FI88629C

FI88629C - Beklaednad foer en arkformningsdel av en pappersmaskin med ytterligare, loepande tvaertraodar som har en stoerre modellaengd

Info

Publication number: FI88629C
Application number: FI874363A
Authority: FI
Inventors: Georg Borel
Original assignee: Wangner Gmbh Co Kg Hermann
Priority date: 1986-10-10
Filing date: 1987-10-05
Publication date: 1993-06-10
Also published as: FI88629B; ES2021669B3; DE3769574D1; ATE62947T1; CA1302844C; BR8704906A; AR246570A1; US4815503A; EP0263527A1; JPS63105196A; FI874363A; FI874363A0; EP0263527B1; DE3634649A1

Description

88629

VERHOUS PAPERIKONEEN RADANMUODOSTUSOSAA VARTEN, JOSSA ON SUUREMMAN KAAVAPITUUDEN OMAAVAT, JUOKSEVAT LISÄPOIKKILANGAT - BEKLÄDNAD FÖR EN ARKFORMNINGSDEL AV EN PAPPERSMASKIN MED YTTERLIGARE, LÖPANDE TVÄRTRÄDAR SOM HAR EN STÖRRE MODELLÄNGD

Keksintö kohdistuu verhoukseen paperikoneen radanmuodostusosaa varten, jossa on kaksikerroksinen tai useampikerroksinen kudos keskenään kudotuista pitkittäislangoista ja poikkilangoista ja lisänä paperin puoleisella sivulla juoksevista poikkilangoista.

Paperikoneverhoukset ja lisänä olevat, paperin puoleisella sivulla juoksevat poikkilangat ovat tunnettuja US-A-4, 182, 381 ja 4, 281, 688 ja EP-A-85 363:sta. US-A-4, 182, 381:n mukaan tulee lisäpoikkilankojen avulla kuluminen pienemmäksi erikoisesti plstosauman alueella. US-A-4, 281, 688:n mukaan kudotaan poikkilangat niin, että paperin puoleisella sivulla ja koneen puoleisella sivulla on yhtä pitkät langanjuoksut, millä tulisi estää reunojen kokoonkiertyminen.

EP-A-85 363:n mukaan tulisi paperin puoleisella sivulla juoksevien lisä-poikkilankojen parantaa radan poisottoa, pienentää markeerausvaaraa ja suurentaa läpikuultavuutta. Lisäpoikkilangat kudotaan tällöin niin, että * » · • · niitä mutkistetaan mahdollisimman vähän. Siten ne ovat kuitenkin paperin · puoleisella sivulla niin paljon esillä, että ne häiritsevät paperiradan • ' muodostusta. Puhdistettaessa kudosta korkeapaineisella vesisuihkulla •f tulevat ulkona olevat langat usein vahingoitetuiksi.

• · DE-A-32 24236 ja EP-A-69 101, 93 096 ja 117 856:sta ovat tunnettuja radan-muodostusvlirat, joissa pitkittäislangat tai poikkilangat on kudottu ... parittain ja jokaisen parin langat siirretty toisiinsa nähden niin, että *..! paperin puoleiselle sivulle muodostuu säännöllinen sidosmalli. Jos parit tain sidotut langat tällöin ovat normaalisti sidottujen lankojen lisäksi olemassa, niin täydentävät ne paperin puoleisella sivulla samoja sidoksia : : kuin normaalit langat. Parittain sidotuilla langoilla on tällöin tehtävänä ·· yhdistää kaksi kudoskerrosta tai kaksi kerrosta poikkllankoja keskenään.

2 88629

Keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada alussa mainitunlainen verhous paperikoneen radanmuodostusosalle, jossa poikkikuitujen vaurioitumisen vaara korkeapainevesisuihkuilla puhdistettaessa on pienempi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnöllä, jolle on tunnusomaista se, että lisäpoikkilangat juoksevat vaihdellen sidontakaavassa paperin puoleisella sivulla ja seuraavassa sidontakaavassa kulkevat kudoksen sisällä.

