FI85578C - Saett foer glasframstaellning och glassmaeltningsugn. - Google Patents

Description

1 85578

Lasinvalmistusmenetelmä ja.lasinvalmistusuuni

Esillä olevan keksinnön kohteena on lasinvalmistusmenetelmä, jonka yhteydessä lasin raaka-aine syötetään an-5 noksena jatkuvaan lasinsulatusallasuuniin, tämän menetel-•män käsittäessä lasiannoksen sulattamisen su latusa11aassa ja sulamassan johtamisen puhdistusaltaaseen pöhjanieluosan kautta, sulamassan kuumentamisen puhdistusaltaassa kaasun poistamiseksi siitä, sulatetun ja puhdistetun lasin johtami-10 sen sekoitusaltaaseen ja sen saattamisen siinä haluttuun käyttölämpötilaan. Keksintö sisältää tällaisen menetelmän avulla valmistetun lasin ja keksinnön piiriin kuuluu myös jatkuva lasinsulatusallasuuni, joka sisältää sulatusosaston käsittäen altaan ja ylärakenteen varustettuna kuumennuslait-15 teillä, jotka rajoittavat kuumennusvyöhykkeen lasin raaka-aineannoksen vastaanottamista ja sulattamista varten, erillisen puhdistusosaston, joka käsittää myös altaan ja ylärakenteen varustettuna kuumennuslaittei11a, nieluosan muodostavat laitteet, jotka mahdollistavat yhteyden sula- 20 tus- ja puhdistusaltaiden alaosien välillä, sekä sekoitus-altaan, jok.a ottaa vastaan sulamassan puhdistusaltaasta.

Teollisessa mittakaavassa tapahtuvaan lasin valmis- "V tukseen liittyy erilaisia ongelmia. Tällaisia ongelmia ovat : . korkeat kuumennuskustannukset sekä oikealla tavalla puhdis- *-*·* 25 tetun ilman kuplia olevan lasin valmistuksen taloudellisuus.

• · On tietenkin hyvin tunnettu tosiasia, että tuotanto t voi myös oll$ taloudellisesti optimoitua ja että minkä tahan- sa kokoinen sulatusuuni toimii taloudellisesti edullisimmin silloin, kun sitä käytetään suunnitellulla tuotantoteholla.

30 Seuraavassa selostuksessa oletetaan, että siinä mainittuja uuneja käytetään mahdollisimman taloudellisella tavalla.

On hyyin tunnettu tosiasia, että lasin raaka-aine- • · • · · '· “ annoksen aineosien väliset reaktiot aiheuttavat huomatta- * ‘ * vasti pintavaahtoa sulamassaan sekä kaasukuplia massan si- ;35 • · · · 2 85578 säilä. On myös tunnettua, että lasin puhdistamiseksi, so. sen varmistamiseksi että mitään kuplia ei käytännöllisesti katsoen jää sulamassaan, joka vedetään pois muotoilua varten, vaaditaan selvästi korkeampia lämpötiloja kuin itse 5 lasin sulattamiseen tarvittavat lämpötilat.

Tavanomaisissa lasinsulatusuuneissa on vain yksi allas, jossa lasi sulatetaan ja puhdistetaan. Altaassa oleva materiaali kuumennetaan ylhäältäpäin polttimilla ja sulatettu massa pysyy altaassa ollen altaan poistopäässä sula-10 mattoman tai vain osittain sulaneen annosmateriaalin ja vaahdon peittämä. Lähellä altaan keskikohtaa on piste, ns. "kuuma kohta", jossa sulamassalla on korkein lämpötilansa ja siten pienin tiheys. Siten sulamassan sisään muodostuu "lähdevyöhyke", joka käsittää nousevat virtaukset. Sulamas-15 sa on kylmimmillään altaan seinissä, joissa esiintyy laske- * · · .'. via virtauksia. Tämän johdosta paluupintavirtaus kulkee • · · • lähdevyöhykkeestä altaan poistopäähän pyrkien pitämään su lamattoman massan ja vaahdon altaan ylävirtausosassa eli . . sulatusvyöhykkeellä, jolloin tätä massa-annosta ja vaahtoa ·";* 20 ei voida vetää pois puhdistusvyöhykkeen myötävirtapäästä.

·'·* Tällaiset virtaukset pyrkivät myös siirtämään lämpöenergiaa pois aitaa seiniin, joissa energia hajoaa, eikä ole mahdollista valvoa sulamassan lämpötiloja altaan sulatus- ja puh-distusvyöhykkeillä millään riippumattomalla tavalla.

V: 25 Paremman lämpötalouden saavuttamiseksi on ehdotettu uunin jakamista erillisiin sulatus- ja puhdistusaltaisiin.

.*. Tämän toimenpiteen avulla on mahdollista valvoa huomattavan • · • · riippumattomalla tavalla lämpötiloja sulatus- ja puhdistus-···' altaissa. Tämän johdosta sulatusallasta voidaan käyttää pal- 30 jon alhaisemmissa lämpötiloissa kuin tavanomaisissa uuneis- ··· ;··· sa, mikä siten säästää kuumennuskustannuksia.

Esimerkki tällaisesta monialtaisesta sulatusuunista on selostettu ranskalaisessa patenttijulkaisussa No 2,550,523 (Saint-Gobain Vitrage SA). Tämän patenttijulkai-35 li 3 85578 sun tarjoamien ehdotusten mukaisesti lasi syötetään sulatus-altaan pohjasta nieluosan kautta erillisen puhdistusaltaan pohjalle, tämän puhdistusaltaan ollessa tehtynä savupiipun muotoiseksi ja sulamassan virratessa siihen yhtenäisenä 5 nousevana virtauksena kuumennuksen aikana. Sulamassa kulkee sitten suoraan sekoitusaltaaseen, jossa se saatetaan haluttuun käyttölämpötilaan. Pääasiallisena kuumennuslähteenä lasin sekä sulatusta että puhdistusta varten on sähkövirta, vaikka kuvioissa onkin esitetty puhdistussavupiipun päälle 10 asetetut vaihtoehtoiset polttimet.

Aikaisemmin ehdotettuja monialtaisia sulatusuuneja käytettäessä saatavat kustannussäästöt voidaan kuitenkin saavuttaa vain alentamalla uunista lähtevän lasin homogeenisuutta. kaasunpoisto lasista pyrkii myös ajoittain : ,·, 15 olemaan epätäydellistä. Puhdistusaltaan muodostami- * · · * * * * * j nen suhteellisen syvänä savupiippuna ja ulotettujen sähköis- » * » *!*.* ten kuumentimien käyttö lasin voimakkaan ylöspäin suuntau- *. tuvan virtauksen ylläpitämiseksi tässä savupiipussa, kuten edellä mainitun ranskalaisen patenttijulkaisun No 2,550,523 20 mukaisesti ehdotetaan, ei poista näitä haittoja.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota käyttöön lasinvalmistusmenetelmä, joka mahdollistaa koostumukseltaan ja laadultaan määrätyn lasin taloudellisesti edullisen valmistuksen.

25 Esillä olevan keksinnön mukaisesti tarjotaan käyt- töön lasinvalmistusmenetelmä, jonka yhteydessä lasin raaka- // aine syötetään annoksena jatkuvaan lasinsulatusallasuuniin, • · · sanotun menetelmän käsittäessä lasiannoksen sulattamisen • · * • * ’...· sulatusaltaassa ja sulamassan johtamisen puhdistusaltaaseen • · . .*· 30 kaasunpois toa varten, sulatetun ja puhdistetun lasin syöt- * · · ....: tämisen sekoitusaltaaseen ja sen saattamisen siellä halut- ♦ * tuun käyttölämpötilaan, keksinnön mukaisen menetelmän ollessa tunnettu siitä, että puhdistusallas on jaettu ylä- ja myötävirtaan oleviin puhdistuskennoihin poikittaisen kynnys-35 ; I- i 4 85578 osan välityksellä, jolloin ylävirtaan päin sijaitsevassa puh-distuskennossa olevaa sulamassaa kuumennetaan tämän kennon ylävirran puoleista päätä kohti olevan lähdevyöhykkeen muodostamiseksi ja sulamassan kierrättämiseksi sanotun lähde-5 vyöhykkeen syöttämistä varten sulamassalla.

Esillä olevan keksinnön soveltaminen mahdollistaa koostumukseltaan ja laadultaan määrätyn lasin taloudellisesti edullisen valmistamisen.

Ylävirtaan päin olevassa puhdistuskennossa sijaitse-10 van lähdevyöhykkeen ansiosta tapahtuu sulamassan sangen hyvin määritelty kierrätys tässä kennossa. Tämä edesauttaa sulamassan puhdistusta ja myös sulamassan hyvää sekoitusta tällä alueella. Lisäksi on todennäköistä, että syntyy pinta-paluuvirtauksia, jotka kulkevat ylävirtaan ylävirtaan päin : 15 olevassa kennossa olevan sulamassan alueen osan yli. Täl- ; .·. laiset virtaukset estävät sulamassan päällä kelluvan vaah- • · # IV don virtauksen myötävirran suuntaan poikittaisen kynnysosan yli kohti sekoitusallasta. Myötävirtaan poikittaisen kynnys- • · · · · » » osan yli virtaava sulamassa tulee sangen lähelle lähdevyöhy- · *’** 20 kettä ja siten myös altaan kuuminta osaa, ja kynnysosan päällä olevan sulamassan suhteellisen mataluuden ansiosta kaikki sulamassassa olevat jäljelle jääneet kuplat pääsevät avautumaan sulamassan pinnalle sangen helposti. Siten koostumukseltaan ja laadultaan määrättyä lasia valmistettaessa 25 voidaan menetelmää soveltaa niin, että puhdistusallasta käytetään alhaisemmassa lämpötilassa kuin muuten vaadittai- // siin, ja siten myös taloudellisemmin.

• ♦ ’;*·* Lisäksi puhdistusaltaan ylävirran puoleissa osassa ·..' olevan sulamassan virtauskuvion ansiosta voidaan suurempi : 30 määrä kuplia sallia puhdistusaltaaseen syötettävässä sula- • i» ....: massassa. Siten sulatusallasta voidaan myös käyttää kylmem- pänä koostumukseltaan ja laadultaan määrättyä lasia varten, mikä lisää menetelmän taloudellisuutta.

