FI91788B - Paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa - Google Patents

Description

91788

Paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa Banformningsparti med dubbel vira i en pappersmaskin 5

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa, joka käsittää peittävän viiran ja kantavan viiran, jotka muodostavat keskenään kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen, jonka alussa on muodostuskita tai -pöytä, johon perälaatikon huuliaukko syöttää massasuspensiosuihkun, ja jolla kaksiviiravyöhykkeellä on muo-10 dostuskidan alueella ensimmäinen muodostustela, jolla kaksiviiravyöhyke kaartuu tietyssä sektorissa, jonka suuruus a on alueella a = 5°...120°, sopivimmin alueella a = 35°...55°, minkä jälkeen seuraa vedenpoistoyksikkö tai -yksiköt, jonka/joiden jälkeen seuraa kaksiviiravyöhykkeellä toinen muodostustela tai telaryhmä, jonka jälkeen raina irrotetaan peittävästä viirasta ja viedään kantavalla viiralla pick-up-15 kohtaan, jossa ensimmäisessä muodostustelassa ja/tai toisessa muodostustelassa ja/tai toisissa muodostusteloissa on avoin, rei’ityksellä varustettu sylinterivaippa, jonka sisällä oleva imukammio ulottuu olennaisesti sille sektorille, jolla viira tai viirat sivuavat kyseistä muodostustelaa, ja joka ensimmäinen ja toinen muodostustela on sijoitettu saman viirasilmukan tai eri viirasilmukoiden sisälle.

20

Viimeisten 20 vuoden aikana on käytäntöön otettu eri valmistajien toimesta lukuisia kaksiviiraperiaatteella toimivia rainanmuodostusosia, joita koskeva yleiskatsaus on julkaistu esim. lehdessä Pulp & Paper, syyskuu 1982. Tässä katsauksessa esitettyjen lisäksi tai niihin liittyen viitataan seuraaviin patenttijulkaisuihin: CA-960.496, DE-25 2.105.613, US-3.438.854, US-3.846.232, US-3.941.651, US-3.997.390, US- 4,00,018, US-4.113.556, US-4.154.645 US-4,609,435 ja US-3.996.098, joka viimeksi mainittu US-patentti vastaa hakijan FI-hakemusta 751774 sekä hakijan FI-patenttihakemuksiin 843081 ja 852291.

30 Paperikoneiden nopeuksien kasvaessa ovat useat ongelmat rainanmuodostuksessa tulleet entistä korostuneemmin esille. Paperikoneen muodostusosalla kuituverkostoon ja sen yhteydessä vielä verraten vapaana olevaan veteen vaikuttavat ilmiöt, esim. keskipakovoimat, voimistuvat yleensä radan nopeuden neliöön verrannollisena. Ny- 2 91788 kyisten sanomalehtipaperikoneiden suurimmat ratanopeudet ovat luokkaa 1200 m/min. Suunnitteilla on kuitenkin sanomalehtikoneita, joissa pyritään jopa n. 1500 m/min ratanopeuteen.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen hakijan FI-patenttihake-muksessa 751774 (vast. US-pat. 3,996,068), FI-hakemuksissa 851650, 852662 ja 902283 esitettyjä formereita, joita hakija markkinoi tavaramerkillä "Speed-Former". "Speed-Former" -muodostusosia voidaan luonnehtia tela-kenkä-formereiksi, koska ylempi muodostustela toimii vettä poistavana elementtinä vain varsin rajoitetusti, 10 sillä sen päälle rajoittuva kaksiviirainen muodostusvyöhyke on varsin kapea, eikä sen ympärillä ole laitteita veden poisjohtamiseksi. Mainitun ylätelan pääasiallisena funktiona onkin varmistaa se, että raina eroaa peittävästä viirasta ja seuraa kantavaa viiraa. Em. "Speed-Former" -formerissa muodostusosassa on ilmennyt kehittämistarpeita etenkin hitaasti suotautuvista massalaaduista valmistettavilla papereilla, kuten 15 esim. SC-paperilla ja erityisen suurilla koneen nopeuksilla. Mainittujen kehittämistarpeiden tyydyttäminen niin, että voidaan varmistaa kaikilla käytetyillä massalaaduilla ja rainanopeuksilla riittävän korkea kuiva-ainepitoisuus viiraosan jälkeen, on kehitetty hakijan em. FI-hakemuksen 902283 esitetty formeri, jonka mukaisessa tela-kenkä-tela-formerissa huomattava vedenpoisto-osuus toteutetaan viimeisellä (toisella) muo-20 dostustelalla, jonka yhteyteen sovitetaan tarpeelliset vedenpoistokalustot niin, että viimeisellä muodostustelalla nostetaan rainan kuiva-ainepitoisuutta vielä n. 3...5 %.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan lisäksi A. Ahlström Corporationin US-patenttiin 4,769,111, hakijan FI-patenttihakemukseen nro 25 885609 sekä Valmet-Ahlstrom Inc:in FI-patenttihakemuksiin nrot 885606 ja 885607, jossa on esitetty tavaramerkillä "MB-formeri" markkinoituja formereita.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen kaksiviirainen kitaformeri, jonka vedenpoistokapasiteettia ja -tehokkuutta voidaan lisätä "Speed Former" -tyyppisiin 30 tela-kenkä-formereihin ja muihin vastaaviin formereihin verrattuna.

