Suomenlinna ilmasta käsin lumipeitteisenä.

Etusivu › Linnoitus ja historia

Linnoitus ja historia

Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna on merilinnoitus, jota alettiin rakentaa Ruotsin vallan aikana vuonna 1748.

Osa kolmen valtion historiaa

Ruotsalainen kausi 1748-1808

Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja merkittävimmät itäiset linnoituksensa 1700-luvun alkupuoliskolla sodissa Venäjän kanssa. Suomen puolustuksen parantaminen katsottiin välttämättömäksi. Vuoden 1747 valtiopäivillä syntyi päätös rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen Helsinkiin. Nimeksi tuli Sveaborg, joka suomeksi kääntyi Viaporiksi.

Venäläinen kausi 1808-1918

Viaporin linnoitus antautui toukokuussa 1808 Venäjän joukoille, ja samalla käynnistyi linnoituksen historiassa uusi vaihe. Seuraavana vuonna Suomesta tuli Venäjän alainen autonominen suuriruhtinaskunta, mutta Viapori pysyi hallinnoltaan venäläisenä sotilaskohteena.

Suomalainen aika alkoi 1918

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeisenä vuonna Viapori siirtyi Suomelle, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi. 1918 valkoiset perustivat Viaporiin sotavankileirin punaisille vangeille, talvisodan aikana linnoitus toimi suomalaisen sukellusvenelaivaston tukikohtana. Vuonna 1973 Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon ja 1991 Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon.