FI99216C - Dielektrinen suodatin - Google Patents

Description

99216

Dielektrinen suodatin - Dielektriskt filter Tämä keksintö kohdistuu radiotaajuussuodattimeen, joka käsittää dielektristä ainetta olevan rungon ja eristelevyn. Rungon pinnat käsittävät vastakkaisilla puolilla olevat 5 ylä- ja alapinnan, näihin pintoihin rajoittuvat vastakkaiset kaksi sivupintaa ja vastakkaiset kaksi päätypintaa. Rungon yläpinnalta alapinnalle ulottuu ainakin kaksi johtavalla aineella pinnoitettua reikää. Ainakin pääosa rungon pinnasta yhtä sivupintaa lukuunottamatta on pinnoitettu johtavalla kerroksella, jolloin jokaista reikää kohden muodostuu siirtojohtoresonaattori. Pinnoittamatonta sivupintaa vasten on 10 kiinnitetty eristelevy, jonka rungosta poispäin oleva pinta on pinnoitettu johtavalla kerroksella.

Tunnettuja ovat sellaiset dielektriset, tavallisesti keraamiset, suodattimet, jotka on kauttaaltaan, yläpintaa lukuunottamatta, pinnoitettu sähköä johtavalla materiaalilla.

15 Kun pinnoitetun reiän pinnoite yhtyy alapinnan pinnoitteeseen on reikä oikosuljettu tässä kohdassa. Koska yläpinta ainakin reiän ympäristössä on pinnoittamaton, on reikä avoin tässä päässä. Rakenne muodostaa tällöin neljännesaallon siirtojohto-resonaattorin. Johdettaessa sähkömagneettinen aalto rakenteeseen syntyy tietyllä taajuudella, so. resonanssitaajuudella, reiän suunnassa seisova aalto. Sen kapasitiivi-20 sen kentän maksimi on reiän avoimen pään kohdalla kun taas induktiivisen kentän maksimi on reiän oikosuljetun pään kohdalla. Jos pinnoittamattomaan yläpintaan sijoitetaan erilaisia johtavia kuvioita, voidaan vaikuttaa sekä yksittäisen resonaatto-.:.: rin resonanssitaajuuteen että resonaattoreiden väliseen kytkentään. Sijoittamalla :. i : johdintäplä lohkon reunimmaisten resonaattoreiden avoimen pään viereen ja eriste- : : 25 tysti lohkon sivun pinnoitteesta voidaan resonaattoriin tuoda signaali kytkeytymällä : ‘ : kapasitiivisesti resonaattoriin ja viedä siitä ulos samoin kapasitiivisella kytkennällä.

•' · *: Koska resonaattorin avoimen yläpään pinnoitteen ja keraamilohkon sivun yläreunan . *: *. pinnoitteen välillä on määrätty kapasitanssiarvo, voidaan tätä kapasitanssia muuttaa lisäämäällä yläsivulle reiän lähelle pinnoitetta, joka on yhteydessä sivun pinnoittee-... ·. 30 seen tai lisäämällä yläsivulle pinnoitetta, joka on yhteydessä reiän pinnoitteeseen.

’.. Näin vaikutetaan resonanssitaajuuteen. Yläpinnalle voidaan johtavien kuvioiden ’ * * * avulla lisäksi järjestää myös resonaattoreiden välille kondensaattoreita ja siirtojoh- toja ja siten voidaan vaikuttaa resonaattoreiden väliseen kytkentään.

35 Resonaattoreiden väliseen induktiiviseen kytkentään voidaan vaikuttaa keraamiloh-koa käsittelemällä, esim. poraamalla siihen reikiä tai poistamalla siitä muuten ainet-’* ·' ta.

99216 2

Johtavien kuvioden sijoittaminen keraamilohkon yläpinnalle on kuitenkin hyvin hankalaa, sillä käytettävissä oleva pinta-ala on hyvin pieni, jolloin pienetkin epätarkkuudet johdinkuvioiden sijoittamisessa vaikuttavat suuresti suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin. Lisäksi sijoittamalla johtavat kuviot pelkästään yläpinnalle 5 voidaan vaikuttaa vain kapasitiiviseen kenttään ja kytkennät ovat siten kapasitiivisia.

