FI84130C - Foerfarande foer framstaellning av laogkalorimargarin med relativt hoeg halt av mjoelkfett. - Google Patents

Description

84130

Menetelmä suhteellisen suuren maitorasvapitoisuuden omaavan vähäkalorisen margariinin valmistamiseksi Förfarande för framställning av lägkalorimargarin med relativt hög hait av mjölkfett 5 Tämä keksintö koskee yleisesti menetelmää maitorasvoista ja mahdollisesti maidolle vieraista rasvoista valmistetun vähäkalorisen margarii-10 nin valmistamiseksi, jonka rasvapitoisuus on oleellisesti alle voin ja margariinin normaalin, noin 80 prosentin rasvapitoisuuden.

Erityisesti keksintö koskee menetelmää noin 60 % rasvaa sisältävän margariinin valmistamiseksi, jossa erityisellä prosessilla voidaan 15 valmistaa vähäkalorinen margariini käyttämättä voiöljyä.

Aikaisemmin tunnetuissa voirasvoja sisältävien vähäkaloristen margariinien valmistusmenetelmissä on ollut tapana emulgoida voiöljy proteiinien ja muiden lisäaineiden kanssa. Voiöljyn valmistus sisältää suh-20 teellisen kalliin ja monimutkaisen prosessin, joka vaatii erityisen ja monimutkaisen laitteiston, joka useinkaan ei ole käytettävissä monissa meijereissä. Vähäkalorisen margariinin valmistaminen käyttämättä voiöljyä on tästä syystä oleellinen valmistustekninen parannus, jolloin vältytään hankkimasta kalliita ja monimutkaisia laitteistoja ja välty-25 tään kalliista ja suhteellisen monimutkaisesta voiöljyn valmistus-, käsittely-, varastoimis- ja pakkausprosessista, ja samanaikaisesti voiöljyn valmistuksen sivutuotteiden kuten kirnupiimän käsittelyn ja talteenoton esiintuomista ongelmista.

30 Ruotsalaisessa patentissa 428 258 on esitetty menetelmä voin kaltaisen ruokarasvan jatkuvaksi valmistamiseksi, jossa menetelmässä kermaa jäähdytetään ja pumpataan jatkuvasti voikoneeseen, samalla injisoiden ker-mavirtaan soijaöljyä kerman ja öljyn lämpötilan ollessa 5-6eC ja kirnua-misen voikoneessa tapahtussa lämpötilassa 5-7°C. Tämä tunnettu menetelmä 35 on tarkoitettu nk. täysmargariinin, jonka ruokarasvapitoisuus on noin 80 %, valmistukseen, eikä tässä tunnetussa menetelmässä esiinny niitä ongelmia, joita esiintyy valmistettaessa margariineja, joilla on alen- 2 84130 nettu rasvapitoisuus. Tämä tunnettu menetelmä vaatii myöskin monimutkaisen ja kalliin laitteiston.

US-patenttijulkaisussa 3 922 376 on esitetty menetelmä vähäkalorisen 5 margariinin valmistamiseksi proteiinipitoisesta vesifaasista ja rasvoista ja öljyistä, jotka on valmistettu rasvafaasista. Rasvafaasi valmistetaan voiöljystä, jonka valmistus vaatii erityisen laitteiston. Voirasvan saanti on myöskin useissa tapauksissa hyvin rajoitettua.

10 Norjalainen patentti 137 342 esittää menetelmän voin kaltaisen margariinin, jonka rasvapitoisuus on 35-60 %, valmistamiseksi. Tässä tunnetussa menetelmässä erotetaan kerma esille, kerma hapatetaan ja tämän jälkeen asetetaan alttiiksi vaihtelevalle lämpökäsittelylle ja shokki-jäähdytykselle, jolloin saadaan öljy-vedessä-tyyppiä oleva emulsio, 15 johon emulsioon sitten kohdistetaan faasimuutosprosessi siten, että lopullinen emulsio on vesi-öljyssä-tyyppiä.

