FI96460B - Liitosjärjestely - Google Patents

Description

1 96460

Liitosjärjestely

Keksinnön kohteena on liitosjärjestely, erityisesti keskinäismodulaatiosuojattu koaksiaalinen suurtaajuuslii-5 tosjärjestely, joka käsittää toisiinsa yhdistetyt liitin-osat, kummankin liitinosan käsittäessä ulomman kontaktivä-lineen ja sisemmän kontaktivälineen, liitinosien ulompien kontaktivälineiden ollessa yhdistetty toisiinsa ja liitin-osien sisempien kontaktivälineiden ollessa yhdistetty toi-10 siinsa, kummankin liitinosan käsittäessä runko-osan ja liitosjärjestelyn käsittäessä runko-osien välisen kiris-tysrakenteen.

Edellä esitetyn kaltaista liitosjärjestelyä käytetään suurtaajuusalueen kytkennöissä, esimerkiksi solukko-15 radioverkon tukiaseman yhteydessä käytettävien suodattimien yhteydessä tarvittavissa kytkennöissä. Näissä liitos-järjestelyissä käytetään liitinosia, kuten ns. kaapelilii-tintä ja sen vastakappaleena ns. runkoliitintä. Kaapeli-liitin on liitinosa, johon tukiaseman antennilta tuleva 20 koaksiaalikaapeli liitetään. Runkoliitin puolestaan on suodattimen seinämään (sivu, pohja yms.) kiinnitettävä liitin, johon kaapeliliitin kiinnitetään.

Suurtaajuusalueen liitosjärjestelyissä eräs merkittävä ongelma on keskinäismodulaatio, joka syntyy useiden 25 taajuuksien yhteisvaikutuksena. Keskinäismodulaatio voi nousta ongelmaksi erityisesti solukkoverkkojen tukiasemassa, koska samassa tukiasemayksikössä käytetään useita lähetystaajuuksia eri kanaville, jolloin keskinäismodulaa-tiota voi syntyä. Varsinaiseksi ongelmaksi keskinäismodu-. 30 laatio nousee silloin kun keskinäismodulaation taajuus on samalla taajuusalueella tukiaseman vastaanottotaajuuden kanssa. Pienikin keskinäismodulaatio aiheuttaa ongelmia, sillä lähetystehon ja keskinäismodulaation suhde pitäisi olla jopa 165 dB. Keskinäismodulaation yksikkö ja lukuarvo 35 on riippuvainen liitosjärjestelyssä liitettyjen osien pin- 96460 2 tojen sileydestä ja osien välisestä puristusvoimakkuud.es-ta.

Tunnetuissa liitosjärjestelyissä ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota keskinäismodulaatiosuojaukseen eli kes-5 kinäismodulaation vaimentamiseen. Eräs tunnettu laitosrakenne on sellainen, jossa liitinosat ovat kaapeliliitin ja runkoliitin. Kaapeliliittimen käsittämä sisempi kontakti-väline on urospuolinen keskitappi ja vastaavasti runko-liittimen käsittämä sisempi kontaktiväline on naaraspuo-10 leinen vastakappale keskitapille. Tunnetuissa liitosjärjestelyissä keskinäismodulaatiota aiheuttaa erityisesti se, että liitinosien sisempien kontaktivälineiden eli ns. keskitapin ja sen vastakappaleen välinen aksiaalisuuntai-nen puristusvoimakkuus jää liian heikoksi, sillä liitin-15 osien runkojen välinen normaali kiristysrakenne liitin-osien välillä liitosjärjestelyn ulkopinnalla ei riitä kiristämään sisempiä kontaktivälineitä riittävän voimakkaasti . Liitinosien runkojen välinen kiristysrakenne ei myöskään kiristä sisempiä kontaktivälineitä itsenäisesti, vaan 20 sisemmät kontaktivälineet kiristyvät, koska runko-osat kiristyvät toisiaan vasten. Hakijan havaintojen mukaan on tilanne sellainen, että mitä huonommin sisemmät kontakti-välineet eli siis keskipiikki ja sen vastakappale on kiinni toisissaan niin sitä suurempi on todennäköisyys, että 25 keskinäismodulaatiota esiintyy.

