FI86588C - Televisionsmottagare med medel foer undertryckande av linjeflimmer. - Google Patents

Description

1 86588

Televisiovastaanotin jossa on välineet juovavälkynnän tukahduttamiseksi

Kansainvälisen standardin mukaan TV-kuvat lähete-5 tään ja toistetaan lomitusperraatteella, jolloin kokokuva koostuu useasta juovasta ja on jaettu kahteen puolikuvaan, joista toinen muodostuu kokokuvan parillisista juovista, toisen puolikuvan sisältäessä eli sen muodostuessa välissä olevista parittomista juovista. Puolikuvat toistetaan 10 vuorotellen käymällä nopeasti peräkkäin läpi vastaavat juovat. Vaikka juovat sijaitsevat suhteellisen lähekkäin, ne kuitenkin voidaan selvästi erottaa tavallisen kokoisella TV-ruudulla.

Toistettaessa kuvia, joissa on loivat valoisuuden 15 muutokset kokokuvan eri vaakasuorien jaksojen välillä, ovat lomittaisten puolikuvien jaksottaiset hyppäykset visuaalisesti hyväksyttäviä, mikä myös pätee nopeasti liikkuville kuville, mutta paikallaan olevissa tai hitaasti liikkuvissa kuvissa, joissa on teräviä vaakasuoria tumman/va-20 loisan rajakohtia, voi kyseeseen tulla selvästi näkyviä juovahyppyjä. Valkoisen tai vaalean alueen ja mustan tai tumman alueen raja toistetaan puolikuvissa juovan muodostamalla etäisyydellä puolikuvien vaihtelevan toiston takia. Tätä sanotaan juovavälkynnäksi, koska kyseessä eivät 25 ole näkyvät yksittäiset hypyt, vaan pikemminkin häiritsevä välkyntä. Puolikuvataajuus on joko 50 tai 60 Hz, ja kyseessä olevat rajajuovan hyppäykset vaalean ja tumman välillä tapahtuvat niinkin pienellä taajuudella kuin 25 tai 30 Hz. Laajalle levinneessä standardissa kokokuvan juovi-30 en kokonaismäärä on 625, ja ainoastaan suhteellisen suurilla ruuduilla voi silmä tavanomaisella katseluetäisyy-dellä havaita rauhattomuutta kuvassa sellaisen rajajuovan hyppiessä askelin, jotka ovat n. 1/625 ruudun korkeudesta. Toinen käytetty standardi on 525 juovaa.

35 On jo ehdotettu menetelmiä lomitetun TV-kuvan juo vavälkynnän poistamiseksi tai näkymättömäksi tekemiseksi, 2 86588 mutta silloin on osoittautunut samanaikaisesti muodostuvan muita kuvan vääristymiä niin, että ongelma ainoastaan on siirtynyt muualle, ja sitäpaitsi kyseessä ovat olleet kalliit menetelmät. Tunnetussa ehdotuksessa käytetään ns.

5 progressiivista skannausta, jossa muistin avulla talletetaan puolikuva ja toistetaan se yhdessä uuden puolikuvan kanssa siten, että toistettu kuva on kokokuva, joka aikaansaadaan toistamalla samanaikaisesti molemmat juovajär-jestelmät. Tällöin paikallaan pysyvä rajaviiva ei luonnol-10 lisestikaan suorita hyppyjä, mutta koska vanha kuva esitetään tietyllä aikaviiveellä, voi kuvan yksityiskohtien rajaviivojen kohdissa helposti esiintyä epäterävyyttä kun kuvassa esiintyy liikettä, jolloin piilotettu puolikuva koko ajan esittää jo ohitettua liikkeen vaihetta. Siten 15 vaakasuoraan liikkuvat pystysuorat rajaviivat tulevat hammastetuiksi ja siten epäteräviksi, kun taas pystysuoraan liikkuva vaakasuora rajaviiva suorittaa liikkeensä epätasaisesti hyppäyksittäin, mikä myös ilmenee epätarkkuutena tai sameutena. Toisen tyyppisessä ehdotuksessa kaksi 20 viimeistä puolikuvaa talletetaan muistiin, josta ne toistetaan peräkkäin kaksi kertaa kaksinkertaisella taajuudella. Kuva on siis edelleen lomitettu, mutta kaksinkertaisen taajuuden takia myös kaiken välkkymisen taajuus kaksinkertaistuu, jolloin se tulee näkymättömäksi. Se ilme-25 nee kuitenkin edelleen tiettynä sameutena, ja lisäksi tässäkin on se ongelma, että toisto tapahtuu osittain ajallisesti vääristyneenä, jolloin rajaviivojen tasainen liike tajutaan värisevänä tai sameana.

