FI98856C - Termisen energian jakelujärjestelmä - Google Patents

Description

98856

Termisen energian jakelujärjestelmä

Keksinnön kohteena on termisen energian jakelujärjestelmä, jossa rakennusten lämmittämiseen ja/tai jäähdyt-5 tämiseen keskitetysti tuotettu, lämmönsiirtonesteeseen sidottu lämmitysenergia on sovitettu jaettavaksi rakennuksiin sovitettuihin lämmityslaitteisiin yhden putken tai putkiryhmän avulla ja jäähdytysenergia vastaavasti jäähdytyslaitteisiin toisen putken tai putkiryhmän avulla.

10 Rakennusten lämmitykseen käytetään monissa maissa yleisesti kaukolämpöä, jota voidaan talokohtaisia lämmityskattiloita edullisemmin ja pienemmin ympäristöhaitoin tuottaa suurissa keskitetyissä lämpölaitoksissa. Tällaisissa suurissa lämpölaitoksissa voidaan esimerkiksi savukaasujen 15 sisältämät epäpuhtaudet poistaa tehokkaasti siedettävin kustannuksin. Suurten lämpölaitosten lämmöntuotannon hyötysuhde on olennaisesti pienlaitosten hyötysuhdetta parempi ja lisäksi suurten laitosten huolto- ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin pienlaitosten huolto- ja käyttökustan-20 nukset.

Lämpöä voidaan tuottaa erityisen edullisesti yhdistämällä sähkön ja lämmön tuotanto, jolloin lämpö saadaan . : höyryturbiinin lauhdelämpönä tavallaan ilmaiseksi. Turbii nilta tuleva höyry, joka pelkästään sähköä tuottavissa ’ 25 voimaloissa lauhdutetaan vesistöstä tai erityisistä jäähdy- · * •>#* tystorneista saatavalla vedellä, voidaan sähkön ja lämmön • · *···’ yhteistuotannossa lauhduttaa kaukolämmön paluuvedellä, jota lämmenneenä käytetään rakennusten lämmittämiseen.

··· : Nykyään on rakennuksiin alettu lämmitystehon lisäksi 30 toimittaa myös jäähdytystehoa putkiverkon avulla. Vesi jäähdytetään ammoniakkikompressorilaitoksissa, absorptio-lämpöpumpuilla, merivesijäähdyttimillä tai muilla vastaa-·, villa laitteilla. Kylmä vesi pumpataan menoputken kautta rakennuksiin, jossa se jäähdyttää ilmanvaihtoilmaa, sätei-35 lyjäähdyttimiä tai muita vastaavia laitteita ja palaa läm- 2 98856 menneenä keskus jäähdytyslaitokseen. Eräänä perussyynä tähän on pyrkimys päästä eroon otsonikatoa aiheuttavista jäähdyk-keistä.

Rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarve vaihtelee 5 samoin kuin sähköntarve sähköverkossa. Energian tuotantoja siirtolaitteet on luonnollisesti mitoitettava maksimi-tarpeen mukaan, joka tietenkin johtaa epätaloudellisen suuriin investointeihin. Seurauksena on lisäksi epätaloudellinen tuotanto, maksimihyötysuhdetta pienempi energian-10 tuotannon hyötysuhde, sähkön ja lämmön tuotantosuhteen huononeminen jne. Erityisen haitallisia ovat erilaiset lyhytaikaiset kuormitushuiput, esimerkiksi jäähdytystarpeen kannalta muutamina kesäiltapäivinä syntyvät huiput, lämmöntarpeen kannalta ns. maanantain aamuhuiput, jotka syntyvät 15 lämmityskaudella kun viikonlopuksi alennettu huonelämpötila nostetaan normaalitasolle liikerakennuksissa ja vastaavissa. Sähköntarpeen huippujen leikkaamiseksi joudutaan esimerkiksi kaasuturbiinilaitoksissa ylimääräinen lämpö lauhduttamaan myös vastapainevoimaloissa jäähdytysvedellä huip-20 pukuormien aikana.

