FI90612C - Menetelmä ja dekooderi koodatun videosignaalin salauksen purkamiseksi - Google Patents

Description

5

1 O ·! £ 1 O

/ L1 O i L.

Menetelma ja dekooderi koodatun videosignaalin salauksen purkamiseksi - Fdrfarande och dekoder fdr dekodning av en kodad videosignal

EsillcL oleva keksintO koskee menetelmaå ja dekooderia koodatun videosignaalin salauksen purkamiseksi maaratylia ajan-hetkelia, jolloin dekooderi viritetaan måaratylle vastaan-ottokanavalle maaratylia ajanhetkelia kayttåmaiia dekoode-10 riin videoliitannan vaiitykselia sahkoisessa yhteydesså ole-van videonauhurin kanavanvalinta- ja ajastinjarjestelmaa.

Koodattuja videosignaaleja kaytetaan usean satelliittiohjel-man ja kaapeliverkon ohjelman lahetyksessa, jotta ainoastaan 15 ohjelmasta maksaneet voivat katsoa kyseisia ohjelmia nk.

kotipaatteen eli dekooderin avulla, joka purkaa ohjelman salauksen. Dekooderi tåytyy virittaa sille kanavalle, jolla tulevaa ohjelmaa halutaan katsoa, jotta se osaa purkaa oike-an koodin. Dekooderin viritys tapahtuu tavallisesti kSsin 20 siten, etta katselija valitsee toivomansa televisiokanavan kotipaatteeltå, jolloin videosignaali siirtyy televisioon kotipaatteen kautta, joka nain olien kanavanvalinnan yh-teydessa on automaattisesti virittynyt oikealle kanavalle ja osaa siten suorittaa kyseiselta kanavalta tulevan koodatun 25 ohjelman koodin purkamisen.

‘V Videonauhureissa on tavallisesti ajastinjarjestelma, jolla voidaan ohjelmoida videonauhuri nauhoittamaan haluttu ohjelma tai halutut ohjelmat. Ajastimeen ohjelmoidun påivåmåårån, 30 kellonajan ja kanavan perusteella videonauhuri kytkeytyy halutulla hetkellS ohjelmoidulle kanavalle, kytkeytyy nau-hoitustilaan ja taltioi ohjelman videonauhalle. Kun halutaan nauhoittaa ohjelmaa maksulliselta kanavalta, tåytyy dekoode-- ri virittsa kyseiselle kanavalle samanaikaisesti. Katselija . 35 voi itse helposti nauhoittaa koodattua ohjelmaa asettamalla • · salauksen purkaavan dekooderin ohjelmakanavalle. MyOs yhdel- tS koodatulta kanavalta nauhoitus katselijan poissaollessa videonauhurin ajastimen avulla kåy helposti asettamalla de- 2 90612 kooderi valmiiksi kyseiselle kanavalle, jolloin dekooderi on valmiudessa purkaa kyseiseltå kanavalta tulevan salauksen ja videonauhuri voi nauhoittaa ohjelman.