Ratkaiseva parannus tähän yleisesti käytettyyn tapaan on esitetty hakijan patenttihakemuksessa E-0 401 839, Turunen et ai. Siinä kuvatussa suodattimessa suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa laajalla alueella siten, että sivupinta on 10 oleellisesti pinnoittamaton ja johdinkuviot ja kytkentälangat on sijoitettu suodatin- lohkon tähän sivupintaan. Paitsi että johtavien kuvioiden sijoittamiseen on nyt käytettävissä paljon laajempi pinta-ala kuin sijoitettaessa ne yläpintaan, voidaan vaikuttaa myös resonaattoreiden väliseen induktiiviseen kytkentään. Induktiivinen kenttähän on suurimmillaan resonaattorin oikosuljetussa alapäässä. Johdinkuvion sijoit-15 taminen sivupintaan sallii siten resonaattoreiden välisen kytkennän tekemisen kapa-sitiiviseksi, induktiiviseksi ja kapasitiivis-induktiiviseksi samassa suodatinlohkossa. Myös suodattuneen kytkeytyminen voidaan tehdä induktiivisesti, kapasitiivisesti ja näiden yhdistelmänä. Pienet vaihtelut johdinkuvioiden sijoittamisessa lohkon sivuun eivät vaikuta niin herkästi suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin kuin mitä tapahtuu 20 sijoitettaessa kuviot pienipinta-alaiseen yläpintaan. Ep-hakemuksen mukaan sivu, jossa johtavat kuviot sijaitsevat, peitetään lopuksi metallisella kannella. Tämä suo-datinkontruktio sallii suodatinsuunnittelijalle huomattavan suuret vapaudet ja käy-.:.: tännössä vain muutamia vakiokokoisia suodatinlohkoja käyttäen voidaan kaistan- •. j j leveyttä ja resonaattoreiden keskitaajuutta varioimalla eli erilaisia johtavia kuvioita :[[[: 25 käyttäen konstruoida erityyppisiä suodattimia.

• · * • · · EP-hakemuksessa on esitetty myös toinen suoritusmuoto. Sen mukaan lohkon sivu-pinta on myös oleellisesti pinnoittamaton. Sivupintaa vasten asetetaan eristelevy, jonka lohkon sanotusta pinnasta poispäin oleva pinta samoin kuin levyn reunat on 30 pinnoitettu. Pinnoite on sähköisessä yhteydessä lohkon pinnoitukseen. Johtavat ku-viot onkin sijoitettu tämän eristelevyn siihen pintaan, joka tulee keraamilohkon pin- • · · nostamatonta sivupintaa vasten. Tämä on edullista etenkin silloin, kun eristelevy on osa piirilevyä, jolle myös muut kytkennässä tarvittavat komponentit sijoitetaan. Näitä diskreettikomponentteja voivat olla esim. kelat ja pintaliitosvastukset. Koska 35 johtavilla kuvioilla on hankala muodostaa riittävän suuria induktansseja, tarvitaan useissa suodattimissa, kuten kaistanestosuodattimissa, eri resonaattoreiden välillä diskreettejä keloja, joiden kautta signaali kulkee resonaattorista toiseen. Nämä dis-kreettikomponentit sijoitetaan eristelevyn sille osalle, joka ulottuu suodatinlohkon sivupinnan yli. Signaalin johtaminen suodattaneen samoin kuin sen johtaminen siitä pois voidaan suorittaa liuskajohtimilla tämän ylittävän osan kautta.

99216 3

Edellä kuvatun EP-hakemuksen mukaisella rakenteella ja nimenomaan suoritusmuo-5 dolla, jossa johtavat kuviot ja kytkentäosat ovat sivupintaa vasten asetettavalla eristelevyllä, on suurista eduista huolimatta eräitä haittoja. Ensimmäinen on pintojen suoruudelle asettava vaatimus. Sekä lohkon sivupinnan että sitä vasten tulevan eris-televyn pinnan on oltava hyvin tasainen, jottei pintojen ollessa vastakkain väliin jäisi ilmavälejä. Toinen on eristelevyn kohdistukselle asetettava vaatimus. Kun ku-10 viot ovat eristelevyllä ja niiden tulee asemoitua tarkalleen määrätylle kohdalle lohkon sivupintaa vasten, aiheuttavat pienet poikkeamat asemoinnissa valmiiden tuotteiden sähköisten ominaisuuksien vaihteluita, jotka voivat ylittää sallitut toleranssit.

Tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada suodatin, jolla on kaikki kuvatun US-15 patentin rakenteen edut, mutta ei sen haittoja.Tämä tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisesti siten, että osa johtavista kuvioista on tehty keraamisen lohkon pinnoittamattomaan sivupintaan ja osa pintaa vasten asetettavan eristelevyn sivupintaan. Osa kuviosta voi lisäksi olla sellaisia, että ne tulevat lopullisessa asennuksessa ainakin osittain päällekkäin.

20

Sijoittamalla keraamilohkon sivupintaan ne johtavat kuviot ja täplät, joiden asemoinnin on oltava erittäin täsmällinen, ja eristelevyn pinnalle kuviot ja täplät, joiden .:.: asemoinnissa sallitaan poikkeamia, voidaan kokoonpanon tarkkuuden vaatimuksia :: pienentää. Suodattimen keskitaajuuteeen voidaan vaikuttaa siten, että käytetään sa- ·/ ’: 25 maa peruslohkoa, jossa sivun kuvio pysyy samana, mutta vaihdellaan sivua vasten ·*·': asetettavan eristelevyn kuviota. Tällöin voidaan valmistaa sähköisiltä ominaisuuksil- • · : *. ·; taan erilaisia suodattimia käyttäen samaa keraamilohkoa, jonka sivun kuvioiden • « . : ·. kautta tapahtuu pääosa kytkennöistä ja vaihdellen eristelevyä.

.. . 30 Keksintöä ja sen eri suoritusmuotoja selostetaan oheisten esimerkkikuvien avulla, ?..I* joissa * · · kuvat 1A-C esittävät kolminapaista kaistanpäästösuodatinta, kuva 2 on kuvan 1 suodattimen vastinkytkentä, kuva 3 A-C esittävät kolminapaista kaistanestosuodatinta, ja 35 kuva 4 on kuvan 3 suodattimen vastinkytkentä.

Kuva 1 esittää erästä kolminapaista suodatinta. Se koostuu kahdesta osasta, dielekt-risestä rungosta 1 ja eristelevystä 2, kuva 1 A. Runko on oleellisesti suorakulmai- 99216 4 nen ja käsittää ylä-ja alapinnan sekä kaksi pääty-ja kaksi sivupintaa. Rungossa on kolme yläpinnalta alapinnalle ulottuvaa johtavalla aineella pinnoitettua reikää 3,4 ja 5, joiden yläpinnalle avautuvat suut ovat näkyvissä kuvassa. Lohkon päätypinnat, yksi sivupinta ja alapinta on myös pinnoitettu johtavalla aineella. Pinnoitetut alueet 5 on esittetty viivoitettuna. Rungon toista, kuvassa IA kokonaisuudessaan näkyvää sivupintaa ei ole pinnoitettu. Kunkin reiän alapään pinnoite yhtyy rungon alapinnan pinnoitteeseen kun taas reiän yläpään pinnoite on eristetty lohkon sivujen pinnoitteesta. Näin kutakin reikää kohden muodostuu siirtojohtoresonaattori, jonka pituus on valittu suodattimen halutun vastekäyrän mukaan. Reikää 5 kohti muodostuu reso-10 naattori RES 1, reikää 4 kohti resonaatrtori RES2 ja vastaavaasti reikää 3 kohti muodostuu resonaattori RES3, kuva 2.