On edullista kutoa lisäpoikkilangat parittain vastakkain, ts. sidos-kaavassa juoksee yhden parin yksi lisäpoikkilanka paperin puoleisella sivulla, kun taas toinen juoksee kudoksen sisällä ja seuraavassa sidos-kaavassa on kulku päinvastainen, ts. toinen juoksee paperin puoleisella sivulla, kun taas ensimmäinen kulkee kudoksen sisällä. Lisänä olevat, juoksevat poikkilangat ovat mieluummin erikoisen pehmeää, venymisystä-vällistä materiaalia ja niillä on pienempi halkaisija kuin normaaleilla poikkilangoilla. Verhous voi olla kudottu tasaiseksi tai päättömäksi.

Mikäli verhous kudotaan tasaiseksi, tehdään se kudossaumalla päättömäksi. Kuten tavallista, ovat langat keinoainemonofiilia, jolloin pitkittäis-langoille yleensä valitaan materiaali, jolla on korkeampi joustavuus-moduli kuin poikkilangoilla. Varsinkin päättömässä kudontatavassa voivat langat kuitenkin olla myös keinoainemultifilamenttia.

Keksinnön toteutusesimerkkejä esitetään seuraavassa piirustuksen avulla. Kuvat esittävät: kuvat 1 ja 2, kudos leikattuna pitkin lisäpoikkikuitua tai päältä nähtynä, jossa on joka toisessa kaavassa paperin puolella juokseva lisäpoikkilanka; kuvat 3 ja 4, leikkaus pitkin lisäpoikkilankaa tai vastaava kudos päältä nähtynä, jolloin lisäpoikkilanka kuitenkin on kudottu parittain päinvastoin; ' kuva 5, pohjakudoksen sidoskaava (ilman esimerkin 1 lisäpoikkilankaa, • jolloin nuoli antaa loimi- tai pitkittäislangan kulkusuunnan, mustalla täytetyt ruudut merkitsevät, että loimi on nähtävissä paperin puoleisella . sivulla, muilla risteyspisteillä paperin puoleisella sivulla ovat kude-tai poikkilangat nähtävissä ja risti muutamissa ruuduissa merkitsee taas, että loimi on nähtävissä paperikoneen puoleisella sivulla, ja kulkee siis 3 88629 kudelankaparin alla, ja kuva 6, pitklttäislangan kulku esimerkissä 1, jolloin samoin lisäpoikki-langat on jätetty pois.

Kuva 1 esittää poikklleikattuna kaksikerroksista, seitsenniitistä kudosta. Kaksikerroksisella kudoksella ymmärretään tällöin kudosta, jossa on kaksi kerrosta polkkilankoja, jotka on kudottu pitkittäislankojen järjestelmän mukaan. Kudoksen yläsivu tai paperin puoleinen sivu muodostetaan keskenään kudotuista pitklttäislangoista 1 ja ylemmistä poikkilangoista 2. Jokaista ylempää poikkilankaa 2 vastaa alempi polkkilanka 5 niin, että poikki-langat on sijoitettu parittain. Pitkittäislangat 1 on myös kudottu alempiin poikkilankoihin 5. Alemmilla polkkilangoilla 5 on hyvin pitkät, alaspäin pistävät langanjuoksut, jotka muodostavat paperikoneverhouksen koneen puoleisen sivun. Koska alemmat poikkilangat 5 ovat erikoisen alttiina hankaukselle, on tarkoituksenmukaista, että niillä on suurempi halkaisija kuin ylemmillä polkkilangoilla 2 ja ne muodostuvat osittain erikoisen hankausta kestävästä materiaalista, esim. polyamidista ja polyesteristä vuorotellen.

