[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Taliban

afganistanilainen ääri-islamistiliike

Taliban tai Taleban[1] (arab. طالبان‎, Ṭālibān eli ”opiskelijat”) on pataanien muodostama sunnalainen ääriliike, joka hallitsi Afganistania vuosina 1996–2001 ja jälleen kesästä 2021. Järjestö tunnetaan äärimmäisen vanhoillisesta islamin tulkinnasta, ja se kutsuu hallitsemaansa valtiota Afganistanin islamilaiseksi emiirikunnaksi.

Taliban
طالبان (ṭālibān)
Talibanin ja Afganistanin islamilaisen emiraatin lippu, johon on kirjoitettu šahada.
Talibanin ja Afganistanin islamilaisen emiraatin lippu, johon on kirjoitettu šahada.
Perustettu 1994
Perustaja Mohammed Omar
Abdul Ghani Baradar
Ylin johtaja Mohammed Omar (1994–2013)
Akhtar Mansour (2015–2016)
Hibatullah Akhundzada (2016–)

Taliban perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin Afganistan oli Neuvostoliiton kanssa käydyn sodan ja sisäisten levottomuuksien jäljiltä kaaoksessa. Vuonna 1996 järjestö valtasi pääkaupunki Kabulin ja otti suurimman osan maata hallintaansa. Laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset ja terrorijärjestöille annettu tuki estivät Taliban-hallintoa saamasta kansainvälistä hyväksyntää, ja vain kolme valtiota tunnusti sen Afganistanin lailliseksi hallitukseksi.

Yhdysvaltojen johtama liittouma sekä Talibania vastustanut Pohjoinen liitto syrjäyttivät Talibanin loppuvuonna 2001. Seuraavat 20 vuotta järjestö kävi sissisotaa kasvattaen vähitellen vaikutusvaltaansa. Keväällä 2021 Yhdysvallat alkoi vetää joukkojaan pois Afganistanista, jolloin Taliban valtasi nopeassa tahdissa ensin syrjäseudut ja sitten suuret asutuskeskukset. Se kukisti Afganistanin hallituksen elokuussa 2021 ja nousi maassa uudelleen valtaan.[2]

Talibanin ylin johtaja vuodesta 2016 alkaen on Hibatullah Akhundzada.[3]

Nimi

muokkaa

Ṭālibān tarkoittaa ”opiskelijoita”.[4] Se on monikkomuoto arabian sanasta ṭālib (arab. طالب‎), joka tarkoittaa opiskelijaa, erityisesti uskonnollisten seikkojen opiskelijaa. Suomessa ”taliban” on kuitenkin vakiintunut yksikkömuodoksi, ja useista liikkeen kannattajista puhuttaessa käytetään monikkoa ”talibanit”. Sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, mikäli viitataan aatesuuntaukseen ja sen kannattajakuntaan, ja isolla alkukirjaimella, kun viitataan Taliban-järjestöön. Nimi voidaan kirjoittaa joko taleban tai taliban Afganistanin kahden virallisen kielen, darin tai paštun, mukaisesti.[1]

Historia

muokkaa

Tausta

muokkaa
 
Ronald Reagan keskustelee afganistanilaisten mujahidinien kanssa helmikuussa 1983.

Neuvostoliitto miehitti Afganistania vuosina 1979–1989. Paikalliset vastarintajoukot löysivät yhteisen ideologian islamista. Ne saivat merkittävää tukea Pakistanista, Saudi-Arabiasta ja Yhdysvalloista sekä ulkomaisilta vapaaehtoisilta, jotka myöhemmin perustivat äärijärjestö al-Qaidan.[5] Neuvostoliiton vetäytyminen ei lopettanut sotaa, vaan poliittinen ja etninen väkivalta kiihtyivät entisestään.[6] Afganistanin demokraattinen tasavalta luhistui ja maa ajautui kaaokseen.[4]