Edellä esitettyjen haittapuolten poistamiseksi käytetään erilaisia, tavallisesti energiantuotantolaitoksen ·. : yhteyteen sijoitettuja termisiä varaajia, ns. lämpöakkuja ja kylmäsäiliöitä. Esimerkiksi jäähdytyskuormien tasaami-25 seen käytetään jääsäiliöitä tai kylmävesivaraajia, lämmi- • * * • · tyshuippujen tasaamiseen tilavuudeltaan jopa tuhansien • · *···* kuutiometrien suuruisia lämpöakkuja jne. Myös sähkönkäyttö- » huippuja voidaan tasata tällä tavalla varastoimalla sähkön- • ·· : käyttöhuipun aikana syntyvä ylimääräinen lämpö.

30 Varaajien investointikustannukset ovat luonnollises- Γ*.. ti suuret, joten niiden huippuja tasaava vaikutus on ra joi- tettu. Voimaloihin sijoitettujen varaajien taloudellisuutta ·. vähentää lisäksi se, että energiansiirtoverkko on kuitenkin mitoitettava huippukuormituksen mukaisesti. Niinpä energi- 1 .' 35 antuotantolaitoksiin sijoitettujen varaajien käyttö on 3 98856 jäänyt melko rajoitetuksi.

Toisenlaista lähestymistapaa edustavat rakennuksiin sijoitetut varaajat, joista tunnetuimpia ovat kuuman käyttöveden varaajat ja ns. talovaraajat, joihin varataan yö-5 sähköllä tuotettua lämpöä. Näidenkin varaajien laajamittainen käyttö on ollut rajoitettua, koska rakennuttajien mahdollisuudet ymmärtää niiden kokonaisvaikutuksia monimutkaiseen energian tuotanto- ja jakeluketjuun ja ennen kaikkea perustella niiden vaikutuksia energian tuottajille ja jake-10 Iijoille ovat olleet luonnollisista syistä rajoitetut.

Investointikustannukset lämpöyksikköä kohden ovat lisäksi merkittävät.

Yhdistettyä lämmön ja kylmän tuotantoa on rajoittanut se, että verkkoihin kytketyissä rakennuksissa tarvitaan 15 lämmitys- ja jäähdytystehoa samanaikaisesti johtuen rakennuksen tai sen tilojen erilaisesta sijainnista, lämpökuormituksista, käyttötarkoituksesta jne, toiseen rakennukseen verrattuna. Täten järjestelmät vaativat meno- ja paluuput-ket sekä lämmitystä että jäähdytystä varten, ts. neljä 20 putkea.

Alalla on kehitetty useita erilaisia järjestelmiä kustannusten alentamiseksi. Esimerkkinä em. järjestelmistä ·, ; voidaan mainita FI-patenttihakemuksessa 921034 kuvattu rakennusten lämmönsiirtojärjestelmä, jolla kaukolämmön ,. I 25 paluuveden lämpötila voidaan pudottaa huomattavan alas, • * · * ·* tarvittaessa n. 20 °C:een. Järjestelmä perustuu siihen, i i *···’ että lämmönsiirtoneste luovuttaa ensin lämpönsä rakennuksen < · · ...i lämmittämiseen ja sen jälkeen ilmanvaihtoilman lämmityk- • ·· ·’,· : seen.

3 0 Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan järjestelmä, i\. jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan ·*·': eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen järjestelmän avulla, joka on tunnettu siitä, että jäähdytys- ja lämmi-; ; tyslaitteilta palautuvien lämmönsiirtonesteiden lämpötilat 35 on sovitettu olennaisesti yhtä suuriksi ja että lämmönsiir- 4 98856 tonesteet on sovitettu palautettavaksi energian tuotanto-keskukseen yhteisen paluuputken tai paluuputkiryhmän avulla .

Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että aiemmin 5 käytetyistä neljästä putkesta yksi voidaan jättää pois, jolloin investointikustannukset saadaan alenemaan olennaisella tavalla aiemmin tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Yhden putken poistaminen ei vähennä olennaisesti järjestelmän ominaisuuksia tai suorituskykyä aiemmin tunnettuihin 10 järjestelmiin verrattuna. Keksinnön etuna on edelleen se, että tietyllä sovellutuksella voidaan erityisesti lämmönku-lutushuippujen tasaamiseen saada sananmukaisesti ilmaiseksi käyttöön huomattavan suuri lämmönvaraaja. Lisäksi keksinnön avulla on mahdollista pienentää olennaisesti putkikokoja ja 15 siten saada aikaan jäähdytysenergian jakeluun käytetty putkisto lähes ilmaiseksi. Keksinnön perusajatusta käyttäen on mahdollista rakentaa putkijärjestelmiä, joissa on usean energiatason putkistoja, jolloin yhden järjestelmän palau-tusnestettä voidaan käyttää toisen järjestelmän hyötynes-2 0 teenä. Kaiken kaikkiaan keksinnön sovellutukset pienentävät olennaisesti yhdistettyjen järjestelmien investointikustannuksia ja tehostavat energiankäyttöä.

·. : Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkem min oheisessa piirustuksessa kuvattujen sovellutusesimerk-25 kien, jolloin i · < f · kuvio 1 esittää lämpötilan pysyvyyskäyriä kolmella • · "···* Suomen paikkakunnalla, « · · ···*· kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän • ·· *.· : erästä sovellutusta jäähdytyskaudella, 30 kuvio 3 on kuvion 2 nuolten III-III mukainen leik- kauskuvanto, ·*·’: kuvio 4 esittää kuvion 2 mukaista järjestelmää läm- m mityskaudella, kuvio 5 on kuvion 4 nuolten V-V mukainen leikkausku- 35 vanto, li 5 98856 kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän toista sovellutusta, kuvio 7 on kuvion 6 nuolten VII-VII mukainen leikka-uskuvanto, 5 kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän kolmatta sovellutusta, kuvio 9 on kuvion 8 nuolten IX-IX mukainen leikkaus-kuvanto ja kuvio 10 esittää leikkauskuvantona keksinnön mukai-10 sen järjestelmän neljättä sovellutusta.

Keksintö perustuu itse asiassa oivallukseen, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen huipputehot esiintyvät eriai-kaisesti. Kuviossa 1 on esitetty ulkoilman lämpötilan pysy-vyyskäyrät vuosien 1961-80 säähavaintojen perusteella kol-15 mella Suomen paikkakunnalla. Käyrä 1 perustuu ilmatieteen laitoksen mittauksiin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Käyrä 2 perustuu vastaaviin mittauksiin Jyväskylän lentokentällä. Käyrä 3 perustuu puolestaan mittauksiin Rovaniemen lentokentällä .

20 Lämmityslaitteita ja lämmönsiirtoverkkoa mitoitetta essa käytettävät lämpötilat ovat Helsingissä -26 °C, Jyväskylässä -32 °C ja Rovaniemellä -38 °C. Jos yksinkertaisuu- \ : den vuoksi oletetaan, että rakennuksen lämmöntarve on suo- · · raan verrannollinen uiko- ja sisälämpötilan erotukseen ja 25 että sisälämpötila on +22 °C, voidaan yksinkertaisella ta- « » ‘..I valla määritellä milloin rakennuksen lämmöntarve on pienen- • · • « *** tynyt puoleen mitoituslämmöntarpeesta. Tämä ulkolämpötilan «·· **jj arvo on merkitty kuvioon 1 seuraavasti: Helsingissä -2 °C, ·* ‘ piste la, Jyväskylässä -5 °C. piste 2a ja Rovaniemellä -8 30 °C, piste 3a. Todellisuudessa tilanne ei ole näin yksinker- • « I ** täinen, sillä rakennuksessa tarvitaan aina lämmintä käyttö-

Mf V : vettä, jonka osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee eri tyyppisissä rakennuksissa. Käyttöhuippua leikataan esimerkiksi pienentämällä ilmanvaihdon ilmavirtoja jne.