Tarkasteltu juovien välkkymisongelma on erityisen 30 merkittävä kuvissa, joissa on tekstiä tai grafiikkaa, ja joissakin sentapaisissa esityksissä, nimittäin ns. tele-tekstissä ja -grafiikassa, on ongelma jo esitetty ratkaistavaksi sillä tavalla, että korjaussignaalia käytettäessä pystypyyhkäisyjärjestelmässä aikaansaadaan toisen puoli-35 kuvan siirtyminen yhtymään toisen puolikuvan kanssa. Tällöin tuloksena oleva juovien lukumäärä puolittuu, ts. juovat tulevat selvästi näkyviksi, mutta tämä voi visuaali- 3 86588 sesti olla hyväksyttävissä juuri tämän tapaisissa esityksissä, nimittäin kun juovavälkyntä samanaikaisesti tukahdutetaan. Mainittu korjaussignaali voidaan yksinkertaisesti johtaa sammutussignaalista, joka poistaa alkuperäisen 5 videosignaalin teleteksti- tai -grafiikkasignaalin tieltä. Sellainen menettely, jota kuvataan saksalaisissa patenttijulkaisuissa DE 30 38 144 ja DE 34 41 905, ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen tavaomaisten videokuvien yhteydessä, joissa kuvien pystysuuntainen erottelutarkkuus 10 pienentyisi tavalla, jota on mahdoton hyväksyä.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada TV-vastaan-otin, jossa on välineet, joilla yksinkertaisesti ja tehokkaasti voidaan poistaa juovavälkyntä puuttumatta osakuvien ajalliseen peräkkäisyyteen, ts. ilman siihen kuuluvia 15 haittoja, ja niin, ettei muutoinkaan esiinny merkittäviä haittoja toistossa.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että vastaanotin on järjestetty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa esitetyllä tavalla. Tällöin esiintyvän väl-20 kynnän poistamiseksi käytetään hyväksi viimeksimainittua, tunnettua juovan siirtämistä toisessa puolikuvassa, mutta erityisesti vain sellaisessa kohdassa tai kohdissa, jossa välkyntää on, tai jossa sitä voi esiintyä. Ilmaisinyksik-kö ja korjaussignaalin generaattori voivat toimia dynaa-25 misesti siten, että korjaussignaali olennaisesti vaikuttaa vain silloin kun sitä tarvitaan, vaikka kyseessä olisi vain pieni osa koko juovan pituudesta, ts. niihin kohtiin videokuvassa, jotka sijaitsevat kysessä olevien kor-jausalueiden ulkopuolella, ei korjauksilla vaikuteta. Si-30 ten ei ole tarpeen muuttaa lomitusperiaatteen käyttötapaa tai peräkkäistä, ajan suhteen oikeata puolikuvien toistoa, jolloin eräänä välittömänä tuloksena saadaan se, ettei ongelman ratkaisu ainakaan muutu ongelmiksi muualla kuvaruudulla. Kuten selitetään lähemmin seuraavassa, osoittautuu 35 lisäksi, että tätä ongelman ratkaisutapaa voidaan käyttää aiheuttamatta merkittävästi havaittavaa vääristymää toistossa edes kriittisissä kohdissa, kun sen sijaan kuiten- 4 86588 kin on havaittu muita etuja, ts. keksintö voidaan toteuttaa sillä tavalla, että ongelma ratkaistaan lähes täydellisesti ja kokonaan ilman haitallisia sivuvaikutuksia.

