FI91352C - Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu sekä sen valmistusmenetelmä ja käyttö rapujen tai vast. ruokintaan - Google Patents

Description

i 91352

Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu sekå sen valmistusmenetelmå ja kåytto rapujen tai vast, ruokin-taan - Foder for odling av kråftor eller motsvarande samt metod for tillverkning och anvåndning av foder for utfod-5 ring av kråftor eller motsvarande

Keksinto koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mu-kaista rapujen tai vast, kasvatukseen tarkoitettua rehua. Keksinto koskee myos rehun valmistusmenetelmåå sekå sen kåyttoå rapujen tai vast, ruokintaan.

10 Ravunpyynti luonnonvesistå perustuu yhå enemmån poikasis-tutuksilla aikaansaatuihin rapukantoihin tai rapukantojen lisayksiin. Ravunpoikaset kasvatetaan mativaiheesta sopi-vaan istutuskokoon kasvatusta vårten jårjestetyisså olo-suhteissa, joissa poikasia voidaan ruokkia keinotekoisella 15 ruokinnalla.

Ravunkasvatuksessa esiintyy kuitenkin ongelmia, jotka ovat hidastaneet ravunkasvatuksen yleistymista. Suurin ongelma on ravuille ominainen taipumus kannibalismiin. Kasvuvai-heessaan rapu vaihtaa kuorensa kymmeniå kertoja ja joka 20 kerralla se on alttiina joutua lajitoverinsa syomåksi.

Taman estamiseksi ravut on sijoitettava kasvamaan kukin omaan lokeroonsa tai ravunpoikasten kasvatuspaikka on varustettava sopivilla suojapaikoilla, joihin ravut voivat piiloutua kuorenvaihdon ajaksi.

25 Toinen ravunkasvatukseen liittyvå ongelma liittyy ravun ruokintaan. Ravun ravinnontarve on esimerkiksi kaloihin verrattuna suhteellisen våhåinen. Ravunpoikasille riittåå vain muutama ruokintakerta påivåsså ja silloinkin ravut syovåt vain hyvin våhån kerrallaan. Ravinnon måårån annos-30 telu siten, ettå sitå saadaan oikea måårå jokaiseen loke-roon ei ole yksinkertaista. Mikåli riittåvån annostelun varmistamiseksi kåytetåån yliannostusta aiheutetaan veden 2 laadun huononenista ja kasvatusrakenteiden linoittunista ja levåkasvustoa. Kasvatusrakenteiden nekaaninen tai nuukin puhdistaminen lujasti kiinnitarttuneesta levåkas-vustosta on vaikeaa ja kasvatusrakenteiden kåsittely nyos 5 helposti vaurioittaa rapuja. Ylijååmårehu pitåisi siis joka ruokintakerran jålkeen poistaa kasvatuslokeroista kasvatusrakenteiden ja veden likaantumisen eståmiseksi.

Ravun ruokintaan keinorehulla liittyy nyos ongelnia, jotka eivåt tule esinerkiksi kalanviljelysså esille vastaavalla 10 tavalla. Rapu on kaikkiruokainen ja kåyttåa ravintonaan kasvuynpåristonså sekå elåvåå ettå kuollutta ravintoa. Tapa, nillå rapu kåyttåa hyvåkseen ravinnon pilkkoen sen saksillaan ja syonåjaloillaan ja syoden sen pala kerral-laan samalla maistellen ravintoaan, poikkeaa kokonaan 15 kalan tavasta kåyttåå ravintoa. Mahdollisuus pilkkoa ravintonsa ja ravinnon maittavuus ovat siten erittåin tårkeitå rapujen kasvatuksessa.

Esinerkiksi FI-patenttijulkaisusta 73578 tunnetaan låhinnå kalojen ruokintaan tarkoitettu kuivarehu, joka valniste-20 taan happo-enås neutralointikåsittelyn kautta. Kuivausvai-heessa rehuun johdetaan kaasua esinerkiksi ilnaa tai nuuta inerttiå kaasua, jolloin kuivatusta rehusta saadaan kelluva. Rehun pintaan nuodostetaan lisåksi pintakerros, joka liukenee hitaasti veteen.

25 NO-hakenusjulkaisussa 881290 on esitetty nenetelnå, jossa kalanravinnoksi tarkoitettua rehua valnistetaan siten, ettå rehunassa puristetaan putkinaiseksi puristeeksi, joka leikkurilla leikataan pieniksi pelleteiksi. Pellettien sisåån jåå sen verran ilnaa, ettå rehu pysyy veden pinnal-30 la.