35 Kuitenkin jo edellä esitetyn yksinkertaisen tarkastelun 6 98856 perusteella voidaan sanoa, että keskimäärin rakennusten lämmönkulutus on laskenut alle puoleen varmasti viimeistään kun ulkolämpötila lähestyy +10 °C:ta.

Ulkoista energiaa käyttävän jäähdytyksen tarve itse 5 rakennuksen jäähdytykseen vaihtelee huomattavasti . Asuinrakennuksissa jäähdytystä on melko harvoin, vanhoissa liikerakennuksissa tarve alkaa ehkä +18 - +20 °C:een lämpötilassa ja uusissa rakennuksissa, joissa on suuri henkilötiheys ja paljon ns. uutta tekniikkaa, kun ulkolämpötila on +12 -10 +16 °C. Osa rakennuksista, esimerkiksi oppilaitokset, eivät ole lainkaan käytössä tai ovat vajaakäytössä huipputarpeen aikana kesälomien vuoksi. Keskimäärin jäähdytystarve alkaa ehkä noin 16 °C.ssa, viiva A ja pisteet Ib, 2b ja 3b kuviossa 1, ja olisi näin arvioiden saavuttanut 50 %:n tason 15 aikaisintaan n. 22 °C:ssa.

Kaiken kaikkiaan ero niiden ulkolämpötilojen välillä, joissa lämmityksen tai jäähdytyksen tarve ylittää 50 %, on niin suuri, selvästi yli 10 °C, ettei jakeluverkon pa-luuputki voi samanaikaisen käytön takia ylikuormittua. Koko 20 verkon kannalta ero on niin suuri, etteivät edes yksittäiset rakennukset, joissa on muutakin lämmitys- tai jäähdy-tysenergian tarvetta kuin itse rakennuksen vaatima tarve, voi yleensä yhdyskunnissa muuttaa kokonaistilannetta.

;· Edellä on tarkasteltu lämpötilan pysyvyyttä Suomes-

. I

j'-'; 25 sa. Sama tarkastelu pätee kaikille ilmastovyöhykkeille, • « joilla esiintyy rakennuksissa sekä lämmitys- että jäähdy- ,j, tystarvetta. Kuvioon 1 on katkoviivalla piirretty pysyvyys- ’VJl käyrä Tanskassa. Kuten havaitaan, kuvion yleinen luonne ei i * · * muutu. Paluuputken kokoa mitoittava tekijä on suurimmassa 30 osassa Eurooppaa lämmitystarve, mutta esimerkiksi Italian • * ' ** pohjoisosissa jäähdytystarve.

4« * V * Keksinnön yksinkertaisena perusajatuksena on se, että lämmitys- ja jäähdytysveden paluulämpötilat mitoite-, taan samoiksi ja että lämmitys- ja jäähdytysvesi palaute- 35 taan yhteisen paluuputken kautta. Näin säästetään yksi i · » t

I I

7 98856 paluuputki.

Keksinnön mukaisen järjestelmän toimintaa ja sovellutusmahdollisuuksia kuvataan seuraavassa tarkemmin kuvioiden 2-10 avulla.