Esillä olevan keksinnön mukaisen lasinvalmistusmene-35 5 85578 telmän eräänä lisäetuna on se, että se mahdollistaa siirtymisen koostumukseltaan tietynlaisen lasin valmistuksesta koostumukseltaan toisenlaisen lasin valmistukseen. Koska uuni on jaettu erillisiin sulatus- ja puhdistusaltäisiin 5 ja koska puhdistusallas on varustettu kynnysosalla, syntyy sulamassaan selviä virtauskierrätyskuvioita, minkä johdosta kun annoksen koostumusta muutetaan, esimerkiksi kirkkaan lasin valmistukseen tarkoitetusta annoksesta värillisen lasin valmistusannokseen, pyrkii sulamassan koostumus muuttu-10 maan paljon nopeammin kuin muutoin tapahtuisi, ja väliseok-sen muodostaman jätelasin määrä vähenee. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että tällaista väliseosjätelasia on vaikea käyttää hyväksi edes lasimurskana uudelleensulatusta varten. Jos tällaista jätelasia käytetään lasimurskana, on . . 15 tarpeellista huomiota kiinnitettävä lasin raaka-aineannok- • 9 · 1”.* sen muiden aineosien säätämiseen jatkuvasti tämän lasimurs- • · · 4 * · "V kan muuttuvan koostumuksen mukaisella tavalla.

• · » •_ Sulamassan ylävirran puoleisessa altaassa ottamal la tilavuusmuodolla on huomattava vaikutus tässä altaassa • · * * * A Λ *.*.* 20 syntyviin virtauksiin. Suositeltavissa sovellutusmuodoissa sulamassan pintatasoa säädetään siten, että ylävirtaan päin olevan puhdistuskennon pituus on suurempi kuin tässä kennossa olevan sulamassan keskimääräinen syvyys. Tällainen järjestely edesauttaa kierrätysvirtausten jatkuvien kuvioiden muo-25 dostumista tämän kennon ylävirran puoleissa osassa, ja tämä seikka edistää edelleen sulamassan puhdistusta ja homoge- V. nointia kyseisellä alueella.

Ylävirtaan päin olevan puhdistuskennon keskipituus · · ϊ i on edullisesti ainakin puolet sen keskimääräisestä leveydes- 30 tä ja sanottu poikittainen kynnysosa on sopivimmin asetettu * · * etäisyyden päähän puhdistusaltaan ylävirran puoleisesta • » pääteseinästä, tämän etäisyyden ollessa ainakin ylävirran puoleisen puhdistuskennon keskimääräisen leveyden suuruinen. Yhtä tai molempia näistä järjestelyistä sovellettaessa on 35 6 85578 puhdistusaltaan ylävirran puoleisen pääteseinän kulma läh-devyöhykkeellä pienempi kuin se muutoin olisi. Tämän seurauksena lähdevyöhykkeeltä puhdistusaltaan ylävirran puoleista pääteseinää kohti kulkevat pintapaluuvirtaukset ovat 5 terävämmässä kulmassa uunin pituussuunnan suhteen ja niillä voi siten olla parempi pidätysvaikutus sulamassan pinnalla olevaan vaahtoon puhdistusaltaassa ja ne pyrkivät patoamaan tämän vaahdon puhdistusaltaan ylävirran puoleista pääte-seinää vasten, niin että vaahto ei pääse virtaamaan sekoi-10 tusaltaaseen.

On suositeltavaa, että sulamassan pintatasoa säädetään siten, että sanotun poikittaisen kynnysosan yläpuolella olevan sulamassan keskisyvyys on enintään kaksi viidesosaa myötävirran puoleisen puhdistuskennon sisältämän sula- .15 massan keskisyvyydestä. Käytännössä esiintyy todennäköises-• · · I**.’ ti sulan lasimassan paluuvirtaus, joka kulkee takaisin myö- • ♦ · J • · * ***.* tävirran puoleisesta puhdistuskennosta poikittaisen kynnys- « » · •**e osan yli ylävirran puoleiseen puhdistuskennoon. Tämä paluu- virtaus, joka voi tulla jopa sekoitusaltaasta, käsittää • · ·.*.* 20 lasin, joka on kylmempää kuin ylävirran puoleisesta puhdis- • · tuskennosta myötävirtaan kulkevan etuvirtauksen muodostava lasimassa. Tämän seurauksena poikittaisen kynnysosan yli kulkeva etuvirtaus pyrkii rajoittumaan pintakerrokseen, joka tätä suositeltavaa järjestelyä sovellettaessa on syvyy-25 deltään jonkin verran pienempi kuin kaksi viidesosaa myötä- • · · • · 4·.·. virran puoleisen puhdistuskennon syvyydestä. Koska tätä etu- • · · V. virtausta ruokkivan sulamassan on tultava sangen lähellä ole- • · ·.·.* valta lähdevyöhykkeeltä puhdistusaltaan kuumimmassa osassa, • · · • ί tulee tämä etuvirtaus itse voimakkaasti kuumennetuksi, joi-

IM * J

• i , 30 loin tällainen sangen ohuen pintakerroksen voimakas kuumen- • · · nus on erittäin edullinen sulamassan puhdistamista ajatel- *···» --------- ' - - · - - • ·

Ien.

Uuni voidaan kuumentaa sähköisesti käyttäen sulamassaan upotettuja elektrodeja ja/tai polttimia, käyttömukavuu-35 7 85578 den ja taloudellisuuden ratkaistessa tämän valinnan. Keksinnön suositeltavissa sovellutusmuodoissa puhdistusallas kuumennetaan ainakin osittain kuumentimien avulla, jotka kuumentavat sulamassaa eniten ylävirtaan päin olevan puhdistus-5 kennon myötävirtaa päin olevaa päätä kohti sijaitsevassa kohdassa. Tämä muodostaa erittäin yksinkertaisen tavan lähde-vyöhykkeen synnyttämiseksi sulamassaan poikittaisen kynnys-osan läheisyyteen kuumentamatta haitallisesti seinärakenet-ta, joka erottaa sulatus- ja puhdistusosastot toisistaan, 10 jolloin saavutetaan edullisesti tämän seinärakenteen kestävyys sulamassan aiheuttaman eroosion suhteen. Tämä ominaispiirre edesauttaa myös poikittaisen kynnysosan yli virtaa-van sulamassan kuumentamista.

On myös suositeltavaa, että käytössä on kuumennin j.·. 15 sanotun poikittaisen kynnysosan yläpuolella olevan sulamas- • · · » ; san kuumentamista varten. Tämä järjestely edesauttaa sula- • · * massan pääasiassa täydellistä puhdistusta.

• i *

Sulamassan syvyys ainakin osassa sulatusallasta * » * * « m » , . pienempi kuin sulamassan syvyys ainakin osassa puhdistusal- # · · ; ; 20 lasta. Tämän järjestelyn yhteydessä sulatusallas voidaan tehdä matalammaksi, niin että se sisältää vähemmän sulamassaa ja kuumennuksen taloudellisuus parantuu. On selvää, että suurin osa sulatusaltaassa olevasta sulamassasta tai se kaikki on sulamattoman annosmateriaalin tai vaahdon peittä-25 mä. Tämä seikka pyrkii suojelemaan sulatusaltaan pohjaa su 1 a t u s o s a s t o s s a mahdollisesti olevien polttiraien kuumennus- .·/ vaikutukselta. Puhdistusallas ei toisaalta saisi sisältää • · · *·’** mitään sulamatonta materiaalia ja siinä olevan vaahdon oli- • · · ^ • · *···* si rajoituttava sen ylävirran puoleiseen päähän. Tietty su- • · ; lamassasyvyys puhdistusaltaassa on siten toivottava ei vain ··· ....j tilan saamiseksi sulamassan edullista kierrätystä varten, vaan myös puhdistusaitaan pohjan suojelemiseksi jossain määrin sulamassan avulla tämän altaan yläpuolella olevien polttimien vaikutukselta, niin että puhdistusaltaan pyrki-35 8 85578 rays syöpyä sulamassan vaikutuksesta vähenisi.

Sulamassa virtaa sopivimmin sulatusaltaasta puhdis-tusaltaaseen nousevaa kulkuväylää pitkin. Tämä järjestely estää tehokaasti paluuvirtausten kulkemisen ylävirtaan 5 puhdistusaltaasta takaisin sulatusaltaaseen edesauttaen myös nopeampaa vaihtumista koostumuksiltaan erilaisten lasien valmistuksen välillä.

Joissakin tällaisissa sovellutusmuodoissa sulamassa saatetaan edullisesti virtaamaan sulatusaltaasta puhdistus-10 altaaseen ylävirtaan päin olevan puhdistuskennon pohjan tason alapuolella olevan nieluosan kautta. Nieluosan tason pudottaminen tällä tavoin alas jäähdyttää lisää nieluosaa, ja nieluosan pohja- ja pääteseinät voivat ulottua allasuunin pohjasta siten, että esiintyy lisääntynyttä lämpösäteilyä 15 nieluosan muodostavista tulenkestävistä osista. Tämän seu-; rauksena puhdistusaltaaseen tuleva sulamassa on yleensä kylmempää ja se tulee siten puhdistusaltaaseen eteenpäin virtaavana pohjavirtauksena, jolla on suurempi viskoosius • · kuin puhdistusaltaassa jo olevalla sulamassalla. On selvää, » m · 20 että puhdistusaltaassa poikittaisen kynnysosan suhteen ylävirtaan esiintyvien eteen- ja taaksepäin suuntautuvien virtausten virtausnopeuksien ja -voimakkuuksien on oltava keskenään tasapainossa. Siten sulamassassa olevien virtausten viskoosiuserojen johdosta ottaa viileämpi pohjavirtaus enem-25 män tilaa rajoittaen paluuvir tauksen suhteellisen matalaan : : : pintakerrokseen. Tämä pinnassa oleva paluuvirtaus virtaa t.V siten nopeammin. Tämä on edullista virtausten kierrätysten • · · Γ.Ι vakauttamista ajatellen ja se edesauttaa mahdollisen vaah- ► ♦ *;*. don patoamista sulatus- ja puhdistusosastot toisistaan erot- • 30 tavaa seinärakennetta vasten sekä sulamassan tehokasta puh- :*·; distamista.

Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan sulamassa edul lisesti saattaa virtaamaan toisen kynnysosan yli, joka on asetettu ylävirtaan päin olevan puhdistuskennon ylävirta-35 9 85578 päätä vasten. Tällainen toinen kynnysosa voi toimia esteenä, joka rajoittaa pintapaluuvirtauksen ottaman tilan lisäten myös tämän virtauksen nopeutta. Tällä tavoin lisätään taas virtauksen vakavuutta, vaahdon pidätystä ja teho-5 kasta puhdistusta. Tämän järjestelyn soveltamisessa on noudatettava kuitenkin varovaisuutta, koska sen seurauksena puhdistusaltaan alaosaa pitkin kulkeva eteenpäinvirtaus on korkeammassa lämpötilassa. Tällainen lämpötilan lisäys ei saisi olla niin suuri, että se aiheuttaisi ylävirtaan päin 10 olevan puhdistuskennon pohjan liian haitallista syöpymistä .

Ylävirtaan päin olevassa puhdistuskennossa oleva sulamassa kuumennetaan edullisesti ainakin yhden upotetun elektrodin välityksellä. Tällainen elektrodi vaikuttaa su-15 lamassan tiheyteen välittömässä läheisyydessään mahdollistaen siten sulamassassa olevien virtauskuvioiden erittäin « t • « * :·: : tarkan valvonnan. Asettamalla tällainen elektrodi erityi- • · • · * : sesti lähdevyöhykkeeseen tai siitä hieman ylävirtaan päin, * · voidaan lähdevyöhykkeen asema määritellä tai vakauttaa pa-20 remmin edesauttaen siten sulamassan kierrätystä edullisella : : ; tavalla sen puhdistamista ja sekoittamista varten.

