yö

參見：Appendix:"yo"的變體

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *öö，源自原始烏拉爾語 *üje。與卡累利阿語 yö、盧迪茨語 üö、愛沙尼亞語 öö、英格里亞語 öö、立窩尼亞語 īe、北薩米語 idja、伊納里薩米語 ijjâ、埃爾齊亞語 ве (ve)、烏得穆爾特語 уй (uj)、彼爾姆科米語 ой (oj)、茲梁科米語 вой (voj)、南部曼西語組、匈牙利語 éj等同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈyø̯/, [ˈyø̞̯]
• 韻部：-yø
• 斷字^(幫助)：yö

名詞

一天的時間段

前：	ilta
後：	aamu

一天的時間段

前：	iltayö
後：	aamuyö

yö

1. 夜晚（晚上10-11點到次日凌晨6-7點）

   Yöllä on pimeää. ― 晚上很黑。

   反義詞： päivä

2. (修飾語) 夜晚的

變格

yö 的屈折 (Kotus 類型 19/suo，無元音變換)
主格		yö	yöt
屬格		yön	öiden öitten
部分格		yötä	öitä
入格		yöhön	öihin
		單數	複數
主格		yö	yöt
賓格	主	yö	yöt
	屬	yön
屬格		yön	öiden öitten
部分格		yötä	öitä
內格		yössä	öissä
出格		yöstä	öistä
入格		yöhön	öihin
接格		yöllä	öillä
離格		yöltä	öiltä
向格		yölle	öille
樣格		yönä	öinä
轉移格		yöksi	öiksi
欠格		yöttä	öittä
手段格		—	öin
共格		請參閱下方的所有格形式。

yö 的所有格形式 (Kotus 類型 19/suo，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 yöni yöni 賓格 主 yöni yöni 屬 yöni 屬格 yöni öideni öitteni 部分格 yötäni öitäni 內格 yössäni öissäni 出格 yöstäni öistäni 入格 yöhöni öihini 接格 yölläni öilläni 離格 yöltäni öiltäni 向格 yölleni öilleni 樣格 yönäni öinäni 轉移格 yökseni öikseni 欠格 yöttäni öittäni 手段格 — — 共格 — öineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 yösi yösi 賓格 主 yösi yösi 屬 yösi 屬格 yösi öidesi öittesi 部分格 yötäsi öitäsi 內格 yössäsi öissäsi 出格 yöstäsi öistäsi 入格 yöhösi öihisi 接格 yölläsi öilläsi 離格 yöltäsi öiltäsi 向格 yöllesi öillesi 樣格 yönäsi öinäsi 轉移格 yöksesi öiksesi 欠格 yöttäsi öittäsi 手段格 — — 共格 — öinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 yömme yömme 賓格 主 yömme yömme 屬 yömme 屬格 yömme öidemme öittemme 部分格 yötämme öitämme 內格 yössämme öissämme 出格 yöstämme öistämme 入格 yöhömme öihimme 接格 yöllämme öillämme 離格 yöltämme öiltämme 向格 yöllemme öillemme 樣格 yönämme öinämme 轉移格 yöksemme öiksemme 欠格 yöttämme öittämme 手段格 — — 共格 — öinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 yönne yönne 賓格 主 yönne yönne 屬 yönne 屬格 yönne öidenne öittenne 部分格 yötänne öitänne 內格 yössänne öissänne 出格 yöstänne öistänne 入格 yöhönne öihinne 接格 yöllänne öillänne 離格 yöltänne öiltänne 向格 yöllenne öillenne 樣格 yönänne öinänne 轉移格 yöksenne öiksenne 欠格 yöttänne öittänne 手段格 — — 共格 — öinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 yönsä yönsä 賓格 主 yönsä yönsä 屬 yönsä 屬格 yönsä öidensä öittensä 部分格 yötään yötänsä öitään öitänsä 內格 yössään yössänsä öissään öissänsä 出格 yöstään yöstänsä öistään öistänsä 入格 yöhönsä öihinsä 接格 yöllään yöllänsä öillään öillänsä 離格 yöltään yöltänsä öiltään öiltänsä 向格 yölleen yöllensä öilleen öillensä 樣格 yönään yönänsä öinään öinänsä 轉移格 yökseen yöksensä öikseen öiksensä 欠格 yöttään yöttänsä öittään öittänsä 手段格 — — 共格 — öineen öinensä

使用注意

晚上5-6點到10-11點用ilta。

派生詞

• yöllinen
• yöpyä
• yötön yö
• öinen
• öisin

 

複合詞

• aamuyö
• alkuyö
• hallayö
• hääyö
• iltayö
• jouluyö
• juhannusyö
• keskiyö
• kesäyö
• lemmenyö
• loppuyö
• myrsky-yö
• pakkasyö
• puoliyö
• pääsiäisyö
• suviyö
• sydänyö
• talviyö
• uudenvuodenyö
• vappuyö
• yöaika
• yöastia
• yöasu
• yöbaari
• yöeläin
• yöelämä
• yöilma
• yöjuna
• yöjuoksu
• yökahvila
• yökaste
• yökastelu
• yökausi
• yökerho
• yökortteeri
• yökylmä
• yökyöpeli
• yölamppu
• yölento
• yölepo
• yöliikenne
• yölintu
• yölämmitys
• yölämpötila
• yömaja
• yömyssy
• yömyöhä
• yönkuningatar
• yönmusta
• yönseutu
• yönäkö
• yönäytäntö
• yöpaikka
• yöpaita
• yöpakkanen
• yöpala
• yöpelko
• yöperhonen
• yöpilvi
• yöpimeä
• yöpuku
• yöpuoli
• yöpuu
• yöpäivystys
• yöpöytä
• yöradio
• yöraha
• yörauha
• yöravintola
• yösija
• yösilmä
• yösokeus
• yösuunnistus
• yösydän
• yösyöttö
• yösähkö
• yösäilö
• yötaivas
• yötaksa
• yötuuli
• yötyö
• yötyöläinen
• yötähtäin
• yöuni
• yövaate
• yövahti
• yövaippa
• yövalaistus
• yövalvonta
• yövieras
• yövilkka
• yövoide
• yövuoro

 

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *öö，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *üje。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈy̯ø/

名詞

yö (屬格 yön，部分格 yötä)

1. 夜晚

參考資料

• P. M. Zaykov (1999) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)], ISBN 5-88170-019-8, 页16

利維卡累利阿語

一天的時間段

前：	ehty
後：	huondes

詞源

源自原始芬蘭語 *öö。與芬蘭語 yö、愛沙尼亞語 öö等同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈyø̯/
• 斷字：yö
• 韻部：-yø̯

名詞

yö (屬格 yön，部分格 yödy)

1. 夜晚

參考資料

• Tatjana Boiko (2019), “yö”, Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版, ISBN 978-5-88170-342-4