FI84709B - Anordning i traebearbetningsmaskiner. - Google Patents

Description

1 84709

Laite puuntyöstökoneissa - Anordning i träbearbetnings-maskiner 5 Keksintö koskee laitetta puuntyöstökoneissa ja vastaavissa, joissa työstettävä kappale kulkee paikallaan pysyvän työstö-alueen muodostavien työstävien terien kautta ja työkappale liukuu tällä työstöalueella yhdellä pinnallaan pitkin työstökoneen vasteradan liukupintaa sitä vasten painuneena, 10 liukuvan työkappaleen ainakin kahden tässä työstetyn pinnan välimatkan pysyvyyden valvomiseksi. Erityisesti keksintö kohdistuu parkettilautojen ja muiden vastaavien puukappaleiden työstökoneisiin, joissa ohjaus työstöä varten otetaan kappaleen yhdestä suorasta pinnasta.

15

Valmistettaessa esim. parkettilautoja tehdään ensin lauta-aihioita, joiden se pinta, joista tulee lopullinen näkyvä lattian pinta, hiotaan, minkä jälkeen parkettilauta-aihiot johdetaan työstökoneeseen, joka jyrsii laudan kahteen vas-20 takkaiseen reunaan toiseen koiraspontin ja toiseen naaras- pontin. Työstökone on tyypillisesti rakenteeltaan sellainen, että lauta-aihio pannaan kulkemaan pituussuuntaansa siten, että lauta-aihion lopullista ulkopintaa vastaava hiottu pinta liukuu pitkin työstökoneeseen kuuluvan vasteradan 25 liukupintaa. Lauta-aihion pinnan ja liukupinnan välinen tiivis kosketus pyritään varmistamaan puristusrullilla, jotka painavat lauta-aihiota liukupintaa vasten. Tällöin lauta-aihion reunoja työstävät jyrsinterät voidaan asetella oikeille kohdille. Tällaisessa parkettilaudassa on sen 30 mitoituksen kannalta vaativin ja suurinta tarkkuutta edellyttävä mitta pontin etäisyys näkyviin jäävästä pinnasta. Tällaisia parkettilautoja käytetään nimittäin valmiiksi pintakäsiteltynä, jolloin niitä ei asennuspaikalla hiota tai muuten käsitellä vaan ne ainoastaan liitetään toinen 35 toisiinsa ponteistaan. Tällöin pienikin mittavirhe pontin asemassa laudan yläpinnasta lukien aiheuttaa sen, että toisiinsa liitettyjen lautojen yläpinnat eivät tulekaan samaan tasoon vaan niiden rajakohtaan muodostuu pieni kynnys, jollaista ei mitenkään voida lattiassa sallia. Suurin 40 2 84709 sallittu poikkeama kahden viereisen laudan pintojen välillä on suuruusluokkaa 0,1 mm, mutta yleensä on edullista, että ero olisi pienempi kuten 0,05 mm tms.

