aika

Definition från Wiktionary, den fria ordlistan.
Hoppa till navigering Hoppa till sök

Finska

[redigera]

Adverb

[redigera]

aika

  1. ganska
    aika hyvä, vai mitä?
    ganska bra, eller hur?

Substantiv

[redigera]
Böjningar av aika  Singular Plural   Singular Plural
Grammatiskt
Nominativ aika ajat Ackusativ 1 aika ajat
Ackusativ 2 ajan ajat
Genitiv ajan aikojen, (aikain) Partitiv aikaa aikoja
Lokativ (intern) Lokativ (extern)
Inessiv ajassa ajoissa Adessiv ajalla ajoilla
Elativ ajasta ajoista Ablativ ajalta ajoilta
Illativ aikaan aikoihin Allativ ajalle ajoille
Essiv Marginell
Essiv aikana aikoina Instruktiv ajoin
Exessiv aikanta aikointa Abessiv ajatta ajoitta
Translativ ajaksi ajoiksi Komitativ (aikoineen)?

aika

  1. tid
    Sammansättningar: aikakone, aikalisä, aikamies, aikamuoto, aikarajoitus, hakuaika, lounasaika, maksuaika, puoliaika, saapumisaika

Kvänska

[redigera]

Substantiv

[redigera]

aika

  1. tid

Meänkieli

[redigera]

Substantiv

[redigera]

aika

  1. tid