Kun norjalaisen patenttijulkaisun mukaisessa tunnetussa menetelmässä hapatetaan kerma ja käsitellään täydellistä kermaemulsiota lämpö- ja 20 shokkijäähdytyskäsittelyllä, ehdotetaan esillä olevassa keksinnössä yksinkertaisempi ja nopeampi menetelmä vähäkalorisen margariinin valmistamiseksi, jossa menetelmässä margariini valmistetaan siten, että erillisessä valmistuksessa ennestään tunnetulla tavalla valmistetaan proteiinipitoinen vesifaasi ja uudella tavalla rasvafaasi ja emulgoi-25 daan proteiinipitoinen vesifaasi rasvafaasiin, jossa menetelmässä rasvafaasi valmistetaan jäähdyttämällä happamaton kerma lämpötilaan alle +15°C ja pitämällä tässä lämpötilassa ainakin 12 tunnin ajan, jonka jälkeen jäähdytettyyn ja varastoituun kermaan kohdistetaan sellainen paine, että kermaemulsio hajoaa, voijyväset kerätään samalla kun maito-30 fraktio saa poistua, voijyväset lämmitetään, jonka jälkeen vesifaasi viedään emulgoitavaksi rasvafaasiin vesi-öljyssä-emulsion muodostamiseksi suoraan.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä sellaisen voirasvaa 35 sisältävän margariinin valmistamiseksi, jonka rasvapitoisuus on oleellisesti pienempi kuin normaalin margariinin rasvapitoisuus noin 80 %,

II

3 84130 edullisesti margariinin, jonka rasvapitoisuus on 50-70 %, mieluiten noin 60 %. Menetelmä toteutetaan käyttämättä voiöljyä ja sellaisilla tavanomaisilla laitteilla, jotka yleensä ovat saatavilla meijereissä.

5 Keksinnön mukaisessa prosessissa lähdetään tavallisesta 40 prosenttisesta kermasta, joka tietyn temperoinnin jälkeen käsitellään siten, että kermaemulsio hajoaa, jonka jälkeen hajotettu emulsio lämmitetään tiettyyn lämpötilaan ja sekoitetaan ja emulgoidaan vesi-öljyssä-emul-sioksi erilaisten lisäaineiden kanssa siten, että saadaan haluttu lo-10 pullinen rasvapitoisuus, jonka jälkeen muodostettu emulsio pastöroidaan ja sen jälkeen jäähdytetään ja käsitellään tavanomaisella tavalla mar-gariinikoneessa ja pakataan viimeksi.

Menetelmä käsittää neljä eri vaihetta: 15 1. Prosessissa lähdetään makeasta kermasta, jonka rasvapitoisuus on noin 40 %, joka jäähdytetään noin +5°C:en ja varastoidaan tässä lämpötilassa 6-24 tuntia. Tämän varastointiajan aikana muodostuu rasvakitei-tä, mikä mahdollistaa seuraavan emulsionhajotuksen.

20 2. Temperoituun ja varastoituun kermaan kohdistetaan mekaaninen käsittely, joka antaa kermaan sellaisen paineen, että kermaemulsio hajoaa. Pumppu voi esimerkiksi olla sellainen vesirengaspumppu, joka on sovitettu elintarvikevalmistukseen. Kermaemulsion hajottamisella on ratkai- 25 seva merkitys myöhemmälle vesi-öljyssä-emulsion valmistukselle.

On oleellista, että kermaan tuodaan sopiva määrä energiaa. Liian pieni määrä ei hajota emulsiota eikä johda tulokseen - liian suuri määrä antaa voimaisen tuotteen, jonka rasvapitoisuus on noin 40 % ja joka ei 30 ole halutun tyyppinen tuote. Ei ole mahdollista määrittää tiettyä energiamäärää, joka on tuotava kermaan, koska energia voi vaihdella kerrasta toiseen, ja koska erilaiset pumput antavat erilaisia paineita ja siten erilaisia suhteellisia energiamääriä. Yleisesti voidaan sanoa, että se paine, joka kermaan tulee kohdistaa voi olla välillä 1,5 ja 3 35 bar tai edullisesti välillä 2,0 ja 2,5 bar. Yhden pumpun sijaan voidaan käyttää toista pumppua, esimerkiksi Alfa-Lavalin MR-pumppua, yhdessä 4 84130 tunnetun tyyppisen kuristusventtiilillä, varustetun emulgointipumpun kanssa tai kahta kuristimella varustettua MR-pumppua.