;V: Keksinnön eräiden suositeltavien sovellutusmuotojen yhteydessä kaasua suihkutetaan sulamassaan lähdevyöhykkeeseen ylävirtaan päin olevassa puhdistuskennossa. Voi vai-25 kuttaa hieman ristiriitaiselta syöttää kaasua puhdistus-. . altaassa olevaan sulamassaan, mutta on kuitenkin pidettävä *;**’ mielessä, että puhdistamisen tarkoituksena on poistaa sula- massassa olevat sulatusreaktioiden aiheuttamat sangen pie-net kaasukuplat. Paljon suurempia kaasukuplia voidaan syöt-30 tää sulamassaan suihkutuksen avulla. On selvää, että sula-*.* massassa olevien kuplien nousemisen aiheuttavat voimat *** ovat verrannollisia kuplien säteen kolmanteen potenssiin, kun taas kuplien tällaista nousemista estävät voimat ovat verrannollisia kuplien säteen toiseen potenssiin. Tällaiset 35 10 85578 suihkutetut kuplat vakauttavat lähdevyöhykkeen aseman pakottaen siinä olevat nousevat virtaukset kulkemaan lähes pysty-suorasti ja nopeammin, mikä edesauttaa sulamassassa kiertävien virtausten vakaata kulkua puhdistaen siten sulamassaa.

5 Tällainen kaasusuihkutus vähentää myös edullisesti aikaa, joka vaaditaan valmistettavan lasin koostumuksen muuttamiseen .

Keksinnön sovellutusmuodoissa, joiden yhteydessä sulamassaa kuumennetaan yhden tai useamman upotetun elektro-10 din avulla ja kaasua suihkutetaan kuvatunlaisella tavalla, on erityisen suositeltavaa, että ylävirtaan päin olevassa puhdistuskennossa oleva sulamassa kuumennetaan vähintään yhden upotetun elektrodin välityksellä kohdassa, joka on lähempänä tämän kennon ylävirran puoleista päätä kuin se koh-15 ta, jossa kaasu suihkutetaan sulamassan sisälle. Tämän suositeltavan järjestelyn soveltamisen on havaittu edesautta- a .· · van erityisen edullisen ja vakaan virtauskuvion muodostu- .· · mistä sulamassassa ylävirtaan päin olevassa puhdistuskennos- *:*: sa.

• * :**; 20 Sulamassa saatetaan edullisesti virtaamaan puhdis- tusaltaasta sekoitusaltaaseen kannasosan kautta. Tämä kan-*.*. nasosa rajoittaa puhdistusaltaan ja sekoitusaltaan välistä virtausta vähentäen erityisesti paluuvirtauksia sekoitusal-taasta puhdistusaltaaseen, mikä on edullista uunissa esiin-25 tyvää virtauskuviota varten. Tällainen rajoittava este on edullinen myös, jos valmistettavan lasin koostumusta halu- • · ·’·* taan muuttaa, sillä tällainen muutos voidaan suorittaa no- • · • · .*.* peammin säästäen siten väliseosta sisältävää jätelasia.

• ·

Sulamassa aiheutetaan sopivimmin virtaamaan puhdis- ,*·*. tusaltaasta sekoitusaltaaseen puhdistusaltaan myötävirta- • · · ·· päähän asetetun kellukkeen alitse. Tällainen kelluke aiheut- · · taa sekoitusvyöhykkeelle tulevan sulamassan virtauksen puh-* · distusaltaassa olevien pinnanalaisten virtausten avulla muodostaen tehokkaan ja lopullisen turvaesteen pintavaahdon 35 n 85578 pääsylle sanotulle sekoitusvyöhykkeelle.

Keksinnön kaikkein suositeltavimmissa sovellutusmuo-doissa puhdistusaltaassa olevan lasin maksimilämpötila pidetään sulatusaltaassa olevan lasin maksimilämpötilaa kor-5 keampana. Tämä lisää polttoaineen käytön taloudellisuutta, kun sulatusallasta ei kuumenneta lasin puhdistamista varten tarvittaviin korkeisiin lämpötiloihin asti.

Lasin maksimilämpötila puhdistusaltaassa pidetään edullisesti arvossa, joka on ainakin 70°C korkeampi kuin 10 sulatusaltaassa olevan lasin maksimilämpötila. Tämä edesauttaa lasin nopeaa puhdistumista. Itse asiassa pudistus-nopeutta lisää pudistusaltaan lämpötilan lisääminen, ja siten nopeinta puhdistusta varten allasta olisi käytettävä lämpötilassa, joka niin korkea kuin sen tulenkestävä mate-15 riaali kykenee kestämään. Kuitenkin lämpöhäviöiden rajoittamiseksi puhdistusaltaassa ei tällainen lämpötilaero ole II; sopivimmin enempää kuin 300°C. On havaittu, että tiettyä • : : uunia ja mitä tahansa lasilaatua ja -koostumusta käytet- täessä tällaisen lämpötilaeron ylläpitäminen antaa suurim-20 man edun polttoaineen käyttötaloudellisuudessa.

Keksintöä voidaan soveltaa useiden erityyppisten la-I ’ sien valmistukseen. On selvää, että sulatus- ja puhdistus- * ‘ altaissa ylläpidettävät optimilämpötilat ovat riippuvaisia valmistettavasta lasityypistä. Esimerkiksi silikoboraatti-25 lasit vaativat yleensä korkeampia lämpötiloja kuin natron-kalkkilasit tietyn laadun saavuttamista varten. Yleiset V.: lausunnot kaikkia lasityyppejä varten voidaan kuitenkin an- taa viittaamalla siihen lämpötilaan, jossa lasin viskoo-siuden (10-pohjäisellä) logaritmilla on potseina (10 P = Y.!1 30 ··· • · • » · • « · 35 · 12 85578 1 pascalsekunti) tietty arvo, esimerkiksi N, joka esitetään muodossa "N lämpötila". Tässä selostuksessa viitauksia N lämpötilaan seuraavat sulkumerkeissä olevat viittaukset todellisiin lämpötila-arvoihin, jotka ovat natronkalkkilasia 5 vastaavia lämpötiloja.

On suositeltavaa, että maksimilämpötila puhdistusal-taassa pidetään välillä 2,08 lämpötila (1450°C) ja 1,85 lämpötila (1525°C). Vaihtoehtoisesti tai lisäksi on suositeltavaa, että maksimilämpötila sulatusaltaassa säilytetään vä-10 Iillä 2,42 lämpötila (1350OC) ja 2.16 lämpötila (1425°C). Näillä alueilla olevaa puhdistusallasta varten vaadittua lämpötilaa määrää suuresti valmistettavan lasin haluttu laatu, ja sulatusaltaassa vaadittua lämpötilaa määrää sekä lasilaatu että sulatuskiihdyttimien, kuten natriumsulfaatin 15 mahdollinen käyttö, jota voidaan lisätä annokseen. Siten, kun esimerkiksi sulatetaan lasia tasoitelasin valmistusta ·* varten, on suositeltavaa siirtyä kohti näiden lämpötila- :: alueiden alarajoja, kun taas esimerkiksi pullolasia valmis- tettaessa on riittävää toimia näiden lämpötila-alueiden ala-:*** 20 rajoilla erityisesti silloin, jos annosmateriaalin on määrä sisältää sulatuskiihdyttimiä.

Vertailun vuoksi voidaan huomauttaa, että maksimilämpötila tavanomaisessa uunissa, jossa tasoitelasin valmistusta varten tarkoitettu lasi sulatetaan ja puhdistetaan yh-25 dessä ainoassa altaassa, on erityistä annosseosta varten välillä 1,85 lämpötila (1525°C) ja 1,75 lämpötila (1550°C).

• ·

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää laadultaan ja annos- • a koostumukseltaan samanlaisen tasoitelasin valmistukseen toi- a a ·,·, mimalla edellä mainittujen lämpötila-alueiden puitteissa.

a · 30 Siten maksimilämpötila puhdistusvyöhykkeellä voi olla alhai-*1*. sempi ja myös sulatusvyöhykkeellä alhaisempi kuin tavanomai- a .·.* sen prosessin yhteydessä, ja tämä vähentynyt vaatimus kor- a keiden lämpötilojen suhteen parantaa edelleen polttoaineen käyttötaloudellisuutta.

35 i3 85578

Esillä olevan keksinnön suositeltavissa sovellutus-muodoissa sulatusaltaassa olevan sulamassan pääasiassa koko pinnan peittää sulamaton ja osittain sulanut annosmateriaa- li. Tämä takaa lämmön keskittymisen sulatettavaan annosmate-5 riaaliin, jolloin pääasiassa vältetään kirkkaiden pinta-alueiden muodostuminen sulatusaltaaseen. Jos tällaisia alueita esiintyy, on olemassa suora säteilylinja altaan ylärakenteesta altaan pohjaosan muodostavaan tulenkestävään materiaaliin ja tämä saattaisi aiheuttaa materiaalin ylikuu-10 menemistä. Tällainen ylikuumeneminen johtaisi lämpohäviön lisääntymiseen sulatusaltaan pohjaosan kautta ja lyhentäisi myös altaan tulenkestävän pöhjaosamateriaalin käyttöikää.

Puhdistusaltaan pohja-alue on edullisesti ainakin yhtä suuri kuin sulatusaltaan pohja-alue. Tämän seikan on ha- 15 vaittu olevan erityisen edullinen hyvin puhdistetun lasin , . taloudellisesti edullisessa valmistuksessa.

» · · i · · ;**. Keksinnön joissakin suositeltavissa sovellutusmuo- - · * ··* * doissa sulamassa syötetään sekoitusaltaasta kellukekammioon.

i · · '·*.* Kellukekammion käyttö on erityisen edullista korkealaatuisen * · 20 laakalasin valmistuksessa. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi su- lamassa voidaan syöttää sekoituskammiosta vetokoneeseen.

1:: Tämä on erityisen sovelias ratkaisu laakalasin valmistusta varten, joka on liian ohutta voidakseen tulla valmistetuksi kelluntaprosessin avulla.