Perustaminen (1994–1996)

muokkaa
Katso myös: Afganistanin islamilainen valtio

Talibanin henkiset juuret palautuvat Pohjois-Pakistanin madrasoihin, jotka perustettiin 1980-luvulla afgaanipakolaisia varten.[4] Liikkeen perustaja Muhammad Omar oli yksi miehitystä vastustaneista mujahidin-taistelijoista. Neuvostoliiton vetäydyttyä hän asettui Kandaharin maakunnassa sijainneeseen kylään, missä hän toimi paikallisen madrasan johtajana. Hän väitti saaneensa ilmestyksen, joka kehotti häntä palauttamaan rauhan, ja keräsi ympärilleen seuraajajoukon.[6] Taliban perustettiin 1994 ja kasvoi nopeasti merkittävästi yhteiskunnalliseksi tekijäksi, joka syrjäytti Afganistanin eteläosia hallinneet sotaherrat. Kannattajat olivat enimmäkseen paštuja, jotka ovat alueen merkittävin etninen ryhmä. Talibania voimisti sen ulkomailta saama vanhoillisten muslimien tuki. Vuoden 1996 lopulla liike oli riittävän vahva miehittämään pääkaupunki Kabulin, ja siitä tuli Afganistanin tosiasiallinen hallitsija.[4]

Ensimmäinen valtakausi (1996–2001)

muokkaa
Pääartikkeli: Afganistanin islamilainen emiraatti (1996–2001)
 
Taliban valtansa huipulla loppuvuodesta 2000. Vihreällä on merkitty Talibanin hallitsema alue ja sinisellä Pohjoisen liitto.

Mullah Omar nimitettiin Afganistanin emiiriksi. Hän otti myös ”uskovien johtajan” arvonimen, joka oli osmanikalifaatin sorruttua jäänyt vähälle käytölle, ja esiintyi profeetta Muhammadin seuraajana.[6] Hänen hallintonsa ei saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. Ainoastaan Saudi-Arabia, Pakistan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tunnustivat sen lailliseksi. Afganistanissa vastarinta jatkui, erityisesti maan pohjois-, länsi- ja keskiosissa. Kannatus ja vastustus ryhmittyivät pitkälti etnisten jakolinjojen mukaan, sillä monet tadžikit, uzbekit ja hazarat katsoivat Talibanin vallan olevan merkki paštujen perinteisen valta-aseman jatkumisesta. Taliban levitti valtaansa vähitellen, ja vuonna 2001 vastarintaa esiintyi vain pienellä alueella maan pohjoisosassa.[4]

Talibanin hallitsema Afganistan tuli tunnetuksi äärimmäisen konservatiivisesta islamin tulkinnasta.[4] Uskosta luopumisesta rangaistiin kuolemalla.[6] Naiset eristettiin julkisesta elämästä lähes täysin, ja heiltä kiellettiin opiskelu ja työnteko kodin ulkopuolella.[4] Musiikki, televisio ja monet muut viihdemuodot kiellettiin kokonaan.[6] Ei-islamilaista kulttuuriperintöä hävitettiin järjestelmällisesti,[4] tunnetuimpana Bamiyan buddhapatsaiden räjäyttäminen. Paštujen perinnäistavoille annettiin suuri merkitys, ja muidenkin odotettiin noudattavan niitä.[6] Taliban myös salli islamilaisten terrorijärjestöjen jäsenten asettua maahan. Heistä tunnetuin oli saudiarabialainen Osama bin Laden, joka Afganistanista käsin järjesti useita terrori-iskuja Yhdysvaltoja vastaan.[4]