3. Tässä vaiheessa kermaemulsio on hajotettu. Suurin osa rasva-maito-5 seoksen maidosta johdetaan vesifaasisäiliöön. Loput rasva-maitoseok-sesta viedään vaipalliseen tankkiin, jossa on vesilämmitys rasva-maito-seoksen lämmittämiseksi yli rasvan sulamispisteen, esimerkiksi lämpötilaan 35-40°C. Kun rasva on sulanut, annetaan maito-rasva-seoksen erottua säiliössä 30 minuuttia, jonka jälkeen maito-osa pumpataan vesifaasisäi-10 liöön.

Vesifaasiin lisätään suola ja sulasuolat ja mahdolliset vesiliukoiset aromiaineet, ja vesifaasi lämmitetään 40-50°C:en.

15 On myöskin mahdollista antaa hajotetun kerman lämmitä 40-50°C:en ja lisätä suola ja muut vesiliukoiset aineet.

Rasvaan lisätään myös jonkin verran emulgaattoreita ja edullisesti myös väriaineita ja aromiaineita.

20

Erotettuun voirasvaan sekoitetaan muita öljyjä ja/tai rasvoja siinä määrin, että margariinin lopulliseksi rasvapitoisuudeksi tulee 50-70 % tai edullisesti noin 60 %. Lisätyt öljyt ja/tai rasvat voivat olla palmuöljyä, soijaöljyä, rapsiöljyä, kookosöljyä mm, kovetettuja ja/tai 25 kovettamattomia öljyjä tai niiden seoksia. Edelleen lisätään rasvaliukoiset aineet, esimerkiksi tavalliset väriaineet ja mahdolliset aromiaineet sekä emulgaattorit ja tämä rasvafaasi lämmitetään 50-60°C: en.

30 Alkuperäisestä kermasta peräisin olevaa voirasvaa voi olla välillä 25-60 %, ja muita tässä vaiheessa lisättyjä öljyjä tai rasvoja 35-0 % vähäkalorisen margariinin yhteenlasketusta rasvamäärästä noin 60 % tai vastaava osa 50-70 prosentin rasvapitoisuudesta. Mikäli kerman rasvaa on alle noin 25 % 60 prosenttisessa margariinissa, ilmenee vaikeuksia 35 kermaemulsion hajottamisessa, ja 25 prosentin eläinrasvaa katsotaan olevan käytännössä alin mahdollinen alaraja.

Il 5 84130

Voirasvan, öljyjen, rasvojen ja muiden lisäaineiden seos emulgoidaan tavallisella tavalla yhdessä sopivan määrän kanssa vesifaasia voimakkaasti mekaanisesti sekoittaen tai siten, että rasva- ja vesifaasi 5 painetaan annostelulaitteiston läpi ja sen jälkeen siihen kohdistetaan voimakas mekaaninen sekoitus, jolloin saadaan suoraan vesi-öljyssä-emulsio, jonka rasvapitoisuus on noin 60 % ilman että muodostuu sivutuotteita kuten kirnupiimää.

10 4. Muodostettu vesi-öljyssä-emulsio pastöroidaan pikapastöroijassa tai putkilämmönvaihtimessa tai levylämmönvaihtimessa lämpötilassa noin 72“C 15 sekuntia tai alhaisemmassa tai korkeammassa lämpötilassa vastaavasti pidemmän tai lyhyemmän ajan, ja se jäähdytetään ja käsitellään tavanomaisella tavalla margariinikoneessa notkean tuotteen aikaansaami-15 seksi, jonka jälkeen valmis tuote pakataan ja varastoidaan tai jaetaan välittömästi myyntiin.

Keksintöä kuvataan lähemmin suoritusesimerkeillä. Suluissa annetaan kussakin esimerkissä voirasvan todellinen prosenttiosuus suhteessa 20 muuhun rasvaan ja vastaavasti voirasvan suhteellinen osuus suhteessa muuhun rasvaan.

Esimerkki I

(42/18 % (70/30 %) voirasvaa/muuta rasvaa) 25 100 kg kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 42 % jäähdytettiin +5°C:en ja sitä pidettiin tässä lämpötilassa 15 tuntia rasvan kiteytymisen aikaansaamiseksi. Emulsion hajottamiseksi kerma ajettiin vesirengaspumpun läpi, joka antoi kermaan noin 2,5 barin paineen. Tämä paine aiheutti 30 kermaemulsion hajoamisen, minkä seurauksena kerman maitorasva erosi pieninä rasvakuulina. Rasvakuulista vapautunut maito (kirnumaito) johdettiin vesifaasisäiliöön. Kokonaisrasvamäärä oli nyt 42 kg.