Mainittu paikallinen juovan tai juovan osan vääris-5 tyminen voidaan tavanomaisessaa TV-vastaanottimessa helposti saavuttaa moduloimalla pystypyyhkäisykelan virtaa sille katodisädekimpulle, joka suunnataan ruudun sisäpintaan piirtämään mainitut juovat, suorittamalla vastaava vaakasuora poikkeutus, tai vastaavasti syöttämällä ylimää-10 räistä pystypyyhkäisykelaa, joka heikentää tai vahvistaa normaalikelan vaikutusta kun on suoritettava korjauksia. Kun valosisältöä ilmaistaessa joidenkin peräkkäisten juovien on todettu sisältävän intensiteettihyppäyksen, on tämä ilmaisu käytettävä aikaansaamaan sellainen muutos pys-15 typyyhkäisyssä, että tapahtuu tiivistyminen kohti valoisaa aluetta, koska juovan siirtäminen jättää jälkeensä tumman alueen, joka luonnollisesti voi sisältyä jo ennestään tummaan alueeseen. Samanaikaisesti voidaan tällöin aikaansaada se, että rajaviiva toisessa puolikuvassa siirretään osa-20 puilleen yhtymään vastaavaan rajaviivaan toisessa puoli-kuvassa, niin että juovavälkyntä kokonaan poistetaan.

Tuloksena syntyy hieman kasvanut kontrasti vaalean ja tumman alueen välillä rajaviivan kummallakin puolella, sillä vaalea raja-alue tehdään vielä vaaleammaksi korjaa-25 van puolikuvan vaikutuksesta, kun taas tämä korjaus aiheuttaa kasvavan tummuuden tummassa alueessa rajaviivan vieressä, mutta kokein on osoitettu, ettei tämä mitenkään ole haitaksi vaan pikemminkin suorastaan etu hyvää kuvantois-toa ajatellen. Terävien rajojen toisto paranee oleellises-30 ti vaikuttamatta haitallisesti loivempiin rajoihin ja aiheuttamatta mitään haittoja panoraamakuvissa tai epämääräisesti liikkuvissa kuvissa.

Jotta voitaisiin seurata valosisältöä joissakin edeltävissä ja joissakin seuraavissa juovissa on välttä-35 mättä toimittava viiveyksikön avulla, joka rekisteröi valoisuuden ennen juovien todellista esittämistä ruudulla, ja koska jotkin juovista kuuluvat edelliseen puolikuvaan, s 86588 on myös keksinnössä käytettävä muistia näitä kyseisiä edellisen puolikuvan juovia varten. Talletettava informaatio koskee kuitenkin vain sitä, ovatko vastaavat pisteet selvästi vaaleita vai tummia, koska kyseessä ei ole puoliku-5 van uudelleen esittäminen, ja sellainen informaatio voidaan tallettaa käyttäen suhteellsien yksinkertaista muis-tiyksikköä.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten piirustukseen, jossa: 10 Kuvio 1 on kaaviollinen perspektiivikuva TV-ku- vaputkesta;

Kuvio 2 on osa kuvasta, jolla juovavälkyntää havainnollistetaan;

Kuvio 3 on vastaava kuva, joka esittää keksinnön 15 vaikutuksen;

Kuvio 4 on vastaava kuva, joka esittää muutosta juovalla;

Kuvio 5 on periaatekaavio keksinnön mukaisesta ohjausyksiköstä; 20 Kuvio 6 on osa kuvaa, yksittäisen juovankorjauk- sen havainnollistamiseksi; ja

Kuviot 7 ja 8 ovat graafisia esityksiä juovaväl-kynnästä ja vastaavasti tukahdutetusta juovavälkynnästä;

Kuviossa 1 esitetyssä kuvaputkessa on ruudun pinta 25 2, johon kohdistuu sädekimppu elektronitykistä 4, ja tä män sädekimpun poikkeuttamiseksi on järjestetty poikkeu-tuskela 6, joka voi poikkeuttaa säteen pystysuorassa suunnassa, sekä poikkeutuskela 8, joka voi poikkeuttaa sädettä vaakasuorassa suunnassa. Näitä keloja ohjataan yhdessä 30 siten, että sädettä siirretään alaspäin tasaisessa tahdissa ja samanaikaisesti sädettä siirretään sivusuunnassa nopeasti edestakaisin sen muodostaessa joukon vaakasuoria juovia ruudulle, jolloin säteen voimakkuus on moduloitu siten, että se muodostaa valojälkiä vaihtelevalla inten-35 siteetillä, TV-lähettimeltä vastaanotetun kuvasignaalin sisällön mukaisesti. Juovien lukumäärä on 625 täkäläisen 6 86588 standardin mukaisesti, mutta esiintyy myös muita standardeja, kuten 525 ja 1125 juovaa.