5 Ajastimen avulla suoritettava nauhoitus maksullisilta ohjel-makanavilta vaikeutuu kun halutaan nauhoittaa useammalta eri kanavalta tulevia ohjelmia. Videonauhurin muistiin ohjelmoi-daan nauhoitettavien ohjelmien påivåmåårå, aika, kanava ja ohjelmien kesto. Jotta videonauhuri voisi nauhoittaa ohjel-10 mia maksullisilta kanavilta, taytyy dekooderi myos virittåå kyseiselle kanavalle. Dekooderin viritys halutulle kanavalle halutuksi ajankohdaksi on toteutettu lisaamaiia dekoooderiin oma ohjelmoitava ajastin. TållOin, paitsi ettå ohjelmoidaan videonauhurin ajastin, tåytyy mytts dekooderin ajastin ohjel-15 moida virittåmåån dekooderi oikealle kanavalle ajanhetkeksi, jolloin videonauhuri alkaa nauhoittaa ohjelmaa kanavalta. Ongelmana tåsså ratkaisussa on se, ettå kåyttåjå joutuu oh-jelmoimaan sekå videonauhurin ettå dekooderin ajastimen ohjelman nauhoittamista vårten. Ohjelmointi vaatii tarkkuutta, 20 jotta videonauhurin ja dekooderin ajastimiin sydtetåån samat tiedot, ja kahden ajastimen ohjelmointi vie lisåksi ylimåå-råistå aikaa. Videonauhurin ja dekooderin ajastimen ohjel-mointiin kåytetåån usein kauko-ohjainta, jolloin tavallises-ti videonauhurille ja dekooderille on eri kauko-ohjaimet, 25 joiden kåyttd eroaa toisistaan ja tåmå lisåå virheellisen ohjelmoinnin mahdollisuutta ja riskiå hukata haluttu ohjel-ma. Toinen merkittåvå ongelma tåsså ratkaisussa on se, ettå dekooderi tarvitsee kåyttåjåliitynnån sen ajastimen ohjel-mointia vårten. Tåmån kåyttåjåliitynnån toteuttamiseen tar-30 vitaan nåyttG, reaaliaikakello ajastustoiminnan oikea-aikai-suutta vårten ja lisåksi nåppåimet ja/tai kauko-ohjaustoi-minnot ja kaukosåådin ohjelmoinnin suorittamista vårten. Dekooderin kauko-ohjaustoiminnot voidaan lisåtå videonauhurin kauko-ohjaimeen, jolloin ei tarvita ylimååråistå kauko-35 ohjainta, mutta videonauhurin kauko-ohjaimeen tulevat liså-toiminnot vaikeuttavat edelleen jo enneståån monimutkaista kauko-ohjaimen kåyttoå ja lisååvåt jonkin verran kauko-oh-jaimen valmistuskustannuksia. Jos taas dekooderia vårten on 3 9 υ 6 i 2 oma erillinen kauko-ohjain, ovat kustannukset vielå suurem-mat kuin yhden yhteisen kauko-ohjaimen tapauksessa. Myos kåyttåjåliityntåå vårten tarvittavat nåyttci ja reaaliaika-kello lisååvåt dekooderin valmistuskustannuksia.

5 Nåitå edellå mainittuja ongelmia on pyritty vålttåmåån kåyt-tåmållå videonauhurin kåyttåjåliityntåå eli hyddyntåmållå videonauhurin kanavanvalinta- ja ajastinjårjestelmåå dekooderin ohjelmoimiseen. Nåin olien, kun videonauhuri kytkeytyy 10 nauhoittamaan tietyltå kanavalta, virittyy dekooderikin ky-seiselle kanavalle, jolloin dekooderi on valmis purkamaan salauksen. Tåsså ratkaisussa on ongelmana se, ettå dekooderi hyddyntåå ainoastaan videonauhurin kanavanvalinta- ja ajastinj år jestelmåå. Nåin olien dekooderi on periaatteessa val-15 mis purkamaan salauksen videonauhurin kytkeytyesså nauhoittamaan. Maksullisilla koodatuilla ohjelmakanavilla on taval-lisesti aktiivista dataliikennettå kullekin dekooderille yksilGllisesti osoitettujen viestien ja salauksen purkuavai-mien låhettåmiseksi. Nåin olien, koska dekooderi on riippu-20 vainen videonauhurin viritysjårjestelmåsta, voi dataliiken-teesså aiheutua håiriOita ja seurauksena voi olla sisåisen datakanavan katkeaminen. Datakanavan katkeamisen seurauksena dekooderi ei ehkå saa ajoissa tarvitsemiaan valtuuksia ja salauksen purkuavaimia, joten videonauhurin aloittaessa nau-25 hoituksen ei dekooderi kykenekåån purkamaan salausta. Vasta måårååmåttGmån ajan kuluttua nauhoituksen alkamisesta, kun dekooderi on vastaanottanut tarvitsemansa tiedot, kykenee dekooderi purkamaan salauksen. TållGin nauhoitus on jo aina-kin osittain epåonnistunut.