5 Edellä kuvatun tarkkuuden saavuttaminen jatkuvassa sarjatuotannossa jokaisen parkettilaudan kohdalta ja pituudelta on varmistettava. Koska parkettilaudan paksuussuuntainen keskialue, johon pontit normaalisti tulevat, on tehty säleistä liimaamalla, on ponttien pinta lyhyeltä matkalta 10 tarkasteltuna epätasainen, mistä seuraa, että pontin aseman mittaaminen tavanomaisilla mittalaitteilla ei onnistu vaan tulos on harhaanjohtava. Tämän lisäksi tällaisessa mittauksessa vaikuttaisi helposti sama virhetekijä kuin mikä työstössäkin ts. epäpuhtaushiukkaset, kuten irronneet puutikut, 15 sahanpuru, hiontapölykasaumat ja muut vastaavat, joiden läsnäoloa puuta työstävässä laitoksessa ei voida välttää. Nämä aiheuttavat, joutuessaan vasteen liukupinnan ja työstettävän parkettilaudan väliin, laudan nousemisen irti liukupinnasta ainakin joltakin matkalta, mistä on tuloksena 20 pontin siirtyminen väärään kohtaan laudan pinnasta lukien vaikka itse terät olisivatkin täysin oikein asennettuja liukupintaan nähden. Jos lauta-aihion irtoamisen liukupinnasta aiheuttava hiukkanen jää kiinni johonkin liukupinnan kohtaan, on tästä tuloksena lähes varmasti naarmu tai naar-25 muja laudan jo hiottuun pintaan, joka kulkee liukupintaa vasten. Tämä taas aiheuttaa sen, että kyseinen tai kyseiset laudat on hylättävä ennen eteenpäin toimitusta. Koska tällaisessa kappaleessa on pontit jo työstetty, ei kyseistä lauta-aihiota voida edes uudelleen hioa vaan se on suoraan 30 tuotantohukkaa. Tästä syystä on vältetty kaikkinaisia väli neitä, jotka olisivat rikkoneet liukupinnan jatkuvuuden, kuten tästä pinnasta mittaavia laitteita, kuten mekaanisia mittalaitteita, jotka olisivat voineet kerätä likahiukkasia tai joihin likahiukkaset voisivat tarttua. Epäpuhtaushiukka-35 sen kulkiessa lauta-aihion mukana ulottuu hiukkasen aiheuttama mittavirhe jollekin etäisyydelle sen sijaintikohdasta molempiin suuntiin, mistä on tuloksena se, että lauta-aihio ei välttämättä ole koko pituudeltaan toleranssin ulkopuolel- 3 84709 la. Erityisesti jos virhe on vain lauta-aihion toisessa päässä voidaan aihiosta vielä saada käyttökelpoista tuotetta katkaisemalla virheellinen kohta pois kunhan vain tiedetään mikä tai mitkä kohdat laudoista ovat toleranssien sisällä 5 ja mitkä kohdat eivät. Tämä ei ole ollut mahdollista tunnetuilla keinoilla.

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada mittalaite erityisesti puuntyöstökoneisiin, jolla voidaan ilmaista työste-10 tyn kappaleen epätasaisen pinnan tarkka etäisyys sen toisesta pinnasta ja joka tätä tarkoitusta varten erityisesti työstöterien toiminta-alueella osoittaisi sen, että työstettävän kappaleen pinta on tiiviisti liukupintaa vasten ja vastaavasti osoittaa jos työstettävän kappaleen pinta irtoaa 15 liukupinnasta mainitun pienen toleranssimitan verran. Keksinnön tavoitteena on saada aikaan tämän tyyppinen mittalaite, joka kykenee osoittamaan myös pelkästään kappaleen toisen reunan irtoamisen liukupinnasta vaikka toinen reuna edelleen olisi asianmukaisesti liukupinnassa kiinni. Keksin-20 nön tavoitteena on myös aikaansaada edellä kuvatun tyyppinen mittalaite, joka mahdollistaa vasteen liukupinnan pitämisen yhtenäisenä katkeamattomana pintana, johon haitalliset hiukkaset eivät pääse tarttumaan. Tämän lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan edellä kuvatun tyyppinen mitta-25 laite, joka tuottaa keinot erottaa jälkikäteen ne kohdat työstetyistä kappaleista, joissa kappaleet ovat olleet irti liukupinnasta ja lisäksi kykenee antamaan tarvittaessa hälytyksen, jotta kone voidaan pysäyttää virheen poistamista varten.

30

Keksinnön mukaisen laitteen avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua määritellyt tavoitteet. Tämän aikaansaamiseksi keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patentti-35 vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Erityisesti keksinnön etuna on se, että laite mahdollistaa epäsuorasti pinnaltaan epätasaisen ponttipinnan tai muun 4 84709 vastaavan työstetyn pinnan tarkan etäisyyden ja varsinkin tästä etäisyydestä poikkeamisen ilmaisun yksinkertaisesti ilman mekaanisesti liikkuvia osia. Toisena keksinnön etuna on se, että sen edelleenkehitelmällä on virheelliset osuu-5 det tuotteesta merkittävissä myöhempää poistamista varten. Lisäksi keksinnön etuna on, että laite on sovitettavissa myös olemassa oleviin laitoksiin jälkikäteen ja on rakenteeltaan yksinkertainen ja toimintavarma.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaamalla, joissa kuvio 1 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta laitteesta pitkin kuvion 2 tasoa I-I ja 15 kuvio 2 esittää keksinnön mukaista laitetta sivulta päin kuvion 1 suunnasta II.