Tunnetuissa liitosjärjestelyissä ensimmäisen lii-tinosan eli kaapeliliittimen käsittämä sisempi kontaktiväline eli urospuoleinen keskitappi on sijoitukseltaan täysin liikkumaton suhteessa runko-osaan eikä sitä voida it-30 senäisesti kiristää. Kaapeliliittimeen liitettävässä toi-sessa liitinosassa eli ns. runkoliittimessä oleva sisempi kontaktiväline eli keskitapin naaraspuolinen vastakappale puolestaan käsittää heikennysurituksen, joka samalla muodostaa jousivälineen, joka puristuu vasten keskitapin pään 35 sivuja. Tällaisella ratkaisulla ei kuitenkaan saada aikaan

II

96460 3 aksiaalisuuntaista kiristystä.

Edellä esitetyssä tunnetussa liitosjärjestelyssä esiintyy useita ongelmia. Tunnetuissa liitosjärjestelyissä sisempien kontaktivälineiden eli keskitapin ja sen vasta-5 kappaleen välinen aksiaalisuuntainen puristus jää liian heikoksi ja tämän vuoksi liitosjärjestely aiheuttaa ongelmia keskinäismodulaation osalta. Ongelma pahenee mikäli liitosjärjestely on alttiina esimerkiksi tärinälle. Tunnetut liitosjärjestelyt ovat liitinosien valmistuksen ja 10 koonnan osalta myös ongelmallisia, koska niissä liitinosan runko-osa ja ulompi kontaktiväline on muodostettu eri kappaleista, jotka on yhdistetty toisiinsa esimerkiksi kier-reliitoksella tai boorituksen avulla, jolloin nämä rakenteet myös aiheuttavat ongelmia keskinäismodulaation synty-15 misenä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen liitosjärjestely, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella 20 liitosjärjestelyllä, jolle on tunnusomaista, että ainakin yksi liitinosa käsittää sisempää kontaktivälinettä runko-osaan nähden siirtävät kiristysvälineet kyseisen liitin-osan käsittämän sisemmän kontaktivälineen kiristämiseksi aksiaalisuunnassa vasten toisen liitinosan sisempää kon-25 taktivälinettä.

Keksinnön mukainen liitosjärjestely perustuu siihen ajatukseen, että ainakin toinen liitinosa on varustettu kiristysvälineillä sisemmän kontaktivälineen kuten keskitapin kiristämiseksi vasten toisen liitinosan käsittämään 30 sisempään kontaktivälineeseen kuten vastakappaleeseen tai päinvastoin. Tällöin liitosrakenne käsittää itsenäisen kiristyksen keskitapin ja sen vastakappaleen väliselle kontaktille .

Keksinnön mukaisella liitosjärjestelyllä saavute-35 taan useita etuja. Liitosjärjestely saadaan sellaiseksi, 96460 4 että sisempien kontaktivälineiden välinen aksiaalisuuntai-nen kontaktivoima eli puristus saadaan riittävän suureksi ja näin estetään keskinäismodulaation muodostumisen lii-tinosien välisessä rajapinnassa. Suuren puristusvoimakkuu-5 den ansiosta liitosjärjestelystä tulee mekaanisesti erit täin stabiili. Uusi ratkaisu on myös rakenteeltaan yksinkertainen ja edullinen valmistaa ja koota. Liitosjärjestely on myös rakenteeltaan sellainen, että tarvittava kiris-tysmomentti voidaan helposti saada aikaan kun kyseessä 10 kierretyyppinen kiristys.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää liitosjärjestelyä sivulta osittain poikkileikkauksena, 15 kuvio 2 esittää liitosjärjestelyssä liitinosana käytettävän kaapeliliittimen runko-osaa osittaisena poikkileikkauksena, kuvio 3 esittää poikkileikkausta A-A kuvion 2 esittämästä runko-osasta.

20 Kuvioihin, erityisesti kuvioon 1 viitaten liitos- järjestely käsittää kaksi toisiinsa liitettyä liitinosaa 1 ja 100. Liitinosa 1 on urospuolinen liitinosa ja liitinosa 100 on naaraspuolinen liitinosa. Liitinosa 1 on edullisimmin ns. kaapeliliitin ja siihen voidaan liittää koaksiaa-25 likaapeli. Liitinosa 100 on edullisimmin ns. runkoliitin, ja se voi voidaan kiinnittää esimerkiksi suodattimen kote-lorakenteeseen.