5 Kuvioissa 1 - 4 on esitetty verkko, jossa lämmitys- ja jäähdytystehon vesivirrat ovat yhtä suuret mitoitusti-lanteessa. Kuviot 2 ja 3 kuvaavat tilannetta jäähdytyskau-della. Putkessa 10 kulkee lämmitysvettä, jota käytetään kuuman käyttöveden tuottamiseen sekä keväällä ja syksyllä 10 rakennusten 14 lämmittämiseen. Putkessa 30 kulkee jäähdytysvettä. Putki 20 on yhteinen paluuputki, jonka tulee olla siten mitoitettu, että se riittää toisaalta peittämään maksimilämmitystarpeen vesivirran ja toisaalta maksimijääh-dytystarpeen vesivirran lisättynä lämpimän käyttöveden 15 valmistukseen tarvittavalla vesivirralla. Viitenumeroilla 15 ja 16 on esitetty jäähdytyslaitteita ja lämmityslaittei-ta. Lämmitysvesi syötetään lämmityslaitteisiin 16 haaraput-ken 10a kautta ja jäähdytysvesi vastaavasti jäähdytyslaitteisiin 15 haaraputken 30a kautta. Lämmitysvesi palautetaan 20 paluuputkeen 20 paluuhaaraputken 20a kautta ja jäähdytysvesi vastaavasti paluuhaaraputken 20b kautta.

Jos oletetaan kuumavesiputki 10 ja kylmävesiputki 30 ’· '· yhtä suuriksi, halkaisijaltaan esimerkiksi 300 mm putkeksi, . saadaan vesivirraksi molemmissa n. 305 m3/h, jos sallittu : 25 veden nopeus on 1,2 m/s. Jos kuuman tuloveden lämpötila on • · * 105 °C ja kylmän 7 °C ja molempien paluulämpötila 25 °C ..*·* saadaan maksimitehoksi lämmitykselle 28,4 MW ja jäähdytyksi : selle n. 5,7 MW. Tämä vastannee Suomen yhdyskuntarakennetta ja ilmastoa. Suurin osa rakennuksistahan on Suomessa jääh-:\t> 30 dytyskauden lyhyyden takia ilman jäähdytystä ja talvi on todella kylmä. Etelämpänä voi jäähdytystarve tulla ratkai- • · · sevaksi.

.·' Paluuputken 2 0 mitoituksessa on huomioitava lämpimän käyttöveden tarve, jolloin edellä selostetuin lähtöoletta-35 muksin jäähdytystilanne on ratkaiseva. Jos oletetaan lämpi- 8 98856 män käyttöveden olevan keskimäärin 20 % päivittäisestä lämmitystehosta, on paluuputken vesivirta 366 m3/h ja pa-luuputken halkaisija 330 mm. Jos toisaalta halutaan kaikki putket yhtä suuriksi, olisi jäähdytysveden lämpötilan olta-5 va n, 3,5 °C tai maksimijäähdytystehon n. 4,8 MW. Joka tapauksessa tullaan toimeen yhdellä lisäputkella jäähdytys-nestettä varten.

Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty edellä esitetyn sovellutuksen toiminta talvella. Kuumavesiputken 10 kautta syö-10 tetään vettä 100 - 115 °C:een lämpötilassa rakennusten 14 lämmitystä ja kuumaa käyttövettä varten. Vesi palaa paluu-putken 20 kautta. Jäähdytystä ei tarvita, joten kylmävesi-putki 30 ei ole käytössä.

Jos kylmävesiputki 30 yhdistetään ohitusventtiilillä 15 17 lämpölaitoksen kuuman veden syöttöputkeen 10 kuviossa 6 esitetyllä tavalla, sekä edelleen kuvion 6 mukaisesti rakennuksessa 14 toisella ohitusventtiilillä 18 kuuman veden syöttöputkeen 10, voidaan kylmävesijohto 30 saada hyötykäyttöön myös talvella. Kylmävesijohto voidaan ajaa täyteen 20 kuumaa vettä kulutuksen ollessa pieni, esimerkiksi yöllä tai viikonloppuna. Em. vettä voidaan käyttää huippukuormi-. . tuksen tasaamiseen.

