Eurooppalaiset kansalaispaneelit

Kansalaiset EU-politiikkaa tekemässä: kansalaispaneelit työssään

Yhdessä vihapuhetta ja -tekoja vastaan

Paneeliin satunnaisotannalla valitut 150 EU-kansalaista kokoontuivat kolmen viikonlopun aikana keskustelemaan siitä, miten yhteiskunnassa ilmenevää vihaa voitaisiin torjua. Vaikka aihe oli arkaluonteinen, vahvoja tunteita herättävä ja potentiaalisesti mielipiteitä jakava, paneelin jäsenten keskustelu oli rakentavaa ja kunnioittavaa. Millainen on prosessi, jossa osallistujat laativat henkilökohtaisten näkemystensä pohjalta 21 suositusta Euroopan komissiolle?
Katso video!

Ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen

EU:sta soitetaan – vastaatko puhelimeen? Kun Csenge, Conall ja 148 muuta satunnaisesti valittua EU-kansalaista sai Euroopan komissiolta kutsun tulla Brysseliin keskustelemaan energiatehokkuudesta, he ottivat haasteen vastaan. Miten osallistujat saivat äänensä kuuluviin paneelissa?
Tutustu energiatehokkuutta käsitelleen eurooppalaisen kansalaispaneelin työhön.

Päättyneet paneelit

EU:n uutta talousarviota käsittelevä paneeli

Mihin ensisijaisiin tavoitteisiin perustuen EU:n talousarvion varoja olisi käytettävä tulevaisuudessa?
Minkälaisia toimia EU:n talousarviosta tulisi tukea, jotta nämä ensisijaiset tavoitteet voitaisiin
saavuttaa?

Vihapuheen ja vihatekojen torjuntaa käsittelevä paneeli

Miten EU voi torjua vihapuhetta ja vihatekoja yhteiskunnassa?

Energiatehokkuuspaneeli

Kuinka EU voi tuoda energiatehokkuudesta saatavat hyödyt kansalaisten, viranomaisten ja yritysten hyödynnettäviksi?

Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden paneeli

Miten voimme tehdä oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta mahdollista kaikille?

Virtuaalimaailmojen paneeli

Minkälaisten näkemysten, periaatteiden ja toimien olisi ohjattava käyttäjien tarpeita vastaavien ja oikeudenmukaisten virtuaalimaailmojen kehittämistä?

Elintarvikejätettä käsittelevä eurooppalainen kansalaispaneeli

Mihin toimiin EU-maiden, elintarvikeketjun toimijoiden, kansalaisten ja muiden yksityisten ja julkisten sidosryhmien olisi ryhdyttävä, jotta elintarvikejätettä voitaisiin tehokkaasti vähentää?

Mitä eurooppalaiset kansalaispaneelit ovat?

Kansalaispaneelit ovat säännöllinen osa Euroopan unionin (EU) demokraattista toimintaa.

Ne kokoavat yhteen satunnaisesti valittuja kansalaisia kaikista 27 jäsenmaasta keskustelemaan Euroopan tasolla tehtävistä keskeisistä ehdotuksista, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin.

Eurooppalaisissa kansalaispaneeleissa osallistujat työskentelevät sekä pienissä (noin 12 hengen) ryhmissä että yhteisistunnoissa. Osallistujien tukena on keskustelun vetäjien ryhmä. Kansalaiset antavat keskustelujen pohjalta Euroopan komissiolle suosituksia, jotka otetaan huomioon toimintalinjoja ja aloitteita laadittaessa.

Miten kansalaispaneeli toimii?

Istunto 1
Ideointi
Ensimmäisessä istunnossa tavoitteena on ideoida sekä kehittää ja ryhmitellä lähestymistapoja, jotka osallistujien mielestä olisivat lupaavimpia keskustelun jatkamiseksi seuraavissa istunnoissa.
Istunto 2
Arviointi ja hiominen
Tässä istunnossa hyödynnetään ensimmäisessä istunnossa sovittuja lähestymistapoja ja laaditaan alustavia kansalaissuosituksia. Osallistujat käsittelevät työryhmissä vertaisarviointiin perustuvassa iteratiivisessa prosessissa toistensa esittämiä ehdotuksia ja hiovat niiden pohjalta ideoita entisestään. Näin muodostetaan perusta paneelin päätösistunnossa laadittaville lopullisille suosituksille.
Päätösistunto
Lopputulos
Päätösistunnossa toimitetaan keskustelujen päätelmät sekä paneelin suositukset Euroopan komissiolle osaksi komission ehdotuksiin liittyvää pakettia.

Miten osallistujat valitaan?

EU:n 27 jäsenmaasta valitaan paneeleihin satunnaisotannalla noin 150 kansalaista.
Paneelit kuvastavat EU:n moninaisuutta maantieteen (kaupunki/maaseutu), sukupuolen, iän, koulutuksen ja sosioekonomisen taustan näkökulmasta. Mukana on sekä EU:hun myönteisesti että kielteisesti suhtautuvia.
Kolmasosa osallistujista on nuoria (16–29-vuotiaita).

Kansalaispaneelien osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Prosessissa varmistetaan edustavuus niin, että paneelit kuvastaisivat mahdollisimman hyvin EU:n sosiodemografista rakennetta.

Rekrytoinnin tavoiteluvut muodostetaan yhdistämällä tietoja seuraavista lähteistä:

Eurobarometri eli Euroopan unionin vuotuinen mielipidetutkimus
Eurostat eli EU:n tilastotoimisto.

Käytössä on kiintiöjärjestelmä, jolla varmistetaan sukupuolijakauman tasapainoisuus ja se, että kolmasosa paneelin jäsenistä on 16–29-vuotiaita nuoria. Muita huomioon otettavia sosiodemografisia tekijöitä ovat

koulutustaso
maantieteellinen sijainti
ammatti.

Kustakin EU-maasta valitaan osallistujia suhteessa kyseisen maan väkilukuun. Samalla varmistetaan suhteellinen edustus eri ryhmien kesken. Edustettuina ovat pienimmätkin EU-maat: jokaisesta maasta on vähintään kaksi osallistujaa. Pienen maan osallistujat eivät voi edustaa kaikkia sosiodemografisia ryhmiä, mutta moninaisuus varmistetaan paneelissa kokonaisuutena.

Valintaprosessi käynnistetään aina alusta jokaisen uuden paneelin kohdalla.

On olennaisen tärkeää, että paneelit edustavat EU:n moninaisuutta, jotta paneelikeskusteluista tulisi vilkkaita ja jotta niissä tulisi esiin monipuolisia näkökulmia ja mielipiteitä.