25 Esillä oleva keksintö käsittää kuvatunlaisen menetel- • '-m män avulla valmistetun lasin.

I I Keksintö käsittää myös lasin valmistusta varten tar- V. koitetun uunin ja tarjoaa käyttöön jatkuvan lasinsulatus- :: allasuunin käsittäen sulatusosaston, jossa on allas ja kuu- **’; 30 mennuslaitteilla raaka-aineannoksen vastaanottamista varten varustettu ylärakenne, erillisen puhdistusosaston, jossa on ·**. myös allas ja kuumennuslaitteilla varustettu ylärakenne, ···» nieluosan määrittävän laiteen, joka sallii yhteyden sulatus- ja puhdistusaltaiden alaosien välillä, 35 u 85578 ja sekoitusaltaan sulamassan vastaanottamista varten puhdistusaltaasta, keksinnön ollessa tunnettu siitä, että puhdistusallas on jaettu ylävirran ja myötävirran puoleisiin puhdistuskennoihin poikittaisen kynnysosan välityksel-5 lä, puhdistusosastossa olevien kuumennuslaitteiden ollessa asetettuina kuumentamaan sulamassaa ylävirran puoleisessa puhdistuskennossa lähdevyöhykkeen synnyttämiseksi sanotun kennon myötävirran puoleisessa päässä ja sulamassan kierrättämiseksi sanotussa kennossa syöttöä varten sanotulle 10 lähdevyöhykkeelle.

Tällainen uuni edesauttaa koostumukseltaan ja laadultaan tietynlaisen lasin taloudellista valmistusta esimerkiksi kuvatunlaisen prosessin avulla. Uunirakenne mahdollistaa puhdistusaltaan ylävirtakennossa olevan 15 sulamassan valvotun kierrätyksen, mikä on edullista lasin puhdistusta varten. Tällaisen uunin rakentaminen on myös sangen helppoa. Toisin kuin esimerkiksi ranskalaisessa pa-:*: tenttijulkaisussa No. 2,550,523 (Saint-Gobain Vitrage SA) • · k V. selostetussa uunissa, joka pääasiassa käsittää pelkästään 20 sulatusaltaan, voidaan puhdistusalj.as ja sekoitusvyöhyke muodostaa niin, että niiden pohjat ovat samalla tai lähes "I samalla tasolla. Koska ranskalaisen patenttijulkaisun No.

'* 2,550,523 mukainen uuni vaatii pystysuoraa puhdistussavu- piippua, on välttämätöntä, että sulatus- ja sekoitusvyöhyk-25 keiden pohjat ovat huomattavasti eri tasoilla, ja tämä puolestaan edellyttää paljon ylimääräistä työtä tukirakennetta • · ,·.ϊ tehtäessä sekoitusvyöhykettä varten (sekä mahdollisia myötä- • · '1: virtaan sekoitusvyöhykkeestä olevia muodostuslaitteita var- • ten), mitä taas ei vaadita esillä olevan keksinnön mukaises-

• I

3o sa allasuunirakenteessa.

Puhdistusaltaan ylävirran puoleisen kennon keskimää- » ,ϊ.ϊ räinen syvyys on sopivimmin tämän kennon pituutta pienempi.

i'*: Tämä seikka edesauttaa kiertävien virtausten jatkuvan kuvion muodostamista sanotun kennon ylävirran puoleisessa osassa 35 is 85578 olevassa sulamassassa , ja tämä helpottaa edelleen sula-massan puhdistusta ja homogenointia tällä alueella.

Puhdistusaltaan ylävirran puoleisen kennon keskipituus on edullisesti vähintään puolet sen keskileveydestä 5 ja on suositeltavaa, että sanottu poikittainen kynnysosa asetetaan etäisyyden päähän puhdistusaltaan ylävirran puoleisesta pääteseinästä, tämän etäisyyden ollessa vähintään sama kuin ylävirran puoleisen puhdistuskennon keskileveys. Yhden tai näiden molempien järjestelyjen soveltamisella on 10 edullinen vaikutus sulamassan virtauskuvioon puhdistusaltaan tällä alueella, jolloin myös syntyy tilaa kyseisen sulamassan riittävää lämmitystä varten asettamatta sulatus-ja puhdistusosastoja toisistaan erottavaa seinärakennetta sellaisen liiallisen kuumuuden alaiseksi, joka voisi tar-15 peettomasti lyhentää seinän käyttöikää syöpymisen johdosta.

Puhdistusaltaan myötävirran puoleisen kennon pohjan .·; yläpuolella olevan poikittaisen kynnysosan keskikorkeus on ^ l sopivimmin vähintään kolme viidesosaa myötävirran puoleisen V: kennon keskisyvyydestä. Korkeudeltaan tällaisen kynnysosan • · ;··| 20 käyttö on edullista virtauskuvioiden vakauttamista ja sen V. yli virtaavan sulamassan puhdistumisen edesauttamista var- ·.·. ten.

Puhdistusosaston ylärakenne on edullisesti varustettu kuumentimilla, jotka ryhmänä ajatellen on asetettu lä-25 hemmäksi sanottua poikittaista kynnysosaa kuin kyseisen osaston ylävirran puoleista päätä. Tämä muodostaa erittäin • · .V yksinkertaisen keinon vaaditun kuumennuslaitteen muodosta- • · .l.i miseksi. Tällaiset kuumentimet voidaan tietenkin korvata ·.·. tarvittaessa muilla kuumennuslaitteilla, esimerkiksi kuu- • 30 mennuselektrodeilla, jotka ulottuvat puhdistusaltaan si-‘I\ sälle.

Sanottu kuumennin on sopivimmin asetettu sanotun poikittaisen kynnysosan päällä virtaavan materiaalin kuumentamista varten. Tämä on edullista sanotun kynnysosan yli 35 i6 85578 virtaavan sulamassan eteenpäin suuntautuvan pintavirtauksen kuumentamisen ja puhdistamisen varmistamiseksi.

Sulatusaltaan ainakin osan pohja on edullisesti korkeammalla tasolla kuin puhdistusaltaan ainakin osan 5 pohja. Tämän järjestelyn avulla voidaan käyttää kapasiteetiltaan pienempää sulatusosastoa, mikä voi säästää huomattavasti polttoainetta, mahdollistaen samalla puhdistus-altaan ylävirran puoleisen kennon pohjan suojelemisen ylikuumenemiselta ja syöpymiseltä sen päällä olevan sulamassan 10 ansiosta.

Nieluosa on sopivimmin yhteydessä ylävirtaan päin olevan puhdistuskennon kanssa nousevan kulkuväylän välityksellä. Tämä järjestely estää tehokkaasti paluuvirtausten virtaamisen ylävirtaan puhdistuskennosta takaisin sulatus-15 altaaseen, ollen siten edullinen lämpötaloutta ajatellen ja edesauttaen lisäksi nopeampaa siirtymistä koostumuksel- •*j taan erilaisen lasin valmistukseen.

* · · .*. Joissakin tällaisissa sovellutusmuodoissa on suosi- V. teltavaa, että nieluosa on asetettu puhdistusaltaan pohjan 20 tason alapuolelle. On sangen helppoa pudottaa uunin pohja-. . tasoa sillä sangen pienellä alueella, joka tarvitaan täl laisen nieluosan muodostamista varten. Edullisen vaikutuksen saavuttamisen lisäksi varjoseinän ja poikittaisen kyn-nysosan välillä olevan sulamassan virtauskuviota varten 25 mahdollistaa nieluosan tällainen alaslaskeminen sen muodostavan tulenkestävän materiaalin ylläpitämisen alhaisessa • · ί lämpötilassa, jolloin tämä tulenkestävä materiaali on vä- V: hemmän altis syöpymiselle.

.*.* Vaihtoehtoisesti tai lisäksi myös toinen kynnysosa • ♦ ** 60 voidaan asettaa puhdistusaltaan ylävirran puoleiseen päähän.

***] Tällainen toinen kynnysosa voidaan asentaa erittäin helpos- m : : ti ja sillä voi olla samanlainen edullinen vaikutus sulamas- ··· " ;··· san virtauskuvioon. Tällainen kynnysosa voi myös varjostaa nieluosan alueen puhdistusvyöhykkeellä olevista kuumentimis- l; 35 17 85578 ta lähtien lisäten taas nieluosan muodostavan tulenkestävän materiaalin käyttöikää. On selvää, että itse tämä toinen kynnysosa joutuu sangen voimakkaan kumennuksen alaiseksi uunin toiminnan aikana, joten se olisi tehtävä sangen kor-5 kealaatuisesta tulenkestävästä materiaalista. Tällaisen kyn-nysosan käyttö voi myös lisätä ylävirran puoleisen puhdis-tuskennon pohjaa pitkin molempien kynnysosien välissä kulkevien virtauksien lämpötilaa, ja huomiota olisi siten kiinnitettävä siihen, onko tarpeellista tehdä pohjan tämä osa 10 laadultaan korkeammasta tulenkestävästä materiaalista, kuin muutoin tehtäisiin.

Ainakin yhtä kuumennuselektrodia on edullista käyttää upottamista varten ylävirran puoleisessa puhdistusken-; nossa olevaan sulamassaan. Tällainen elektrodi mahdollistaa 15 sulamassassa olevan virtauskuvion erittäin tarkan valvonnan.

• · · I · «

Jos tällainen elektrodi asetetaan erityisesti lähdevyöhyk-keeseen tai siitä hieman ylävirtaan, voidaan lähdevyöhyk- • · · · · keen sijainti määritellä tai vakauttaa paremmin, mikä edes- • · • · auttaa sulamassan kierrätystä sen puhdistamista ja sekoitta-20 mistä varten.

Keksinnön joissakin suositeltavissa sovellutusmuo-doissa käytetään laitteita kaasun suihkuttamiseksi puhdis-tusaltaaseen lähdevyöhykkeellä. Tämä järjestely vakauttaa *.*. lähdevyöhykkeen ja sillä on edullinen vaikutus virtausten ·„·. 25 kierrätyskuvioon sulamassassa.

·· Keksinnön niissä sovellutusmuodoissa, joiden yhtey- .*.· dessä sulamassaa kuumennetaan yhden tai useamman upotetun elektrodin avulla ja kaasua suihkutetaan kuvatunlaisella .·. tavalla, on eritysen suositeltavaa, että ainakin yksi sanot- 30 tu kuumennuselektrodi asetetaan lähemmäksi kyseisen kennon ylävirran puoleista päätä kuin sanotun kaasun suihkutuslait-teet. Tämän suositeltavan järjestelyn on havaittu edesauttavan ylävirran puoleisessa puhdistuskennossa olevan sula-massan sisältämien virtausten erityisten edullisen ja va- 35 ie 85578 kaan kuvion muodostumista.

Puhdistusallas on sopivimmin liitetty sanottuun se-koitusaltaaseen kaulaosan välityksellä. Tällainen kaulaosa on erittäin helppoa muodostaa ja sillä on edullinen vaiku-5 tus sulamassan virtauskuvioon, sen vähentäessä erityisesti paluuvirtauksia, sekä koostumukseltaan erilaisen lasin valmistuksen siirtonopeuteen.

Kelluke on edullisesti asetettu puhdistusaltaan myötävirran puoleiseen päähän. Tällainen kelluke kykenee es-10 tämään sulamassan pinnalla mahdollisesti kelluvan materiaalin virtaamisen edelleen myötävirtaan. Jos tällainen kelluke asetetaan puhdistusaltaan ja sekoitusaltaan väliseen kaulaosaan, se voidaan tehdä lyhyemmäksi kuin silloin, jos • # •ί ! se asetetaan itse puhdistusaltaaseen.