Liitinosa 1 käsittää pääosina seuraavat rakenneosat: runko-osa 2, ulompi kontaktiväline 3, sisempi kon-30 taktiväline 4 eli ns. keskitappi 4, kiristysvälineet 7 keskitapin 4 kiristämiseksi, kaksi eristemateriaalista olevaa välikappaletta 8 ja 9 ja liukupinnan 10. Runko-osa 2 käsittää ulkopinnan 2a ja sisäpinnan 2b ja kiinnityskohdan 2c koaksiaalikaapelille, sivun 2d ja päädyn 2e. Koak-35 siaalikaapelia esittää pelkistetysti viitenumero 50.

il

9646C

5

Toinen liitinosa 100 eli edullisimmin runkoliitin 100 käsittää seuraavat pääosina rakenneosat: runko-osa 102, ulompi kontaktiväline 103, sisempi kontaktiväline 104 eli keskitapin 4 vastakappale 104, tukikappale 108 ja 5 kiinnitysosa 109. Eristeaineinen tukikappale 108 eli välikappale 108 keskittää vastakappaleen 104 ja eristää sen rungosta 102.

Nyt esillä olevaa keksintöä sovelletaan radiotaa-juussuodattimien yhteydessä. Suodatinta, erityisesti suo-10 dattimen sisätilaa esittää viitenumero 110. Kuviossa 1 runkoliitin 100 on kiinnitetty esimerkiksi suodattimen 110 seinämän 120 kuten pohjan tai sivuseinän tai muun vastaavan tukipinnan tai tukielimen 120 yhteyteen. Kiinnitysosa 109 on se osa, johon voidaan juottaa suodattimen 110 sisä-15 puolelta tulevan kaapelin keskijohdin 111.

Liitinosien 1 ja 100 välillä liitosjärjestelyn ulkopinnalla liitosjärjestely käsittää kiristysrakenteen 201, 202, joka käsittää ensimmäiseen liitinosaan l kuuluvan ulkoisen kiristimen 201 ja toisen liitinosan 100 run-20 ko-osaan 102 muodostetun kierreosan 202. Kiristinrakenne 201, 202 on tavanomainen ulkoinen kiristysrakenne liitin-osien 1 ja 100 runkojen 2 ja 102 kiristämiseksi toisiinsa.

Liitinosien 1 ja 100 ulommat kontaktivälineet 3 ja 103 on yhdistetty toisiinsa. Vastaavasti liitinosien l ja 25 100 sisemmät kontaktivälineet on yhdistetty toisiinsa.

Ulommat kontaktivälineet 3 ja 103 on sovitettu toisiinsa nähden päällekkäin. Ulommat kontaktivälineet 3 ja 103 ovat sekä sähköisessä että mekaanisessa kontaktissa toisiinsa. Ulommat kontaktivälineet ovat sylinterinmuotoisia osia si-; 30 sempien kontaktivälineiden eli keskitapin 4 ja sen vasta- kappaleen 104 liittymäkohdan ympärillä.

Keksinnön mukaisesti ainakin yksi liitinosa eli kuvioiden mukaisesti edullisimmin ensimmäinen liitinosa 1 käsittää sisempää kontaktivälinettä 4 runko-osaan 2 nähden 35 siirtävät kiristysvälineet 7 kyseisen liitinosan l käsit- 9646Γ 6 tämän sisemmän kontaktivälineen 4 kiristämiseksi aksiaa-lisuunnassa vasten toisen liitinosan 100 sisempää kontak-tivälinettä 104.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kiristysväli-5 neet 7 käsittävät liitinosan 1 runko-osaan 2 muodostetun kierreosan 7a ja kierreosaan sovitetun kiristysosan 7b, joka käsittää vastakkaisen kierreosan 7c. Tällaisessa toteutusmuodossa saavutetaan se etu, että kiristys on helposti suoritettavissa erityisesti sen ansiosta, että tar-10 vittava kiristysmomentti voidaan helposti saada aikaiseksi kun kyseessä on kierretyyppinen kiristys.