Kerma lämmitettiin vaipallisessa säiliössä +37°C:en noin 60 asteisella 35 vedellä. Kun rasva oli sulanut, se sai seistä säiliössä noin 30 minuuttia, jolloin rasva erottui maidosta. Maitoa pumpattiin vesifaasisäili- 6 84130 öön. Sula eläinrasva sekoitettiin osittain tavallisen tyyppiseen emul-gaattoriin, jota oli 0,7 kg ja tiettyyn pieneen määrään väriainetta (beettakaroteeni), osittain myös 14 kg:an kovettamatonta soijaöljyä ja 3 kg:an kovettamatonta kookosöljyä, jolloin seoksen kokonaisrasvamäärä 5 nousi 60 prosenttiin.

Samanaikaisesti tämän kanssa otettiin osa vesifaasia, joka vastasi 40 prosenttia valmistettavan margariinin kokonaispainosta. Vesifaasiin liuotettiin 1 kg suolaa antamaan margariinille halutun maun, sekä vä-10 häinen määrä voiaromiainetta, ja vesifaasi lämmitettiin noin 45eC:en.

Vesifaasi sekoitettiin juoksevaan rasvaan ja seokseen kohdistettiin voimakas mekaaninen sekoitus pitäen lämpötilaa 37°C:ssa, jolloin seos emulgoitui vesi-öljyssä-emulsioksi. Tämä vesi-öljyssä-emulsio pastöroi-15 tiin 72eC:ssa 15 sekuntia, jonka jälkeen se tavanomaisesti työskennellessä jäähdytettiin margariinikoneessa +10°C:en ja lopuksi pakattiin ja varastoitiin jakelua varten.

Valmistetun margariinin rasvapitoisuus oli noin 60 %, josta 42 % muo-20 dostui alkuperäisen kerman voirasvasta, ja 18 % muodostui muista rasvoista. Margariini oli helposti levitettävää myöskin jääkaappilämpötilassa ja sillä oli miellyttävä voimainen maku ja houkutteleva rakenne ja koostumus. Tuotteen ulkonäkö ja kiilto muistutti voita, ja tuotteen laadun arvioitiin olevan hyvän.

25

Margariinia voitiin varastoida vähintään kaksi kuukautta, ilman että neste tai proteiini erottuivat ja ilman että margariinin luonne, maku tai ulkonäkö muutoin muuttuivat ja ilman että voitiin havaita bakteerien ilmenemistä. Suuren voirasvapitoisuuden vuoksi saatiin noin 18 kg:n 30 ylimäärä vesifaasia, joka täytyi heittää pois hyödyttömänä materiaalina.

35

II

7 84130

Esimerkki II

(50/10 % (83/17 %) voirasvaa/muuta rasvaa)

Esimerkin 1 prosessi toistettiin siten, että 125 kg kermaa, jonka ras-5 vapitoisuus oli 40 %, jäähdytettiin +5°C:en ja pidettiin tässä lämpötilassa 12 tuntia voirasvan kiteyttämiseksi, jonka jälkeen kerma pumpattiin kuristetun nesterengaspumpun läpi, joka antoi kermaan noin 2,5 barin paineen, jolloin saatiin voirasvakuulien ja nesteen seos. Tiettyjä vaikeuksia havaittiin kermaemulsion hajottamisessa, minkä katsottiin 10 johtuvan kerman melko lyhyestä varastoimisajasta. Neste poistettiin vesifaasisäiliöön samalla kuin hajotetun emulsion kerma lämmitettiin 37°C:en ja siihen sekoitettiin 0,7 kg monoglyseridi-tyyppistä emulgaat-toria ja 9,3 kg soijaöljyä ja pieni määrä voiaromia. Vesifaasista otettiin eroon noin 40 kg, johon lisättiin 1 kg suolaa halutun maun saami-15 seksi vähäkaloriseen margariiniin. Seos emulgoitiin, pastöroitiin, jäähdytettiin, työstettiin ja pakattiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1.