Syyskuusssa 2001 bin Ladenin järjestö al-Qaida hyökkäsi New Yorkin World Trade Centeriin. Iskussa kuoli tuhansia ihmisiä,[7] ja osa syyllisistä oli koulutettu Afganistanissa. Kun Taliban kieltäytyi luovuttamasta bin Ladenia oikeudenkäyntiä varten, Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin. Tavoitteena oli lopettaa Talibanin valta ja tuhota al-Qaida. Sotaretki alkoi jo syyskuun lopulla, ja Kabul valloitettiin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin. Taliban menetti tärkeimmän keskuksensa Kandaharin joulukuun alussa, mikä merkitsi liikkeen vallan päättymistä. Yhdysvallat asetti Afganistanin johtoon Hamid Karzain väliaikaisen hallituksen.[5]

Sissisota ja neuvottelut (2001–2021)

muokkaa
Pääartikkeli: Afganistanin sota (2001–2021)
 
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo neuvotteluissa Talibanin edustajien kanssa marraskuussa 2020.

Syrjäytetty mullah Omar piiloutui tuntemattomaan paikkaan, mistä käsin hän johti sissisotaa Yhdysvaltain ja NATOn joukkoja vastaan. Sotaa käytiin myös Pakistanista käsin, vaikka Taliban kiistikin Omarin poistuneen kotimaastaan. Hän kuoli pakistanilaisessa sairaalassa 2013, ja liikkeen uudeksi johtajaksi nousi mullah Akhtar Mansour. Tämä kuoli Pakistanin alueella Yhdysvaltain ilmaiskussa toukokuussa 2016, jolloin valtaan nousi Hibatullah Akhundzada. Hänen valtansa rajoittui enimmäkseen poliittisiin ja uskonnollisiin seikkoihin, kun taas sotilaallinen valta keskittyi Haqqani-verkostolle.[4] Paštumilitanteista koostunut järjestö toimi Itä-Afganistanissa ja Luoteis-Pakistanissa ja teki pommi-iskuja, salamurhia ja sissihyökkäyksiä Afganistanin uutta hallitusta sekä sitä tukevia länsimaiden joukkoja vastaan.[8] Verkoston johtaja Sirajuddin Haqqani nousi erääksi talibanin vaikutusvaltaisimmista komentajista.[4]

Toimintaa rahoitettiin huumekaupalla, ja Talibanin syrjäyttämisen jälkeisinä vuosina oopiumin tuotanto nousi ennätyslukemiin. Afganistanin uusi hallinto ei kyennyt ottamaan koko maata hallintaansa, ja siksi sen oli suostuttava neuvotteluihin Talibanin kanssa. Epämuodollisista tapaamisista huolimatta Taliban kieltäytyi tunnustamasta länsimielistä hallintoa Afganistanin lailliseksi johdoksi ja halusi sen sijaan neuvotella suoraan Yhdysvaltain kanssa.[4]

Vuonna 2018 alkoivat Talibanin ja Yhdysvaltain viralliset neuvottelut. Välittäjänä toimivat samat valtiot, jotka olivat aikoinaan tunnustaneet Talibanin emiirikunnan. Talibanin tavoitteena oli saada Yhdysvallat vetäytymään Afganistanista, kun taas Yhdysvallat toivoi Talibanin suostuvan neuvotteluihin Afganistanin keskushallinnon kanssa. Jälkimmäinen tavoite toteutui heinäkuussa 2019, mutta Talibanin edustajilla ei ollut järjestön keskusjohdon virallista valtuutusta. Syyskuussa 2019 neuvottelut keskeytyivät, kun Talibanin hyökkäys Kabulissa surmasi yhdysvaltalaisen sotilaan.[4]

Helmikuussa 2020 Taliban sitoutui estämään al-Qaidan ja Irakin ja Levantin islamilaisen valtion toiminnan Afganistanissa ja lupautui aloittamaan neuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa. Yhdysvallat puolestaan sitoutui vähentämään joukkojensa määrää asteittain ja vetäytymään Afganistanista 14 kuukauden sisällä. Yhdysvallat myös sopi vankien vaihdosta, mihin Afganistanin hallitus oli haluton ryhtymään. Tämä lykkäsi neuvottelujen alkamista syyskuuhun 2020. Hallituksen ja talibanin keskustelut jäivät kuitenkin enimmäkseen tuloksettomiksi. Yhdysvallat lykkäsi vetäytymisen aikataulua toukokuusta 2021 saman vuoden syyskuuhun.[4]

Paluu valtaan (2021–)

muokkaa
Katso myös: Talibanin hyökkäys 2021
 
Talibanin sotilaita ja siviilejä Kabulin lentokentän edustalla.