Rungon oleellisesti pinnoittamattomalla sivupinnalla on metallikalvokuvioiden muodostamia kytkentäkuvioita siirtojohtoresonaattoreihin kytkeytymistä varten sekä 15 resonaattoreiden välisiä kytkentöjä varten. Näiden kytkentäkuvioiden merkitystä selostetaan viitaten samalla kuvaan 2, joka esittää kuvan 1C suodattimen vastinkyt-kentää. Täplät 7 ja 8 on eristetty sivupintojen pinnoitteesta eristevälillä 113. Kun signaali tuodaan täplään 8, kytkeytyy se siten kapasitiivisesti resonaattoriin RES1. Vastaavasti suodatettu signaali saadaan täplästä 7, joka kytkeytyy viimeiseen reso-20 naattoriin RES3 myös kapasitiivisella kytkennällä. Täplän 8 ja resonaattorin RES 1 reiän 5 yläpään pinnoitteen välillä on siten kapasitanssi Cl, ja vastaavasti täplän 7 ja resonaattorin RES3 reiän 3 pinnoitteen välillä on kapasitanssi C2, kuva 2. Lisäksi .:.: sivupinnalla on resonaattorin RES2 yläpään kohdalla täplä 114 ja kunkin resonaat- :. i : torin alapään kohdalla täplät 9, 10 ja 11. Resonaattoreiden RES 1 ja RES2 sekä ,1 25 RES2 ja RES3 välillä on lisäksi niiden suuntaiset liuskat 12 ja vast. 13, joiden toi- : ‘ : nen pää on yhteydessä pohjan pinnoitteeseen.

i * t « · , ·:*. Kuvassa IA esitetyn eristelevyn 2 ala ja muoto vastaavat rungon sivupinnan alaa ja muotoa. Levyn toinen sivupinta samoin kuin reunat on kauttaaltaan pinnoitettujoh-.. >t 30 tavalla aineella. Levyn toiseen sivupintaan, joka kuvassa on kauttaaltaan näkyvissä, on järjestetty kytkentäkuvioita. Pinnnoitetta samoin kun metalloituja kytkentäkuvioi-·.' * ta on esitetty viivoituksella. Täplät 16 ja 17 on eristetty levyn pinnoitteesta kun taas täplä 115 ja liuskat 14 ja 15 ovat toisesta päästä yhteydessä pinnoitteeseen.

35 Kun suodatin kootaan, asetetaan eristelevy keraamirunkoa vasten kytkentä-kuvio-pinnat vastakkain niin, että täplät 17 ja 7 tulevat vastakkain samoin kuin täplät 16 ja •" 8 tulevat vastakkain. Signaali tuodaan täplien 8 ja 16 väliin esim. liuskajohtimella (ei esitetty). Tästä pisteestä katsottuna kytkeydytään suodattimeen kondensaattorin 99216 5 täplän 8 ja resonaattorin RES1 reiän 5 pinnoitteen muodostaman kondensaattorin Cl (kuva 2) kautta. Lisäksi tästä pisteestä kytkeydytään maahan täplän 16 ja eristelevyn 2 pinnoitteen muodostaman kondensaattorin C3 kautta (kuva 2). Vastaavasti muodostuu täplien 7 ja 17 välisestä pisteestä katsottuna kondensaattorit C2 ja C4, joiden 5 välistä suodatettu signaali johdetaan ulos liuskajohdon avulla (ei esitetetty). Rungon sivupinnassa oleva täplä 114 kytkeytyy maahan eristelevyn täplän 115 kautta, jolloin täplä 114 muodostaessaan toisen kondensaattorielektrodin kuormittaa kapasi-tiivisesti resonaattoria RES2, jolloin sen resonanssitaajuus on pienempi kuin ilman kuormitusta. Vastakkain olevat liuskat 12 ja 15 sekä 13 ja 14 ovat kahden resonaat-10 torin välissä ja vaikuttavat näiden resonaattoreiden väliseen induktiiviseen kytken tään. Täplät 9, 10 ja 11 eivät kytkeydy mihinkään, joten niillä ei ole vaikutusta suo-dattimeen. Rungossa olevien täplien 7 ja 8 suurentaminen kasvattaa kapasitanssia ja siten suurentaa suodattimen kaistanleveyttä kun taas eristelevyssä olevien täplien 16 ja 17 kasvattaminen pienentää kaistanleveyttä.

15

Kun runkoja eristelevy on asetettu vastakkain ja kiinnitetty toisiinsa esim. juottamalla, saadaan kuvion 1C mukainen suodatin. Näillä kytkentäkuvioilla se on 3-piiri-nen kaistanpäästösuodatin. On kuitenkin huomattava, ettei kytkentäkuvioden muodolla ja määrällä sinänsä ole keksinnön kannalta merkitystä.