' Jos edellä esitetyn mukaisesti kylmävesiputken 30 ; ; halkaisija on 300 mm ja putken pituus esimerkiksi 3000 mm, • ·' 25 sen vesitilavuus on 212 m3. Tämä riittää 20 %:n ylikuormi- • · · • · tuksen leikkaamiseen 3,5 tunnin ajan, jos kuuma vesi verkon mitoitusteho on 28,5 MW ja lämpötilaero 80 °C. Käytettävis- • · · ; sä on siis lähes ilmaiseksi huomattavan suuri lämpöakku, kustannuksia syntyy ainoastaan kahdesta 2-asento-ohitus-·*·.. 30 venttiilistä 17, 18. Edellä esitetty 330 mm:n paluuputki 20 riittää yhteenlasketulle vesimäärälle.

m ·. Keksintö pienentää koko lämpölaitoksen mitoituste- · hoa, joten sillä on erittäin suuri taloudellinen vaikutus.

On lisäksi huomattava, että tämä lisäteho on valmiiksi 35 jaettu käyttöalueelle, ts. kuumavesiputki voidaan mitoittaa li 9 98856 80 %:lle huipputehon edellyttämästä vesivirrasta toisin kuin voimalaitokseen sijoitettuja lämpövarastoja käytettäessä. Keksinnön mukainen järjestelmä vastaa itse asiassa verkostoon lämpölaitoksen ulkopuolelle sijoitettua huippu-5 lämpölaitosta, jollaisia myös käytetään yleisesti kuormitushuippujen leikkaamiseen.

Kuvioissa 8 ja 9 on esitetty vielä eräs keksinnön lisäsovellutus. Tässä sovellutuksessa lämminvesiputki 10 on mitoitettu kuuman käyttöveden vaatiman tehon lisäksi vain 10 teholle, joka esiintyy jäähdytystarpeen alkaessa, ts. yhteensä teholle, joka on 30 - 35 % mitoitustehosta. Jäähdy-tysvesiputki 30 on mitoitettu jäähdytystehontarpeen mukaan, jos sen vaatima vesivivirta on vähintään 65 - 70 % mitoi-tuslämmitystehon vaatimasta vesivirrasta. Jos se on pienem-15 pi, mitoitetaan putki 30 lämmitystehon perusteella. Tällöin jäähdytys ei vaadi itse asiassa lainkaan putkikapasiteet-tia, sillä lämmitysvesiputki vain jaetaan kahteen osaan, joista toista käytetään kesällä jäähdytysvedelle. Jäähdytyksen vaatimat lisäinvestoinnit putkiverkkoon ovat tällöin 20 erittäin pienet, ts. hintaero yhden suuren putken ja kahden sellaisen pienemmän putken välillä, joiden poikkipinta-ala on sama kuin ison putken pinta-ala, on hyvin pieni. Kustan-’· nukset ovat 10 - 20 % tunnettujen järjestelmien kustannuk- sista.

• V 25 Kuvion 10 sovellutuksessa toimitetaan kahdenlaista jäähdytystehoa. Tämä sovellutus on lähellä kuvioiden 8 ja ·;· 9 sovellutusta. Putkessa 30 virtaa rakennusten jäähdytyk- • · » · ;*·*; seen tarvittavaa vettä esimerkiksi +7 °C*.een lämpötilassa ja putkessa 19 kylmempää vettä, esimerkiksi elintarvike- ;·. 30 liikkeiden kylmätiskien jäähdytykseen esimerkiksi +2 °C: een • · · lämpötilassa. Nyt putki 30 voi toimia putken 19 paluuputke- • · · na, koska kylmätiskeiltä 5-7 °C:een lämpötilassa palaava J vesi kelpaa hyvin rakennusten jäähdytykseen. Vesi siis '·...' tavallaan käytetään kahteen kertaan. Tämä pienentää vastaa- : 35 vasti putken 30 mitoitusta. Selvää on tietysti, ettei put- 10 98856 kelle 19 tarvita paluuputkea. Kustannusvaikutukset ovat hyvin samantapaiset kuin kuvion 8 sovellutuksessa, ts. kahdenlaista jäähdytystehoa saadaan toimitettua hyvin pienin lisäkustannuksin. Lisäksi on huomattava, että kuvion 10 5 muakainen sovellutus tekee jäähdytystehon toimittamisen myös talvella mahdolliseksi.