Käytännössä kuitenkin jokainen kokonainen kuva on jaettu kahteen puolikuvaan, joista ensimmäinen piirretään 5 juovilla 1, 3, 5, jne., seuraavan kuvan piirtyessä väliin jäävillä juovilla 2, 4, 6. jne., jolloin nimenomaan puhutaan lomitetusta tai yhdistetystä kuvasta. Mikäli kokokuvassa nyt esiintyy jyrkkä vaakasuora jakoviiva vaalean ja tumman alueen välillä, ei itse jakoviiva voi sijaita salt) maila paikalla kahdessa puolikuvassa, mitä tarkemmin havainnollistetaan kuviossa 2. Siinä ensimmäinen puolikuva on esitetty osassa 2a, ja erillisiä juovia on merkitty Ailia, kun taas seuraava puolikuva on esitetty osassa 2b, jossa juovia on merkitty B:llä. Kuviossa 2c esitetään seu-15 raava puolikuva, jonka tässä oletetaan olevan identtinen kuvion 2a ensimmäisen puolikuvan kanssa. Kuviossa on osoitettu, että kyseisten puolikuvien juovat täyttävät väliinsä jäävät välit, mikä ei vastaa toistoa tavallisella kuvaputkella, jossa esiintyy passiivisia juovien välisiä alu-20 eitä kokokuvan juovien välillä; nämä juovien väliset alueet, jotka tavallisesti ovat tummia, ovat kuitenkin vailla periaatteellista merkitystä keksinnölle, ja kuviot ovat selvempiä kun näitä alueita ei näytetä. Jokaisen puolikuvan "tyhjät" juovat on osoitettu pystysuoralla viivoituk-25 sella ja viitemerkinnällä M. Nämä juovat ovat suhteellisen tummia.

Viitemerkillä A varustettu juova on vaalea juova, kun taas sen yläpuolella oleva juova -A myös on vaalea, ja alapuolella, ts. jäljessä tuleva juova +A on tumma, sillä 30 kuten jo mainittiin on juova A alin vaalea juova yläosastaan vaaleassa kuvakentässä, juovan +A olleessa ylin juova alemmassa, tummassa kuvakentässä. Juova A merkitsee sitä juovaa, jonka kyseessä oleva kuvapiste piirtää, jolloin siis juova -A on edellinen piirretty juova ja +A se juo-35 va, joka piirretään kyseessä olevan puolikuvan seuraavan juovien piirtämisen yhteydessä. Vastaavasti +B merkitsee kuviossa 2b reunaa A vastaavaa juovaa seuraavassa puoli- f; 7 86588 kuvassa, ts. tämä juova +B toistetaan ajallisesti siirrettynä kokonaisen puolikuvan juovan A jälkeen. +B on esitetty sijaitsevaksi tyhjässä juovavälissä välittömästi juovan A alapuolella, mutta kyseessä olevaa "vastaavaa" juo-5 vaa voisi voisi yhtä hyvin vastata juova -B.

Kummassakin tapauksessa alin vaalea juova ylemmässä vaaleassa kentässä hyppää yhden kokokuvan juovan verran ylöspäin ja alaspäin kummankin puolikuvan välillä, ja juuri tämä ilmenee juovavälkyntänä. Tämä ilmiö voidaan näh-10 dä koska tahansa silloin, kun vaalean ja tumman alueen välillä on vaakasuora rajaviiva, myös vaikka kuva muutoin liikkuu vaakasuoraan, esim. maisemakuvauksissa ja vaakasuoraan pyörivissä teksteissä.

