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Leppävaara[1] |
| Kaupunginosa nro | 60[2] |
| Pinta-ala | 6,3 km² [3] |
| Väkiluku | 11 320[4] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Jupperi, Lähderanta, Veininlaakso[5] |
| Postinumero(t) | 02730, 02710, 02620, 02720 (Lähderanta) |
| Lähialueet | Viherlaakso, Karakallio, Lippajärvi, Linnainen |
Laaksolahti (ruots. Dalsvik) on Espoon Suur-Leppävaaraan kuuluva kaupunginosa, joka sijaitsee Viherlaakson ja Karakallion naapurissa, Leppävaaran luoteispuolella.[2] Laaksolahden kaupunginosa koostuu kolmesta pienalueesta: Jupperi, Lähderanta ja Veininlaakso.[5] Vuodenvaihteessa 2018–2019 Laaksolahdessa asui yhteensä 11 240 henkeä, joista Veininlaaksossa 4 047, Lähderannassa 1 759 ja Jupperissa 5 434 asukasta.[6]
Suurin osa Laaksolahden asunnoista on rakennettu 1960-luvun jälkeen. Yleisin rakennustyyppi alueella on erilliset pientalot.[7]
Tilastokeskuksen mukaan Laaksolahti (02730 Espoo) on mediaanituloiltaan Suomen neljänneksi suurituloisin postinumeroalue.[8]
Presidentti Sauli Niinistö on asunut Laaksolahdessa.[9]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laaksolahden nimi pohjautuu Dalsvikin torppaan. Torpannimi pohjautui läheisen lahden vanhaan nimeen Dalswiken, josta on asiakirjaviitteitä 1700-luvulta. Suomenkielinen käännösnimi otettiin käyttöön 1940-luvulla alueen palstoituksen jälkeen. Vuonna 1975 nimiparista Laaksolahti – Dalsvik tuli kaupunginosan nimi.[10]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun alkupuolella pieniä taajamia syntyi eri puolilla Espoota. Erityisesti Dalsvikin ja Jupperin tilojen maita palstoitettiin huvila-asukkaille.[11]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aluejakokartat - Suuraluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 747 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 29.8.2013.
- ↑ a b Aluejakokartat - Tilastoaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 755 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 29.8.2013.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Aluejakokartat - Pienaluejakokartta 1.1.2006 (pdf: 783 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 29.8.2013.
- ↑ Espoon vuodenvaihteen asukasluku 2018 / 2019 (pdf: 250 kt) Espoon kaupunki, espoo.fi. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 8.2.2020.
- ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Talouksien käytettävissä olevat rahatulot, 2017 2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Sauli Niinistö lähtee Laaksolahdesta Länsiväylä. 1.3.2012. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 22.12.2015.
- ↑ Ukskoski, Laura: Laaksolahden nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Maatilojen Espoo, s. 24. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luoma-aho, Timo T.: Laaksolahti – Pitkäjärven syleilyssä. Laaksolahden huvilayhdistys 50 vuotta. Espoon kaupunginmuseo 1993. ISBN 9518572321.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jupperin Omakotiyhdistys r.y.
- Laaksolahden Huvilayhdistys ry
- Veinin Omakotiyhdistys ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Dalsvik GBF
- Laaksolahden tenniskeskus
- Kuvia Laaksolahdesta Google Panoramio -palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