Edellå nainitut, låhinnå kalojen ruokintaan tarkoitetut tunnetun tekniikan nukaiset rehut eivåt sovellu kåytettå-våksi rapujen ruokinnassa. Nånå rehut pysyvåt veden pin- 3 91352 nalla, jolloin kalojen on tarkoitus syodå rehua. Jonkin ajan kuluttua osittain syoty rehu vajoaa veteen ja aikaan-saa veden likaantumista. Keksinnon tavoitteena on aikaan-saada sellainen rehu, joka ensiksi uppoaa veteen rapujen 5 syotåvåksi ja sitten, kun rapu on syonyt, jåljelle jåånyt rehu voidaan saada nousemaan takaisin pintaan, josta se voidaan helposti poistaa. Rapujen ateriointia vårten varattua aikaa ts. sitå aikaa, minkå rehun annetaan olla altaassa ruokittavien rapujen tai vast, ulottuvilla, 10 voidaan myos sååtåå sopivaksi huomioonottaen kasvatet-tavien elåinten kehitysvaihe ja vallitsevat olosuhteet.

Nåmå tavoitteet saavutetaan keksinnon mukaisen rehun avulla, jolle on tunnusomaista se mitå on esitetty patent-tivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Rehun valmistus-15 menetelmån tunnusmerkilliset piirteet on esitetty patent-tivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa sekå rehun keksinnon mukainen kåytto patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

Keksinto tarjoaa myos muita huomionarvoisia etuja: 20 - Keksinnon mukainen valmistusmenetelma mahdollistaa tuoreiden raaka-aineiden kåyton rehun valmistamisessa. Tavanomaiset rehut sisåltåvåt elåimille haitallisia såi-lontå- ym. aineita. Keksinnon mukaista rehua kåytettåesså ei tarvita såilontåaineita eikå myoskåån happamuudensååto-25 aineita tai rehumassaa neutraloivia aineita.

- Keksinnon mukaisessa valmistusmenetelmåsså rehun larnpo-tilaa ei nosteta yli 35 *C:een, joten raaka-aineiden molekyylirakenne såilyy ravinnon sulavuuden ja imeytymisen kannalta edullisena. Myos raaka-aineiden luonnolliset 30 entsyymit såilyvåt. Rehun kiinteyttåmisesså kåytettåvåt entsyymit esim. home-entsyymit ovat rapujen ruoansulatuk-sessa luonnollisia ravinnon pilkkojia. Rehun saostaminen home-entsyymin avulla on siten erittåin luonnonmukainen menetelma rapujen kasvatuksessa. Myoskin herkåsti tuhoutu-35 vat tai haihtuvat maku- ja aromiaineet sekå vitamiinit såilyvåt muuttumattomina ja maku- ja aromiaineet jopa 4 lisååntyvåt prosessissa.

- Rehurakeet ovat pehmeitå joten ne soveltuvat hyvin pienimmillekin ravunpoikasille.

- Keksinnon mukaisen rehun rakeet ovat suhteellisen koos-5 sapysyviå vedesså ja keståvåt keveån mekaanisen kåsittelyn påinvastoin kuin tavanomaisten rehujen rakeet, jotka yleenså hajoavat vedesså nopeasti pieniksi hiutaleiksi. Rehurakeiden koossapysyminen helpottaa huomattavasti yli-jååmårehun kåsittelyå.

10 - Rehu ei tartu kiinni kasvatusrakenteiden pintoihin, joten rakenteiden puhdistaminen helpottuu.

- Keksinnon mukaista rehua kåytettåesså kasvatusaltaiden vesi pysyy puhtaampana pienentåen veden puhdistamisen kustannuksia ja våhentåen myos vesistojen rehevoitymistå.

15 - Kåyttåmåttå jååneen rehun kuorinnan yhteydesså voidaan poistaa myos tyhjiå ravunkuoria ja muita roskia.

- Ylijååmårehu voidaan kåyttåå uudelleen rehun raaka-aineena tax ylijååmårehu voidaan kåyttåå esimerkiksi turkiselåinten rehuna.