Kuvioissa on esitetty periaatekuvana parkettilaudan tai tavallisen laudan työstökone 1 yleisesti. Tässä työstöko-20 neessa on vasterata 2, joka kuviossa 2 näkyy pituussuunnassaan ja kuviossa 1 poikkileikkauksena. Työstettäviä kappaleita 3 syötetään koneeseen 1 pitkin tätä vasterataa siten, että työkappaleen 3 valmiiksi hiottu tai muuten valmiiksi työstetty pinta 4 on painettuna vasteradan liukupintaa 5 25 vasten. Kuviossa 2 syöttö työstöalueelle ja sen läpi työstö-terien kautta tapahtuu nuolen S suunnassa ei-esitetyillä laitteilla ja tämä merkitsee kuviossa 1 kuvatasoa vastaan kohtisuoraa suuntaa. Työkappaleiden 3 painaminen vasteradan 2 liukupintaa 5 vasten tapahtuu esimerkiksi paininrullilla 30 6, joita voi olla työkappaleen kulkusuunnassa S peräkkäin useampia, mutta yleensä ainakin kahdessa kohdassa ja samoin rinnakkain, ts. kulkusuuntaan S nähden poikittain yksi, kaksi, kuten kuviossa 1, tai useampia. Samoin rullien leveys voi vaihdella varsin kapeasta koko vasteradan levyiseksi 35 ja niiden puristusta säädetään sinänsä tunnetulla tässä ei-esitetyllä tavalla halutun pintapaineen saamiseksi työkappaleen pinnan 4 ja liukupinnan 5 välille. Joka tapauksessa työkappaleiden 3 painaminen tapahtuu työkappaleen pintaan 5 84709 4, joka siis tulee liukupintaa 5 vasten, nähden oleellisesti yhdensuuntaisesta vastakkaisesta pinnasta 7. Tämän lisäksi työstökoneessa on tietenkin työstävät terät, tässä tapauksessa terät 8 ja 9, jotka kuvatussa esimerkissä on sovitettu 5 työstämään pitkänomaisen työkappaleen pituusreunoihin naa-raspontin 10 ja vastaavasti koiraspontin 11. Työstävät terät 8, 9 pysyvät varsinaista työstöliikettä lukuunottamatta paikallaan vasterataan 2 nähden ja muodostavat siten kiinteän tai paikallaan pysyvän työstöalueen. Työstöalueella 10 tarkoitetaan tässä työstävien terien työstöliikettä tehdessään muodostamien äärirajojen kautta liikesuuntaa S vastaan kohtisuorien tasojen välistä aluetta, joka kuviossa 2 on merkitty viitteellä T, koska tässä tapauksessa työstöliike on terien pyöriminen, mutta terien akselit pysyvät paikal-15 laan.

Kun ajatellaan työkappaleesta, tässä tapauksessa parketti-laudasta, tehtävää valmista tuotetta, ts. tässä tapauksessa lattiaa, on lattian ulkonäön ja käytettävyyden kannalta 20 ensiarvoisen tärkeää, että pontit 10 ja 11 ovat juuri täsmälleen samalla ja oikealla etäisyydellä pinnasta 4, josta tulee valmiin lattian näkyvissä oleva yläpinta. Yksinkertaisuuden vuoksi ilmaistaan tässä ponttien 10, 11 etäisyyttä pinnasta 4 pelkästään ponttiuran yläpinnan 12 ja ponttiulok-25 keen yläpinnan 13 etäisyydellä H pinnasta 4. Tämän etäisyyden H tulee siis olla sekä naaras- että koiraspontin puolella yhtä suuri ja jokaisessa parkettilautayksilössä saman suuruinen kuin kaikissa muissa parkettilautayksilöissä. Tietenkin ponttien muiden mittojen tulee olla vastaavasti 30 yhtä suuria, vain siten valmiista lattiasta tulee tasainen ilman lautojen liitoskohtiin syntyviä portaita.