Kudoksessa on lisäpoikkllankoja 3, jotka on vuorotellen kudottu ylemmän . · kerroksen normaalien poikkilankojen 2 kanssa. Lisäpoikkilangat 3 poikkea vat kudontamallissa ylemmän kerroksen normaaleista poikkilangoista 2 ja niillä on suurempi kaavapltuus, ts. niiden kudontamalli toistuu suuremmin välein kuin normaalien poikkilankojen 2. Toteutusesimerkelssä 1 ja 2 on lisäpolkkilangoilla 3 kaksinkertainen kaavapltuus verrattuna ylempiin poikkilankoihin 2, ts. pohjakudokseen. Lisäpoikkilangat 3 on kudottu niin, että ne ovat näkyvissä pitkittäislankojen 1 ja poikkilankojen 2 ja 3 pohjakudoksen sldontakaavassa paperin puoleisella sivulla 4, ovat yhdessä tasossa ylempien poikkilankojen 2 kanssa, ja tukevat muodostuvaa paperirataa, kun ne taas pohjakudoksen seuraavassa kaavassa ovat kudoksen sisällä. Koska kuvien 1 ja 2 toteutusesimerkissä on seitsenniitinen pohjakudos, merkitsee tämä, että lisäpoikkilangat 3 paperin puoleisella sivulla juoksevat kuuden pitklttäislangan 1 yli ja sitten kulkevat matkan, joka pingottuu kahdeksan pitklttäislangan 1 yli, kudoksen sisällä.

a 88629

Llsäpolkkilangae 3 ovat suhteellisen pehmeää materiaalia, jolla on pieni joustavuusmoduli, esim. samaa materiaalia kuin ylemmät poikki-langat 2, ollen niillä kuitenkin pienempi halkaisija. Kuvan 1 toteutus-esimerkillä on pohjakudoksessa seitsenniitinen sidonta, ts. jokainen sidontakaava sisältää seitsemän pitkittäislankaa 1 ja kulloinkin seitsemän ylemmän ja alemman kerroksen normaalia poikkilankaa 2 tai 5.

Lisäksi jokainen sidontakaava sisältää seitsemän lisäpoikkilankaa 3.

Kuva 2 esittää kudoksen paperin puoleista pintaa päältä nähtynä, jolloin erikoisesti selvä sidontadiagonaali Dl on nähtävissä, joka kulkee vasemmalta ylhäältä oikealle alas kuvassa 2. Kaikki pitkittäislankojen 1 ja normaalien ylempien poikkilankojen 2 ja lisäpoikkilankojen 3 mutkittelut on sijoitettu pitkin tätä sidontadiagonaalia Dl. Lisäpoikkilankojen 3 langanjuoksut on siten siirretty, että ne kaikki eivät ole yhdessä sidontadiagonaalissa, vaan on jaettu kahteen viereiseen sidontadlago-naaliin. Kuvassa 2 näkyy siksi karkea rakenne toisessa sidontadiagonaalissa D2, joka kulkee oikealta ylhäältä alas vasemmalle. Tämä sidontadiagonaali D2 ei yllättävää kyllä jätä merkkiä paperiin. Vieläpä on niin, että merkki tulee pienemmäksi, koska poikkilangan juoksujen tiheys pitkin ensimmäistä sidontadiagonaalia Dl on pienentynyt.

Kuvat 3 ja 4 esittävät toteutusesimerkkiä, jossa lisäpoikkllangat 3 on kudottu pareittain vastakkain. Pohjakudoksen sidonta on sama kuin kuvien 1 ja 4 toteutusesimerkissä ja kuvassa 3 on siksi esitetty vain lisäpoikkilankojen 3 sidonta. Yhden parin yhdellä lisäpoikkllangalla 3a on tällöin pituudella, joka jännittyy seitsemän pitkittäislangan 1 sidonta-kaavan yli, paperia tukeva langanjuoksu paperin puoleisella sivulla 4, kulkien sen jälkeen saman pituuden kudoksen sisällä, kun taas toinen, samaan paikkaan kudottu tämän parin poikkilanka 3b kulkee ensin kudoksen sisällä ja vasta sitten seitsemän pitkittäislangan 1 kaavan yli ulottuvan matkan paperinpuolelsella sivulla 4. Kuten kuva 4 esittää, ovat kalkki sidontadiagonaalit lisäpoikkilankojen 3 täysin täyttämät.

Lisäpoikkllangat kuvissa 1 ja 3 ovat toisessa pystysuorassa tasossa kuin kudoksen normaalit poikkilangat 2 ja 5. Kuvat ovat leikkaus lisäpoikkilankojen 3 tasosta niin, että pitkittäislankojen 1 näkyvät poikkipinnat pätevät myös tälle tasolle. Taustalla näkyvien normaalien i 5 88629 poikkilankojen 2 ja 5 kulku näyttää siltä, kuin nämä poikkilangat 2, 5 menisivät pitklttälslankojen 1 läpi. Todellisuudessa on pitkittäis-langoilla 1 kuitenkin risteyskohdassa normaalien poikkilankojen 2 ja 5 kanssa toinen asema kuin pitklttälslankojen 1 esitetyllä poikkipinnalla.