20 Keksinnon roukainen rehu voidaan valmistaa ja annostella esimerkiksi laitteiston avulla, joka on esitetty hakijan tåmån hakemuksen kanssa yhtåaikaa jåtetysså toisessa patenttihakemuksessa, joka koskee laitteistoa rapujen tai vast, kasvatukseen. Kyseisesså laitteessa ravut tai vast. 25 on sijoitettu kasvamaan kukin omaan lokeroonsa. Keksinnon mukaista menetelmåå vårten laitteistossa on elimet prote-iinien saostamista ja rehumassan silppuamista vårten rakeiksi tai vast, annospaloiksi sekå elimet ylijååmårehun kerååmiseksi altaasta. Kasvatusaltaassa tarvitaan lisåksi 30 joko erilliset tai ko. laitteeseen liitetyt elimet kåyttåmåttå jååneen rehun låmmittåmiseksi esimerkiksi altaan vettå låmmittåmållå.

Keksinnon mukaista rehua voidaan kåyttåå myos kasvatetta-essa rapuja tai vast, esimerkiksi maa-altaissa, joissa 35 rapuja ei ole sijoitettu erillisiin lokeroihin vaan niille 5 91352 on jårjestetty tarpeellinen måårå suojapaikkoja jollain muulla tavalla. Ylijååmårehun låmmittåmistå vårten voidaan maa-altaan pohjaile sijoittaa esimerkiksi låmpomatto, jonka påålle rehu annostellaan.

5 Keksinnon mukaisen rehun valmistuksessa voidaan kåyttåå låhes kaikkia ruokittaville ravuille tai vast, soveltuvia, elåimistå tai kasvikunnasta peråisin olevia ravintoainei-ta. Runsaasti vettå itseenså imeviå raaka-aineita ei kuitenkaan voida keksinnon toiminnon vaikeutumatta kåyt-10 tåå. Rapurehut sisåltåvåt tavallisesti useita kymmeniå eri ravintoaineita. Suoritetuissa kokeissa kåytettiin raaka-aineina maitoa, maitojauhetta, kananmunaa, kalaa, lihaa, maksaa, hunajaa, banaania, soijajauhoa, mustikkaa ja oluthiivaa. Jotta rehu ruokinnan loputtua voitaisiin 15 nostaa veden pinnalle tulee sen sisåltåå riittåvå måårå saostuvia proteiineja, jotka muodostavat rehun kiinteitå aineosia yhteen sitovan fraktion. Suoritetuissa kokeissa saostettiin maidon valkuaisaineita, etupååsså kaseiinia, ja saostumista edistettiin kåyttåmållå juoksetetta ts.

20 saostumista ediståvåå ainetta. Vastaavanlainen fraktio voidaan aikaansaada myos esimerkiksi soijamaidolla, veteen sekoitetulla maitojauheella ja soijajauholla. Maitojauhetta ja soijajauhoa on kåytetty mm. kalojen kuivarehun valmistamiseen, mutta niiden kåyttoå keksinnon mukaisella 25 tavalla ei ole aiemmin esitetty.

Keksinnon mukaisessa rehussa tulee olla myos sopiva kaa-sunmuodostusta aikaansaava komponentti esimerkiksi mikro-bikanta, joiden mikrobien toiminnan tuloksena rehurakei-siin muodostuu kaasua. Rehurakeiden nouseminen ruokinnan 30 loputtua kasvatusaltaassa olevan veden pintaan perustuu nimittåin kaasun aikaansaaman nosteen vaikutukseen. Sanon-nalla "kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuksesta" tarkoi-tetaan tarkasti ottaen seuraavanlaista fysikaalista tapah-tumaa. Mikrobien tai jonkin muun kaasunmuodostusta aikaan-35 saavan komponentin toiminta rehun sisållå synnyttåå kaa- 6 sua, joka muodostaa rehurakeeseen kaasukuplia. Kaasukup-lien on todettu syntyvån useimmiten rehun sisållå olevan kahden eri aineen rajapintaan. Kaasukuplan syntyminen laajentaa rehuraetta, jolloin rakeeseen vaikuttava noste-5 voima kasvaa. Kun rehurae on laajentunut riittåvåsti nostevoima kykenee nostamaan rakeen pintaan. Suoritetuissa kokeissa kåytetyt rehun raaka-aineet sisåltåvåt kaasunmuo-dostusta aikaansaavia mikrobeja. Sopivia mikrobeja on esimerkiksi oluthiivassa ja maidossa.