Edullisimmin ovat kiristysvälineet 7 sellaiset, että runko-osan 2 käsittämä kierreosa 7a ja erillinen ki-ristysosa 7b vastakkaisine kierreosineen 7c on muodostettu 15 olennaisesti yhdensuuntaisiksi sisemmän kontaktivälineen 4 eli keskitapin 4 kanssa ja edullisimmin siten, että kiristysvälineet 7 on sovitettu runko-osan 2 päätyyn 2e. Tässä toteutusmuodossa saavutetaan se etu, että kiristysosan 7b liike on jo valmiiksi saman suuntainen eli siis aksiaali-20 suuntainen liike kuin mikä keskitapille 4 eli sisemmälle kontaktivälineelle 4 tulee saada aikaan.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa on runko-osan 2 käsittämä kierreosa 7a järjestetty runko-osan 2 sisäpinnalle 2b, ja kiristysosan 7b käsittämä vastakkainen kier-25 reosa 7c on järjestetty kiristysosan 7b ulkopinnalle. Tällainen rakenne mahdollistaa yksinkertaiset pienin kustannuksin valmistettavissa olevat kiristysvälineet.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa on liitosjär-jestely sellainen, että runko-osan 2 sisässä kiristysosan \ 30 7b ja sisemmän kontaktivälineen 4 välissä liitosjärjestely käsittää eristeaineisen välikappaleen 8, ja että välikappaleen 8 ja runko-osan 2 välillä liitosjärjestely käsittää liukupinnan 10,· jolloin sisemän kontaktivälineen 4 eli keskitapin 4 kiristys tapahtuu välikappaleen 8 kautta. Kiris-35 tysosan 7b kiertäminen kohti välikappaletta 8 ja keskitap- 96460 7 pia 4 on pyörivä liike, joten edullisessa toteutusmuodossa liitosjärjestely käsittää välineen 11 välikappaleen 8 pyö-rinnän estämiseksi ja edullisimmin tämä väline 11 välikappaleen pyörinnän estämiseksi muodostuu runko-osan 2 sisä-5 pinnan 2b käsittämästä pinnanmuodosta. Erityisesti kuviosta 3 havaitaan tämä pinnanmuoto 11, joka on kulmikas. Kulmikkuus on muodostettu työstämällä muutoin pyöreä runko-osan sisäpuoli 2b neljästä kohdasta kulmikkaaksi edullisimmin runko-osan päädyn 2e alueella. Edullisessa toteu-10 tusmuodossa välikappale 8 käsittää välineen 8a sisemmän kontaktivälineen 4 keskittämiseksi suhteessa runko-osaan 2. Tämä väline 8a sisemmän kontaktivälineen 4 eli keskita-pin 4 keskittämiseksi voi muodostua välikappaleeseen 8 muodostetusta syvennyksestä 8a.

15 Edellä esitettyjen edullisten toteutusmuotojen mu kaisella välikappaleella on saatu aikaan monta asiaa, nimittäin keskitapin 4 eristäminen rungosta 2, keskitapin 4 eristäminen kiristysosasta 7b ja samalla siis jälleen myös rungosta 2, lisäksi on saatu aikaan myös keskitapin 4 kes-20 kitys tarkasti aksiaalisuuntaiseksi ja tietysti myös keskitapin 4 kiristyksessä tarvittava liukuliike.

Kuviosta 1-3 on havaittavissa, että liitosjärjestely edullisimmin runko-osa 2 lisäksi käsittää tukiosat 13 ja 14, joita vasten välikappaleet 8 ja 9 tukeutuvat. Si-25 sempi kontaktiväline 4 puolestaan käsittää ulokkeet 4a ja 4b, ja puristuspäädyt 4c ja 4d. Kuviossa 1 keskitapin 4 uloke 4a on välikappaleen 8 käsittämässä syvennyksessä 8a, joka keskittää keskitapin 4 eli sisemmän kontaktivälineen 4. Uloke 4b on tarkoitettu rajoittamaan keskitapin 4 lii-30 kettä. Lisäksi keskitappi 4 käsittää kiinnityskohdan 4e liitoskohtaan 2c vaipastaan liitettävän koaksiaalikaapelin keskijohtimelle.

Kiristysvälineiden olemassaolon lisäksi keksinnölle on olennaista, että sisemmälle kontaktivälineelle 4 eli 35 keskitapille 4 on järjestetty kiristysvara, kuten kiris- 96460 8 tysvara 15 tai 15b. Kiristyksessä tarvittava kiristysvara voidaan saada aikaa kahdella vaihtoehtoisella tai rinnakkaisella tavalla. Ensinnäkin siten, että liitosjärjestely käsittää kiristysvälyksen 15, joka voi olla suuruusluokkaa 5 muutama kymmenesosamillimetri. Toinen mahdollisuus kiris-tysvaran muodostamiseksi on sellainen, että välikappaleet 8 ja/tai 9 on muodostettu ainakin osittain kokoonpainuvas-ta materiaalista, jolloin välikappaleen kokoonpainuminen mahdollistaa keskitapin 4 liikkumisen aksiaalisuunnassa 10 kun kiristysosaa 7b kierretään kierteeseen 7a. Jälkimmäisestä käyköön esimerkkinä kiristysvara 15b, jolla tarkoitetaan kokoonpainuvaa aluetta välikappaleessa 8 vasten tu-kiosaa-13.