Valmistetun margariinin kokonaisrasvapitoisuus oli noin 60 %, josta 20 50 % muodostui kermasta peräisin olevasta maitorasvasta ja 10 % muodos tui maidolle vieraista rasvoista. Margariinilla oli jonkin verran kovempi koostumus kuin esimerkin 1 margariinilla, mutta oli myöskin tässä tapauksessa hyvin levitettävää jääkaappilämpötilassa. Sillä oli jonkin verran tuntuvampi hyvä voin maku kuin esimerkin 1 margariinilla, ja 25 sillä oli hyvä koostumus, rakenne, väri ja ulkonäkö sekä hyvä varasto intisäHyvyys. Noin 30 kg vesifaasista oli hyödytöntä materiaalia, joka jäi käyttämättä.

Esimerkki III

30 (60/0 % (100/0 %) voirasvaa/muuta rasvaa)

Esimerkin 1 menetelmä toistettiin sillä erotuksella, että voille vieraita rasvoja ei lisätty. Rasva saatiin siten 141 kg:sta kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 42 %, ja jota varastoitiin +5°C:ssa 20 tuntia, jonka 35 jälkeen kerma pumpattiin nesterengaspumpun läpi kuten esimerkissä 1. Vesifaasi poistettiin vesifaasisäiliöön tulevaa käyttöä varten. Koot- 8 84130 tuun maitorasvaan, jonka kokonaisrasvamäärä oli 59,2 kg sekoitettiin 0,7 kg emulgaattoreita ja sitä lämpökäsiteltiin kuten esimerkissä 1 ja emulgoitiin 40 kg:n kanssa aikaisemmin erotettua kirnumaitoa, johon oli liuotettu 1 kg suolaa ja jonkin verran väriainetta.

5

Saadulla vähäkalorisella 60 prosenttisella margariinilla oli hyvä maku, aromi ja rakenne, ja esimerkki osoittaa, että on täysin mahdollista valmistaa margariini lisäämättä maidolle vieraita rasvoja. 60 prosenttia rasvaa sisältävän kevytvoin valmistuksessa saadaan kuitenkin noin 10 43 kg ylimäärä vesifaasia, joka pitää poistaa hyödyttömänä materiaali na.

Esimerkki IV

(30/30 % (50/50 %) voirasvaa/muuta rasvaa) 15

Esimerkin 1 menetelmä toistettiin siten, että 67 kg kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 45 % ja joka vastasi 30,1 prosenttia kokonaisrasva-pitoisuudesta, jäähdytettiin +15°C:en ja pidettiin tässä lämpötilassa 24 tuntia. Painekäsittelyn jälkeen kirnumaito johdettiin pois ja voiras-20 vaan sekoitettiin 4,2 kg palmuöljyä, 10 kg kookosöljyä ja 15 kg soija-öljyä sekä 0,7 kg emulgaattoria, ja seosta lämpökäsiteltiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1.

Osoittautui kuitenkin, että kermaemulsio ei hajonnut, ja että ei saatu 25 vesi-öljyssä-emulsiota. Tämä johtui siitä, että kerman jäähdytyslämpötila oli liian korkea ja varastointiaika mahdollisesti liian lyhyt. Yli 24 tunnin varastointiaika ei kuitenkaan käytännön syistä ole sopiva, ja problematiikka onkin siksi ainoastaan jäähdytyslämpötilassa. Voidaankin päättää, että jäähdytyslämpötilan tulee olla alle +15°C.

30

Esimerkki V

(30/30 % (50/50 %) voirasvaa/muuta rasvaa)

Vertailutarkoituksessa toistettiin esimerkin IV koe samalla määrällä 35 kermaa, jolla oli sama rasvapitoisuus. Kerma jäähdytettiin tässä tapauksessa +5°C:en ja sitä pidettiin tässä lämpötilassa 24 tuntia, jonka

II

9 84130 jälkeen kerma painekäsiteltiin ja maito-osa johdettiin vesifaasisäili-öön. Erotettuun kermaan lisättiin 0,7 kg monoglyseridityyppistä emul-gaattoria, 4,2 kg palmuöljyä, 10 kg kookosöljyä ja 15 kg soijaöljyä ja seosta lämmitettiin kuten esimerkissä IV. Halutun 60 prosentin rasvapi-5 toisuuden saamiseksi, täytyi, kuten esimerkissä 4, käyttää koko erotettu maito-osa ja sen lisäksi lisätä 1,3 kg vettä. Vesifaasiosaan lisättiin 1 kg suolaa ja jonkin verran betakaroteenia väriaineeksi.