10 Rapujen tai vast, rehu voidaan valmistaa esimerkiksi seuraavasti:

Rehun kiinteåt aineosat jauhetaan ja sekoitetaan tasaisek-si massaksi sekoitussammiossa. Massasta poistetaan leik-kautumista myohemmåsså vaiheessa mahdollisesti haittaavat 15 kalvot ja pitkåsyiset kuidut ja seokseen lisåtåån neste-måinen, saostuvia proteiineja sisåltåvå aineosa kuten maito. Seokseen lisåtåån myos juoksettumista ediståviå entsyymejå kuten home-entsyymejå ja esimerkiksi kyraotryp-siinientsyymiå, joka saostaa kananmunan proteiineja. Sen 20 jålkeen seosta låmmitetåån noin 0,5-2 tunnin ajan. Lammi-tyksen aikana seoksen låmpotila nostetaan n. 35 *C:een. Seoksessa olevat saostuvat proteiinit saostuvat entsyymien ja lamroon aikaansaaman prosessin vaikutuksesta ja rehuseos kiinteytyy. Samalla seoksesta erkanee vettå ja rehusta 25 tulee vettå hylkivå. Rehurakeet eivåt tålloin ime liikaa vettå ja vaikeuta keksinnon toimimista.

Proteiinien saostuminen ja kovettuminen on sitå voimak-kaampaa, mitå korkeampaan låmpotilaan seoksen låmpotila nostetaan seosta saostettaessa. Proteiineja ei saosteta 30 kuitenkaan tåsså vaiheessa vielå tåydellisesti vaan saos-tumisen annetaan jåådå hieman keskeneråiseksi. Tåmån jålkeen kiinteytynyt rehuseos silputaan sopivan suuruisik-si rakeiksi tai vast, ja annostellaan ruokittaville ra-vuille tai vastaaville. Rehurakeiden koko valitaan ruokit- 7 91352 tavien elåinten koon perusteella ja se voi olla esimerkik-si 0,5 - 10 mm. Rehuseos saa kåsittelyn aikana jååhtyå kulloinkin kåytettåvån kasvatusveden låmpoiseksi ennen annostelua kasvatustilaan.

5 Jos rehu on tarkoitus kåyttåå vasta myohemmåsså valheessa saostunut rehuseos jååhdytetåån ja pakataan sopivan suu-ruisiksi pakkauksiksi, jotka såilytetåån noin 0 *C:n låmpotilassa, jolloin biologinen toiminta on våhåistå ja jolloin rehua voidaan såilyttåå rajoitetun ajan. Kylmåå 10 rehua kåyttoon otettaessa rehu låmmitetåån ennen annostelua suurln piirtein ravun kasvatusveden låmpoiseksi, jolloin rapu suostuu syomåån rehun heti toisin kuin kylmåå rehua annettaessa. Pakastettaessa rehun rakenne purkautuu hieman ja vitamiinitaso laskee kuten muidenkin pakastettu-15 jen tuotteiden.

Edellå mainittua laitteistoa kåytettåesså annostelupumppu siirtåå rehuseosta sekoitussammiosta tåyttoputkea pitkin sylinterin muotoiseen annostelulaitteeseen, misså seos saostetaan. Seoksen låmmittåmistå vårten annostelulait-20 teessa on esimerkiksi såhkovastus. Kiinteytynyt rehuseos silputaan annostelulaitteessa lankaleikkurilla ja annos-tellaan ruokittavalle alueelle edullisesti såådettåvien syottoaukkojen/aukon kautta tai vaihtoehtoisesti muodoste-taan rakeiksi påållekkåin asetettujen, raastavien reikåle-25 vyjen avulla annosteluvaiheessa. Annosteluvaiheessa annos-telulaite etenee kehåmåistå rataa ruokittavalla alueella ja rakeet tai vast, painuvat kasvatuslokeroihin niiden ylåpuolisen verkon låpi.

Annostelu voidaan suorittaa myos huuhdottuja rehurakeita 30 kåyttåen. Tålloin annostelulaitteen tilavuudesta vain noin 2/3 tåytetåån rehuseoksella ja seoksen annetaan kiintey-tyå. Ennen kiinteytyneen rehumassan silppuamista annostelulaitteeseen lisåtåån vettå. Tåstå on se etu, ettå hyvin pieniksi rakeiksi silppuuntunut rehu voidaan imeå pois 8 annostelulaitteesta jo ennen annostelua kasvatustilaan.

Kun ruokinta on suoritettu tai jo ruokinnan aikana, kasva-tusaltaassa kiertåvåå vettå, jonka låmpotila on esimerkik-si tåplårapuja kasvatettaessa sopivimmillaan noin 20 'C, 5 ryhdytåån låmmittåmåån. Veden låmmitys voidaan suorlttaa esimerkiksi låmmittåinållå tulovettå vastuksen avulla. Låmmon nousu 2-5 ”C:tta altaan veden låmpoå korkeammaksi, esimerkkitapauksessa 25 °C:een, aikaansaa syomåttå jååneen rehun mikrobien toiminnan vilkastumisen ja samalla vielå 10 keskeneråisen proteiinien saostumisen jatkumisen.