Koska tarkkuusvaatimus mitalle H on erittäin suuri, kuten edellä on kuvattu, aiheuttaa jo pienikin roska, kuten hion-35 tapölykasauma, laudan päästä irronnut tikku tai sahanpuru-hiukkanen, jos se joutuu laudan pinnan 4 ja liukupinnan 5 väliin, virheen, jota ei voida hyväksyä. Tämä tilanne on kuvioissa esitetty katkoviivalla ja huomattavasti liioitel- 6 84709 tuna asian selventämiseksi. Kuviossa 1 on esitetty, kuinka lauta on roskan vuoksi noussut mitan D, ts. laudan pinnan 4a ja liukupinnan 5 väli on tämä mitta D, jolloin ponttien yläpinnan 12, 13 ja nousseen laudan pinnan 4 välimatka on 5 pienentynyt arvoon H-D. Kuviosta 2 on sivultapäin nähtynä todettavissa, kuinka tällainen tilanne voi syntyä, kun joko työstöalueella tai työkappaleen 3 etureunan alla on roska, joka nostaa laudan päätä paininrullien 6 välisellä alueella. Tällaista ja muita vastaavia työkappaleen 3 nousemisia 10 irti liukupinnasta 5 ei voida kokonaan estää ohjauskeinoilla, koska kappaleen 3 puristusta vasterataa 2 vastaan ei voida lisätä liian suureksi niiden välisen kuumenemisen ja työkappaleen rajallisen puristuskestävyyden vuoksi. Tämän lisäksi puristustelojen järjestäminen työstöalueelle ei 15 aina ole mahdollista riippuen työstettävien terien kohdasta, koosta jne.

Keksintö perustuu siihen tosiseikkaan, että vasteradan 2 liukupinnan 5 ja työstöterien 8 ja 9 asemat toisiinsa nähden 20 ovat aina riittävällä tarkkuudella asetettavissa ja lukittavissa. Näin ollen mittavirheet lopullisissa tuotteissa eivät johdu työstökoneesta, tai jos johtuvat, niin virhe on systemaattinen ja otantatutkimuksella välittömästi todettavissa, vaan ovat juuri kuvatuista likahiukkasista tai vastaavista 25 aiheutuvia. Näin ollen keksinnön periaatteena on, että tuotteen mittatarkkuus on todettavissa mittaamalla työstettävän kappaleen ja koneen välistä suhdetta ja jos siinä ilmenee poikkeamia, se on selvä osoitus myös siitä, että lopullinen tuote poikkeaa vaaditusta ainakin mitoiltaan ja 30 kohtalaisella todennäköisyydellä myös pinnanlaadultaan.

Siten keksinnössä on valittu mittauskohteeksi työkappaleen asema ja siinä ilmenevät poikkeamat liukupinnasta 5.