3 91788

Esillä olevan keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen kaksi viiraformeri, jossa voidaan ensimmäisellä muodostustelalla suorittaa entistä suurempi vedenpoisto-osuus formaation silti kärsimättä.

5 Keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen kaksi viiraformeri, joka soveltuu erilaisille paperilaaduille myös verraten paksuille paperilaaduille ja sellaisille massoille, joista vedenpoisto on suhteellisen vaikeaa.

Muina keksinnön tavoitteina on aikaansaada formed, jolla valmistetun paperin for-10 maatio on hyvä ja huokoisuus on alhainen eli papedssa ei esiinny ns. pinholeja.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämäädin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittu vedenpoistoyksikkö tai -yksiköt käsittää/käsittävät stationäänsen pudstus-kannatusyksikön, joka ohjaa sitä vasten 15 tulevaa viiraa olennaisesti suorana juoksuna, ja että mainittu vedenpoistoyksikkö tai -yksiköt käsittää/käsittävät mainittua puristus- ja kannatusyksikköä vastassa olevan imu- ja foililaitteistolla varustetun vedenpoistolaitteiston, joka poistaa rainasta olennaisen määrän vettä.

20 Keksinnössä on uudella tavalla yhdistetty kaksi tunnettua viiraosaa, nimittäin hakijan "Speed-Former" (tavaramerkki) ja edellä mainittu "MB-formeri" (tavaramerkki). Kun keksinnön mukaisesti ennestään tunnetun "Speed-Former":in -listakenkä korvataan "MB-former" -yksiköllä tai -yksiköillä, saadaan MB-yksiköllä kohdistetuksi massa-rataan entistä voimakkaampi pulseeraava vedenpoistopaine, joka on listakenkään 25 verrattuna paremmin hallittavissa ja säädettävissä. Täten raina voidaan tuoda ensimmäiselle MB-yksikölle entistä suuremman tulokuiva-ainepitoisuuden omaavana, minkä ansiosta ensimmäisessä formedtelassa voidaan käyttää entistä suurempia peitto-kulmia formaation kärsimättä.

30 Kaksiviiravyöhykkeen peittokulma ensimmäisellä muodostustelalla on keksinnössä yleensä alueella 45°...120°, kun se ennestään tunnetuissa "Speed-Former"eissa on ollut noin 35°...45°. Suuren peittokulman ansiosta vettä poistuu mainitulla sektorilla 4 91788 entistä suuremmat määrät, yleensä noin 40 % - 80 % formerilla poistettavasta koko-naisvesimäärästä. Täten rainan kuiva-ainepitoisuus sen tullessa MB-yksikölle on luokkaa kt = 2 % ... 8 %.

5 Keksinnön mukaisesti sovitetun MB-yksikön tai -yksiköiden ja ensimmäisellä muo-dostustelalla toteutettavissa olevan suoritettavan entistä suuremman vedenpoisto-osuuden ansiosta keksinnön mukainen formeri soveltuu käytettäväksi myös suhteellisen paksuille paperilaaduille ja sellaisille massoille, joista vedenpoisto on keskimääräistä vaikeampaa.