Mikrobien toiminnan vilkastumisen tuloksena rehurakeisiin erittyy kaasuja, pååasiassa hiilidioksidia C02. Kaasua jåå tålloin, kaasua låpåisemåttomån proteiinifraktion ansiosta kuplina rakeisiin. Rehussa tapahtuu siis samantyyppinen 15 kåymisilmio kuin juustoa kypsytettåesså, jolloin juustoon syntyy onkaloita. Kun rehurakeisiin on kehittynyt riittåvå måårå kaasua, nousevat rakeet kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuksesta takaisin pintaan, josta ne keråtåån pois. Eråillå rapulajilla kasvatuslåmpotila on matalampi kuin 20 edellå mainituilla tåplåravuilla ja eråillå rapulajilla taas sitå korkeampi. Kasvatusveden låmpotilaa voidaan rehun keksinnonmukaisen toiminnon aikaansaamiseksi kuiten-kin jonkinverran nostaa rapujen siitå kårsimåttå.

Edellå mainitussa laitteistossa on elimet ylijååmårehun 25 kerååmiseksi altaasta imemållå imulaitteen avulla keråys-såilioihin. Ylijååmårehu voidaan poistaa myos erilaisin virtausjårj estelyin.

Kåyttåmåttå jååneen rehun pintaan nousu voidaan ajoittaa sopivaksi aloittamalla veden låmmitys sopivana ajankohtana 30 sekå vaihtelemalla rehuseoksen niitå aineosia, jotka vaikuttavat kaasun poistumista eståvån fraktion synty-miseen. Rapuja ruokittaessa ylijååmårehu pitåisi poistaa noin 1-12 tunnin kuluttua ruokinnasta.

9 91352

Keksinnonmukaisen rehun soveltuvuutta ravunpoikasten ruokintaan tutkittiin kokeessa, jossa vertailurehuna kåytettiin eråstå ravun kasvatuksessa yleisesti kåytettyå kalarehua. Kokeissa rehu valmistettiin jokaista ruokinta-5 kertaa vårten erikseen. Rapuja pldettiin 0,3 m2 altalssa eri tiheyksillå ja ruokittiin kaksi kertaa påivåsså.

Koetta aloitettaessa altaisiin laitettiin vastakuoriutu-neita tåplårapuja, joiden keskipituus oli 9,6 mm ja keski-paino 24 mg. Koetta jatkettiin 44 vuorokautta. Tånå aikana 10 ravut vaihtoivat kuorensa nelja kertaa. Keksinnon mukaista rehua saaneiden rapujen neljas kuorenvaihto alkoi 35 vuorokauden kuluttua kokeen aloittaxnisesta ja pååttyi 42 vuorokauden kuluttua. Vertailurehua saaneiden rapujen neljas kuorenvaihto alkoi viisi påivåå myohemmin ja kesti 15 huomattavasti kauemmin. Rehukokeessa kåytettiin kahta eri-laista keksinnon mukaista rehua hiilihydraattipitoista rehua (rehu 1) ja normaalirehua (rehu 2).

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rapujen keskipituus 20 sekå keskipaino toisen ja neljånnen kuorenvaihdon jålkeen.

Taulukko 1. Toinen kuorenvaihto

Keskipituus (1) Keskipaino mm g

Rehu 1 7,3/14,8 0,08 25 Rehu 2 7,3/14,8 0,08

Vertailurehu 6,6/13,4 0,05

Taulukko 2. Neljas kuorenvaihto

Keskipituus (l) Keskipaino mm g 30 RehU 1 9,3/18,6 0,17

Rehu 2 9,5/19,3 0,18

Vertailurehu 8,7/17,7 0,14 (1) Ravun selkåkilven pituus/ kokonaispituus 10

Kokeen pååtyttyå voitiin todeta ravun poikasten kasvaneen ja kuorenvaihtojen tapahtuneen normaalisti tai jopa hieman nopeammassa tahdissa. Koetuiokset osoittavat siten rehun soveltuvan rapujen ruokintaan, erityisen hyvin rapujen 5 starttivaiheen kasvatukseen.