Keksinnön mukaisesti työkappaleen 3 pinnan 4 etäisyys liuku-35 pinnasta 5 mitataan yhdellä tai useammalla optisella etäi-syysmittausanturilla 14, jotka on suunnattu vasteradan 2 alapuolelta sen läpi kohti työstettävän kappaleen pintaa 4. Kun anturit 14 on ei-esitetyllä tavalla kiinnitetty 7 84709 työstökoneeseen tai vasterataan 2 siten, että anturit 14 ovat rataan nähden liikkumattomia ja kiinteitä, ilmaisevat anturit 14 määrätyllä signaaliarvollaan työkappaleen 3 pinnan 4 sijaitsemisen liukupintaa 5 vasten ja jollain 5 toisella tästä poikkeavalla signaaliarvolla osoittavat sen, että pinta 4 on irronnut liukupinnasta 5, koska pinta 4 on tällöin etääntynyt anturista ja siten liukupinnasta. Optiset etäisyysmittausanturit 14 voivat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kaupallisesti saatavissa olevaa tyyppiä 10 eikä niiden rakennetta siten selosteta kovin tarkasti. Ne sisäistävät tyypillisesti syöttöpiirin 15 valoa emittoivan diodin tai laserin 16 käyttämiseksi, tästä tulevaa valoa kohdistavan linssin 17, vastaanotinlinssit 18, optisen asentoilmaisinelementin 19 ja vahvistinpiirin 20. Anturi 15 toimii siten, että optinen asentoilmaisinelementti tunnistaa kappaleesta 3 heijastuneen valon tulokulman muutoksen, joka aiheuttaa osumiskohdan muutoksen ilmaisimessa, joka vastaa muuttunutta kohteen asemaa. Kuviossa 1 on kumpaankin anturiin 14 piirretty emittoitu säde 24, joka osuu pintaan 4 20 ja kolme oletettua takaisinheijastunutta tulevaa sädettä 25 vastaten kolmea oletettua kohteen asemaa, josta selvästi näkyy, miten kohteen aseman muutos vaikuttaa tulevan säteen kohtaan ilmaisimessa 19. Tämä kohdan muutos on muunnettavissa pinnan 4 etäisyysmuutokseksi, joka tapahtuu antureiden 25 perään esim. kaapelilla 31 kytketyssä ohjausyksikössä 21. Tämä ohjausyksikkö 21 on lisäksi yhdestä lähdöstään 32 kytketty rullaleimausyksikköön 22, joka myös voi olla rakenteeltaan mitä tahansa tunnettua kaupallisesti saatavaa tyyppiä, joten sen rakennetta ei yksityiskohtaisemmin tässä 30 selosteta. Rullaleimausyksikkö 22 sisältää kuitenkin merkin-tärullan 23, joka kuvioissa on ehjällä viivalla osoitettu ei-merkitsevään asentoon, jolloin se on välimatkan M päässä työkappaleen yläpinnasta 7 ja pisteviivalla merkintäasen-toon, jolloin se on kosketuksissa työkappaleen yläpintaan 35 7 merkiten liikkuvan työkappaleen 3 yläpintaan 7 ainakin suhteellisen jatkuvaa merkkiä siltä ajalta kun painaminen jatkuu. Merkintäpyörän 23 siirto lepoasennosta merkintäasen-toon on merkitty nuolella M. Tämän lisäksi ohjausyksikkö 8 84709 21 voi olla toisesta lähdöstään 33 kytketty muuhun hälytyslaitteeseen, valvontalaitteeseen, tulostimeen tai muuhun tietoa tarvitsevaan kohteeseen. Merkintärulla ei yleensä ole ohjaavalla pinnalla tai sivulla 4 vaan kappaleen 3 5 muilla sivuilla, ts. sivuilla 7, 30a, 30b, koska sivu 4 on yleensä valmiiksi koneistettu ja se halutaan pitää puhtaana.