10

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellusmuotoihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

15 Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana sellaista keksinnön toteutusta, jossa molemmat muodostustelat ovat kantavan viiran silmukan sisällä.

Kuvio 2 esittää kuviota 2 vastaavalla tavalla keksinnön sellaista sovellusmuotoa, jossa ensimmäinen muodostustela on peittävän viiran silmukan sisällä ja toinen 20 muodostustela kantavan viiran silmukan sisällä.

Kuvio 3 esittää sellaista formeria, jonka muodostustelojen välinen kaksiviiraisen muodostusvyöhyke on pääasiallisesti vaakasuuntainen.

25 Kuvio 4 esittää sellaista keksinnön vaakaversiota, jossa käytetään ennen MB-yksik-köä, muodostustelaa sekä muodostuskenkää ja jälkimmäisenä muodostustelayksik-könä muodostustelaparia, jossa muodostustelat ovat päällekäin.

Kuvio 5 esittää keksinnössä käytetyn MB-yksikön erästä sovellusesimerkkiä.

Kuvioissa 1-4 esitetyt muodostusosat käsittävät peittävän viiran 10 silmukan ja kantavan viiran 20 silmukan. Viiroilla 10,20 on yhteinen juoksu viivojen A ja B

30 5 91788 välillä, jotka rajoittavat muodostusosan kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen. Raina W seuraa kantavaa viira 20 kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen A-B jälkeen. Perä-laatikon huuliosa 60 syöttää massasuihkun J viirojen 10 ja 20 rajoittamaan kitaan G, joka muodostuu telojen 21,16a;26a,ll keskinäisen aseman määräämänä. Kidan G S muodostaa toiselta puolelta pääasiallisesti viiran 10;20 juoksu telalta 16a;26a viivalle A, jossa viira 10;20 kohtaa toisen viiran 20; 10 (massakerros on välissä). Toiselta puolen muodostuskitaa G rajoittaa ensimmäisen muodostustelan 21; 11 yli kulkeva viira 20; 10. Joissakin tapauksissa voidaan ennen muodostustelan 11;21 sektoria a käyttää lyhyttä muodostuspöytää, jonka alkuun massasuihku J syötetään ennen kuin 10 se joutuu molempien viirojen 10,20 kanssa kosketuksiin. Kuitenkin keksinnön edullisin sovellutusmuoto on nimenomaan kitaformeri.

Kuvioiden 1-4 mukaisesti ensimmäisenä muodostustelana 21; 11 on avoimella pinnalla 21’;1Γ varustettu muodostustela, joka on verraten suuriläpimittainen ja imulaatikolla 15 21a; 11a varustettu. Ensimmäisen muodostustelan 21; 11 läpimitta on esimerkiksi D, = 1,5-2 m. Ensimmäisen muodostustelan 21; 11 sektorilla a vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti muodostustelasta 21; 11 poispäin nuolten F, suunnassa ja jossain määrin telan 21 ;11 avoimeen pintaan 21’;1Γ.

20 Kuvioissa 1-4 esitettyihin kaksiviiraformereihin kuuluu tärkeänä vedenpoisto-ja kannatusyksikkönä MB-yksikkö 50, joita kuviossa 1 on kaksi yksikköä 50A ja 50B peräkkäin. MB-yksikkö 50 tai -yksiköt 50A ja 50B käsittävät vedenpoistolaitteiston 40 ja puristus- ja kannatusyksikön 30, joiden välistä viirat 10 ja 20 ja niiden välissä oleva massarata W kulkevat. Kuviossa 1 jälkimmäinen yksikkö 30 on yläpuolella, 25 joten se on vastayksikkö eikä varsinainen "kannatusyksikkö". MB-yksikköön kuuluva, myöhemmin tarkemmin selostettava puristus- ja kannatusyksikkö 30 ohjaa kaksi-viiraista vyöhykettä suorana juoksuna ja painaa sitä vedenpoistolaitteistoa 40 vasten. Kannatusyksikköön 30 päin vedenpoisto sitä vasten olevan viiran läpi on yleensä vähäistä, myös painovoimaisen vedenpoiston osalta. Näin ollen MB-yksikön 50 tai 30 yksikkön 50A.50B yhteydessä vedenpoisto tapahtuu imu- ja foililaitteistolla varustettuun laitteistoon 40 päin nuolen F3 tai nuolten F3A ja F3B suunnassa.

