FI94075C - Putkimainen vahvistuselementti valaisinpylvästä tai vastaavaa varten - Google Patents

Description

94075

Putkimainen vahvistuselementti valaisinpylvästä tai vastaavaa varten

Keksinnön kohteena on putkimainen vahvistuselementti 5 valaisinpylvään tai vastaavan runkoputkea varten, joka vahvistuselementti käsittää runkoputken sisään sovitettavan vahvikeputken, jolloin vahvikeputki on sovitettu tukeutumaan runkoputken sisäpintaan laajentamalla vahvike-putkea vahvikeputken sisältä säteittäisesti ulospäin vai-10 kuttavan voiman avulla, jolloin vahvikeputken seinämään on muodostettu ainakin yksi sisäänpäin suuntautuva polveke, joka on sovitettu suoristumaan vahvikeputkea laajennettaessa ja kasvattamaan vahvikeputken ulkokehän pituutta niin, että vahvikeputki tukeutuu laajennuksen jälkeen runk-15 oputken sisäpintaa vasten.

Valaisinpylväissä asennetaan sähköverkkoon liittämisessä tarvittava kytkentäkaluste yleensä runkoputken sisään. Tätä varten on runkoputken sivuun tehtävä kytkentä-aukko, joka heikentää runkoputken lujuutta. Runkoputken 2θ vahvistamiseksi kiinnitetään runkoputken sisäpuolelle vastaavanlainen putkimainen kappale, joka toimii runkoputken jäykistäjänä.

Esimerkkinä alalla tunnetusta tekniikasta voidaan mainita GB-patenttijulkaisusta 781 196 tunnettu ratkaisu, 25 jossa käytetään aukolla varustettua, muodoltaan olennaisesti runkoputken muotoa vastaavaa vahvikeputkea. Tässä tunnetussa ratkaisussa vahvikeputki ja runkoputki kiinnitetään toisiinsa joko pienentämällä runkoputkea ulkopuolisella muokkauksella tai laajentamalla vahvikeputkea sisäpuolelta. Π0 Tämän tunnetun ratkaisun ongelmana on lähinnä se, että vahvikeputken ja runkoputken kiinnittäminen toisiinsa on osoittautunut käytännössä hyvin hankalaksi. Vaikeuksia syntyy esimerkiksi pienennettäessä runkoputkea ulkopuolisella muokkauksella, jolloin runkoputki ei läheskään aina 35 painaudu tiiviisti vahvikeputken ulkopintaa vasten, vaan 94075 2 runkoputken ja vahvikeputken väliin jää rakoja, joka heikentää liitosta. Vastaavat ongelmat esiintyvät myös vahvi-keputkea suurennettaessa. Molemmissa tapauksissa runkoputki ja vahvikeputki täytyy mitoittaa hyvin tarkasti.

5 Toisena esimerkkinä alalla tunnetusta tekniikasta voidaan mainita FI-patenttijulkaisussa 69339 kuvattu ratkaisu, jossa käytetään vahvikeputkea, jossa on pituussuuntainen rako vahvikeputken joustavan kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi . Vahvikeputki saadaan painautumaan runkoput-10 kea vastaan erillisen kiristysvälineen avulla, joka työnnetään vahvikeputken aksiaalisuunnassa raon reunojen väliin, jolloin se samalla loitontaa reunoja toisistaan. Liitos varmistetaan vielä vahvikeputken ulkopinnalle levitetyn liimakerroksen avulla.

15 Tämän tunnetun ratkaisun epäkohtana on mm. vahvike putken asennuksessa esiintyvät vaikeudet, sillä aksiaalisuunnassa paikalleen sovitettavaa kiristysvälinettä on verraten vaikea saada aina oikealla tavalla paikalleen, sillä kiristysväline voi leikkautua kiinni, koko vahvikeputki voi 20 liikkua kiristysvälineen asennuksen aikana jne. Lisäksi em. tunnetun ratkaisun epäkohtana on se, että vahvikeputken sisään jäävä tila on suhteellisen pieni, jolloin kytkennässä käytetyt laitteet eivät tahdo mahtua ko. tilaan. Em. seikka on tullut esille varsinkin ohuiden pylväiden yhteydessä.

25 Lisäksi tunnetaan US-patenttijulkaisuissa 3 547 475, 4 249 715 ja 4 249 830 esitetyt ratkaisut. US-julkaisujen 3 547 475 ja 4 249 830 ratkaisut perustuvat jousiperiaat-teen käyttöön ja US-julkaisun 4 249 715 mukainen ratkaisu puolestaan pylväsosan kavennetun pään lukitsemiseen paikal-30 leen jousitapin avulla.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan vahvistus-elementti, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen putkimaisen vahvistuselementin avulla, joka on tunnettu 35 siitä, että polvekkeet on sovitettu suoristumaan vahvikeputken valmistusmateriaalin plastisella deformoitumisella.