Keksinnön mukaisesti suoritetaan ilmaisu siitä, 15 esiintyykö olennaista valoisuusvoimakkuuden muutosta pystysuoralla alueella, joka ulottuu kokokuvan muutaman juovan yli, ts. muutamien sekä edellisessä että kyseessä olevassa puolikuvassa olevan juovan alueella, jolloin tähän käytetään soveltuvia viive-elimiä, ja mikäli sellainen hyp-20 py esiintyy, käytetään ilmaisimen signaalia kehittämään kyseisen juovan samansuuntaista siirtoa sillä hetkellä toistetussa puolikuvassa, vaikuttamalla kuvapisteen pystysuuntaiseen ohjaukseen sillä tavalla, että kyseessä oleva juova siirtyy tai yhtyy siihen juovaan edellisessä puo-25 likuvassa, joka muodosti vaalean rajaviivan kokokuvassa vaalean ja tumman kuva-alueen siirtymäkohdassa. Tällöin tämä kuvan rajaviiva esitetään samassa kohdassa molemmissa puolikuvissa, eikä se liiku ylös ja alas, kuten edellä mainittiin. Tätä havainnollistetaan kuviossa 3, jossa ku-30 vio 3a vastaa kuviota 2a, kun taas kuviossa 3b on esitetty kuvion 2b alempi vaalean juova +B on siirretty ylöspäin sille tyhjälle juovalle juovan -B alle, joka sijaitsee samassa tasossa kuin juova A edellisessä puolikuvassa. Siten siirretty juova +B' jättää paikallensa tyhjän juovan 35 Mb välittömästi alapuolelleen, mutta tämä juova sisältyy luonnollisesti alempaan, tummaan kuvakenttään. Oleellista on se, että alin vaalea juova +B' ja vastaavasti A vaa- 8 86 58 leassa kuvakentässä sijaitsevat saunassa tasossa kummassakin puolikuvassa. Tästä saatava etu on aivan selvä, koska juovavälkyntä kokonaan katoaa. Tämä saavutetaan vääristämällä kuvaa juovaa +B siirtämällä juovaksi +B', mutta kos-5 ka tämä siirto jättää jälkeensä tumman juovan (Mb) siihen alueeseen, joka jo oli tumma, ei kyseessä ole käytännössä mikään varsinainen vääristymä vaan korkeintaan käytännössä huomaamaton sivuvaikutus. Sivuvaikutus ilmenee myös siinä, että valoisuus alimmassa vaaleassa juovassa A, +B' kas-10 vaa juovien -B ja +B' tullessa välittömästi vierekkäin, mutta on huomattava, että tämä "vääristymä" visuaalisesti havaitaan toistetun kuvan parantumisena, ts. mainittu "vääristymä" esiintyy etuna eikä haittana.

Kuvio 4 esittää sitä dynaamista tapahtumaa, jossa 15 kuvapiste juovalla A eräässä kohdassa muuttuu tummasta vaaleaksi välittömästi tumman kuvapinnan alueen yläpuolella, ja jossa seuraava puolikuva korjataan siten, että juova +B kyseessä olevassa kohdassa välittömästi ensin korjataan takaisin tähän asti siirretystä B'-asemastaan alas normaa-20 liasemaansa, jonka jälkeen saman puolikuvan seuraava juova nostetaan asemaan +B' heti, kun kuvapiste vaihtuu tummasta vaaleaksi kyseessä olevassa +B-juovassa.

Mikäli kuvassa esiintyy nopeita vaakasuoria liikkeitä, esimerkiksi kuvapisteen raja-alueen siirtyessä tum-25 masta vaaleaan oikealle kuviossa 4, esiintyy tässä virhe kuvan korjauksen esiintyessä kuva-alueella hieman liian aikaisin siten, että tumma juovan osa pääsee kulkemaan pienen matkan alueeseen, jota on merkitty +B':llä. Tämä ei kuitenkaan aiheuta mitään visuaalisia häiriöitä. Vaikka 30 tunnetussa tekniikassa esiintyy merkittäviä ongelmia, jotka liittyvät peräkkäisten puolikuvien ajallisesti muuttuneeseen toistoon, ei siis keksinnön mukaisessa toistossa esiinny havaittavia häiriöitä, vaikka erillisiä kuvan yksityiskohtia ei toistetakaan paikan suhteen täysin oikein. 35 Esiintyvän valoisuushyppäyksen ilmaisemiseksi, ot taen huomioon kyseessä olevan puolikuvan korjauksen, on välttämätöntä käyttää sekä kyseessä olevan kuvapisteen (A) 9 86588 että sitä vastaavien, välittömästi ala- ja yläpuolella olevien muutaman juovan muiden pisteiden intensiteettimit-tausta. Edellisen puolikuvan välittömästi rajoittuvissa juovissa +B ja -B olevien vastaavat pisteet voidaan il-5 maista samanaikaisesti kuin kyseessä oleva kuvapiste siten, että niistä tulevat mittaussignaalit johdetaan ilmaisimelle vaadittavin viivein, ja sama pätee kyseessä olevan juovan A yläpuolella olevan puolikuvan juovan -A vastaan kuvaspisteen signaaliarvolle, jolloin tämä signaali 10 vaatii ainoastaan yhtä juovaa vastaavan viiveen. Lisäksi on toivottavaa tai välttämätöntä ilmaista vastaava piste seuraavassa juovassa +A, joka on mahdollista viivästämällä koko videosignaalia ilmaisimen ja kuvan toistimen välillä. Yhtä juovaa vastaavalla viiveellä kuuluu hetkelli-15 sesti ilmaistu arvo juovaan +A, ja muut sopivin viivein syötetyt arvot ilmaisevat siten ylempänä olevien juovien vastaavien pisteiden intensiteetin, jolloin A on toisto-laitteella edelleenkin hetkellisesti esitetty eli pyyhkäisty juova.