« 6 91788

Kuviossa 1 on ennen toista muodostustelaa 24 kaksi peräkkäistä MB-yksikköä 50A ja 50B, jotka ovat toisiinsa nähden käänteisesti toimivia niin, että ensimmäisessä yksikössä SOA vedenpoisto tapahtuu nuolen F3A suuntaan vedenpoistolaitteistoon 40 päin 5 peittävän viiran 10 läpi, kun taas jälkimmäisessä yksikössä 50B vedenpoisto tapahtuu nuolen F3B suunnassa laitteistoon 40 päin kantavan viiran 20 läpi. MB-yksiköi-den 50;50A ja 50B eräs rakenne-esimerkki selostetaan tarkemmin myöhemmin kuvioon 5 viitaten.

10 Kuvioiden 1-3 mukaisesti MB-yksikön 50 tai -yksiköiden 50A,50B jälkeen seuraa kantavan viiran 20 silmukan sisällä oleva toinen muodostustela 24, jonka alueella sektorissa b viirojen 10,20 juoksu käännetään kaartumaan pick-up-kohtaan P päin. Toisen muodostustelan 24 jälkeen raina W etenee viivalle P, jonka kohdalla se irrotetaan viirasta 20 pick-up-telan 30 ja sen imuvyöhykkeen 30a avulla ja siirretään pick-15 up-kudokselle 31, joka vie rainan W edelleen paperikoneen puristinosalle (ei esitetty).

Kuviossa 4 on esitetty sellainen keksinnön vaakaversio, jossa kaksiviirainen muodos-tusvyöhyke, joka alkaa ensimmäisen muodostustelan 11 imuvyöhykkeen 11a kohdalta, on alkuosaltaan olennaisesti vaakasuuntainen. Kantavan viiran 20 silmukan sisällä on 20 muodostuskenkä 22, jossa on avonainen listakansi 22’, jonka kautta kohdistetaan alipainevaikutus muodostuvaan kuiturainaan viiran 20 läpi. Muodostuskengän 22 jälkeen seuraa MB-yksikkö 50, jossa on peittävän viiran 10 silmukan sisällä oleva vedenpoistolaitteisto 40 ja kantavan viiran 20 sisällä puristus- ja kannatusyksikkö 30. MB-yksikön 50 jälkeen kaksiviiraisella vyöhykkeellä on vaakasuuntainen yhteinen 25 juoksu, minkä jälkeen kyseistä vyöhykettä ohjaa ja kääntää ylöspäin peittävän viiran 10 silmukan sisällä oleva ensimmäinen muodostusimutela 14A, jonka imu-vyöhykkeellä 14a viirojen 10,20 juoksu kääntyy yli 90“ kulmassa yläviistoon toiselle muodostusimutelalle 24A, jonka imuvyöhykkeellä 24a viirojen 10,20 yhteinen juoksu kääntyy olennaisesti vastakkaissuuntaiseksi alaviistoksi juoksuksi. Tämän juoksun 30 alussa peittävä viira 10 irrotetaan rainasta W, joka seuraa kantavan viiran 20 juoksua 91788 7 pick-up-kohtaan P, jossa raina W siirretään pick-up-kudokselle 31 pick-up-telan 30 imuvyöhykkeellä 30a.

Kuviossa 4 ensimmäisen muodostustaan 11 vaippa 11’ on revitetty ja telalla on imu-5 vyöhyke 11a. Perälaatikko 60 syöttää massasuspensiosuihkun viirojen 10 ja 20 väliseen muodostuskitaan G. Muodostusimutelat 14A ja 24A on sijoitettu päällekkäin ja telapari 14A,24A toimii rainan W vedenpoiston ja formaation kannalta olennaisesti ekvivalenttisesti kuviossa 1,2 ja 3 selostetun toisen muodostustelan 24 kanssa.

10 Kuviossa 5 on esitetty kuvioiden 1-4 mukaisiin formereihin kuuluva MB-yksikkö 50, joka käsittää vedenpoistolaitteiston 40 sekä sen kanssa yhteistoiminnassa olevan viiran tasomaisen puristus- ja kannatusyksikön 30 (kuviossa 1 yksikön 50B osalta puristus- ja vastayksikön 30).