3 94075

Keksinnön etuna on ennen kaikkea sen laaja soveltuvuus erilaisiin pylväisiin, sillä pylvään sisään jäävä tila on olennaisen suuri myös ohuiden pylväiden yhteydessä. Keksinnön mukainen ratkaisu on myös joustava asennuksen kan-5 naita, sillä on täysin mahdollista saada aikaan vahvikeput-ki, joka asennetaan paikalleen runkoputken kyljessä olevan kytkentäaukon kautta. Keksinnön etuna on edelleen sen yksinkertaisuus, jolloin keksinnön käyttöönotto muodostuu edulliseksi. Esimerkiksi vahvikeputken asennuksessa käytet-10 tävä laajennustyökalu voi olla suhteellisen yksinkertainen väline jne. Etuna on lisäksi se, että vahvikeputken ja runkoputken välinen liitos saadaan hyvin lujaksi yksinkertaisella tavalla, sillä haitallisia rakoja ei synny vahvikeputken ja runkoputken väliin.

15 Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkem min oheisessa piirustuksessa kuvatun erään edullisen sovellutusesimerkin avulla, jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaista putkimaista vah-vistuselementtiä sivulta nähtynä periaatekuvantona, • · 20 kuvio 2 on kuvion 1 nuolten II-II mukainen leikkaus- kuvanto, kuvio 3 esittää valaisinpylvästä sivulta nähtynä periaatekuvantona , kuvio 4 esittää sivulta nähtynä periaatekuvantona 25 keksinnön mukaista vahvistuselementtiä sovitettuna kuvion 1 mukaiseen valaisinpylvääseen, ja kuvio 5 on kuvion 4 nuolten V-V mukainen leikkausku- vanto.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty keksinnön mukainen put-30 kimainen vahvistuselementti. Vahvistuselementti käsittää .· vahvikeputken 1. Vahvikeputki 1 on tarkoitettu sovitetta vaksi valaisinpylvään tai vastaavan runkoputken 2 sisään. Vahvikeputki 1 on poikkileikkaukseltaan olennaisesti samanmuotoinen kuin runkoputki. Valaisinpylvään runkoputki 2 on 35 esitetty kuviossa 3. Runkoputken seinämässä on olennaisesti 4 94075 suorakaiteen muotoinen kytkentäaukko 3. Vahvikeputken 1 seinämässä on aukko 4, joka on olennaisesti samanmuotoinen kuin runkoputken kytkentäaukko 3.

Vahvikeputki 1 sovitetaan runkoputken 2 sisään niin, 5 että aukko 4 on olennaisesti runkoputken 2 kytkentäaukon 3 kohdalla. Em. järjestely näkyy erityisen hyvin kuvioissa 3 ja 4. Järjestämällä aukko 4 hieman pienemmäksi kuin kytkentäaukko 3 saadaan edullisella tavalla aikaan tukipinta 5, johon voidaan kiinnittää suojakansi, joka sulkee kytkentä-10 aukon 3. Suojakansi voidaan kiinnittää esimerkiksi ruuveilla, jotka kiinnitetään reikiin 6. Em. järjestelyllä saadaan suojakannen ulkopinta samaan tasoon runkoputken 2 ulkopinnan kanssa.

Keksinnön olennaisen idean mukaisesti vahvikeputken 15 1 seinämään on muodostettu ainakin yksi sisäänpäin suuntau tuva polveke 6, joka on sovitettu suoristumaan vahvikeput-kea 1 laajennettaessa ja kasvattamaan vahvikeputken ulkokehän pituutta niin, että vahvikeputki 1 tukeutuu laajennuksen jälkeen runkoputken 2 sisäpintaa vasten. Vahvikeputkea •« 20 laajennetaan säteittäisellä, ulospäin suuntautuvalla voimalla. Kuvion 5 tapauksessa em. säteittäinen voima suuntautuisi vahvistusputken symmetria-akselilta vaakasuunnassa vasemmalle ja oikealle, jolloin polvekkeet 6 suoristuvat painumalla vasemmalle ja vastaavasti oikealle kohti runko-25 putken 2 sisäseinää painautuen sitä vasten, jolloin vahvistusputken koko ulkokehä kasvaa ja painautuu runkoputken 2 sisäpintaa vasten. Em. säteittäissuuntainen voima voidaan kehittää millä tahansa sopivalla laitteella, esimerkiksi kiilaperiaatteella laajentuvalla mekanismilla, ruuviväli-30 neellä laajentuvalla laitteella jne. Kuviossa 5 on esitetty .. tilanne, jossa vahvikeputken laajennusta ei ole vielä teh- * ty.

Polvekkeet 6 voidaan sovittaa edullisesti suoristumaan vahvikeputken 1 valmistusmateriaalin plastisella de-35 formoitumisella. Kuvioiden esimerkissä on esitetty sovellu- 5 94075 tus, jossa polvekkeita 6 on kaksi ja ne on sijoitettu vah-vikeputken 1 vastakkaisille seinämäosille.