: 30

Esillå olevan keksinnGn tarkoituksena on toteuttaa menetel-må, jolla saadaan koodatun videosignaalin salaus purettua halutulla ajanhetkellå virittåmållå dekooderi halutulle kanavalle ilman edellå mainittuja ongelmia.

Dekooderi on ollessaan lepotilassa (stand-by-tilassa) virit-tyneenå nk. kotikanavalleen, jolloin salauksenpurkupiireille tulee datakanavan sisåltåmå videosignaali ja dekooderi såi- 35 • 4 90612 lyttaa tailOin jatkuvan datayhteyden datakanavalla. Koti-kanava on kanava, jolla dekooderi saa lahetyspåån tietoko-neelta tarvitsemansa valtuudet ja avaimet salauksen purkami-seksi. Videonauhureissa on tavallisesti videoliitannan yh-5 teydessa videoliitannan ohjaus, joka antaa nauhaa toistet-taessa tiedon liitantaan kytketylle ulkoiselle laitteelle, etta kyseinen ulkoinen laite vol siirtya vastaanottamaan signaalia videoliitannasta. Kun videonauhuri on nauhoitusti-lassa, ei kyseista videoliitannan ohjausta mene videoliitan-10 nan lahtOOn. KeksinnOn mukaisen menetelman toteuttamiseksi dekooderiin asetetaan ohjauslogiikka, joka ohjaa menetelmas-sa tarvittavan videosignaalin tunnistuspiirin tutkimaan vi-deonauhurin videoiahdttsta dekooderiin tulevaa signaalia. Videosignaalin tunnistus on tehtava siita syysta, etta vi-15 deonauhuri ei anna edelia mainittua ohjausta sen ollessa nauhoitustilassa. Videosignaalin tunnistuspiirin havaitessa tunnistettavan signaalin videosignaaliksi paattelee ohjauslogiikka ajastimen ohjanneen videonauhurin nahoitustilaan ja ohjaa dekooderin videoliitannasta videonauhurilta tulevan 20 videosignaalin salauksenpurkupiireille menetelmassa tarvit- tavalla videosignaalin valintakytkimelia. Videonauhurin vi-deoliitannassa on tavallisesti sisaantulo, jolla voidaan ulkoisesti ohjata videonauhuri vastaanottamaan ulkoista vi-deosignaalia. KeksinnOn mukaisessa menetelmassa dekooderin 25 ohjauslogiikka antaa videonauhurin ohjauslogiikalle kaskyn siirtya ottamaan vastaan dekooderilta tulevaa salauksesta purettua videosignaalia. Kun nauhoitus on loppu, siirtyy videonauhuri stand-by-tilaan, jolloin videosignaalin tunnis-tuspiiri havaitsee videosignaalin loppuneen ja ohjauslogiik-30 ka ohjaa videosignaalin valintakytkimelia salauksenpurkupii reille dekooderin kotikanavalta tulevan videosignaalin. Dekooderin prosessoriin voidaan keksinnOn mukaisen menetelman toteuttamiseksi ohjelmoida nk. nauhoitusvalmiustila siten, etta se on jatkuvasti paalia tai etta se on kytkettavissa 35 paålle. Nauhoitusvalmiustilan ollessa paailekytkettyna ohjauslogiikka aktivoi videosignaalin tunnistuspiirin tunnus-telemaan, tuleeko videoliitannasta videosignaalia.

5 O f. ' i o

✓ u G i Z

Keksinn0n mukaiselle menetelmålle on tunnusomaista se, ettå - dekooderi viritetåån kotikanavalle sen ollessa lepotilassa (stand-by-tilassa), jolloin se ottaa vastaan dataa koti-kanavaltaan, 5 - tunnustellaan dekooderin videoliitånnån tulon tilaa, - jos videoliitånnåstå havaitaan tulevan videosignaalia, kytketåån mainittu videoliitånnåstå tuleva videosignaali dekooderin salauksenpurkupiireille, ja - kun videosignaalin tulo videoliitånnåstå loppuu, kytketåån 10 kotikanavalta tuleva signaali dekooderin salauksenpurkupii reille .