15 Vedenpoistolaitteiston 40 muodostaa integroitu yleensä kahden-neljän (kuvioissa kolmen) imu- ja vedenkeräyskammion 46,47,48 yhdistelmä, jossa eri kammiot ovat väliseinien 47b ja 48b toisistaan erottamina. Jokaisessa kammiossa 46,47,48 on imu-lähteeseen yhdistetty ilma-aukko (ei esitetty) ja poistovesikanava 49. Vedenkeräys-kanava 46a, joka kuuluu ensimmäiseen imukammioon 46, muodostuu palkin 46b ja 20 ohjauslevyn 46c väliin. Kanavan 46a alapäässä on poikittainen foilikaavari 51 ja säätökarojen 53 avulla aseteltava lista 52, jotka muodostavat formerin leveyden yli ulottuvan ja paikallisesti säädettävän raon E, jonka kautta viirojen 10 ja 20 välissä olevasta massakerroksesta W puristuva vesi virtaa ensimmäiseen kammiooon 46.

25 Kuvion 5 laitteiston 40 foilikaavaria 51 seuraa alapinnaltaan samassa tasossa joukko vastaavanlaisia foileja 51’ ja 51". Foilit 51’ keräävät ensimmäisen imukammion 46 kohdalla, mutta sen alapuolella, kuidukosta erkanevan veden, joka ohjautuu imukammioon 47 kanavan 47a kautta, joka muodostuu väliseinän 47b ja ohjauslevyn 47c väliin. Vastaavasti seuraavien foilien 51" keräämä vesi ohjautuu kolmanteen imu- 30 kammioon 48 kanavan 48a kautta, joka muodostuu vedenpoistolaitteen takaseinän 48d ja ohjauslevyn 48c väliin.

9 Ί 788 8

Kuvion 5 kanava 46a ja siihen liittyvät foilikaavari 51 ja säätölista 52 muodostavat imuavusteisen vedenpoistoelimen. Kun formerilla valmistetaan paksuhkoja laatuja pienillä nopeuksilla, autoslice-jäijestelmän toimintaa on sopivinta avustaa imun avulla tyhjön ollessa sopivimmin 6-8 kPa. Tässä vaiheessa ylöspäin suuntautuvan 5 vedenpoiston määrään ja osittain myös syntyvän tyhjön suuruuteen voidaan vaikuttaa säätämällä listan 52 ja foilien 51 välisen raon E korkeutta.

Kuvion 5 imuavusteisen vedenpoistoelimen ja siihen kuuluvan ensimmäisen imukam-mion 46 vedenpoistovaikutus on paikallinen ja se rajoittuu ensimmäisen foilikaavarin 10 51 käijen tuntumaan. Toisen imukammion 47 vedenpoistoalue on laajempi ja se määräytyy foilien 51 ’ lukumäärästä, joita kuviossa 6 on eräänä esimerkkitapauksena esitetty olevan seitsemän. Foilien 5Γ vaikutus perustuu yhteistoimintaan alavii-rasilmukan 20 sisällä olevien viirankannatuslaitteiston 30 kanssa. Olennaista puristus-ja kannatusyksikölle 30 ja sen toiminnalle on, että sillä voidaan vedenpoistolaitteiston 15 40 alueella halutulla tavalla aikaansaada asteettainen kasvava muodostuvaan rainaan W kohdistuva alaviiran 20 puristus, jonka vaikutuksesta vedenpoisto rainasta W pääosin tapahtuu yläviirasilmukan 10 läpi imukanavaan 47a ja sen kautta imukammi-oon 47. Kolmannen imukammion 48 toiminta on analoginen toisen imukammion 47 kanssa.

20

Kuvion 5 toisessa ja kolmannessa kammiossa 47,48 vallitseva alipaine on sopivimmin huomattavasti suurempi kuin ensimmäisessä, nimittäin n. 10-20 kPa kammiossa 47 ja n. 15-30 kPa kammiossa 48 valmistettavasta rainamateriaalista riippuen.