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin 10 vapaasti. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen järjestelmän tai sen yksityiskohtien ei tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Absorptiokoneikon tai muun kylmän lähteen ei esimerkiksi tarvitse välttämättä olla 15 sijoitettu voimalaitokseen vaan se voi sijaita jossakin putkiverkon kohdassa ns. alakeskuksena, tai jopa palvelemassa yksittäistä suurehkoa rakennusta, esimerkiksi sairaa-lakompleksia . Tällöin käyttöenergia tuodaan absorptiokonei-kolle asti lämpönä normalilla 2-putkijärjestelmällä ja 20 siitä eteenpäin edellä esitetyn mukaisesti 3- tai moniput-kijärjestelmänä. Varjopuolena on tällaisessa järjestelmässä korkea kaukolämmön tuloveden lämpötila sekä kunnossapito, ’· huolto jne .

· · • · • · • · · • · · • « · · • · · • · · • · « • · • · • · « • · · φ · · t I r « I '

Claims (5)

98856

1. Termisen energian jakelujärjestelmä, jossa rakennusten (14) lämmittämiseen ja/tai jäähdyttämiseen keskite-5 tysti tuotettu, lämmönsiirtonesteeseen sidottu lämmitys- energia on sovitettu jaettavaksi rakennuksiin (14) sovitettuihin lämmityslaitteisiin (16) yhden putken tai putkiryh-män (10) avulla ja jäähdytysenergia vastaavasti jäähdytys-laitteisiin (15) toisen putken tai putkiryhmän (30) avul-10 la, tunnettu siitä, että jäähdytys- ja lämmitys-laitteilta (15,16) palautuvien lämmönsiirtonesteiden lämpötilat on sovitettu olennaisesti yhtä suuriksi ja että läm-mönsiirtonesteet on sovitettu palautettavaksi energian tuotantokeskukseen yhteisen paluuputken tai paluuputkiryh-15 män (20) avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jakelujärjestelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysenergian siirtämiseen tarkoitettu putki tai putkiryhmä (30) on yhdistetty lämmitysenergian siirtämiseen tarkoitettuun putkeen tai put-20 kiryhmään (10) venttiilielimen tai vastaavan (17) avulla ja vastaavasti rakennuksen läheisyydessä tai rakennuksessa toisen venttiilielimen tai vastaavan (18) avulla, jolloin ’· '· em. venttiilielinten (17,18) ollessa auki jäähdytysenergian siirtämiseen tarkoitettua putkea tai putkiryhmää (30) voi- • 25 daan käyttää kuuman lämmönsiirtonesteen varastona.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen jakelujär- *:1 jestelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysenergian • · · · siirtämiseen tarkoitettu putki tai putkiryhmä (30) on sovitettu venttiilielinten (17,18) avulla käytettäväksi lämmi- ;·. 3 0 tysenergiaa siirtävänä putkena tai putkiryhmänä. • «·

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen jakelujärjes- • · · telmä, tunnettu siitä, että jäähdytysenergian siir-tämiseen tarkoitettu putki on jaettu kahdeksi tai useammak-i si putkeksi (30,19) eri lämpötiloissa olevien lämmönsiirto- 35 nesteiden siirtämiseksi. 98856

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen jakelujärjestelmä, tunnettu siitä, että korkeammassa lämpötilassa olevaa nestettä sisältävä putki (30) on sovitettu toimimaan alemmassa lämpötilassa olevaa nestettä sisältävän putken 5 (19) paluuputkena. • · • · · • · · • · · ♦ · · • « * · • · · 1 · · • · · 98856