FI99096C - Menetelmä puunrungon käsittelemiseksi lastuamalla - Google Patents

Description

99096 MENETELMÄ puunrungon käsittelemiseksi lastuamalla

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

5

On tunnettua esityöstää puunrunkoja ennen laudoiksi sahausta siten, että aluksi tasataan puunrungon neljä sivua. Tällaisen työstetyn pelkän sivuihin on kuhunkin kulmaan jäänyt vajaasär-mät. Puunrungosta on tämän jälkeen sahattu ns. jakosahauksella 10 yksi tai useampia sivulautoja, joihin puunrungon vajaasärmät ovat jääneet. Tämän jälkeen vajaasärmäiset sivulaudat on siirretty erilliseen särmäyslaitteeseen, jossa vajaasärmät on poistettu. Tämä vaatii ylimääräistä lautojen liikuttelua, käsittelyä ja lisäksi ylimääräisen työvaiheen.

15

Tunnetaan myös menetelmä, jossa pelkästä aluksi jyrsitään vajaasärmä ja sen jälkeen sahataan sivulauta irti. Jyrsitty pinta jää sydäntavarassa aaltomaiseksi ja repeämillä vahingoittuneeksi, jolloin sydäntavaran pinta on osittain vahingoittu-20 nut. Tämän johdosta joudutaan sahausvaiheessa sahaamaan sydän-tavarasta jyrsitty kohta uudelleen. Tällainen menetelmä on esitetty mm. FI-kuulutusjulkaisussa 73905.

Tunnetaan myös menetelmä, jossa pyörösahanterien kanssa samalle 25 akselille järjestetyt jyrsinkursot jyrsivät sivulautojen ka peammat sivupinnat. Tällöin kursojen pyörimisnopeutta ei voida optimoida, koska niiden pyörimisnopeus on sama kuin pyörösahanterien. Hakkeen laatu kärsii.

30 Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen menetelmä, jonka avulla voidaan poistaa edellä esitetyt epäkohdat. Tämä on aikaansaatu menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksissa.

35 Keksinnön mukaisella menetelmällä on lukuisia merkittäviä etuja. Menetelmän mukaan valmistetuilla laudoilla ja sydäntava- 2 99096 ralla on erittäin hyvälaatuinen pinta. Särmäysvaihe on heti sahausvaiheen jälkeen, jolloin sivulaudat kulkevat pelkän mukana ja ovat siinä asennossa, jossa ne olivat ennen sahausta.

Tällöin yhdellä profiilinmittauksella saadaan teräasetukset 5 myös sivulautoja varten, koska sivulaudat säilyttävät asemansa f suhteessa sydäntavaraan. Tämä mahdollistaa myös sen, että puunrunkokohtaisesti voidaan nopeasti säätää laudan leveyttä. Edelleen särmäysvaiheessa voidaan jyrsinpäiden pyörimisnopeudet optimoida linjan nopeuden mukaan.

10

Seuraavassa keksintöä selostetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää keksinnönmukaista menetelmää yksinkertaistet-15 tuna ylhäältä,

Kuvio 2 esittää keksinnönmukaisen menetelmän sivulautojen särmäysvaihetta leikattuna pitkin kuvion 1 viivaa II-II, ja 20

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaista menetelmää yksinkertaistettuna sivulta.

Edullisimmin ainakin kahdelta sivulta tasatusta puunrungosta 1, 25 jossa on työstämättömät vajaasärmät 2, sahataan ainakin yksi sivulauta 3 sahalla 4. Saha 4 on kuvioiden mukaisessa sovellu-tusmuodossa vannesaha, mutta se voi olla myös pyörösaha tai muu sivulautojen erotukseen soveltuva saha. Puunrungon 1 syöt-tösuunta on merkitty kuvioon 1 nuolella. Sivulauta 3 tai sivuko laudat sahataan sopivimmin siten, että ainakin osa vajaasärmis-tä 2 jää sivulautoihin. Sahoja 4 on sopivimmin kuvioiden mukaisessa sovellutusmuodossa, jolloin sivulaudat 3 sahataan samanaikaisesti puunrungon molemmilta puolilta.

3 99096

Sivulaudan 3 ja sydäntavaran 1' väliin jää erotin- ja oh-jauselin, kuten jakoveitsi 6, joka pitää sivulaudan 3 ja sydäntavaran 1* toisistaan erillään ainakin sahausta seuraavan särmäysvaiheen aikana.