Keksintoå selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viit-taamalla oheiseen kuvaan, joka esittåå esimerkkiå keksinnon 15 mukaisen menetelmån toteutustavasta.

Kuvassa on esitetty antenni ANT, dekooderi 1 ja videonauhuri 2 sekå liitånnåt ANTI, ANTOUT ja ANTIN antennista ANT dekoo-deriin 1 ja videonauhuriin 2 (dekooderin kautta låpivienti) 20 ja dekooderin 1 ja videonauhurin 2 vålinen videoliitåntå VIDEO kåsittåen tulon INI, IN2 ja låhdSn OUTI, 0UT2 ja oh-jaustulon CIN1, CIN2 ja -låhdon COUT1, C0UT2 kummassakin laitteessa. Kanavansisåisen datan kåytt66n perustuvissa jår-jestelmisså on dekooderille 1 mååritelty ns. kotikanava, 25 jolle dekooderi 1 virittyy aina, kun se on lepotilassa (stand-by-tilassa), ja jolta se saa jatkuvasti dataa låhe-tysjårjestelmån tietokoneelta. Dekooderin 1 vastaanotin RD vastaanottaa antenniliitånnåstå ΑΝΤΙ tulevaa signaalia ja mikroprosessori P virittåå kanavanvalitsimen kotikanavalle 30 datan vastaanottamiseksi. Nåin såilytetåån jatkuva datayh-teys jårjestelmåå ohjaavaan tietokoneeseen ja tarvittavat valtuudet ja salauksenpurkuavaimet ovat aina vastaanotetta-vissa. Kun videonauhurin 2 ajastin 8 on ohjelmoitu nauhoit-tamaan haluttua ohjelmaa, videonauhuri 2 asetetaan yleenså 35 stand-by-tilaan. Tålldin, jos halutaan nauhoittaa koodattua ohjelmaa, kytketåån dekooderi 1 nauhoitusvalmiustilaan. Tå-mån jålkeen videonauhuri 2 heråå ajastimen 8 ohjaamana halu-tulle kanavalle nauhoitustilaan ohjelmoinnin mukaisesti. Kun 6 ? u 6 i 2 videonauhuri 2 on stand-by tilassa, sahkot ovat kytkeytyneet pois kaikilta mahdollisilta asteilta tehonkulutuksen mini-moimiseksi. TSllOin ei mydskSdn videonauhurin ulkoista lai-tetta vårten olevaan videoliitåntåånkåån VIDEO mene eikå 5 sieltå tule mitaån signaalia. Videonauhurissa 2 on videolii-tSnnSn VIDEO yhteydessa videoliitMnnån ohjauslogiikka 3, joka antaa nauhaa toistettaessa tiedon liitantåån VIDEO kyt-ketylle ulkoiselle laitteelle, etta kyseinen ulkoinen laite voi siirtyS vastaanottamaan signaalia videoliitånnåstå. Run 10 videonauhuri 2 on nauhoitustilassa, ei kyseista videoliitån-nan ohjausta mene videoliitånnån ohjauslåhtoon C0UT2. Video-liitannassa on sisååntulo CIN2, jolla voidaan ulkoisesti ohjata videonauhuri 2 vastaanottamaan ulkoista videosignaa-lia. Kyseisen sisaantulon CIN2 ohjauksella videonauhuri 2 15 aiheutetaan ottamaan vastaan nauhoitettavaksi tarkoitettua dekooderilta 1 tulevaa (videoliitannåsta OUTI) salauksesta purettua signaalia videoliitånnSn IN2 kautta. Videonauhurin ohjauslogiikka 3 ohjaa kytkimella SW nauhuriosalle 9 dekooderilta 1 tulevan videosignaalin. Normaalitilassa kytkin SW 20 siirtåå nauhuriosalle 9 vastaanottimen RV kautta antennilii-tånn&stå ANTIN tulevan signaalin.