20

Kuvan IA runkoon voidaan kiinnittää kuvan IA mukaisen eristelevyn sijasta myös kuvan IB eristelevy. Erona levyillä on se, että jälkimmäisessä on lisäksi metallilius-kat 18, 19 ja 20, jotka ovat yhteydessä reunan pinnoitteeseen. Kun levy asetetaan .! i runkoa vasten, kuten edellä esitettiin, kytkeytyvät rungossa resonaattoreiden induk- : 25 tiivisessa päässä olevat täplät 9, 10 ja 11 maahan. Tämä aiheuttaa sen, että resonaat- i' \: toreiden resonanssitaajuus kasvaa ja koko suodatin virittyy taajuudessa ylöspäin.

< · · • · j". Kuvassa 3 on esitetty 3-napainen kaistanestosuodatin, jossa on käytetty keksinnön mukaisesti kytkentäkuvioita sekä rungon sivupinnalla että eristelevyn pinnalla. Ku-30 vassa 4 on suodattimen vastinkytkentä. Pelkästään näiden kytkentäkuvioiden j a kah-den diskreettikomponentin avulla voidaan konstruoida kyseinen suodatin, vaikka '! rungon ja eristelevyn dimensiot ovat samat kuin 3-napaisella kaistanpäästösuodatti- mella. Rungon 1 sivupinnalla on resonaattoreiden yläpään kohdalla täplät 31, 32 ja 33, joista kytkeytyminen kuhunkin resonaattoriin tapahtuu. Resonaattoreiden välissä 35 kulkevat koko sivun pituudelta liuskat 34 ja 35, joiden toinen pää yhtyy pohjapinnan pinnoitteeseen. Eristelevyn 2, kuva 3B pinnoittamattomalla pinnalla on kytkentäku-vio, joka muodostuu täplistä 38, 39 ja 310 sekä pinnan päästä päähän ulottuvat kaksi liuskaa 36 ja 37, joiden molemmat päät yhtyvät levyn reunan pinnoitteeseen.. Eriste-levy toimii samalla kytkentälevynä keloille LI ja L2, kuva 3C, jotka juotetaan täp- 99216 6 liiti 38, 39 ja 310 kuvan esittämällä tavalla. Eristelevy kiinnitetään esim. juottamalla runkoon kytkentäkuviopinnat vastakkain niin, että eristelevyn täplien 38, 39 ja 310 sormimaiset ulokkeet tulevat rungon vastaavien täplien 31, 32 ja 33 päälle. Pitkittäiset liuskat 36 ja 37 tulevat rungon vastaavien liuskojen 32 ja 35 päälle.Valmista 5 suodatinta esittää kuva 3C. Eristelevyn, joka on resonaattoreiden pituussuunnassa rungon mittaa pidempi, osa jää kuvan 3C osoittamalla tavalla laipaksi, jossa täplät 38, 39 ja 310 ovat pääosin näkyvissä. Näihin täpliin on helppo kiinnittää kelat LI ja L2 sekä tuloliitäntäjohdin (ei esitetty) täplään 310 ja lähtöliitäntäjohdin täplään 38.

10 Kuvassa 4 on esitetty suodattimen vastinkytkentä. Pitkittäiset liuskaparit 34, 37 ja 35, 36 saavat aikaan resonaattoreiden täydellisen keraamirungon kautta tapahtuvan isolaation toisistaan kumoamalla sähkö- ja magneettikentän liuskan kohdalla, jolloin signaali siirtyy resonaattorista RES1 resonaattoriin RES2 vain kelan L kautta ja resonaattorista RES2 resonaattoriin RES3 vain kelan L2 kautta. Kapasitanssit C4, 15 C5 ja C6 muodostuvat täplien 38, 39 ja 310 ja eristelevyn toisen puolen pinnoitteen muodostamasta kondensaattorista. Kapasitanssit Cl, C2 ja C3 muodostuvat vastaavasti täplien 33, 32 ja 31 ja reikien 5, 4 ja 3 pinnoitteen muodostamasta kondensaattorista. Resonaattoreihin kytkeydytään siten kapasitiivisesti.