.· : 15 Puhdistusaltaan pöhjapinta-ala on sopivimmin ainakin yhtä suuri kuin sulatusaltaassa. Tämän järjestelyn on ha- :··: vaittu olevan erityisen edullinen hyvin puhdistetun lasin V: taloudellista valmistusta varten.

• ·

Keksintö sopii erityisen hyvin käytettäväksi korkea- 20 laatuisen sulamassan valmistuksessa, josta voidaan tehdä lasilevyjä esimerkiksi kelluntaprosessin välityksellä.

Suositeltavissa sovellutusmuodoissa sanottu sekoitusallas . . on siten liitetty sulan lasimassan syöttöä varten kelluke- • · *’·’ kammioon.

• » » · ·*·* 25 Vaihtoehtoisesti tai lisäksi on suositeltavaa, että V: sanottu sekoitusallas liitetään sulan lasimassan syöttöä ***. varten vetokoneeseen. Tällaiset sovellutusmuodot ovat eri- *,· tyisen sopivia laakalasin valmistuksessa, tämän lasin ol- -*♦* lessa tavanomaisen kelluntaprosessin avulla valmistettua * * 30 lasia ohuempaa.

Esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin oheisiin kaavamaisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuviot 1 ja 2 esittävät vastaavasti päällis- ja sivu-35 19 85578 leikkauskuvantoja esillä olevan keksinnön mukaisesta jatkuvasta lasinsulatusallasuunista, joka käsittää sulatusosas-ton, puhdistusosaston ja sekoitusaltaan;

Kuvio 3 esittää suurennettua sivupoikkileikkausta 5 kuvion 1 mukaisen allasuunin puhdistusosastosta;

Kuvio 4 esittää sivupoikkileikkausta allasuunin ensimmäisen vaihtoehtoisen sovellutusmuodon puhdistus-osastosta ;

Kuviot 5 ja 6 esittävät vastaavasti päällis- ja si-10 vupoikkileikkauksia allasuunin toisesta vaihtoehtoisesta so-vellutusmuodosta;

Kuvio 7 esittää sivupoikkileikkausta allasuunin kolmannesta vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta;

Kuviot 8 ja 9 esittävät vastaavasti päällis- ja sivu- • « i : 15 poikkileikkauksia allasuunin neljännestä vaihtoehtoisesta • · :.* * sovellutusmuodosta; ί,ί,ϊ Kuviot 10 ja 11 esittävät vastaavasti päällis- ja *;**: sivupoikkileikkauksia allasuunin viidennestä vaihtoehtoises- ·*;*; ta sovellutusmuodosta; ;V- 20 Kuviot 12 ja 13 esittävät vastaavasti päällis- ja sivupoikkileikkauksia allasuunin kuudennesta vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta; ja

Kuvio 14 esittää sivupoikkileikkausta allasuunin . . seitsemännestä vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta.

*·*·“ 25 Kuvioissa 1 ja 2 esitetty jatkuva lasinsulatusallas- *.*.* uuni käsittää sulatusosaston 1 varustettuna altaalla 2, joka • on sulamassayhteydessä puhdistusosaston 4 altaan 3 kanssa .·*·. seinärakenteen 6 alle upotetun nieluosan 5 välityksellä, • » · •· sulatusaltaan 2 myötävirran puoleisen pääteseinän ja puhdis- 30 tusaltaan 3 ylävirran puoleisen pääteseinän muodostaessa * * tämän seinärakenteen 6. Puhdistusaltaan 3 pohjaan on ase tettu poikittainen kynnysosa 7, joka jakaa puhdistusaltaan 3 ylä- ja myötävirran puoleisiin puhdistuskennoihin 8 ja 9. Esitetyssä sovellutusmuodossa ylävirran puoleisen puhdistus-35 2° 85578 kennon 8 pituus on sen syvyyttä suurempi, sen pituuden ollessa myös sen leveyttä suurempi. Puhdistusaltaan 3 myötävirran puoleiseen päähän on muodostettu kaulaosa 10, joka on yhteydessä sekoitusaltaaseen 11 sulatetun lasin vetämi-5 seksi pois ja syöttämiseksi kuvioissa näkymättömään lasin-muotoilulaitteeseen. Tällainen lasinmuotoilulaite voi, ja sopivimmin myös käsittää kellukekammion ja/tai tasolasin vetokoneen. Kuviossa näkyvän sekoitusaltaan 11 poistoaukko on itse asiassa suunniteltu syöttöä varten kellukekam-10 mioon. Tällainen muotoilulaite voi vaihtoehtoisesti tai lisäksi käsittää yhden tai useamman valssauslaitteen kuvioidun lasin valmistusta varten tai muottilaitteet lasipullojen tai muiden onttojen lasitavaroiden valmistamiseksi. On kui- .1 2. tenkin selvää, että kuviolasille ja ontolle lasitavaralle • · · .·. 15 asetetut laatuvaatimukset eivät ole niin korkeita kuin * · · laakalasin yhteydessä.

Toinen vaihtoehtoinen kynnysosa 12 on asetettu lyhyen . . etäisyyden päähän myötävirtaan nieluosasta 5 nousevan kulku- • · ** väylän 13 rajoittamiseksi, jonka kautta sulamassa tulee puh- '·3 20 distusaltaaseen 3. Tätä tarkoitusta varten tämän toisen kyn- nysosan 12 yläpää on asetettu hieman nieluosan 5 yläpäätä korkeammalle tasolle.

Sulamassan pintataso on esitetty kuviossa 2 viivalla :V: 14. Kelluke 15 on asetettu puhdistusosaston 4 myötävirran 25 puoleiseen päähän kaulaosan 10 tuloaukkoon.

.1.1 Kuvioissa 3 ja 4 on myös kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä • 0 1 *·]·’ osia merkitty samoilla viitenumeroilla. Kuviot 3 ja 4 esit- N · '···1 tävät myös, miten seinärakenne 6 erottaa sulatus- ja puhdis- tusosastojen 1 ja 4 ylärakenteiden 16 ja vastaavasti 17 si- 2 • » · 3 ....: 30 sältämät ilmakehät toisistaan. Kuvioissa näkyy myös myötä virran puoleisessa päässä oleva poltin 18 kutakin sulatus- osastoa 1 varten, ja kussakin puhdistusosastossa 4 olevat kolme poikittaista poltinta 19, 20, 21, joista myötävirran puolella oleva poltin 21 on asetettu poikittaisen kynnysosan 35 21 85578 7 päälle. Nämä polttimet 19, 20, 21 on asetettu ja säädetty ylläpitämään nuolella 22 esitetty lähdevyöhyke puhdistusal-taan 3 ylävirran puoleisessa kennossa 8, joka on ylävirtaan päin poikittaisesti kynnysosasta 7, mutta lähempänä tätä 5 kynnysosaa kuin seinärakennetta 6.

Kuvioiden 1, 2 ja 3 esittämässä sovellutusmuodossa sulatusaltaan 1 pohja 23 on samalla tasolla kuin puhdistus-altaan 3 ylävirran puoleisen kennon 8 pohja 24, joka sijaitsee ylävirtaan poikittaisesta kynnysosasta 7, tämän 10 tason ollessa hieman, esimerkiksi noin 0,3 m, korkeammalla kuin poikittaisesta kynnysosasta 7 myötävirtaan olevan puh-distusaltaan 3 pohja 25, joka jatkuu kaulaosan 10 ja sekoi-tusvyöhykkeen 11 pohjana.

• · • · · : Kuvion 3 mukaista sovellutusmuotoa käytettäessä ta- I « · 15 pahtuu eteenpäin suuntautuva sulamassavirtaus nieluosan 5 • · kautta ja ylös nousevaan kulkuväylään 13. Tämän nousevan väylän muotoilun ansiosta ei voi juuri esiintyä paluuvir- tausta puhdistusaltaasta 3 sulatusaltaaseen 2 edellyttäen, että puhdistusallas pidetään kuumempana kuin sulatusallas, 20 jolloin puhdistusaltaassa oleva sulamassa on tiheydeltään vähäisempi kuin siihen tuleva sulamassa. Nousevaa väylää 13 pitkin ylöspäin virtaava sulamassa kulkee toisen kynnys- .. osan 12 yli pinnanalaisena virtauksena, koska se on kyl- • · · ·* mempi kuin aikaisemmin polttimien 19-21 vaikutukselle alt- · · 25 tiina ollut sulamassa, ja se muodostaa siten myös laskevan • · virtauksen toisen kynnysosan 12 myötävirran puolella syöt- • · .*·*. täen sulamassan eteenpäin suuntautuvaa virtausta ylävirtaan '/ päin olevassa puhdistuskennossa 8 molempien kynnysosien vä- * · ·

Iissä, tämän virtauksen kulkiessa kohti lähdevyöhykettä 22. ’*”· 30 Koska lähdevyöhykkeessä oleva sulamassa on kaikkein kuuminta ja tiheydeltään vähäisintä, se muodostaa nousevan virtauksen, joka kulkee kaikkiin suuntiin ulospäin sulamassan pinnalla. Osan tästä pintavirtauksesta muodostavat paluupinta-virtaukset, jotka kulkevat takaisinpäin seinärakennetta 6 35 22 85578 kohti. Seinärakenteen 6 lähdevyöhykkeellä 22 oleva kulma pienenee selvästi niiden välisen etäisyyden kasvaessa.

Tämän ansiosta takaisinpäin kohti seinärakennnetta kulkevat pintapaluuvirtaukset voivat esitetyssä sovellutusmuo-5 dossa käsittää riittävän voimakkaan komponentin uunin pituussuunnassa työntääkseen seinärakennetta vasten ylävirran puoleisen kennon 8 pintaan lähdevyöhykkeestä ylävirtaan nousevat kuplat. Seinärakenteeseen virtaavat pintapaluuvirtaukset jäähtyvät hieman koskettaessaan tätä seinärakennet-10 ta ja/tai ylävirran puoleiseen puhdistuskennoon sulatusal-taasta tulevaa sulamassaa, ja siten ne laskeutuvat alaspäin liittyäkseen vastasyötettyyn sulamassaan ja kiertääkseen takaisin alas toiseen kynnysosaan 12 ja pohjaa 24 pitkin · lähdevyöhykkeeseen 22. Lähdevyöhykkeestä 22 myötävirtaan Ϊ*: 15 kulkevat pintavirtaukset virtaavat poikittaisen kynnysosan • · · 7 yli puhdistusosaston 4 myötävirran puoleiseen kennoon 9 • · ;··· ja siitä kaulaosan 10 kautta sekoitusaltaaseen 11. Sekoi- ·.*. tusaltaassa 11 (ei näy kuviossa 3) sivu- ja pääteseinien ·.·. kanssa kosketukseen joutuva sulamassa jäähtyy myös muodos- 20 taen laskevat virtaukset, jotka syöttävät pohjaa 25 pitkin kulkevia pöhjapaluuvirtauksia. Näiden virtausten kulkua takaisin puhdistusaltaaseen 3 rajoittaa kaulaosa 10, mutta kuitenkin osa näiden virtausten sulamassasta muodostaa nou- » » • « .*.* Sevan virtauksen poikittaisen kynnysosan 7 myötävirran • · .·.· 25 puolelle, tämän virtauksen kulkiessa yli tämän kynnysosan a · ja laskeutuessa alaspäin syöttääkseen löhdevyöhykkeen 22 > · » ···' pohjaa myötävirran puoleisesta päästä käsin. Tämä kynnysosan yli kulkeva paluuvirtaus aiheuttaa erittäin matalan eteen-päin suuntautuvan virtauksen kynnysosan yli, jolloin tässä a ·**· 30 eteenpäinvirtauksessa oleva sulamassa joutuu kunnolla alt tiiksi myötävirran puoleisen polttimen 21 lämmölle kynnys-osan 7 päällä. Tämä virtausjärjestelmä edesauttaa sulamassan hyvää sekoittumista ja puhdistumista puhdistusaltaassa.

