Darin kieli
Darin kieli[2] (dariksi دری, dari tai زبان دری, zaban-i dari, aikaisemmin myös farsi-yi kaboli tai kaboli[3]) on Afganistanissa puhuttava indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään kuuluva kieli. Se on paštun ohella Afganistanin toinen virallinen kieli.[4] Dari on hyvin lähellä tadžikkia ja persiaa. Kaikkia kolmea voidaankin pitää myös yhtenä samana kielimuotona. Nimitystä dari on alettu käyttämään virallisissa yhteyksissä erotuksena persiaan etenkin poliittisista syistä.
| Dari | |
|---|---|
 Darin puhuma-alueet |
|
| Oma nimi |
dari دری |
| Muu nimi | kabulinfarsi |
| Tiedot | |
| Virallinen kieli |
 Afganistan |
| Puhujia | 8–10 miljoonaa |
| Kirjaimisto | arabialainen kirjaimisto neljällä lisämerkillä |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet – iranilaiset kielet – läntiset iranilaiset kielet – lounaisiranilaiset kielet – persialaiset kielet[1] |
| ISO 639-3 | prs |
Afganistanin daria ei tule sekoittaa klassisen persialaisen kirjallisuuden kieleen, josta on käytetty nimityksiä farsi-yi dari (”hovipersia”) ja dari.[5]
Levinneisyys ja puhujamäärä
muokkaaHistoriallisesti darin puhujat eivät ole erotelleet darin, tadžikin tai persian kielten puhujia toisistaan, vaan heistä kaikista on käytetty persian puhujia tarkoittavia termejä farsiwanit tai parsiwanit.[6] Käytössä on myös useita paikallisia nimityksiä.[3] Nykyinen ero darin ja tadžikin puhujien välillä Afganistanissa on lähinnä kulttuurillinen. Tadžikit ovat persiankielistä väestöä, joilla ei ole heimorakennetta. Heimokantaisten ryhmien kieleen viitataan vastaavasti useimmiten darina.[6]
Äidinkielenään daria ja sen murteita puhuu noin neljä miljoonaa henkeä. Kieltä osaavat kuitenkin myös monet muut maan etniset ryhmät. Yhteensä puhujia lienee 8–10 miljoonaa.[3] Ethnologue raportoi heitä olevan 8 990 200[7].
Fonologia
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Bilabiaali | Dentaali-alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | q | ʔ | |
| Affrikaatta | t͡s | d͡z | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||
| Frikatiivi | f | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | |
| Tremulantti | r | |||||
| Lateraali | l | |||||
| Approksimantti | w | j |
Lähde:[8]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Avoin | a |
Lähde:[8]
Historia ja murteet
muokkaaDari kuuluu iranilaisten kielten lounaisryhmään.[3] Dari tarkoittaa suomeksi hovia ja nimeä on käytetty persian kirjakielestä varhaiselta keskiajalta lähtien.[6] Sillä on yhteinen historia lähisukukieltensä persian ja tadžikin kanssa. Niiden eriytyminen alkoi 1700-luvulla tai eräiden arvioiden mukaan jo 1500-luvulla. Kehitykseen vaikuttivat erilaiset murretaustat ja kielikontaktit.[9] Käytännössä edellä mainitut kielet ovat edelleen niin lähellä toisiaan, että niitä pidetään kielitieteessä usein yhtenä samana kielimuotona. Niillä on kuitenkin myös joitakin eroja.[6][2] Dari poikkeaa lähisukukielistään erityisesti vokalisminsa, verbijärjestelmänsä ja sanastonsa puolesta. Lainasanoja on saatu varsinkin arabiasta ja paštusta, jotka ovat vaikuttaneet myös darin fonetiikkaan ja morfologiaan.[9]
Kielessä on lukuisia alue- ja paikallismurteita,[3] jotka jakautuvat kahteen murreryhmään. Heratin, Hazaradžatin, Logarin ja Gardizin murteet muistuttavat Iranin koillisosissa puhuttavia murteita. Badakhšanin, Pandžšerin, Kohistanin ja Kabulin murteet ovat lähellä tadžikin kieltä.[4] Kabulin murteesta on kehittynyt eräänlainen yleiskieli.[3]
Asema
muokkaaDari on paštun ohella Afganistanin toinen virallinen kieli. 1900-luvulla saakka se toimi maan pääasiallisena kirja- ja yleiskielenä. Paštu sai virallisen aseman vuonna 1936.[10] Afganistanissa puhutusta persian kielestä alettiin käyttää nimitystä dari etenkin poliittisista syistä. Persiaa pidettiin Iranin vaikutusvallan takia uhkana persiankielisten ja etenkin šiialaisten ryhmien keskuudessa. Paštusta yritettiin ensin tehdä maan ainut virallinen kieli. Persian laaja käyttö ja merkitys sai maan hallituksen tekemään siitä Afganistanin toisen virallisen kielen vuonna 1964. Kieleen viitattiin kuitenkin historiallisella nimellä dari esimerkiksi perisalaistyylisen farsi-nimen sijaan.[6]
Kirjakieli
muokkaaDarin kirjakieli perustuu Kabulin murteeseen. Sen normit ovat toistaiseksi vielä vakiintumattomat. Tiedostusvälineiden kielenkäyttö on lähempänä puhekieltä, kun taas virallisissa yhteyksissä käytetään konservatiivisempaa tyyliä.[10] Kirjaimisto on sama kuin persiassa (arabialainen kirjaimisto, jota on täydennetty neljällä lisämerkillä).[9]
Darinkielisen kirjallisuuden juuret ovat 900–1400-lukujen klassisessa persialais-tadžikkilaisessa kirjallisessa perinteessä. Nykyaikainen kaunokirjallisuus syntyi 1900-luvun alussa. Proosatyylin perustajana pidetään nuorafgaanien ideologia Mahmud Tarzia. Monet kirjailijat kirjoittavat darin lisäksi myös paštuksi.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (4. painos), s. 94. Tampere: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-951-662-734-5
- ↑ a b c d e f Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 121. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5
- ↑ a b Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 127. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2
- ↑ Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 71, 123. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5
- ↑ a b c d e Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 34-35. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4
- ↑ Ethnologue 1.1. 2017: Darin puhujien määrä on 8 990 200
- ↑ a b Dari Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 17.11.2021. (englanti)
- ↑ a b c d Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 123. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5
- ↑ a b Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 122. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5