Yhdysvallat alkoi vetää joukkojaan pois Afganistanista 1. toukokuuta 2021.[9] Seuraavina kuukausina Taliban valtasi monia maaseudun pieniä keskuksia hyökkäämättä vielä suuriin kaupunkeihin.[10] Heinäkuun alussa Yhdysvallat vetäytyi strategisesti tärkeältä Bagramin lentokentältä, ja suurin osa Afganistanissa yhä olleista amerikkalaissotilaista poistui maasta.[11] Afganistanin hallituksen armeija oli Talibania suurempi ja paremmin varustettu,[4] mutta sen taistelutahto oli heikko ja upseerikunta korruptoitunutta.[12] Tehottoman vastarinnan rohkaisemana Taliban alkoi toimia yhä aggressiivisemmin.[4] Elokuun alussa se alkoi tunkeutua kaupunkeihin,[13] ja kuun puoliväliin mennessä se hallitsi lähes koko Afganistania.[4] Liike valloitti Kabulin 15. elokuuta 2021[14] ja julisti Afganistanin islamilaisen emiraatin perustetuksi uudelleen.[15] Tämän jälkeen taisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa, jonka Taliban ilmoitti vallanneensa 3. syyskuuta.[16] Propagandassaan Taliban vakuutteli, ettei se aio perustaa hirmuhallintoa tai kostaa vastustajilleen. Käytännössä se menetteli kuitenkin juuri näin.[17]

Syyskuussa 2021 taliban ilmoitti nimittäneensä Afganistanin virkaatekevän hallituksen: pääministeri Mohammad Hassan Akhund, varapääministeri Abdul Ghani Baradar, puolustusministeri Mohammad Yaqoob, sisäministeri Sirajuddin Haqqani ja ulkoministeri Amir Khan Muttaqi ovat kaikki Talibanin vanhaa johtokaartia. Liikkeen ylin johtaja Haibatullah Akhundzada jättäytyi hallituksen ulkopuolelle.[17] Julkisuudessa Taliban osoitti halukkuutta saada valta-asemalleen afganistanilaisten tuen ja kansainvälisen tunnustuksen, mikä herätti toiveita aiempaa maltillisemmasta ja sovittelevammasta hallinnosta. Käytännössä hallitukseen nimitettiin kuitenkin kovan linjan konservatiiveja, raa’at rangaistukset otettiin jälleen käyttöön ja tyttöjen syrjintä jatkui.[4]

Liikkeen organisaatio ja talous

muokkaa

Talibanilla on ollut vuodesta 2013 saakka sekä sotilaallinen että poliittinen siipi. Koko organisaation ylin johtaja on kuitenkin viimeinen auktoriteetti kaikkiin poliittisiin, uskonnollisiin ja sotilaallisiin kysymyksiin. Johtajan tukena on kolme varajohtajaa ja useita ministereitä. Johtoa tukee myös sen korkein neuvoa-antava elin eli 26-jäseninen Quattan šuura.[18][19]

Talibanin johdossa oli elokuussa 2021 Hibatullah Akhundzada, joka nousi asemaansa toukokuussa 2016. Varajohtajia ovat Abdul Ghani Baradar, Mohammad Yaqoob ja Sirajuddin Haqqani. Baradar on myös talibanin Dohassa sijaitsevan poliittisen toimiston johtaja, ja hän oli allekirjoittamassa vuonna 2020 Dohan sopimusta Yhdysvaltain joukkojen vetäytymisestä.[20]