Jos vaihtoehtoista toista kynnysosaa 12 ei käytetä, I; 35 23 85578 pyrkii nieluosan 5 kautta virtaava sulamassa kulkemaan eteenpäin suuntautuvana pohjavirtauksena suoraan lähdevyö-hykkeen 22 pohjalle. Tällöinkin syntyy pysyviä paluupinta-virtauksia, mutta koska toinen kynnyosa ei estä näitä paluu-5 virtauksia, ne voivat laskeutua alas seinärakenteen pohjaan ja yhtyä sitten lähdevyöhykkeen pohjaa ruokkivaan eteenpäin suuntautuvaan pohjavirtaukseen. Tässä tapauksessa voi esiintyä nieluosan kautta kulkeva pieni paluuvirtaus.

Toista kynnysosaa 12 käytettäessä ylävirran puoleisen 10 puhdistuskennon 8 pohja 24 pyrkii olemaan kuumempi kuin silloin, kun tätä kynnysosaa ei käytetä. Tämä aiheuttaa tietenkin pohjan 24 nopeamman syöpymisen, jopa siinä määrin, että sen käyttöikä lyhenee ei-hyväksyttävällä tavalla. Ei ehkä ! ole aina mahdollista kompensoida tätä seikkaa riittävästi • · * · ; ,·. 15 vähentämällä ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 kuumen- • · « • * * · nusta ottaen huomioon lämpötilat, joita tarvitaan sulamas- *. san riittävää kaasunpoistoa varten. Eräänä kompensaatiota- . . pana on tehdä pohja 24 laadultaan korkeammasta tulenkestä- • · · *"·* västä materiaalista, kuin mitä vaadittaisiin silloin, kun • · * ’·*** 20 toista kynnysosaa ei käytetä. Toisena kompensaatiotapana on pudottaa ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 pohjan 24 taso esimerkiksi myötävirran puoleisen puhdistuskennon 9 pohjan 25 tasolle. Ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 i ' sulamassan lisäsyvyydellä olisi tällöin suojaava vaikutus 25 pohjaan 24 polttimien 19-21 säteilemää lämpöä vastaan.

» · .*,* Kuvion 4 esittämässä sovellutusmuodossa sulatusal- *„; taan 2 pohja 23 viettää alaspäin myötävirran puoleisessa “[ päässään kohdassa 26 upotetun nieluosan 5 muodostamiseksi : : : ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 pohjan 24 alapuolel- ;·*· 30 ie. Tämän nieluosan pohja 27 on liitetty ylävirran puolei sen puhdistuskennon pohjaan 24 seinän 28 välityksellä, joka muodostaa yhdessä seinärakenteen 6 kanssa nousevan kulkuväylän 13 sulamassaa varten sulatusaltaasta puhdistusaltaaseen kulkemiseksi. Kynnysosa 29 on asetettu sulatusaltaaseen 2 35 24 85578 altaan pohjan vaakasuoran ja kaltevan osan 23 ja 26 väliseen risteyskohtaan sulamassan nousevan virtauksen synnyttämiseksi sulatusaltaassa 2 ja siten osittain sulaneen materiaalin suoran eteenpäin suuntautuvan pohjavirtauksen estämiseksi 5 sulatusaltaasta nieluosaan. Tässä sovellutusmuodossa nielu-osan välittömästä läheisyydestä myötävirtaan kulkeva vir-tauskuvio on hyvin samanlainen kuin kuvion 3 mukaisessa sovellutusmuodossa ilman vaihtoehtoista toista kynnysosaa.

On kuitenkin otettava huomioon, että lasilla on erittäin 10 pieni mahdollisuus, tai ei mitään mahdollisuutta, muodostaa nieluosan kautta takaisin puhdistusaltaasta kulkevaa paluu- virtausta. On otettava huomioon, että tällainen toinen kyn- nysosa voitaisiin asettaa kuvion 4 mukaiseen sovellutusmuo- . . toon haluttaessa, esimerkiksi nieluosan pääteseinän 28 • · · 15 päälle.

i * « •**#* Kuvion 4 mukaisessa sovellutusmuodossa ylä- ja myötä- • · · ’·*·* virtaan olevien puhdistuskennojen 8, 9 olevat pohjat 24, 25 >414· ovat samassa tasossa, joka on esimerkiksi 30 cm alempana sulatusaltaan vaakasuoran pohjaosan 23 tasoa.

20 Kuvioiden 1-3 mukaisesti suunnitellun lasin valmis tusta 50 t/vrk teholla varten tarkoitetun jatkuvan lasinsu-latusallasuunin eräs erityinen sovellutusmuoto on mitoiltaan seuraavanlainen:

Sulatusaltaan 2 leveys 4,0 m .·.·. ^5 Nieluosan 5 leveys 0,7 m ·- Puhdistusaltaan 3 leveys 4,0 m ’·*·* Kaulaosan 10 leveys 1,2 m • · · '... Sekoitusaltaan 11 leveys 3,6 m • · ; Sulatusaltaan 2 syvyys 0,9 ra *** ΟΛ ....: Nieluosan 5 korkeus 0,3 m

Ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 syvyys 0,9 m

Myötävirran puoleisen puhdistuskennon 9 syvyys 1,2 m 35 25 85578

Kaulaosan 10 syvyys 1,2 m

Sekoitusaltaan 11 syvyys 1,2 m

Poikittaisen kynnysosan päällä olevan sulamassan syvyys 0,3 m 5 Toisen kynnysosan 12 päällä olevan sulamassan syvyys 0,3 m

Sulatusaltaan 2 pituus 4,5 m

Nieluosan 5 pituus 1,2 m

Kulkuväylän 13 pituus 0,6 m

Poikittaisen kynnysosan 7 pituus 0,6 m

Ylävirran puoleisen kennon 8 kynnys- osien välinen pituus 3,5 m

Toisen kynnysosan 12 pituus 0,6 m

Myötävirran puoleisen puhdistusken- non 9 pituus 4,0 m • « · ϊ·* * 25 Kaulaosan 10 pituus 3,0 m : Sekoitusaltaan 11 pituus 6,0 m

Erittäin tehokkaasti puhdistetun koostumukseltaan tavallisen natronkalkkilasin valmistusta varten tällaista : : : uunia voidaan käyttää sulatusaltaan maksimilämpötilassa 20 ηο^·η 1375°C (2,33 lämpötila), puhdistusaltaassa olevan sulamassan lämpötilan ollessa noin 1475°C (2,0 lämpötila).

Kuvioiden 5 ja 6 esittämässä sovellutusmuodossa sulatusosasto on päätepoltto- tai U-liekkityyppinen ja varus- tettu poltinaukoilla, kuten 30, täyttöpääteseinässään 31.

: ' 25 Joukko elektrodeja 32 on upotettu sulatusaltaassa 2 olevaan V. sulamassaan lisälämpöenergian tuottamiseksi annoksen sulatit J tamista varten. Sulatusaltaan 2 pohja 23 ja ylävirran puo- leisen puhdistuskennon 8 pohja 24 ovat samalla tasolla, jol- *.* loin sulamassa tulee tähän puhdistuskennoon suoran nieluosan » · · 30 5 välityksellä. Myötävirtaan päin olevan puhdistuskennon 8 • * · · · pohja 25, kaulaosa 10 ja sekoitusallas 11 ovat myös samalla tasolla.

Puhdistusosastoa 4 kuumennetaan ristikkäisesti käyttäen sen kummallakin sivulla olevaa kolmea poltinaukkoa 19, 35 26 85578 20, 21. Myötävirtaan päin oleva poltinaukkö 21 on asetettu ylä- ja myötävirran puoleiset puhdistuskennot 8 ja 9 toisistaan erottavan poikittaisen kynnysosan 7 päälle. Lisälämpö-energiaa syötetään ylävirran puoleiseen puhdistuskennoon 8 5 käyttäen tämän kennon pohjan 24 kautta ylöspäin ulkonevia apuelektrodeja 33, yhden apuelektrodin ollessa asetettuna pääasiassa kennon 8 keskelle ja kahden elektrodin puhdistus-osaston ylävirran puoleista pääteseinärakennetta 6 kohti. Tällaisten apuelektrodien 33 käyttö ylävirran puoleisessa 10 puhdistuskennossa 8 on edullista tämän kennon sisältämän sulamassan konvektiovirtausten halutun ja vakaan virtauskuvion aikaansaamiseksi.

Ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 pituus, eli poikittaisen kynnysosan 7 ja ylävirran puoleisen pääteseinän .·. 15 6 välinen etäisyys, on suurempi kuin sen leveys, sen levey- • ♦ den ollessa taas suurempi kuin tässä kennossa olevan sula-!'.* massan syvyys. Sulatusallas 2 ja puhdistusallas 3 ovat le- leveydeltään samanlaisia. Poikittaisen kynnysosan 7 päällä olevan sulamassan syvyys on noin yksi neljäsosaa allasuunin 20 sulamassan kokonaissyvyydestä.

Myötävirran puoleisesta puhdistuskennosta 9 lähtevä sulamassa kulkee kellukkeen 15 ali kaulaosaan 10 ja siitä sekoitusaltaan 11 kautta uunin poistopäähän, joka tässä on esitetty kaatonokkana 34 sulatetun lasin syöttämistä varten : : valssauskoneeseen tai kellukekammioon (ei näy).