25 Kuvion 5 puristus- ja kannatuslaitteiston 30 palkkielementit 31 ovat ilmalla paineistet-, tujen kumiletkujen 32 välityksellä pitkittäisten kannatuspalkkien 33 varassa, joita puolestaan tukevat poikittaiset kotelopalkit 34. Letkuissa 32 vaikuttavaa painetta voidaan säätää siten, että elementtien kuormitus alaviiraa 20 ja kuidukkoa vastaan kasvaa asteettain viirojen 10,20 juoksusuunnassa. Letkuissa 32 käytetään varsin 30 pientä painetta esim. 10-50 cm H20, jolloin muodostusmisvaiheessa olevaan rainaan W kohdistuu hyvin varovainen puristus ja vedenpoistopaine on itsesäätyvä. Laitteis- l· 91 7b 8 9 ton 30 elementtien pinta on varustettu poikkisuuntaisin yli koko viiran 20 leveyden ulottuvin urin 35, jotka mahdollistavat vähäisen vedenpoiston myös alaviiran 20 läpi ja jolloin aikaansaadaan rainan W formaatiota parantavaa mikroturbulenssia.

5 Kuviossa 5 vedenpoistoprosessi jatkuu rainan W yläpinnan kohtauslinjan ja kärkilis-tan 52 välisellä alueella, jossa yläviiran 10 sisäpinnalle muodostuu vesikerros, joka kerääntyy viiran 10 ja kärkilistan 52 väliseen kiilamaiseen tilaan ja sitä seuraavaan kärkilistaan 52 ja foililistan väliseen rakoon E, jonka kautta vesi ajautuu kanavan 46a kautta vedenpoistolaitteen ensimmäiseen kammioon 46, joko kineettisen energiansa 10 ja/tai kammiossa vallitsevan tyhjön vaikutuksella. Lista 52 on korkeussuunnassa säätölaittein 53 aseteltavissa, jolloin voidaan säätä kanavaan 46a joutuvaa vesi- ja mahdollisesti myös ilmamäärää. Kyseiset säädöt sekä viirojen 10 ja 20 välisen koh-tauskulman d ja kanavan 46a johtavan raon että kannatusjärjestelmään kohdistaman paineen osalta riippuvat luonnollisesti valmistettavasta paperi- tai kartonkilajista.

15

Kuviossa 5 esitetty säätölistan 52 käyttöön perustuva imuavusteinen järjestelmä voidaan eräissä tapauksissa korvata rakenteella, jossa säätölista 52 on korvattu telalla, jonka pyörimisnopeus sekä korkeusasema eli etäisyys viirasta 10 on jäljestetty säädettäväksi.

20

Kuvioissa 2-5 esitetyille MB-yksiköille 50 tyypillistä se, että puristus- ja kannatusyk-sikkö 30 on alapuolella ja imu- ja foililaitteiston käsittävä vedenpoistolaitteisto 40 on yläpuolella, jolloin yksikkö 30 olennaisesti estää painovoimaisesti alaspäin kantavan viiran läpi tapahtuvaa vedenpoistoa. Kuviossa 1 ensimmäinen MB-yksikkö 50A 25 täyttää edellä mainitun piirteen, kun taas jälkimmäinen MB-yksikkö 50B on jäljestetty toimimaan päinvastaiseen suuntaan.

Seuraavassa käsitellään edellä selostettujen formereiden toimintaa ja sen eri variaatioita. Ensimmäisen muodostustelan 21; 11 sektorilla a vedenpoisto tapahtuu kahteen 30 suuntaan kuviossa 1 ja 2 pääasiallisesti nuolen F1 suuntaan, koska ensimmäisen muodostustelan 21,11 pinta 2Γ;1Γ on avopintainen. Tällöin sektorilla a ulkopuolella 10 91788 olevan viiran 10;20 pinnalle huopautuu tiivis kerros nuolten F1 suuntaisen vedenpoiston ansiosta, kuten myös vastakkaisen viiran 20; 10 puolelle.

Ensimmäinen muodostustela 11;21 poistaa vettä molempiin suuntiin, lähinnä huokoi-5 suuteen ja formaatioon liittyvistä syistä. Sektorin a suuruus on yleensä alueella a = 5°...120°, sopivimmin a = 35°...55°. Ensimmäisen muodostustelan 21 ;11 halkaisija on sopivimmin luokkaa D, = 1,5 m tai suurempi. Sektorin a jälkeen on massakerroksen kuiva-ainepitoisuus yleensä k,~ 2...8 %. MB-yksikön tai -yksiköiden jälkeen kuiva-ainepitoisuus on yleensä k2« 9...14 %. Toisen muodostustelan 24 jälkeinen kuiva-10 ainepitoisuus k3 « 12...17 %.