Ennen valtaannousuaan Taliban sai suurimman osan varoistaan oopiumin ja heroiinin viennillä. YK:n arvion mukaan vuosina 2018–2019 liike tienasi yli 340 miljoonaa euroa huumekaupalla. Yhdysvaltain viranomaisten mukaan tuotto vastasi noin 60 prosenttia talibanin tuloista. Huumekaupan lisäksi Talibanin talouteen vaikuttavat kaivosteollisuus, verotus ja lahjoitukset.[19]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Talebanit vai talibanit? Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 17.8.2021.
  2. ↑ Afganistan | Kabul heräsi Talebanin valtaan, lentokenttä oli sekasorrossa – ”Luotimme presidenttiin ja hänen hallintoonsa, mutta hän petti meidät”, sanoo paikallinen HS:lle Helsingin Sanomat. 16.8.2021. Viitattu 19.8.2021.
  3. ↑ Afghanistan: Who's who in the Taliban leadership BBC News. 18.8.2021. Viitattu 18.8.2021.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Taliban. Encyclopædia Britannica, 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b Witte, Griff: Afghanistan War. Encyclopædia Britannica, 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Mohammad Omar. Encyclopædia Britannica, 18.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Bergen, Peter L.: September 11 attacks. Encyclopædia Britannica, 10.9.2020. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Haqqani network. Encyclopædia Britannica, 4.2.2015. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Biden ilmoitti vetävänsä USA:n joukot Afganistanista: "On aika lopettaa Amerikan pisin sota" – katso puheen tallenne Yle Uutiset. Viitattu 16.8.2021.
  10. ↑ Afganistan | Talebanin voittokulku vaikuttaa vääjäämättömältä: Kartta näyttää jihadistiliikkeen valloitussodan häkellyttävän vauhdin Helsingin Sanomat. 28.7.2021. Viitattu 16.8.2021.
  11. ↑ Brader, Claire: Timeline of Taliban offensive in Afghanistan (Arkistoitu – Internet Archive). House of Lords Library, UK Parliament 17.8.2021. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Ääriliike Taliban etenee vauhdilla Afganistanissa – tutkijan mukaan sitä siivittää asevoimien korruptio: "Rivissä on väkeä, jota ei oikeasti olekaan" Yle Uutiset. Viitattu 16.8.2021.
  13. ↑ Afganistan | Talebanin hyökkäys jatkuu Afganistanissa, ääriliike yrittää tunkeutua kolmeen merkittävään kaupunkiin Helsingin Sanomat. 1.8.2021. Viitattu 16.8.2021.
  14. ↑ Afganistan | Haavisto: Afganistanissa kymmeniä Suomen kansalaisia, suomalaisia auttaneiden paikallisten pääsyä Kabulin lentokentälle selvitetään – USA keskeyttää evakuointilennot väliaikaisesti Helsingin Sanomat. 15.8.2021. Viitattu 16.8.2021.
  15. ↑ Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’. Al Jazeera,16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Vaarakallio, Sampo: Taliban jäi jumiin Panjshirin laaksoon – hallituksen nimittäminen pantiin jäihin. Yle, 4.9.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  17. ↑ a b Heiskanen, Heikki: Taliban ilmoitti hallitusnimityksistä: Pääministeriksi nousee mullah Mohammad Hassan Akhund Yle. 7.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  18. ↑ Q&A: Afghan Taliban open Doha office BBC News. 20.6.2013. BBC. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ a b Carla Bleiker: Explained: Who are the Taliban? DW.com. 16.8.2021. Deutsche Welle. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Afghanistan: Who's who in the Taliban leadership BBC News. 19.8.2021. BBC. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Terrorisminvastainen sota (2001–)
Tapahtumat (2001–2004) Tapahtumat (2005–) Erityisartikkelit Operaatioiden osanottajat Terroristijärjestöt

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006:

2007:

2008:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taliban&oldid=22434575”