Edullisessa toteutusmuodossa välikappaleita on kak-15 si eli välikappaleen 8 lisäksi myös toinen välikappale 9. Välikappaleen 9 tarkoitus on erityisesti keskittää keski-tappi 4 ja lisäksi eristää se runko-osasta 2. Kahden eristävän välikappaleen 8 ja 9 käyttö varmistaa, että keskitapin 4 keskitys tarkasti oikean suuntaiseksi onnistuu.

20 Kuten aiemmin mainittiin, niin liitosjärjestelyn käsittämät liitinosat 1 ja 100 ovat edullisimmin kaapeli-liitin 1 ja runkoliitin 100. Edullisimmin kiristysvälineet 7 sisemmän kontaktivälineen 4 eli keskitapin 4 kiristämiseksi on järjestetty kaapeliliittimeen 1. Tällöin kaapeli-25 liittimen 1 runko-osa 2, edullisimmin runko-osan käsittämä sivu 2d, käsittää kiinnityskohdan 2c koaksiaalikaapelille. Tällöin koaksiaalikaapelin kiinnitys voidaan suorittaa runko-osan 2 sivulta 2d ja keskitapin 4 kiristys puolestaan voidaan hoitaa runko-osan 2 päädystä 2e, mikä on työ-*. 3 0 suorituksen kannalta hyvä tapa.

Liitinosan 1 kokoaminen on suoritettu siten, että tyhjään runko-osaan 2 asetetaan toinen välikappale 9, jonka jälkeen asetetaan sisempi kontaktiväline 4 eli keski-tappi 4, jonka jälkeen asetetaan ensimmäinen välikappale 8 35 ja lopuksi asetetaan kiristysosa 7b kierteeseen 7a.

Il 96460 9

Toinen liitinosa 100 eli runkoliitin on koottu asettamalla sisemmän kontaktivälineen 104 eli keskitapin vastakappaleen 104 ja välikappaleen 108 ja kiinnitysosan 109 muodostama kokonaisuus runko-osan 102 sisään. Sisempi 5 kontaktiväline 104 pysyy paikoillaan sen ansiosta, että liitosjärjestely käsittää tukivälineen kuten tukipinnan 120, joka edullisimmin on osa suodatinta 110.

Kun liitosjärjestely kootaan eli liitinosat 1 ja 100 yhdistetään, niin tällöin liitinosat 1 ja 100 asete-10 taan vastakkain siten, että ulommat kontaktivälineet 3 ja 103 yhdistyvät ja että sisemmät kontaktivälineet 4 ja 104 yhdistyvät. Seuraavaksi ulkopinnan kiristysrakenteella 201, 202 kiristetään runko-osat 2 ja 102 toisiinsa, jolloin sisemmätkin kontaktivälineet 4 ja 104 tunnetulla ta- 15 valla jonkun verran kiristyvät, mutta eivät kuitenkaan tarpeeksi. Lopuksi keksinnön mukaisesti kiristetään sisemmät kontaktivälineet eli keskitappi 4 ja vastakappale 104 kiertämällä kiristysosaa 7b välikappaleen 8 välityksellä kohti keskitapin 4 päätyä 4c. Kiristysosan 7b liike ai-20 kaansaa välikappaleen 8 liukuliikkeen liukupinnassa 10, jolloin välikappale 8 työntää keskitappia 4 edellään päädystä 4c, jolloin keskitapin 4 alkupäässä oleva puristus-pääty 4d painuu vasten toisen liitinosan 100 eli runko-liittimen 100 käsittämää sisempää kontaktivälinettä 104 25 eli keskitapin vastakappaletta 104. Kiristysvaraa on välyksen 15 verran ja enemmänkin mikäli esimerkiksi välikappale 9 on keskitapin 4 ulokkeen 4b kohdalta tai tukiosan 14 kohdalta kokoonpainuva tai mikäli välikappale 8 on tukiosan 13 kohdalta kokoonpainuva. Kiristyksen osalta tode-30 taan, että toisen liitinosan 100 käsittämä vastakappale 104 ei pääse kiristyksessä pakenemaan taaksepäin, koska se on välikappaleen 108 kautta tuettu tukipintaan 120 kuten esimerkiksi suodattimen 110 seinämään 120.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa on liitosjär-35 jestely sellainen, että liitinosan 1 ulompi kontaktiväline

9646P

10 3 on muodostettu samasta materiaalikappaleesta kuin kyseisen liitinosan runko-osa 2. Vastaavasti edullisessa toteutusmuodossa on myös toisen liitinosan 100 ulompi kontakti-väline 103 on muodostettu samasta materiaalikappaleesta 5 kuin kyseisen liitinosan 100 runko-osa 102. Tällainen toteutusmuoto poistaa tarpeen käyttää mekaanisia liitoksia kuten kierreliitoksia, boorituksia tai muita puristuslii-toksia ulomman kontaktivälineen ja runko-osan välillä ja näin ollen saadaan laitosrakenteesta yhä parempi kun tar-10 kastellaan keskinäismodulaation vaimennusta.