Llsäpolkkllangat 3 ovat siinä mielessä kiinteästi sidottuja, että ainakin osa pitklttälslangolsta 1, jotka on lisäpolkkllangan 3 päällä, kulkee silloin yhden tai molempien vieressä olevan normaalin poikkilangan 2 alla.

Llsäpolkkllangat 3 ovat mieluummin ohuempia kuin normaalit poikkilangat 2 ylemmässä kerroksessa. Koska ne ovat pitklttälslankojen 1 vahvasti sitomia ja kulkevat joka toisessa pohjakudoksen sidontakaavassa syvällä kudoksen sisällä, ovat llsäpolkkllangat 3 mieluummin pehmeää polyesteri- tai polyamidimateriaalla. Tällä on se etu, että sillä on korkeampi kestoisuus puhdistettaessa paperikoneverhousta korkeapainevesisuihkulla. Lisäpoikki-kuiduille voidaan myös käyttää muita raaka-aineita kuin polyesteriä tai polyamidia, esim. polypropyleeniä tai polyvinylidenfluoridia (Kynar).

Jos on saavutettava erikoisia markeerausvaikutuksia, voidaan pitkin sidontadlagonaalia Dl sijoittaa erihalkalsljaisten ja eri materiaalia olevien llsäpoikkllankojen langanjuoksuja markeerausjäljen monotoni-: suuden rikkomiseksi.

Seuraavat esimerkit kohdistuvat avoimeksi kudottuun kudokseen niin, että pitkittäislangat merkitsevät loimia ja poikkilangat merkitsevät kuteita.

Esimerkki 1

Valmistetaan 14-niitinen kudos (seitsenniitinen pohjakudos) loimenkululla, jossa yksi loimi kulkee kahden kudeparin yli, yhden kudeparin välissä, yhden kudeparin alla ja kolmen kudeparin välissä ja loimenjuoksut esittävät paperin puoleisella sivulla seitsenniitisen Atlas-jaon, kuten kuvissa 5 ja 6 on esitetty.

Jokaisen normaalin kudelangan 2, 5 parin väliin kudotaan lisäkude 3 kuvissa 1 ja 2 esitetyllä 14-niitisellä sidonnalla.

6 88629

Pohjakudoksen sidonta on seitsenniitinen ja lisäloimilankoja 3 ei sidota jokaisessa seitsenniitisessä kaavassa loimella 1» vaan ne kulkevat kuvia 1 ja 2 vastaavasti seitsenniitisen kaavan sisällä paperin puoleisella sivulla 4 ja seuraavassa seitsenniitisessä kaavassa kudoksen sisällä.

Alemmat kudelangat 5 ovat vaihdellen polyesteriä ja polyamidia. Paperin puoleisella sivulla 4 ovat loimilangat 1, normaalit kudelangat 2 ja lisäkudelangat kaikki yhdessä tasossa. Paperikoneen puoleisella sivulla on normaali kude 5 loimeen nähden 8/100 mm syvemmällä, ts. paperikone-verhous on kudekulkija. Muut tiedot käytetyistä langoista saadaan taulukosta.

Kudoksella on hienorakenteinen pinta (paperin puoleisella sivulla 4). Sitä käytetään pääasiassa markeerausherkkien kirjoitus- ja painopaperien valmistuksessa. Olisi odotettavissa, että rakenteen epätasaisuuden seurauksena oikea-vasen-diagonaalin D2 suunnassa tämä kudos markeeraa voimakkaammin. Näin ei yllättävää kyllä ollut laita, ja luultavasti siksi, koska kudelanganjuoksujen kasautuminen pitkin vasen-oikea-diagonaalia Dl keskeytyy puuttuvien kudelankajuoksujen vuoksi.

Tämä on vastoin sitä kokemusta, että normaalisti diagonaali markeeraa volmakka immin.