Maadoitusliitin 7 voidaan kiinnittää edullisesti polvekkeeseen 6, kuten kuviossa 5 on esitetty.

5 Vahvikeputki 1 kiinnitetään runkoputkeen periaat teessa esimerkiksi seuraavalla tavalla. Vahvikeputki 1 sovitetaan runkoputken 2 sisään. Sovittaminen voi tapahtua joko runkoputken 2 päästä aksiaalisuunnassa tai joissakin tapauksissa myös kytkentäaukon 3 kautta. Ennen em. sovi tus-10 vaihetta sivellään liima-ainetta sekä vahvistusputken 1 ulkoseinän pinnalle että runkoputken 2 sisäpinnalle. Vahvikeputki 1 sijoitetaan runkoputken 2 sisään niin, että aukko 4 ja kytkentäaukko 3 ovat kohdakkain kuten kuvioissa 4 ja 5 on esitetty.

15 Seuraavassa vaiheessa runkoputken 2 sisällä olevaa vahvikeputkea 1 laajennetaan säteittäisen voiman avulla niin, että polvekkeet 6 oikenevat ja lisäävät vahvikeputken 1 ulkokehän pituutta, jolloin vahvikeputken 1 ulkopinta painautuu runkoputken 2 sisäpintaa vasten kuten edellä on 20 esitetty.

Lopuksi poistetaan ylimääräinen liima-aine ja porataan tulppahitsin reikä ja hitsataan maadoitushitsi 8. Kytkentälaitteet voidaan sovittaa kytkentäaukon kautta vahvikeputken sisään jäävään tilaan. Kiinnitys voidaan toteuttaa 25 millä tahansa sopivalla tavalla, kiinnittämällä esimerkiksi asennuslevy tai vastaava ruuvin 9 avulla vahvikeputkeen ja kiinnittämällä tarvittavat välineet asennus levyyn. Asennus-levy voidaan kiinnittää luonnollisesti myös muulla tavoin, esimerkiksi sopivan kiinnikkeen avulla jne.

30 Edellä esitettyä sovellutusesimerkkiä ei ole tarkoi tettu mitenkään rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen vah-vistuselementin tai sen osien ei välttämättä tarvitse olla 35 juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlai- 6 94075 setkin ratkaisut ovat mahdollisia. On selvää, että polvekkeiden lukumäärää ei ole rajoitettu kahteen, vaan esimerkiksi ohuiden pylväiden yhteydessä voidaan käyttää yhdellä polvekkeella varustettua vahvikeputkea jne. Polvekkeen tai 5 polvekkeiden sijoitusta ei ole myöskään mitenkään rajoitettu, vaan sijoitus voidaan valita vapaasti kulloisenkin tilanteen mukaan. Keksintöä ei ole myöskään mitenkään rajoitettu pyöreään poikkileikkaukseen, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös poikkileikkaukseltaan toisenlaisten pylväs-10 poikkileikkausten yhteydessä, esimerkkinä voidaan mainita neliömäinen poikkileikkaus, kuusikulmion muotoinen poikkileikkaus jne. Keksintöä ei ole myöskään mitenkään rajoitettu mihinkään erityiseen materiaaliin. Erityisen hyvin keksintö soveltuu kuitenkin alumiinimateriaalin yhteyteen.

15 Liima-aineen käyttö ei ole myöskään mitenkään välttämätöntä, sillä liitos voidaan varmistaa myös muulla tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita sopivat kitkapinnat, ts. varustetaan vahvikeputken ulkopinta ja runkoputken sisäpinta sopivalla karhennuksella tai vastaavalla jne.

Claims (2)

9 4 ϋ 7 5

1. Putkimainen vahvistuselementti valaisinpylvään tai vastaavan runkoputkea (2) varten, joka vahvistusele- 5 mentti käsittää runkoputken (2) sisään sovitettavan vahvi-keputken (1), jolloin vahvikeputki (1) on sovitettu tukeutumaan runkoputken (2) sisäpintaan laajentamalla vahvike-putkea vahvikeputken (1) sisältä säteittäisesti ulospäin vaikuttavan voiman avulla, jolloin vahvikeputken (1) seinä-10 mään on muodostettu ainakin yksi sisäänpäin suuntautuva polveke (6), joka on sovitettu suoristumaan vahvikeputkea (1) laajennettaessa ja kasvattamaan vahvikeputken ulkokehän pituutta niin, että vahvikeputki (1) tukeutuu laajennuksen jälkeen runkoputken (2) sisäpintaa vasten, tunnettu 15 siitä, että polvekkeet (6) on sovitettu suoristumaan vahvikeputken (1) valmistusmateriaalin plastisella deformoitumi-sella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vahvistuselement-ti, tunnettu siitä, että polvekkeita (6) on kaksi 20 kappaletta ja että ne on sijoitettu vahvikeputken (1) vastakkaisille seinämäosille. 94075