20 Erään kyseeseen tulevan ilmaisimen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 5. Saapuva videosignaali viedään tasoil-maisimen 12 kautta muistiyksikköön 14, joka käsittää joukon viiveyksiköitä 16, jotka esitetyillä viiveillä luovuttavat kyseeseen tulevat intensiteettisignaalit ilmaisinyk-25 sikölle 18, joka antaa lähtösignaalit ohjausyksikölle 20 kuvantoistimen pystypyyhkäisy-järjestelmään 6 vaikuttamiseksi. Ilmaisin 18 on siten järjestetty, että se vastaanotettujen signaalien perusteella voi ilmaista, esiintyykö kyseisessä kuvan kohdassa pystysuora alue, jossa on kont-30 rastin muutos kahden kuvapinnan välillä, jotka kumpikin koostuvat kahdesta tai useammasta juovasta, jolloin ilmaisin sellaisen rajan tapauksessa voi vaikuttaa ohjausyksikköön 20 niin, että se aikaansaa edellä mainitun juovan siirtymisen ylös- tai alaspäin tarpeen mukaan siten, että 35 vaalea reunaviiva siirretään tummasta vaaleaa aluetta kohti rajaviivan hyppimättömän toiston aikaansaamiseksi. Ilmaisimen 18 lähtö johto, joka on merkitty " 1", vie tässä 10 86588 tapauksessa signaalin ohjausyksikköön aikaansaaden juuri yhteen juovaan vaikuttamisen koko kuvassa.

Saattaa esiintyä tilanteita, joissa ilmaistu intensiteetin hyppy liittyy kapeaan vaaleaan viivaan, joka muo-5 dostuu yhdestä vaaleasta viivasta kummassakin puolikuvas-sa, jolloin ei ole mitään kriteeriä juovan siirtämiseksi tummasta pinnasta kohti vaaleata, vaikkakin edelleen voidaan toimia siirtämällä juovaa ylös- tai alaspäin tarpeen mukaisesti. Kuten kuviossa 5 on osoitettu, voidaan valita 10 parempi ratkaisu, nimittäin järjestää ilmaisin 18 tässä tapauksessa luovuttamaan erityinen puolijuovasignaali, joka esiintyy lähtöjohdolla "1/2", ja joka ohjausyksikön 20 kautta aikaansaa vastaavien juovien siirtymisen molemmissa puolikuvissa 1/2 juovaa toisiaan kohti, jolloin aikaan-15 saadaan yhtyminen neutraalimmalla tavalla. Tätä on havainnollistettu graafisesti kuviossa 6a, joka esittää hyppivän vaalean juovan, ja kuviossa 6b, jossa esitetään korjattu, molempien puolikuvien yhtenäinen juova.

On havaittu, että käytännössä voi olla kohtuulli-20 sen hyväksyttävää toimia juovasiirtymällä, joka vastaa 2/3 juovaa, eikä siten ole tarvetta saavuttaa eroa siinä, onko siirrettävä kokonainen vai puoli juovaa, koska 2/3 juovan siirtoa voidaan käyttää molemmissa mainituissa tapauksissa. Voidaan tietenkin valita muunkin kokoinen siirty-25 mä, esim 0,8 juovaa.