Keksinnttn mukaisella menetelmSllå sSilytetaan datayhteys tietokoneeseen koko ajan. KeksinnOn mukainen menetelmå to-25 teutetaan kSyttSmållå videosignaalin tunnistuspiiria 4, oh-jauslogiikkaa 5 ja videosignaalin valintakytkintå 6. Kun dekooderi 1 on kytketty nauhoitusvalmiustilaan, ohjauslogiikka 5 aktivoi videosignaalin tunnistuspiirin 4. Koska vi-deonauhurilta 2 ei tule suoraa ohjausta nauhoituksen tunnis-30 tamiseksi, toteutetaan nauhoituksen tunnistus keksinndn mu-kaisessa menetelmåsså tarkkailemalla videonauhurin video-låhtOa 0UT2 (eli dekooderin videoliitannan sisååntuloa INI) menetelmassa kaytettavaiia videosignaalin tunnistuspiirilia 4. Jos videonauhuri 2 ei anna signaalia videolShtttdn 0UT2, 35 nauhurin oletetaan olevan stand-by-tilassa. Kun videonauhuri kaynnistyy ajastimen ohjaamana stand-by-tilasta ja virittyy ohjelmoidulle kanavalle, havaitaan videolahddssa 0UT2 tun-nistettavissa oleva videosignaali, ja tålloin videosignaalin 7 9:16 : 2 tunnistuspiiri 4 olettaa nauhoituksen alkaneen. Dekooderille videoliitånnån tulosta INI tuleva videosignaali kytketaån salauksenpurkupiireille 7 menetelmassa kaytettMvaila vi-deosignaalin valintakytkimella 6, jota ohjataan ohjauslogii-5 kalla 5. Koska dekooderi 1 on ollut virittyneena koti- kanavalleen, se on jatkuvasti vastaanottanut lahetyspSan tietokoneen lahettamia dekooderin tarvitsemia valtuuksia ja salauksenpurkuavaimia ja se on nain olien heti valmis purka-maan koodatun videosignaalin salauksen ja siirtamaan salauk-10 sesta puretun signaalin videoliitåntanså lahtOon OUTI, josta videonauhuri saa signaalin taltioidakseen sen. Run nauhoitus on loppu, videonauhuri 2 siirtyy stand-by-tilaan, jolloin videosignaalin tunnistuspiiri 4 havaitsee videosignaalin tulon videoliitSnnan tulosta INI loppuneen. Tålloin ohjaus-15 logiikka 5 ohjaa valintakytkimella 6 salauksenpurkupiireille 7 dekooderin 1 kotikanavalta tulevan videosignaalin (joka tulee kotikanavalle antenniliitannasta ANTI). Videosignaalin valintakytkimella 6 voidaan videosignaali siis kytkeå tule-maan salauksenpurkupiireille 7 joko vastaanottimen RV kautta 20 antenniliitannasta ANTI (kotikanavan signaali) tai videolii-tannasta ini.

Esilia olevan keksinnon mukaisella menetelmaiia, jossa seu-rataan videosignaalin tunnistuspiirilia, onko videonauhuri 25 nauhoitustilassa vai ei, saadaan toteutettua kayttajåysta-vailinen koodatun televisio-ohjelman salauksen purkava dekooderi ohjelmien nauhoittamiseksi halutulta kanavalta ha-luttuna ajankohtana etukateisohjelmoinnin perusteella. Kek-sinnOn mukaisessa menetelmassa ei tarvita dekooderin ajas-30 tinta ja siten vaitytaan dekooderin ajastimen ohjelmoimisel-ta ja datayhteys lahetyspaan tietokoneeseen sailyy jatkuvana ja dekooderi on kayttajaile huomaamaton, koska kayttåjan ei tarvitse ohjelmoida sita eika se hairitse nauhoitusta. Kayt-tamaiia esilia olevan keksinnon mukaista menetelmaa koodatun . 35 ohjelman nauhoitusjarjestelyssa riittaa pelkastaan video- nauhurin ajastimen ohjelmointi ja dekooderin nauhoitusval-miustilan valinta. Dekooderin kayttajaliitynta voidaan pitaa yksinkertaisena ja nain olien saastetaan kustannuksia. Run 8 9 9 612 videonauhuri kytkeytyy nauhoittamaan, on dekooderi aina val-mis purkamaan salauksen, koska dataliikennettå, joka kåsit-tåå kullekin dekooderille yksilollisesti osoitettuja vieste-jå ja avaimia salauksen purkamiseksi, kyetåån vastaanotta-5 maan jatkuvasti (kotikanavalta stand-by-tilassa, videolii- tånnåstå aktiivitilassa) ja nåln olien nauhoitus el voi epå-onnistua puuttuvien salauksenpurkuavalmlen tai valtuuksien johdosta.