5

Edellä kuvatun sahausvaiheen jälkeen sivulautaan 3 jäänyt vajaasärmä 2' työstetään jyrsinpäällä 7. Sivulautaa 3 liikutetaan yhdessä sydäntavaran 1' kanssa särmäysvaiheessa ja sivu-lauta 3 ja sydäntavara 1' pidetään erotuselimen 6, kuten jako-10 veitsen avulla toisistaan välimatkan päässä toisistaan ainakin särmäysvaiheen aikana. Jyrsinpää 7 on sopivimmin varustettu jyrsinkursolla 8, joka on päätysivunsa kohdalla varustettu pyörösahanterällä 9. Pyörösahanterän 9 halkaisija vastaa tyypillisesti sopivimmin jyrsinkurson 8 halkaisijaa. Jyrsinpää 15 hakettaa vajaasärmän 2' ja samalla sahaa sivulaudan 3 jyrsin-pään puoleisen sivupinnan. Sivulautaa 3' tuetaan, sopivimmin välittömästi särmäysvaiheen jälkeen, edullisimmin jyrsinpään 7 liikkeiden mukaan liikkumaan järjestetyllä, tukielimellä 10. Tällöin sivulaudan asema säilyy suhteessa sydäntavaraan.

20 Särmäysvaihe seuraa sahausvaihetta olennaisesti välittömästi. Näiden vaiheiden välinen etäisyys on riippuvainun käytännön sovellutusmuodosta. Tyypillinen tukipalan 10 etäisyys sahaus-kohdasta on luokkaa 0,5-1,5 m käytettäessä pyörösahaa sivu-25 lautojen sahausvaiheessa. Vannesahalla etäisyys on tyypillisesti pienempi.

Koska sivulautojen 3 särmäys tapahtuu sydäntavarasta 1' erillään, edullisesti jakoveitsen 6 ansiosta, saavutetaan vahinko goittumaton sydäntavara. Jyrsinpäitä 7 on edullisesti neljä, kaksi sydäntavaran 1' molemmilla puolilla. Kuviossa 2 on esitetty yksinkertaistettuna särmäysvaihetta.

Särmäyksen jälkeen on siis aikaansaatu pinnanlaadultaan hyvä-35 laatuiset täyssärmäiset sivulaudat 3' ja sydäntavara 1'. Mene- 4 99096 telmää voidaan käyttää sekä ns. pelkkasahauksen että peikkojen jakosahauksen yhteydessä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös niissä 5 tapauksissa, joissa sivulautoja sahataan samalla kertaa useita puunrungon kummaltakin puolelta. Eräässä tyypillisessä sovellu-tusmuodossa sahataan aluksi kaksi sivulautaa puunrungon kummaltakin puolelta ja sen jälkeen särmätään kunkin sivulaudan vajaasärmät. Tällöin sahausvaiheessa voidaan vierekkäiset 10 sivulaudat sahata sinänsä tunnetusti esimerkiksi vierekkäisillä vannesahoilla, jolloin särmäykseen käytetyt jyrsinpäät on sijoitettu esimerkiksi portaittain siten, että ensin on sijoitettu ulommaisten sivulautojen jyrsinpäät ja niiden jälkeen sisempien sivulautojen särmäykseen tarkoitetut jyrsinpäät.

15 Tällöin pidetään ulompi ja sisempi sivulauta erotuselimen avulla välimatkan päässä toisistaan ainakin ulomman sivulaudan särmäysvaiheen aikana sekä sisempi sivulauta ja sydäntavara välimatkan päässä toisistaan ainakin sisemmän sivulaudan särmäysvaiheen aikana.

20

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö ole rajoitettu edellä esitettyyn sovellutusmuotoon, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (6)

99096

1. Menetelmä puunrunkojen käsittelemiseksi lastuamalla puutuotteiksi, kuten laudoiksi ja piiruiksi, tunnettu siitä, 5 että aluksi sopivimmin ainakin kahdelta sivulta tasatuista puunrungoista (1), joissa on vajaasärmät (2), sahataan ainakin yksi sivulauta (3) siten, että ainakin osa vajaasärmästä (2) jää sivulautaan (3), ja sen jälkeen särmätään sivulaudan vajaasärmät (2’), että sivulautaa (3) liikutetaan yhdessä sydän- 10 tavaran (1') kanssa särmäysvaiheessa ja että sivulauta (3) ja sydäntavara (1') pidetään erotuselimen (6), kuten jakoveitsen avulla välimatkan päässä toisistaan ainakin särmäysvaiheen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivulaudan (3) vajaasärmän (2') särmäyksen yhteydessä sahataan sivulaudan pinta ja muu aine jyrsitään hakkeeksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että vajaasärmät (2*) särmätään jyrsinpäällä (7), joka käsittää jyrsinkurson (8) sekä pyörösahanterän (9) jyrsinkurson päätypinnalla.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivulautaa (3') tuetaan särmäysvaiheessa, sopivimmin välittömästi särmäysvaiheen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että sivulautaa (3') tuetaan, sopivimmin jyrsinpään (7) liikkeiden mukaan liikkumaan järjestetyllä, tukielimellä (10). 99096

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivulaudan (3) särmäysvaihe on olennaisesti välittömästi sahausvaiheen jälkeen. 5 99096