Kuvioiden 5 ja 6 mukaisesti valmistettu jatkuvan la-sinsulatusallasuunin erityinen sovellutusmuoto lasin valmis-tusta varten teholla 250 t/vrk käsittää sulatusaltaan 2, ·;·] jonka pöhjapinta-ala on 89 m^ (8,5 m x 10,5 m), pohjapinta- : : ^ alaltaan 148 m^ (8,5 m x 17,4 m) olevan puhdistusaltaan 3 ;··· ja sekoitusaltaan 11, jonka pöh japinta-ala on 120 m^,

Kuvion 7 mukaisessa uunissa sulatusosastoa 1 kuumennetaan ristikkäisesti ja elektrodit 32 ulkonevat pohjan 23 kautta ylöspäin lisäenergian saamiseksi annoksen sulattamis-35 I; 27 85578 ta varten. Sulatusaltaan pohjan 23 tasoa pudotetaan sen myötävirran puoleisessa päässä, jolloin nieluosa 5 tulee sulatusaltaan tason alapuolelle. Ylävirran puoleisen puh-distuskennon 8 pohja 24 on nieluosan 25 pohjan tasolla sa-5 moin kuin myös myötävirran puoleisen puhdistuskennon pohja 25, kaulaosan 10 pohja ja sekoitusallas 11.

Kuvion 7 mukaisen uunin puhdistusosasto 4 on rakenteeltaan suunnilleen kuvioiden 5 ja 6 esittämän uunin kaltainen lukuunottamatta ylävirran puoleisessa puhdistusken-10 nossa olevia apuelektrodeja 33. Kuviossa 7 on esitetty neljän pystysuoran elektrodin 33 muodostama rivi, joka lähempänä kynnysosaa 7 kuin ylävirran puoleista pääteseinää 6. Elektrodit 33 voidaan asettaa esimerkiksi pääasiassa kennon 8 keskilinjaa pitkin, tämän poikittaisen linjan kulkiessa · 15 lähdevyöhykkeen kautta (vrt. 22 kuvioissa 3 ja 4). Näiden : : : elektrodien käyttö edesauttaa sulamassan virtausta ylöspäin :V: lähdevyöhykkeellä ja määrittää tarkemmin tai uudelleen läh- • · devyöhykkeen sijainnin edistäen siten sulamassan hyvää se-koittamista ja puhdistusta.

20 Jätettyhän puhdistusaltaan 3 sulamassa tulee kaula- osaan 10 kulkien siltaseinän 35 alitse, joka on irti sula-massan pinnasta, sekä sen jälkeen sekoitusaltaaseen, josta se voidaan syöttää mihin tahansa haluttuun lasinmuotoilu-laitteeseen.

25 Ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 pituus eli » · poikittaisen kynnysosan 7 ja ylävirran puoleisen päätesei-nän 6 välinen etäisyys on suurempi kuin sen leveys, sen le-l.'m veyden ollessa taas tässä kennossa olevan sulamassan syvyyt- Ί*. tä suurempi. Sulatusaltaan 2 ja puhdistusaltaan 3 leveys on 30 sama. Poikittaisen kynnysosan 7 päällä olevan sulamassan ·;**: syvyys on noin kaksi viidesosaa ylävirran puoleisessa puh- distuskennossa 8 olevan sulamassan kokonaissyvyydestä.

Kuvion 7 mukaisesti valmistettu jatkuvan lasinsula-tusallasuunin erityinen sovellutusmuoto lasin valmistusta 35 ! f 28 8 5 5 7 8 varten teholla 500 t/vrk käsittää sulatusaltaan 2, jonka pöhjapinta-ala on 141 m^ (10 m x 14,1 ra), pohjapinta-alaltaan 234 (10 m x 23,4 ra) olevan puhdistusaltaan ja sekoitusaltaan 11, jonka pöhjapinta-ala on 160 m^.

5 Kuvioiden 8 ja 9 esittämässä sovellutusmuodossa sula- tusosasto 1 on rakenteeltaan pääasiassa kuvioiden 1 ja 2 raukaisen sovellutusmuodon kaltainen. Koko uunin pohja on samalla tasolla ja sulamassa tulee puhdistusosastoon 4 suoran nieluosan 5 kautta.

10 Puhdistusosasto 4 on rakenteeltaan suunnilleen kuvioi den 5 ja 6 mukaisen sovellutusmuodon kaltainen, pääeroina ollessa apuelektrodien 33 muodostama järjestely ja kaasusuih-kuttiraien 36 käyttö ylävirran puoleisessa puhdistuskennossa 8. Tämän kennon keskilinjalle asetettu kolmen kaasusuihkut-15 tiraen 36 muodostama rivi ulkonee ylöspäin pohjan 24 kautta, j*; Keskimmäinen suihkutin 36 määrittää lähdevyöhykkeen. Pysty- suorasti asetetut apuelektrodiparit 33a, 33b ulottuvat puh- m · distuskennossa 8 olevaan sulamassaan sen sivuseinien kautta. Puhdistuskennon kummallekin sivulle on asetettu yksi pari ^ I 20 apuelektrodeja asetettuna etäisyyden päähän hieman myötä virtaan tästä linjasta. Tämä kaasusuihkuttimien ja apuelek-trodien muodostama järjestely on erittäin edullinen hyvin määritellyn lähdevyöhykkeen sekä sulamassan vakaan virtaus-kuvion saavuttamista varten massan hyvää sekoittamista ja 25 puhdistamista ajatellen.

• · : : : Eräässä muunnelmassa ei käytetä apuelektrodien muo- •V dostamaa myötävirran puoleista paria, ja eräässä toisessa muunnelmassa käytetään apuelektrodien 33 muodostamaa ylä-virran puoleista lisäparia lähellä kohtia 33a. Nämä järjesti: 30 telyt ovat myös erittäin edullisia sulamassan hyvän puhdis- ·:**: tuksen ja sekoittamisen saavuttamista varten.

Lähdettyään puhdistusaltaasta 3 sulamassa tulee kau-laosaan, joka on suhteellisesti kapeampi kuin edellä selostettujen sovellutusmuotojen kaulaosat 10. Siten mitään kel-35 29 8 5 5 7 8 luketta 15 tai siltaseinää 35 ei käytetä kaulan 10 tuloau-kossa tässä sovellutusmuodossa. Sulamassa kulkee kaulaosas-ta 10 sekoitusaltaaseen 11, jossa on kaksipoistoaukkoa sulamassan syöttämiseksi kahteen lasinmuotoilukoneeseen, esi-5 merkiksi vetokoneisiin.

Kuvioiden 8 ja 9 mukaisesti valmistettu jatkuvan la-sinsulatusallasuunin erityinen sovellutusmuoto lasin valmistusta varten teholla 100 t/vrk käsittää sulatusaltaan 2, jonka pohjapinta-ala on 36 m^ (6 m x 6 m) ja pohjapinta-10 alaltaan 59 m^ (6 m x 9,8 m) olevan puhdistusaltaan 3.

Kuviot 10 ja 11 esittävät jatkuvan lasinsulatusallas-uunin sovellutusmuotoa, joka on erityisen sopiva lasin valmistusta varten korkeilla tuotantotehoilla, esimerkiksi 600 t/vrk. Koko uunin pohja on samalla tasolla. Sulatusosas-j 15 to 1 on rakenteeltaan samanlainen kuin kuvioiden 1 ja 2 mu- : .·. kaisissa sovellutusmuodoissa ja sulamassa kulkee sulatusal- • m · • · * * >·#·> taasta 2 puhdistusaltaaseen 3 suoran nieluosan 5 kautta, i · · joka on suhteellisesti leveämpi kuin edellä selostettujen . . sovellutusmuotojen nieluosat 5. Puhdistusallas 3 on leveäm- ; * 20 pi kuin sulatusallas 2.

Puhdistusosastoa 4 kuumennetaan ristikkäisesti ja suuren kapasiteettinsa johdosta se on varustettu neljällä poltinaukolla kummallakin sivulla. Myötävirran puoleisin poltin 21 on asetettu kuumentamaan sulamassaa myötävirtaan : : : 25 poikittaisesta kynnysosasta 7 sekä myös tämän kynnysosan yli virtaavaa sulamassaa. Kynnysosa 7 ulottuu kahden kolmannek-.*.* sen päähän sulamassan koko syvyydestä ja se on asetettu puh- ;; distusaltaan ylävirran puoleisesta pääteseinästä etäisyyden päähän, joka on noin kaksinkertainen sulamassan syvyyteen : 30 verrattuna ja noin viisi kuudesosaa puhdistusaltaan levey- destä.

Neljän kaasusuihkuttimen 36 muodostama rivi on asetettu ylävirran puoleisen puhdistuskennon 8 keskilinjalle. Kolmen apuelektrodin 33 muodostama porrastettu poikittainen 35 30 8 5 5 7 8 rivi ulottuu ylöspäin tämän kennon pohjan kautta kohdassa, joka on keskilinjasta hieman ylävirtaan päin. Toinen apuelek-trodirivi 33c on sopivimmin asetettu ylävirtaan ensimmäisestä elektrodirivistä. Haluttaessa tämä toinen elektrodirivi 5 voitaisiin asettaa myötävirtaan keskilinjasta.

Kuvioiden 10 ja 11 mukaisesti valmistettu jatkuvan lasinsulatusallasuunin erityinen sovellutusmuoto lasin valmistusta varten teholla 600 t/vrk käsittää sulatusaltaan 2, jonka pöhjapinta-ala on 150 m^, pöhjapinta-alaltaan myös 10 150 m^ olevan puhdistusaltaan ja sekoitusaltaan, jonka pöhjapinta-ala on 160 m^.

Kuviot 12 ja 13 esittävät tämän keksinnön mukaista jatkuvaa lasinsulatusallasuunia.

Annosmateriaali sulatetaan sulatusosastossa 1 jatku- 15 vatoimisten sivupolttimien 118 avulla, joiden liekit pidä- V tetään nuolemaan altaassa olevan materiaalin pintaa sulatus- • · • · ;*/ altaan ylärakenteen alaosan 116 ansiosta. Polttimien poltto- ·’·* aineena voi olla öljy tai kaasu. Liekit ja savukaasut vede- t» · tään sitten ulos savupiipun 117 kautta.

• · .·.· 20 Sulamassan virtausta sulatusaltaasta 2 puhdistusal- A* taaseen 3 valvotaan sulatusaltaassa olevan kynnysosan 29 ja alas sijoitetun kapean nieluosan 5 avulla, kuten kuvion 4 yhteydessä on selostettu. Sulatusaltaan pohja 23 on samalla tasolla kuin uunin muiden osastojen pohjat. Puhdistusosaan 25 on asetettu jatkuvatoimiset sivupolttimet 119, 120, 121 osas-ton molemmille sivuille ja savukaasut ja liekit vedetään V. pois puhdistusosastosta savupiipun 122 kautta. On tarkoituk- .·.· senmukaista käyttää kaasupolttimia puhdistusosastossa. Puh- distusosaston 4 ylävirran puoleinen pääteseinä 6 on vino.

V 30 Poikittainen kynnysosa 7 on asetettu siten, että ylävirran puoleisen puhdistuskennon keskipituus on sen leveyttä suurempi. Tämän kennon leveys on taas sen syvyyttä suurempi. Kynnyosa ulottuu noin neljän viidesosan pituudelle sulamassan syvyydestä.

li 35 31 85578

Kolmen apuelektrodin 33 muodostama rivi ulottuu ylöspäin kennon 8 pohjan kautta keskilinjan kohdalla. Toinen apuelektrodirivi voidaan asettaa ylävirtaan ensimmäisestä elektrodirivistä niin haluttaessa.