Seuraavassa taulukkossa A on esitetty kuvioissa 1-4 esitettyjen keksinnön eri toteutus-muotojen kaksiviiravyöhykkeen vedenpoisto-osuudet, joita kuvioissa ja taulukossa A on esitetty viittein Fl, F2, F3, F3A, F3B, F4, F4A, F4B. Taulukossa A esitetyt ve-15 denpoisto-osuudet ovat keskimääräisiä arvoja ja ne voivat vaihdella tietyissä rajoissa paperilajista, muista käyttöparametreista ja mitoitusyksityiskohdista riippuen.

TAULUKKO A

20 _I—I_ . __

Fl F2 F3 F3A F3B F4 F4A F4B

I \ kuvio _________ FIG. 1 40 _35___12 10 3___ i FIG. 2 40 35 22____3___ 25 FIG- 3 48 40 10____2___ FIG. 4 I 40 35 10 8 5 2_ * ·

Kuten edellä esitetystä selviää, voidaan entistä suurempi vedenpoisto-osuus toteuttaa 30 ensimmäisellä muodostustelalla 21;11 ja sillä voidaan käyttää entistä suurempaa peittosektoria a ja imuvyöhykettä tai -vyöhykkeitä, koska ensimmäistä muodostuste- 91 788 11 laa seuraavalla MB-yksiköllä 50 tai -yksiköillä 50A,50B saadaan aikaan pulseeraava ja voimakkaampi vedenpoistopaine kuin vastaavalla listakengällä. MB-yksikön 50 tai -yksiköiden 50A ja 50B vedenpoistovaikutus on myös entistä paremmin säädettävissä.

5 MB-yksikölle 50 tai -yksiköille 50A,50B on tyypillistä, että niiden läpi viirat 10,20 ja niiden välissä oleva raina W, kulkevat suorana juoksuna, mistä on se etu, että viirojen 10,20 nopeudet voivat olla keskenään yhtä suuret, jolloin rainaan ei aiheudu esim. kaarevilla muodostuskengillä tyypillistä viirojen nopeuserosta syntyvää sisäistä 10 muokkausta.

Kuvioiden 1,2 ja 3 mukainen formeri soveltuu parhaiten sanomalehtipaperin valmistukseen, kun taas kuvion 4 mukainen formeri, jonka vedenpoistokapasiteetti on varsin suuri, soveltuu parhaiten hienopaperin ja SC-paperin valmistukseen.

15

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

20

Claims (7)

12 91788

1. Paperikoneen kaksiviirainen rainanmuodostusosa, joka käsittää peittävän viiran (10) ja kantavan viiran (20), jotka muodostavat keskenään kaksiviiraisen muodostus- 5 vyöhykkeen (A-B), jonka alussa on muodostuskita (G) tai -pöytä, johon perälaatikon (60) huuliaukko syöttää massasuspensiosuihkun (J), ja jolla kaksiviiravyöhykkeellä on muodostuskidan (G) alueella ensimmäinen muodostustela (11 ;21), jolla kaksi-viiravyöhyke kaartuu tietyssä sektorissa (a), jonka suuruus a on alueella a = 5°...120°, sopivimmin alueella a = 35°...55°, minkä jälkeen seuraa vedenpois-10 toyksikkö (50) tai -yksiköt (50A,50B), jonka/joiden jälkeen seuraa kaksiviiravyöhykkeellä toinen muodostustela (24) tai telaryhmä (14A,24A), jonka jälkeen raina (W) irrotetaan peittävästä viirasta (10) ja viedään kantavalla viiralla (20) pick-up-kohtaan (P), jossa ensimmäisessä muodostustelassa (11;21) ja/tai toisessa muodostustelassa (24) ja/tai toisissa muodostusteloissa (14A,24A) on avoin, rei’ityksellä varustettu 15 sylinterivaippa (1Γ,21’,24), jonka sisällä oleva imukammio (11a,21a,24a,14a,24a) ulottuu olennaisesti sille sektorille, jolla viira tai viirat sivuavat kyseistä muodostuste-laa, ja joka ensimmäinen ja toinen muodostustela on sijoitettu saman viirasilmukan tai eri viirasilmukoiden sisälle, tunnettu siitä, että mainittu vedenpoistoyksikkö (50) tai -yksiköt (50A,50B) käsittää/käsittävät stationäärisen puristus-kannatusyksi-20 kön (30), joka ohjaa sitä vasten tulevaa viiraa (10,20) olennaisesti suorana juoksuna, ja että mainittu vedenpoistoyksikkö (50) tai -yksiköt (50A,50B) käsittää/käsittävät mainittua puristus- ja kannatusyksikköä (30) vastassa olevan imu- ja foililaitteistolla varustetun vedenpoistolaitteiston (40), joka poistaa rainasta (W) olennaisen määrän vettä. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että mainittujen ensimmäisen ja toisen muodostustelan (11,24;21,24;14A,24A) välille sovitettu vedenpoistoyksikkö (50), jonka läpi kaksiviirainen vyöhyke kulkee suorana ’ juoksuna, on siten jäljestetty, että sen puristus- ja kannatusyksikkö (30) on alapuolel- 30 la ja kantavan viiran (20) silmukan sisällä ja sen vedenpoistolaitteisto (40) on yläpuolella ja peittävän viiran (10) silmukan sisällä. 91 788 13