Kuviossa 7, joka pääasiassa puhuu puolestaan, on esitetty, että valonvoimakkuus viivamaisessa siirtymäalu-eessa tavanomaisella toistolla on tasaisesti nouseva tai laskeva hyppivän juova-alueen yli, kun taas keksinnön mu-30 kaisesti voidaan puhua siitä, että vaalea aluee esiintyy siirtymässä suuremmalla voimakkuudella, samoin kuin että tumma alue muodostuu vielä tummemmaksi kuin siihen liittyvä tumma pinta. Ensi näkemältä tämä on vääristymä, mutta osoittautuu, että visuaalisesti kyseessä on erittäin 35 edullinen seikka, koska rajat merkitään hyvin suurella tarkkuudella niiden vaikuttamatta luonnottomilta.

li 86588

On huomattava, että juovapyyhkäisyn korjäämiseksi voidaan edullisimmin käyttää erillistä pientä poikkeutus-kelaa, joka fyysisesti sijoitetaan normaalin pystypyyh-käisykelan rinnalle niin, että korjaukset voidaan suorit-5 taa ilman sitä viivettä, joka liittyy tavalliseen poikkeu-tuskelaan. Käytettäessä vain vähän kierroksia lisäkelassa voidaan aikaansaada oikeaan osuneet välittömät korjaukset siten, että voidaan tehdä korjauksia selektiivisesti suhteellisen lyhyilläkin juovan osuuksilla. Esimerkiksi ohuet 10 vinoviivat toistuvat kuvassa oleellisesti vähemmän välkkyvinä kuin tavallisesti.

Periaatteessa on mahdollista käyttää keksinnön periaatetta lähetinpuolella, jossa välttämätön kuva-analyysi kuvion 5 mukaisesti voidaan suorittaa keskeisesti mah-15 dollisten juovakorjausten aikaansaamiseksi lähetyssignaa-liin, tai ohjaussignaalin lähettämiseksi vaikuttamaan avustavaan poikkeutuskelaan vastaanottimissa.

Tunnetusti esiintyy myös käsite "tasovälkyntä", joka aiheutuu niinkin alhaisesta kuvataajuudesta kuin 50/60 20 Hz, jolloin visuaalisesti juuri ja juuri voidaan havaita, ettei kuva ole täysin stabiili. Tasovälkyntä tajutaan tavallisesti vielä häiritsevämpänä kuin tässä käsitelty juo-vavälkyntä, ja siksi keksintö on erityisen merkittävä yhdessä tasovälkynnän poistavien välineiden kanssa. Kuten jo 25 mainittiin, on jo tunnettua poistaa juovavälkyntä kaksinkertaistamalla kuvataajuus, ja tämä on samalla erinomainen menetelmä tasovälkynnän poistamiseksi, vaikkakin siihen liittyvät mainitut ongelmat toisen puolikuvan ajallisesti epäaidon toiston suhteen. On olemassa toinenkin me-30 netelmä tasovälkynnän poistamiseksi, nimittäin kuvataajuu-den kaksinkertaistaminen sillä tavalla, että jokainen puo-likuva esitetään kaksi kertaa välittömästi peräkkäin, jolloin siis puolikuvat ovat järjestyksessä A, A, B, B, A, A, B, B, jne., jolloin puolikuvat talletetaan muistiin ja näy-35 tetään kaksi kertaa normaalin puolikuvajakson aikana. Tämä toisto on ajan suhteen oikea ja ilman tasovälkyntää, mutta se ei lainkaan ota huomioon juovavälkyntää. Juuri i2 86588 tässä yhteydessä keksintö on erittäin edullinen, koska silloin voidaan puhua oikeasta kuvasta, joka on täysin vailla välkyntää, ja lisäksi keksintö voidaan siten toteuttaa suhteellisen yksinkertaisella tavalla, koska voidaan käyt-5 tää hyväksi jo edeltäkäsin välttämätöntä puolikuvamuistia.