Keksinnön mukainen laite toimii seuraavasti: 10 Laite kalibroidaan anturien 14 asennuksen jälkeen, aina huollon jälkeen tai tuotetta vaihdettaessa, jos tuotteen pinnan 4 väri tai karheus selvästi muuttuu tai muulloinkin tarvittaessa laitteen tarkistamiseksi, sijoittamalla työstettävää tuotetta vastaava kappale normaalisti rullilla 6 15 puristaen liukupintaa 5 vasten, jolloin varmistetaan, että pinnat ovat puhtaat niin, että pinta 4 tulee tiiviisti pintaa 5 vasten. Tällöin ohjausyksiköstä 21 säädetään laitteen signaalitasot oikeiksi ja kalibroidaan kappaleen pinnan 4 etäisyys anturista perustasoksi vastaten sitä, että sen 20 etäisyys liukupinnasta on nolla. Tällöin voidaan kalibroida myös yksi tai useampi hälytysraja mitalle D, ts. on useampia huomioitavia mittoja kuten Dl, D2 jne. Yksinkertaisimmillaan kalibrointi sisältää vain yhden tuotetta vastaavan hälytys-rajan mitalle D, jonka ylittäminen aiheuttaa rullaleimaus-25 laitteen 22 aktivoitumisen siten, että merkintärulla 23 merkitsee työkappaletta niin pitkälti kuin hälytysraja on ylitettynä. Tämän lisäksi laite voi antaa äänimerkin tai muita signaaleja koneen käyttäjälle. Voidaan myös käyttää kahta hälytysrajaa, joista pienempi poikkeama, ts. pienempi 30 D:n arvo (esim. Dl) aiheuttaa merkinnän rullalla 23 ja esimerkiksi tulostuksen tietokonenäytössä ja suurempi hälytysraja (esim. D2, jolloin D2 > Dl) aiheuttaa äänimerkin tai suorastaan keskeyttää tuotannon. Hälytykseen voidaan ohjelmoida myös aikaraja, ts. kestoltaan määrättyä ajanjak-35 soa suurempi raja-arvon D ylitys aiheuttaa erilaisen hälytyksen kuin lyhyt tilapäinen raja-arvon ylitys. Tämä edesauttaa toimimista virheen vakavuuden mukaan.

9 84709

Koska vasteradan 2 liukupinnassa 5 ei saisi olla epäjatkuvuuskohtia, kuten aikaisemmin on selostettu, on anturin 14 ja pinnan 5 väliin sijoitettu lasi-ikkunat 26, joiden läpi lähtevä mittaussäde 24 ja sen paluusäteet 25 kulkevat.

5 Ikkunat 26 ovat joko sellaista lasia tai orgaanista polymeeriä tai vastaavaa, joka läpäisee mittaussäteen aallonpituutta sitä diffusoimatta. Näiden ikkunoiden 26 yläpinnat 27 on joko asennettu erittäin tarkasti samaan tasoon liukupinnan 5 kanssa tai ne on hiottu asennuksen jälkeen samaan 10 tasoon ja lisäksi ikkunoiden 26 ja vasteradan 2 välinen liitos on tiivistetty ainakin liukupinnan 5 läheisyydestä esimerkiksi tiivistysmassalla 28 siten, että ikkunan ja vasteradan rajapintaan ei jää eikä synny epäpuhtauksia keräävää rakoa. Tätä tarkoitusta varten ikkunat 26 voivat 15 olla kiinnitetyt kierteillä, jolloin kierteet on tiivistetty sopivalla massalla tai ikkunat on liimattu suoraan tai valettu suoraan sopivasta materiaalista vasteradan aukkoon tai muulla sopivalla tavalla. Toinen mahdollisuus on valmistaa koko vasterata yhtenäisestä lasista tai keraamisesta 20 aineesta, jolloin varsinaisia ikkunoita edellä kuvatussa mielessä ei tarvita tai nämä ovat rakenteellisesti samaa ainetta kuin vasterata. Mikäli vasterata 2 on kokonaan läpinäkyvää lasia tai vastaavaa, voi olla tarpeen peittää vasteradan ei-toimiva alapinta 34 ja sivut 29 valoa läpäi-25 semättömällä pinnoituksella tai kotelolla, jottei ulkopuolelta tuleva valo häiritse mittausta. On myös kuviteltavissa, että vasterata on kirkasta diffusoimatonta lasia tai muovia vain ikkunoiden 26 kohdalta ja muualta tummaksi värjättyä tai läpäisemättömäksi muutoin käsiteltyä samaa 30 ainetta.

Vaikka edellä on puhuttu puuntyöstökoneista, on keksintö sovellettavissa kaikkiin työstökoneisiin, joissa työstön tarkkuus perustuu siihen, että kappale työstöalueella liik-35 kuu vasteen liukupintaa pitkin työstävien terien pysyessä työstöliikettä lukuunottamatta paikallaan. Erityisesti keksintö soveltuu käytettäväksi sellaisten tuotteiden valvontaan, joissa jokin tarkkuutta vaativa kohta on ainakin 10 84709 pieneltä osin tarkasteltuna epätasainen, tehden paikallisen mittauksen epäluotettavaksi.