Kermaemulsio hajosi helposti yksinkertaisessa nesterengaspumpussa ja 10 saadulla margariinilla oli hyvä maku, koostumus ja rakenne.

Esimerkki VI

(30/30 % (50/50 %) voirasvaa/muuta rasvaa) 15 Jäähdytysajan vaikutuksen arvioimiseksi tämä esimerkki toteutettiin samalla koostumuksella kuin esimerkeissä IV ja V. Ainoa ero oli siinä, että kerma jäähdytettiin +5°C:en ja pidettiin tässä lämpötilassa vain 2 tuntia. Osoittautui mahdottomaksi hajottaa kermaemulsiota, mikä johtui liian lyhyestä jäähdytysajasta.

20

Esimerkki VII

(32/28 % (53/36 %) voirasvaa/muuta rasvaa)

Esimerkeissä VII, VIII, IX ja X selvitettiin voirasvaosuuden alinta 25 rajaa keksinnön mukaisen margariinin valmistuksessa. Tässä esimerkissä VII jäähdytettiin 69 kg kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 46 %, +5°C:en ja pidettiin tässä lämpötilassa 24 tuntia, jonka jälkeen kerma ajettiin kuristetun nesterengaspumpun läpi emulsion hajottamiseksi. Maito-osa johdettiin vesifaasisäiliöön ja lämmitettiin noin 45 asteeseen. Ero-30 tettuun maitorasvaan sekoitettiin 0,75 kg monoglyseridityyppistä emul-gaattoria, 4,3 kg palmuöljyä, 5 kg kookosöljyä ja 19 kg soijaöljyä ja seosta lämmitettiin noin 45°C:en. Kaikki aikaisemmin erotettu maito sekoitettiin rasvaosaan, ja halutun 60 prosentin rasvapitoisuuden saamiseksi täytyi lisätä myöskin 0,95 kg vettä. Ainesosat emulgoitiin, 35 pastöroitiin ja jäähdytettiin, jolloin saatiin margariinia, jolla oli hyvä maku, koostumus ja rakenne. Maitorasva muodosti 32 % ja muut ras- 10 84130 vat 28 % valmiista margariinista. Tässä tapauksessa ei syntynyt kirnu-maidon ylimäärää.

Esimerkki VIII

5 (26/34 % (43/57 %) voirasvaa/muuta rasvaa)

Esimerkki VII toistettiin sillä erolla, että lähdettiin 65 kg:sta kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 40 %, joka vastasi 26 prosenttia rasvaa valmiissa margariinissa, ja tässä tapauksessa maitorasvaan sekoitettiin 10 0,7 kg emulgaattoria, 8,3 kg palmuöljyä, 10 kg kookosöljyä ja 15 kg soijaöljyä. Myöskin tässä tapauksessa saatiin margariinia, jolla oli hyvä maku ja hieno koostumus, eikä kermaemulsion hajottamisessa havaittu vaikeuksia.

15 Esimerkki IX

(23/37 % (38/62 %) maitorasvaa/muuta rasvaa) Tässä esimerkissä lähdettiin 60 kg:sta kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 38 %, joka vastasi 22,8 % rasvaa valmiissa margariinissa, ja maitoras-20 vaan sekoitettiin 0,75 kg emulgaattoria, 12 kg palmuöljyä, 10 kg kookosöljyä ja 15,2 kg soijaöljyä. Muilta osin toimittiin samalla tavoin kuin esimerkissä VIII.

Joitakin vähäpätöisiä vaikeuksia havaittiin kermaemulsion hajoamisen 25 aikaansaamisessa, mutta emulsion hajoaminen eteni toivotulla tavalla, ja saatiin margariini, jolla oli hyvä maku ja koostumus. Kimumaito-ylimäärää ei myöskään syntynyt, vaan saatiin lisätä 0,95 kg vettä margariinin rasvapitoisuuden säätämiseksi haluttuun 60 prosenttiin.

30 Esimerkki X

(19/41 % (32/68 %) maitorasvaa/muuta rasvaa)

Suoritettiin sama prosessi kuin esimerkissä VIII sillä erotuksella, että lähdettiin 55 kg:sta kermaa, jonka rasvapitoisuus oli 35 %, joka 35 vastasi 19 prosenttia rasvaa valmiissa margariinissa. Maitorasvaan sekoitettiin 0,8 kg emulgaattoria, 12 kg palmuöljyä, 10 kg kookosöljyä 11 84130 ja 18 kg soijaöljyä. Tässä tapauksessa ilmeni selviä vaikeuksia kerma-emulsion hajottamisessa, mikä johtui kerman alhaisesta rasvapitoisuudesta, ja jolloin saatiin pieni maitorasvaosuus valmiissa margariinissa. Tässä esimerkissä olisi tarvinnut lisätä 3,1 kg vettä rasvapitoi-5 suuden säätämiseksi haluttuun 60 prosenttiin.