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen muodostustelan (11 ;21) jälkeisessä vedenpoistoyksikössä (50) tai -yksikköparissa (50A,50B) tapahtuvan vedenpoiston osuus kaksi viiravyöhykkeellä tapahtuvasta kokonaisvedenpoistosta on 5 % ... 25 %. 5

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäinen muodostustela (11) on jäljestetty muodostuskidan (G) yläpuolelle peittävän viiran (10) silmukan sisälle ja että toinen muodostustela (24) on jäljestetty kantavan viiran (20) silmukan sisälle ja joiden muodostustelojen (11,24) 10 välillä viiroilla on yhteinen suora juoksu, jolla toimii mainittu vedenpoistoyksikkö (50), jonka puristus- ja kannatusyksikkö (30) on alapuolella kantavan viiran (20) silmukan sisällä (kuviot 2 ja 4).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu 15 siitä, että ensimmäisen ja toisen muodostustelan (11,21,24) väliselle viirojen (10,20) yläviistolle suoralle juoksulle on sovitettu kaksi peräkkäistä vedenpoistoyksikköä (50A,50B), joista ensimmäisen (50A) puristus- ja kannatusyksikkö (30) on alapuolella ja kantavan viiran (20) silmukan sisäpuolella ja joista toinen yksikkö (50B) on jäljestetty toimimaan päinvastaiseen suuntaan siten, että sen puristus- ja kannatusyksikkö 20 (30) on peittävän viiran (10) silmukan sisällä ja vedenpoistolaitteisto (40) kantavan viiran (20) silmukan sisällä (kuvio 1).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen muodostustela (21,24) sijaitsevat olennaisesti samal- 25 la korkeudella ja niiden välillä on pääasiallisesti vaakasuora viirojen (10,20) yhteinen juoksu, jolle on jäljestetty mainittu vedenpoistoyksikkö (50), jossa puristus- ja kannatusyksikkö (30) on alapuolella ja kantavan viiran (20) silmukan sisällä (kuvio 3).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rainanmuodostusosa, jossa muodostuste- laryhmä käsittää kaksi muodostustelaa (14A.24A), jotka on jäljestetty päällekäin ja 14 91 788 jonka muodostustelaryhmän jälkimmäisen muodostustelan (24A) jälkeen peittävä viita (10) erotetaan rainasta (W), tunnettu siitä, että ensimmäisen muodostus-telan (11) jälkeen on kantavan viiran (20) silmukan sisällä on muodostuskenkä (22), jossa on kaareva ohjauskansi, sopivimmin avonainen listakansi (22’) ja että mainitun 5 kengän (22) jälkeen seuraa viirojen suora juoksu, jolle on jäljestetty vedenpoistoyk-sikkö (50), minkä jälkeen seuraa muodostuselin kuten toinen muodostustela tai -tela-ryhmä (14A,24A) (kuvio 4) tai vastaava. 10 I: 15 91768