Claims (7)

9 S' 0 612

1. Menetelma koodatun videosignaalin salauksen purkamisek-si maaratylia ajanhetkelia, jossa dekooderi (1) viritetaan maaratylle vastaanottokanavalle maaratyllå ajanhetkelia 5 kayttamaiia dekooderiin (1) videoliitannan (VIDEO) vaiityk- selia sahkOlsessa yhteydessa olevan videonauhurin (2) kana-‘ vanvalinta- ja ajastinjarjestelmaa, tunnettu siita, etta - dekooderi (1) viritetåan kotikanavalle sen ollessa lepoti-lassa (stand-by-tilassa), jolloin se ottaa vastaan dataa 10 kotikanavaltaan, - tunnustellaan dekooderin videoliitannan tulon (INI) tilaa, - jos videoliitannasta (INI) havaitaan tulevan videosignaa-lia, kytketaan mainittu videoliitannasta (INI) tuleva vi-deosignaali dekooderin salauksenpurkupiireille (7), ja 15. kun videosignaalin tulo videoliitannasta (INI) loppuu, kytketaan kotikanavalta tuleva signaali dekooderin salauksenpurkupiireille (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu sii-20 ta, etta dekooderin videoliitannan tulon (INI) tilaa tunnustellaan tunnistuspiirilla (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta mainittu videoliitannasta (INI) tuleva videosignaa- 25 li ja mainittu kotikanavalta tuleva signaali kytketaan dekooderin salauksenpurkupiireille (7) videosignaalin valinta-kytkimelia (6).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelma, tunnettu sii-30 ta, etta valintakytkinta (6) ohjataan ohjauslogiikalla (5).

5. Patenttivaatimuksen 2 ja 4 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta ohjauslogiikka (5) saa tiedon videoliitannan tulon (INI) tilan muuttumisesta tunnistuspiirilta (4). -35

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta dekooderissa (1) on nauhoitusvalmiustila, jonka ollessa paailekytkettyna ohjauslogiikka (5) aktivoi tunnis- 10 9 ϋ 61 2 tuspiirin (4) tunnustelemaan videoliitånnån tulon (INI) ti-laa.

7. Dekooderi (1) koodatun videosignaalin salauksen purka-5 misekai mååråtyllå ajanhetkellå, jossa dekooderissa (1) on antenni- (ΑΝΤΙ) ja videoliitåntå (VIDEO), joka kåsittåå tulon (INI) ja låhd6n (OUTI), antenniliitåntåån (ΑΝΤΙ) kytket-ty vastaanotin (RD) ja salauksenpurkupiiri (7), tunnettu siitå, ettå se kåsittåå 10. tunnistuspiirin (4) videoliitånnån tulon (INI) tilan tun- nustelemiseksi, - ohjauslogiikan (5) kytkettynå tunnistuspiiriin (4) siten, ettå se ohjaa tunnistuspiiriå (4) ja saa siitå tiedon videoliitånnån tulon (INI) tilasta, 15. videosignaalin valintakytkimen (6), jolla on kaksi kyt- kinasentoa, jolloin se voi kytkeytyå joko vastaanottimeen (RD) tai videoliitånnån tuloon (INI), sekå ohjaus, joka tu-lee ohjauslogiikasta (5), ja sillå on låhto, joka on kytket-ty dekooderin salauksenpurkupiiriin (7), jonka låhtd on kyt-20 ketty videoliitånnån låhtoon (OUTI).