Claims (7)

11 84709

1. Laite puuntyöstökoneissa ja vastaavissa, joissa työstettävä kappale kulkee paikallaan pysyvän työstöalueen muodostavien työstävien terien (8, 9) kautta j a työkappale 5 (3) liukuu tällä työstöalueella yhdellä pinnallaan (4) pitkin työstökoneen vasteradan (2) liukupintaa (5) sitä vasten painuneena, liukuvan työkappaleen ainakin kahden tässä työstetyn pinnan välimatkan pysyvyyden valvomiseksi, tunnettu siitä, että laite sisältää sinänsä tunnetun opti-10 sen etäisyysmittausanturin (14), että tämä anturi sijaitsee työstöalueella tai sen läheisyydessä vasteradan (2) liukupinnan (5) alla välimatkan päässä vasteradan ja kappaleen välisestä rajapinnasta suunnattuna kohti työstettävän kappaleen (3) sitä sivua (4), joka on liukupintaa vasten, mittaa-15 maan tämän sivun etäisyyttä, ja että ainakin liukupinnan (5) ja anturin (14) välinen osa (26) on muodostettu mit-taussäteet (24, 25) läpäisevästä aineesta, jonka yläpinta (27) on samantasoinen liukupinnan kanssa, työstettävän kappaleen ja liukupinnan tiiviin kosketuksen ja vastaavasti 20 niiden irtoamisen ilmaisemiseksi työstöalueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että anturi (14) on kiinnitetty vasterataan (2) siten, ettei anturi pääse käytön aikana liikkumaan, ja että laite sisäl- 25 tää ohjausyksikön (21), joka kalibroidaan antamaan ensimmäistä signaalia tai vaihtoehtoisesti ei antamaan signaalia silloin, kun liikkuvat työkappaleet (3) ovat ennalta määrätyllä tarkkuudella liukupintaa (5) vasten ja siten määrätyllä kiinteällä etäisyydellä anturista, ja antamaan toista 30 signaalia kuten hälytyksen tai vastaavan aina kun liikkuvan työkappaleen (3) etäisyys (D) liukupinnasta (5) on ennalta määrättyä raja-arvoa suurempi vastaten työkappaleen etäisyyden lisääntymistä anturista tällä raja-arvolla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite sisältää rullaleimausyksikön (22), joka on sovitettu merkitsemään liikkuvaa työkappaletta (3) sen jollain muulla sivulla (7, 30a, 30b) kuin liukupintaa vasten oleval- i2 84 709 la sivulla aina, kun ohjausyksikkö (21) antaa mainittua toista signaalia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että liukupinnan ja anturin välinen osa (26) on epäorgaanista lasia, joka on kiinnitetty muuta materiaalia olevaan vasterataan (2) ja jonka reunat on tiivistetty (28) siihen nähden ainakin liukupinnan (5) kohdalla; tai mainittu osa (26) on orgaanista polymeeriä, joka on kiinnitetty kuten 10 edellä mainittu lasi tai valettu paikalleen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että liukupinnan ja anturin välinen osa (26) on hiottu asennuksen jälkeen työkappaletta (3) kohti osoittavalta 15 pinnaltaan (27) vasteradan liukupinnan (5) kanssa samaan tasoon.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vasterata (2) on kokonaan lasia tai keramiikkaa, joka 20 on joko kokonaan tai vain anturin kohdalta (26) mittaussä-teilyä diffusoimatta läpäisevää.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, jossa vasterata on itsessään mittaussäteilyä läpäisevää, tunnettu siitä, 25 että vasterata (2) on liukupinnasta (5) poispäin olevilta sivuiltaan (28, 29) valoa läpäisemättömästi pinnoitettu tai koteloitu siten, että ulkopuolelta tuleva valo ei pääse vaikuttamaan mittaustulokseen. i3 84709