20 Kuvan 4 suoritusmuoto on erittäin edullinen sillä eristelevyn 2 rungosta 1 ulkonevaan laippaan voidaan helposti sijoittaa erilaisia diskreettikomponentteja halutusta suodattimesta riippuen. Niinpä on ammattimiehelle ilmeistä tehdä esim. dupleksi-suodatin yhtä ainota keraamirunkoa käyttäen. Rx- ja Tx-haaran suodattimet erotetaan toisistaan samalla tavalla käyttäen vastaavaa pinnan yli ulottuvaa liuskaa, jolla 25 kuvan 3 rakenteessa yksittäiset resonaattorit erotettiin toisistaan. Laippaan voidaan ·*: sijoittaa tarvittavat diskreettikomponentit. Ammattimiehelle on selvää, että halutta- essa tämä laippaosa voidaan peittää erillisellä metallikannella.

► « 4 • «

Sijoitettaessa keksinnön mukaisesti kytkentäkuviot sekä rungon että laipan sivupin-, . 30 taan saavutetaan monia etuja. Käyttäen samaa runkoa mutta vaihdellen siihen kiinni- .. · * tettävää eristelevyä voidaan suodattimen vastekäyrää helposti muuttaa. Diskreetti- • i ·[ * komponenttien sijoittaminen suodatinpiiriin on myös helppoa, kun eristelevyn ala tehdään suuremmaksi kuin rungon sivun ala.

3 5 Keksinnön suojapiiirissä pysyen voidaan toteuttaa mitä erilaisimpia suodattimia. Vaatimukset eivät aseta mitään rajoituksia kytkentäkuvioiden muodolle ja määrälle eikä mahdollisesti käytettäville ulkoisille diskreettikomponenteille. Eristelevy voi myös olla osa piirilevyä, johon radiolaitteen radiotaajuusosat on kiinnitetty. Se voi olla myös pinta-alaltaan pienempi kuin rungon sivupinnan ala.

Claims (5)

99216 7

1. Radiotaajuussuodatin, joka käsittää - dielektristä ainetta olevan rungon (1), jossa on ylä-ja alapinnat rungon vastakkaisilla puolilla, näiden pintojen välissä vastakkaiset päätypinnat ja vastakkaiset sivu- 5 pinnat, - ainakin kaksi reikää (3, 4, 5), jotka ulottuvat rungon läpi sen yläpinnalta alapinnalle, - sähköä johtavan kerroksen rungon alapinnalla, kummallakin pääty-ja ensimmäisellä sivupinnalla sekä reikien sisäpinnalla, jolloin kutakin reikää kohden muodostuu 10 siirtojohtoresonaattori - eristelevyn (2), joka on kiinnitetty rungon (1) toista sivupintaa vasten ja jonka pinnat lukuunottamatta sanottua pintaa vasten olevaa sivua on oleellisesti päällystetty sähköä johtavalla kerroksella, - sähköä johtavien elektrodien muodostaman kytkentäkuvion resonaattoreihin kyt- 15 keytymiseksi sanotun kytkentäkuvion sijaitessa pääosin eristelevyn (2) ja rungon (1) toisen sivupinnan välissä, tunnettu siitä, että ennen eristelevyn (2) kiinnitystä on osa (14, 15, 16, 17, 115) kytkentäkuvion elektrodeista järjestetty eristelevyn (2) pinnoittamattomaan sivupintaan ja loput (7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 114) kytkentäkuvion elektrodeista on järjestetty 20 rungon toiseen sivupintaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että eristelevyn pinta-ala ja rungon toisen sivupinnan pinta-ala ja muoto ovat oleellisesti samat. ;"': 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että eristelevyn pinta- :*·*: ala on suurempi kuin rungon toisen sivupinnan pinta-ala. • · • · · • · · • «

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että eristelevyn rungon • · · toisen sivupinnan ylittävä osa muodostaa laippamaisen ulokkeen, jossa oleville kyt-. 30 kentäelektrodeille on kiinnitetty suodattimen diskreettikomponentit. « I I • · · «M t

· · * 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että ainakin osa eriste- ; levyn (2) elektrodeista on vastakkain ja kosketuksessa rungon toisella sivupinnalla ; olevien elektrodien kanssa. 8 99216