Esimerkki 2

Pohjakudos on sama kuin esimerkissä 1. Lisäkudelangat 3 ovat kuitenkin pareittain kudotut, kuten kuvissa 3 ja 4 on esitetty. Jokaisen parin lisäkudelangat 3a ja 3b ovat eri materiaalia, kuten seuraavassa taulukossa esitetään. Lisäkudelangat 3a ja 3b on sijoitettu niin, että pitkin sidontadiagonaalia Dl on vaihdellen langanjuoksuja polyesteristä ja polyamidista paperin puoleisella sivulla 4.

i . ’ 88629 γΗ γΗ

X

4) M

M

red ^ K <r S z

O ON CO

e <N

Q) Γ"-> CM

/*N

«H

O

ON

•H

rH cd /--v /»n

«HM O O

•H «H O O

X > ON ON

CO O

MM CO CO

CO H M M

CO ^ *H «H

3 > > 3*0 4)

MMM M

•HM H H

•H CX O ^ w

i—I M

3 co C red :td :co *3 D «H 4) 4) 4)

0 Λ M e B B

a u m xi x.

1 o 4) 0) <u <u w m p. cu cu :t0 u co to

>n i<N

<u u X! Ή •h -r e u £ e in un in in m O *r<4 «a m a « C^-τΗ -h m r~ n- mm 4» · uO -h —* -H —I -u O 3 e Ό· On On ON On On

JiJii*) in —I —i —i —i —, C 3 3

<0 ι-t C

J n-' 01 « a · ·» « : .* co

.. Λ “H

- co r-N o cm es o O

“ * * * *H CM Cs| t-H H h

• k (O «AM A AA

: m ^ o o o o oo • »H 6

Cd S

l \ Ä w

- ' C NO NO

• · * A

VO sO

C «H «H «H «H

•H «H /—s μ M M *H «H M «H

iH^rl 0) (U 41 Ό T3 4» Ό

CdCt-l UI U 4-1 Ή Ή UI «rl ..... 03 Ή -H ID CO CO B θ CO 0 •h o *h cu m 4i co co atm

MtHi« >n ►, in in in in ►,

4) iH O iH r-i»H

• u 3 3 O O O O O OO

| Ji | CU pu CU CU Pu O, CU, ; m m m n

. . -n 4) V —« N et O

* · · *0 3 C") Π Π

*. *‘ «H33 «H «H

J£ J* M JC 41 ^4)41

Ji ~i Ό Ji Ό Ό M t-ItC Ui 3 Ut 3 3 4» u-l Cu CU 4IJ>i 41^^ a a a a a:<e s » n

•H-H4I4) *H CO Ή CO CO

CO O Ή *-H CD *H (0 *H *H

WJ>H< WJ CdJJ

Claims

8 88629

1. Verhous paperikoneen radanmuodostusosaa varten, jossa on kaksi- tai useampikerroksinen kudos normaaleista pitkittäis-ja poikkilangoista, jotka on kudottu toistuvassa sidontakaa-vassa keskenään, ja paperin puoleisella sivulla juoksevat lisäpoikkilangat, joilla on suurempi kaavapituus kuin normaaleilla poikkilangoilla, tunnettu siitä, että lisäpoikkilangat (3) juoksevat vaihdellen sidontakaavassa paperin puoleisella sivulla ja seuraavassa sidontakaavassa kulkevat kudoksen sisällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verhous, tunnettu siitä, että lisäpoikkilangat (3) on pareittain kudottu, jolloin kulloinkin yksi (3a) yhden parin lisäpoikkilangoista juoksee paperin puoleisella sivulla, kun taas tämän parin toinen poikkilanka (3b) kulkee kudoksen sisällä ja molempien lisä-poikkilankojen kulku on käännetty jokaisen sidontakaavan jälkeen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verhous, tunnettu siitä, että lisäpoikkilangoilla (3) on pienempi halkaisija kuin normaaleilla poikkilangoilla (2) paperin puoleisella sivulla (4). 1 Yhden patenttivaatimuksista 1-3 mukainen verhous, tunnettu siitä, että lisäpoikkilangat (3) ovat materiaalia, jolla on sama tai pienempi joustavuusmoduli kuin normaaleilla poikkilangoilla (2) paperin puoleisella sivulla (4). 9 88629