Voidaan kuitenkin käyttää valonvoimakkuuteen nähden vielä erikoisempaa muistia keksinnölle oleellisissa kohdissa, ja sekä tällöin että myös muista seikoista johtuen voi tulla kyseeseen ohjata juovapoikkeutusta saman 10 tapaisten korjausten aikaansaamiseksi, jotka eivät välttämättä tapahdu yhdessä tai useammassa ennaltamäärätyssä hypyssä. Siten vielä paremman vaikutuksen aikaansaamiseksi luminanssisignaali voidaan mitata paitsi "vaaleana" ja "tummana" myös sävyinä harmaa-asteikolla, jossa on esim. 15 kahdeksan tasoa. Siinä tapauksessa on kuvion 5 vasemmalla puolella esitetyn A/D-muuntimen oltava yksinkertaisen ta-soilmaisimen (1 bitti) sijasta useamman bitin muunnin, jossa on esimerkiksi kolme bittiä, ja luonnollisesti päätös-logiikan 18 on oltava sovitettu vastaavasti optimoidun, 20 asteettaisen juovan siirtymisen aikaansaamiseksi esiintyvien "vaaleampien" ja "tummempien" kuvan yksityiskohtien esiintymisen mukaisesti.

i

Claims (6)

1. Televisiovastaanotin, jossa on välineet juova-välkynnän tukahduttamiseksi, jotka välineet käsittävät 5 ilmaisinyksikön (12, 14) mahdollisen juovavälkyntää aiheuttavan toimintatilan ilmaisemiseksi, sekä ohjausyksikön (18, 20), joka sellaisen ilmaisun yhteydessä tuottaa kor-jaussignaalin kuvantoistolaitteen pystypyyhkäisyjär jestel-mälle (6) siten, että kuvapisteen juovan kulku siirretään 10 alaspäin tai ylöspäin asemaan lähelle tai lähemmäksi edellisen puolikuvan vastaavaa osajuovaa, tunnettu siitä, että ilmaisinyksikkö on sovitettu juoksevasti ilmaisemaan kyseisen videosignaalin ja lomituskuviossa vierekkäisten ylä- ja alapuolella olevien juovien videosig-15 naalin valonvoimakkuuden välisiä eroja, ja että ohjausyksikkö (18, 20) on järjestetty tuottamaan korjaussignaaleja sellaisissa tapauksissa, joissa kyseisen ilmaisun (12, 14) yhteydessä havaitaan, että kuvapiste (A) kulkee sellaista juovan osaa pitkin, joka muodostaa vaakasuoran rajaviivan 20 yläpuolisen ja alapuolisen kuvan alueen välillä, joissa alueissa on merkittävästi erilaiset valonvoimakkuudet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (20) on sovitettu aikaansaamaan dynaamisen juovan siirron kohti kuva- 25 aluetta, jolla on suurin valonvoimakkuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että ilmaisinyksikkö (14) lisäksi on sovitettu ilmaisemaan se tilanne, jolloin kuvapiste kulkee pitkin viivan osaa, jonka valonvoimakkuus poikkeaa 30 sekä yläpuolella että alapuolella olevan kuvakentän valonvoimakkuudesta, ja että ohjausyksikkö (18) on sovitettu aikaansaamaan tällöin tämän juovan osuuden siirtymisen vähemmän kuin yhden kokonaisen juovan verran, edullisimmin noin puoli juovanleveyttä ylöspäin toisessa puolikuvassa 35 ja alaspäin toisessa puolikuvassa, jotta kyseessä olevat 14 86 588 juovan osat ainakin lähes kokonaan asettuisivat päällekkäin kummassakin puolikuvassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö on sovi- 5 tettu aikaansaamaan juovan siirtymisen, joka on noin 0,6 -0,9 juovanleveyttä, edullisimmin n. 2/3 juovanleveyttä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanotettu videosignaali viedään toistolaitteelle viive- ja muistipiirin välityk- 10 sellä, jonka kapasiteetti vastaa ainakin yhtä kuvajuovaa, ja että ilmaisinyksikkö (14) on sovitettu tässä yhteydessä jatkuvasti ilmaisemaan videosignaalin voimakkuutta pitkin yhtä tai useampaa juovaa ennen kyseessä olevaa juovaa samassa puolikuvassa. 15

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että ilmaisinyksikkö (14) on sovitettu ilmaisemaan luminanssisignaalin voimakkuuden sävyas-teikolla, ja että ohjausyksikkö (18) vastaavasti on sovitettu aikaansaamaan kuvapisteen (A) juovajäljen asteitetun 20 siirtymisen. » is 86588