Keksinto ei ole rajoitettu edellå esitettyyn suoritusmuo-toon vaan sitå voidaan muunnella oheisten patenttivaati-musten puitteissa. Keksinnon mukainen rehu soveltuu myos muiden vedesså kasvatettavien lajien kuten kalojen rehuk-10 si.

Claims (10)

91352

1. Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu, joka koostuu elåin- ja/tai kasvikunnasta peraisin olevista raaka-aineista ja joka rehu on muodostettu sopivan kokoi- 5 siksi rakeiksi tai vastaaviksi, joihin kaasunmuodostus on aikaansaatavissa rakeissa olevien mikrobien toiminnan tuloksena, jolloin kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuk-sesta mainitut rakeet ovat nostettavissa kasvatusaltaassa olevan veden pintaan tunnettu siitå, ettå rehu kåsittåå 10 saostetuista proteiineista koostuvan, rehun kiinteitå aineosia yhteensitovan, kaasua låpåisemåttomån fraktion, jolloin siihen on muodostettavissa mikrobien vaikutuksesta kaasun tåyttåmiå onteloita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu tunnettu siitå, 15 ettå proteiinifraktion muodostavat proteiinit, jotka saostuessaan aikaansaavat veden irtoamista rehusta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu tunnettu siitå, ettå proteiinifraktio muodostuu maidon proteiineista, etupååsså kaseiinista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen rehun valmistusmenetelmå tunnettu siitå, ettå rehun sisåltåmiå proteiineja saoste-taan rehun kiinteitå aineosia yhteensitovan, kaasua låpåisemåttomån fraktion ja samalla kiinteån rehumassan aikaansaamiseksi kåyttåmållå juoksetetta esimerkiksi home-25 entsyymejå ja/tai kuumentamalla rehua esimerkiksi 0,5-2 tuntia alle 36 *C:een låmpotilassa, minkå jålkeen rehu-massa muodostetaan rakeiksi tai vastaaviksi annostelua vårten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmå tunnettu siitå, ettå rehuseoksessa kåytetåån proteiineja, jotka saostuessaan aikaansaavat veden irtoamista rehusta.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmå tunnettu siitå, ettå rehuseokseen lisåtåån maitoa ja ettå rehuseoksesta saostetaan maidon proteiineja etupååsså kaseiinia.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmå tunnettu siitå, ettå saostettu rehu jååhdytetåån noin 0*C:een ja pakataan sopivan suuruisiksi pakkauksiksi vålivarastointia vårten ja jossa låmpotilassa rehua såily-tetåån rajoitetun ajan, minkå jålkeen rehu edullisesti 10 låmmitetåån kasvatusveden lampoiseksi ravuille tai vastaa-ville annostelua vårten ja ettå rehurakeet tai vastaavat muodostetaan ennen rehun pakkaamista mainittuihin pakkauk-siin tai rehurakeet tai vastaavat muodostetaan rehua ravuille tai vastaaville annosteltaessa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen rehun kåytto rapujen tai vastaavien ruokintaan, jolloin rapuja tai vastaavia ruo-kittaessa rehusta muodostetut rakeet tai vastaavat laskeu-tuvat kasvatustilaan rapujen tai vastaavien ulottuville tunnettu siitå, ettå kaasunmuodostusta aikaansaavien 20 mikrobien toiminta kåynnistetåån tai sitå kiihdytetåån kaasunmuodostuksen aikaansaamiseksi kåyttåroåttå jååneissa rehurakeissa tai vastaavissa låmmittåmållå niitå ja ettå kåyttåmåttå jååneiden rehurakeiden tai vastaavien annetaan nousta kasvatusaltaan veden pintaan kaasun aikaansaaman 25 nosteen vaikutuksesta ja poistetaan kasvatusaltaasta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rehun kåytto tunnettu siitå, ettå kåyttåmåttå jååneitå rehurakeita tai vastaavia låmmitetåån låmmittåmållå kasvatusaltaassa olevaa vettå, jolloin kasvatusaltaan veden låmpotila nostetaan noin 2-5 30 *C veden normaalia låmpotilaa korkeammalle.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rehun kåytto tunnettu siitå, ettå kasvatusaltaaseen asetetaan låmpomatto, jonka påålle rehu annostellaan ja jota mattoa låmmittåmållå 91352 aikaansaadaan kåyttåmåttå jååneiden rehurakeiden låmpiåmi-nen ja samalla mikrobien toiminnan kiihtyminen kåyttåmåttå jååneisså rehurakeissa tai vastaavissa.