Espoonkartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Espoon kartanosta on eri artikkeli.
Espoonkartano
Esbogård
Kaupungin kartta, jossa Espoonkartano korostettuna punaisella. Loput Suur-Kauklahden suuralueesta korostettu vihreällä. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Espoonkartano korostettuna punaisella. Loput Suur-Kauklahden suuralueesta korostettu vihreällä.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Kauklahti
Kaupunginosa nro 70[1]
Pinta-ala 15,3 km² [2]
Väkiluku 629[3] (31.12.2023)
Väestötiheys 37 as./km²
Osa-alueet Blominmäki, Finnsinmäki, Halujärvi, Järvikylä, Loojärvi, Mankki, Myntinmäki, Mynttilä, Sperring
Postinumero(t) 02780
Lähialueet Kauklahti, Kolmperä, Gumböle, Kurttila, Muurala, Ämmässuo

Espoonkartano (ruots. Esbogård) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Kauklahden suuralueeseen. Kaupunginosa sijaitsee Kehä III:n länsipuolella Espoon länsiosissa. Espoonkartanoon kuuluu myös Espoon kylä Järvikylä (ruots. Träskby). Espoonkartanossa oli 567 asukasta vuodenvaihteessa 2020-2021.[3]

YIT-Yhtymä osti merkittävän maa-alueen Espoonkartanon alueelta Ramsayn suvulta vuonna 2002. Yhtymän tarkoituksena oli aloittaa "Suomen kiinnostavimman uuden asuinalueen" rakentaminen alueelle vuoden 2006 alussa. Suunnitelmat ovat edelleen kesken, ja asukkaat ovat valittaneet niistä. Alueen asemakaavan suunnittelu on osittain aloitettu uudestaan.

Alueella on myös kaksi mahdollisesti Suomen vanhinta käytössä olevaa siltaa, Espoonkartanonsillat.

Espoonkartanon luontoon kuuluu muun muassa Halujärvi ja Loojärvi Espoon ja Kirkkonummen rajalla.

Espoonkartanon nimi on peräisin Kustaa Vaasan Espobyn kylän maille perustaman kuninkaankartanon nimestä. Nimi mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1495. Kaupunginosa on keskeisiltä osiltaan kartanon maita. Nimipari Espoonkartano – Esbogård tuli kaupunginosan nimeksi 1970-luvulla.[4]

Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta lähtien tärkeä maantieyhteys, joka kulki Jorvaksesta Espoonkartanon kautta kohti Bemböleä. Espoonkartanon eteläpuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle.[5]

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoonkartanon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
575
1980
  
528
1985
  
525
1990
  
485
1995
  
487
2000
  
552
2005
  
520
2010
  
564
2015
  
594
2020
  
567
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[6]
  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  4. Lukkas, Kallas: Espoonkartanon nimistö Espoon kaupunki. 2020. Viitattu 1.10.2024.
  5. Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  6. Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.