5 Puhdistu saitaasta 3 lähtevä sulatettu ja puhdistettu lasimassa kulkee kaulaosan 10 kautta sekoitusaltaaseen 11 ja siitä suoraan vaakasuoran lasinvetokoneen vetoaltaaseen 123.

Kuvioiden 12 ja 13 mukaisesti valmistettu jatkuvan 10 lasinsulatusallauunin erityinen sovellutusmuoto lasin valmistusta varten teholla 50 t/vrk käsittää sulatusaltaan 2, jonka pohjapinta-ala on 20 (4 m x 5 m) ja pohjapinta- alaltaan 33 mz (4 m x 8,3 m) olevan puhdistusältaan.

Kuvio 14 esittää sulatetun lasin jatkuvaa valmis- : 15 tusta varten tarkoitetun uunin erästä lisäsovellutusmuotoa.

• »· · ; .·. Kuvion 14 mukaisessa sovellutuksessa puhdistusosasto on kupolin muotoinen ja sulatus suoritetaan useiden pystysuo-*. rien elektrodien 124 välityksellä, jotka kulkevat sulatus- altaan 2 pohjan 23 kautta synnyttäen lämpöenergiaa annos- • 20 materiaa] in 125 sulattamista varten, tämän materiaalin ol- lessa levitettynä yhtenäisesti altaassa 2 olevan sulatetun materiaalin pinnan päälle. Sulatusallas 2 on yhteydessä puhdistusaltaan 3 kanssa alas sijoitetun nieluosan 5 välityksellä (vrt. kuvio 13, vaikka mitään kynnysosaa ei käy-25 tetäkään sulatusaltaassa) . Puhdistusosaston 4, kaulaosan 10 ja sekoitusaltaan rakenne on sama kuin kuvioiden 12 ja // 13 mukaisessa sovellutusmuodossa, vaikka uunin poistopää onkin tässä tapauksessa varustettu kaatonokalla 34 sula- '... massan syöttöä varten kellukekammioon tai valukoneeseen.

• 1 : 30 » · 1 35 «

Claims (19)

1. Lasinvalmistusmenetelmä, jonka yhteydessä lasin raaka-aine syötetään annoksittain jatkuvaan lasinsulatus-allasuuniin, sanotun menetelmän käsittäessä lasiannoksen sulattamisen sulatusaltaassa (2) ja sulamassan johtamisen 5 puhdistusaltaaseen (3) upotetun nieluosan (5) kautta, sula-massan kuumentamisen puhdistusaltaassa (3) kaasun poistamiseksi siitä, sulatetun ja puhdistetun lasin johtamisen s e -koitusaltaaseen (11) ja sen saattamisen siellä haluttuun käyttölämpötilaan, tunnettu siitä, että puhdis-10 tusallas (3) on jaettu ylä- ja myötävirran puoleisiin puh-distuskennoihin (8,9) poikittaisen kynnysosan (7) välityksellä ja että ylävirran puoleisessa puhdistuskennossa (8) olevaa sulamassaa kuumennetaan lähdevyöhykkeen (22) muodostamiseksi kennon myötävirran puoleisen pään (7) läheisyyteen 15 ja sulamassan kierrättämiseksi tässä kennossa sulamassan syöttämiseksi sanottuun lähdevyöhykkeeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulamassan pinnan (14) tasoa säädetään siten, että ylävirran puoleisen puhdistuskennon (8) pituus on suurempi kuin tässä kennossa olevan sulamassan keskimääräinen syvyys. • ;1; 3. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen • » · » : mukainen menetelmä, t u n n e t t u siitä, että sula- massan pinnan (14) tasoa säädetään siten, että poikittaisen • · · 25 kynnysosan (7) päällä olevan sulamassan keskimääräinen syvyys on enintään kaksi viidesosaa myötävirran puoleisen puh--tl Ό- 11 distuskennon (9) sisältämän sulamassan keskimääräisestä syvyydestä.

4. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen ' 1 30 mukainen men-etelmä, tunnettu siitä, että puh- : distu8allasta/‘( 3) kuumennetaan ainakin osittain kuumentimi- : en' (19', 20,21) tai vastaavasti (119,120,121) avulla, iotka • · · • · * · ” 85578 kuumentavat sulamassan voimakkaimmin ylävirran puoleisen puhdistuskammion (8) myötävirran puoleisen pään läheisyydessä olevassa kohdassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, t u n -5 nettu siitä, että kuumennin (21) tai vastaavasti (121) on asetettu kuumentamaan poikittaisen kynnysosan (7) päällä olevaa sulamassaa.

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylä- 10 virranpuoleisessa puhdistuskennossa olevaa sulamassaa kuumennetaan ainakin yhden upotetun elektrodin (33) välityksel-1 ä.

7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t un nettu siitä, että kaasua 15 suihkutetaan (36) ylävirran puoleisen puhdistuskennon (8) lähdevyöhykkeellä (22) olevaan sulamassaan.

8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n n e:t t u siitä, että puh-distussäiliössä (3) olevan sulamassan lämpötila pidetään 20 sulatusaltaassa (2) olevan sulamassan maksimilämpötilaa korkeampana, jolloin puhdistusaltaassa (3) olevan sulamassan maksimilämpötila pidetään sopivimmin arvossa, joka on ainakin 70°C korkeampi kuin sulatusaltaassa (2) olevan sulamas-ί . san maksimilämpötila. • · ; 25 9, Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen • « **.* ; mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puh- • · · • \ distusaltaassa (3) maksimilämpötila pidetään niiden lämpö- ] * tilojen välillä, joissa lasin viskositeetin logaritmi 10- * * * , **'*' järjestelmässä Pa*s:na ilmaistuna on 1,08 ja 0,85. 30 10, Jatkuva lasinsulatusallasuuni käsittäen sulatus- osaston (1), jossa on allas (2) ja ylärakenne (16) varustet-tuna kuumennuslaitteella (18) lasin raaka-aineannoksen vas-taanott'oa ja salattamista varten, erillisen puhdistusosaston . (4), jossa on myös allas (3) ja ylärakenne (17) varustettuna • · · ** *j 35 kuumennuslaitteilla (19,20,21) tai vastaavasti (119,120,121), nieluosan (5) muodostavan laitteen, joka mahdollistaa yhtey- • m · • · • · • · · 54 85578 den sulatus- ja puhdistusaltaiden (2,3) alaosien välillä, ja puhdistusaltaasta (3) tulevan sulamassan vasttanottavan sekoi-tusaltaan'X11) , tunnettu siitä, että puhdistus-allas (3) on jaettu ylä- ja myötävirran puoleisiin puhdistus-5 kennoihin (8,9,) poikittaisen kynnysosan (7) välityksellä, puhdistusosastossa (4) olevien kuumennus 1 ai11eiden (19,20,21) ja vastaavasti (119,120,121) ollessa asetettuina kuumentamaan sulamassaa ylävirran puoleisessa puhdistuskennossa (8) lähde-vyöhykkeen (22) muodostamiseksi sanotun kennon myötävirran 10 puoleisen pään(7) läheisyyteen ja sulamassan kierrättämiseksi tässä 'kennossa sulamassan syöttämiseksi 1ähdevyöhykkee11 e .

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen uuni, t u n n e t -t u siitä, että puhdistusaltaan (3) ylävirran puoleisen kennon (8) keskimääräinen syvyys on pienempi kuin tämän kennon 15 pituus.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen uuni, t u n -n e t t u s i i t ä, että puhdistusaltaan (3) ylävirran puoleisen kennon (8) keskimääräinen pituus on ainakin puolet sen keskimääräisestä leveydestä.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen uuni, tunnettu siitä, että poikittainen kynnysosa (7) on asetettu puhdistu s a 1 t a-a n (3) ylävirran puoleisesta pääteseinästä (6) etäisyyden päähäq, 'joka on ainakin yhtä suuri kuin ylävirran puoleisen . puhdistuskennon (8) keskimääräinen leveys. • « · · ; ,·, 25 14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 -13 mukainen • · uuni, tunnettu siitä, että puhdistusaltaan (3) • · · \\ myötävirran puoleisen kennon (9) pohjan (25) yläpuolella olevan . . poikittaisen kynnysosan (7) keskimääräinen korkeus on vähintään : : : . . \ 1 kblme viidesosaa tämän myötävirran puoleisen kennon keskimäärä!- • · · ’·1«1 30 sestä syvyydestäT

15. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10~14 mukainen * ‘ uuni, t u n ne ttu siitä, että puhdistusosaston ylä- rakenne (17) on-: kuumentimineen (19,20,21 tai vastaavasti (119, <«t j 120,121) asetettu ryhmänä lähemmäksi poikittaista kynnysosaa (7) • · · • » · • · • · ··· li • · . ” 85578 kuin osaston ylävirran puoleista päätä (6).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen uuni, t u n n e t -t u siitä, että kuumennin (21) tai vastaavasti (121) on asetettu kuumentamaan poikittaisen kynnysosan (7) päällä vir- 5 taavaa materiaalia.

17. Minkä tahansa patenttivaatimukseni!! -16 mukainen uuni, tunnettu siitä, että nieluosa (5) on yhteydessä ylävirran puoleisen: puhdistuskennon (8) kanssa nousevan kulkuväylän (13) välityksellä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen uuni, tunnet- t u s i i t ä, että nieluosa (5) on asetettu ylävirran puoleisen puhdistuskennon pohjan (24) tason alapuolelle.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18. mukainen uuni, tunnettu siitä, että toinen kynnysosa (12) on 15 asetettu ylävirran puoleisen puhdistuskennon ylävirran puoleisen pään (6) läheisyyteen.

20. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 -19 mukainen uuni, tunne t't u siitä, että ainakin yksi kuumen-nuselektrodi (33) on upotettu ylävirran puoleisessa puhdis- 20 tuskennossa (8) olevaan sulamassaan.

21. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 -20 mukainen uuni, tunnettu siitä, että laitetta (36) käytetään kaasun suihkuttamiseksi puhdistusaltaaseen (3) lähde-vyöhykkeallä· ; 25 22. Patenttivaatimuksien 20 ja 21 mukainen uuni, ' ; - tunnettu siitä, että ainakin yksi kuumennus- : elektrodi (33a) on asetettu lähemmäksi kennon ylävirran puo- leista pää^ä (6), kuin sanottua kaasunsuihkutuslaitetta (36). :Y; 23. Mi^ikä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 30 io >22 mukainen uuni, tunnettu siitä, että puhdistusaltaan (3) pohjapinta-ala on vähintään yhtä suuri kuin sulatusaltaan (2) pohjapinta-ala. • · a : : : • · · • · ♦ • m » a • • a a a · • # • a a a · 56 85578