Sisemmän kontaktivälineen kiristysvälineet voivat olla myös peilikuvamaisesti siten, että myös ne olisivat osana runkoliitintä. Kiristysvälineet voi olla järjestetty myös kummankin liitinosan yhteyteen.

15 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• t il

Claims (10)

96460 11

1. Liitosjärjestely, erityisesti keskinäismodulaa-tiosuojattu koaksiaalinen suurtaajuusliitosjärjestely, 5 joka käsittää toisiinsa yhdistetyt liitinosat (1, 100) , kummankin liitinosan käsittäessä ulomman kontaktivälineen (3, 103) ja sisemmän kontaktivälineen (4, 104), liitinosi-en ulompien kontaktivälineiden (3, 103) ollessa yhdistetty toisiinsa ja liitinosien sisempien kontaktivälineiden (4, 10 104) ollessa yhdistetty toisiinsa, kummankin liitinosan käsittäessä runko-osan (2, 102) ja liitosjärjestelyn käsittäessä runko-osien (2, 102) välisen kiristysrakenteen (201, 202), tunnettu siitä, että ainakin yksi lii-tinosa (l) käsittää sisempää kontaktivälinettä (4) runko-15 osaan (2) nähden siirtävät kiristysvälineet (7, 7a-7c) kyseisen liitinosan (1) käsittämän sisemmän kontaktivälineen (4) kiristämiseksi aksiaalisuunnassa vasten toisen liitin-osan (100) sisempää kontaktivälinettä (104).

2. Patenttivaatimuksen l mukainen liitosjärjestely, 20 tunnettu siitä, että kiristysvälineet (7, 7a-7c) on sovitettu runko-osan päätyyn (2e).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että kiristysvälineet (7, 7a-7c) käsittävät liitinosan (1) runko-osaan (2) muodoste- 25 tun kierreosan (7a) ja kierreosaan sovitetun kiristysosan, (7b) joka käsittää vastakkaisen kierreosan (7c).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että runko-osan (2) käsittämä kierreosa (7a) ja kiristysosa (7b) vastakkaisine kierre- 30 osineen (7c) on muodostettu olennaisesti yhdensuuntaisiksi sisemmän kontaktivälineen (4) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että runko-osan (2) käsittämä kierreosa (7a) on järjestetty runko-osan sisäpin- 35 nalle (2b), ja että kiristysosan (7b) käsittämä vastakkai- 12 96460 nen kierreosa (7c) on järjestetty kiristysosan (7b) ulkopinnalle .

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen liitos-järjestely, tunnettu siitä, että runko-osan (2) 5 sisässä kiristysosan (7b) ja sisemmän kontaktivälineen (4) välissä liitosjärjestely käsittää eristävän välikappaleen (8), ja että välikappaleen (8) ja runko-osan (2) välillä liitosjärjestely käsittää liukupinnan (10).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen liitosjärjestely, 10 tunnettu siitä, että liitosjärjestely käsittää välineen (11) välikappaleen pyörinnän estämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että väline (11) välikappaleen pyörinnän estämiseksi muodostuu runko-osan (2) sisäpinnan 15 käsittämästä pinnanmuodosta (11).

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että välikappale (8) käsittää välineen (8a) sisemmän kontaktivälineen (4) keskittämiseksi suhteessa runko-osaan (2).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosjärjeste ly, tunnettu siitä, että liitosjärjestelyn käsit-tämät liitinosat ovat kaapeliliitin (1) ja runkoliitin (100), ja että kiristysvälineet (7, 7a-7c) sisemmän kon taktivälineen (4) kiristämiseksi on järjestetty kaapeli-• 25 liittimeen (l) , ja että kaapeliliittimen (l) runko-osa (2), edullisimmin runko-osan sivu (2d), käsittää kiinnityskohdan (2c) koaksiaalikaapelia (50) varten. li 13 96460