Esimerkki XI

(30/30 % (50/50 %) voirasvaa/muuta rasvaa) 10 Paineen vaikutuksen arvioimiseksi kermaemulsion hajottamiseen suoritettiin seuraavat esimerkit XI ja XII. Molemmissa esimerkeissä toimittiin samalla tavalla kuin esimerkissä V ja molemmissa tapauksissa kerma ajettiin kuristetun nesterengaspumpun kautta. Tässä esimerkissä XI kuristus asetettiin siten, että se antoi kermalle 1,25 barin paineen.

15 Osoittautui, että niin alhaisella paineella ei tapahtunut haluttua emulsion hajoamista keksinnön mukaisen margariinin valmistamiseksi.

Esimerkki XII

(30/30 % (50/50 %) voirasvaa/muuta rasvaa) 20 Tässä esimerkissä pumpun kuristus asetettiin sillä tavalla, että kerma sai noin 3,5 barin paineen. Osoittautui, että tässä suhteellisen korkeassa paineessa muodostui voimainen massa, jolla oli pehmeä tahmainen koostumus, joka oli käyttökelvotonta keksinnön mukaisissa valmistuksen 25 jatkoprosesseissa. Aikaisemmissa esimerkeissä on voitu todeta, että noin 2-2,5 barin paine antaa erittäin hyvän tuloksen, ja nyt voidaankin todeta, että kermaan kohdistetun paineen emulsionhajotuksessa tulee olla noin 1,5-3,0 tai edullisesti 2-2,5 bar.

30 Arvioitaessa menetelmän käyttökelpoisuutta muissa rasvapitoisuuksissa kuin 60 prosentissa, mikä on osoitettu edellä olevissa esimerkeissä, suoritettiin kaksi lisäesimerkkiä, esimerkit 13 ja 14, joissa margariinin kokonaisrasvapitoisuus oli 70 % ja 50 %. Esimerkissä 13 saatiin kuten odotettua tulokseksi 70 prosenttinen margariini erittäin hyvin, 35 eikä käsittelyn aikana ilmennyt minkäänlaisia vaikeuksia. Sen sijaan joitakin emulgointivaikeuksia havaittiin esimerkkiä 14 suoritettaessa 12 841 30 (50 prosenttinen margariini), ja voidaankin todeta, että menetelmä ei ole sopiva käytettäessä teollisessa mittakaavassa alle 50 prosentin rasvap i to i suude11a.

5 Suoritetut esimerkit osoittavat, että 50 % rasvaa sisältävän hyvän margariinin saamiseksi kuvatuilla menetelmillä neljä eri tekijää on merkityksellisiä, nimittäin varastoimislämpötila ja varastoimisaika kerman jäähdytyskäsittelyssä, voirasvan määrä suhteessa muuhun rasvaan sekä paine mekaanisessa työstössä, joka johtaa kermaemulsion hajoami-10 seen.

Yllä esitetyt esimerkit on koottu seuraavaan taulukkoon: n 84130 (ΰ

•H

P

O

-p

•P

(O

(O

&> ih in in 3 r" r-- t" f" oo coco ^ Öi ^ ^ ^ ^ ^ ^ *> *-

w Ai OOO I O I OOOO I IOO

(0 <0 r—i

O H H

3 O' -

10 H H H | rH | rHrHrHrH I I I I

:«J O

4J - in in P co o (N n en Ch h o

(D !ji H ro ' H

> Ai ΙΙΙΙΗΙΟΟΟΠΙΙΙΙ ie

«S

> w

«J

CM P

\ o

f—l 4J (N (H H H l"~ CO IN (H i—It—i H

•H v ^ ^ v " O io tr ο^οσιοοοΗΐοηισιοοοο

Ui £ ^ TtininnnmroiNiNrHnnno

M

3 § 3 H 3 (f)

to *H

> o

10 -P

«j -h fMOtNinininvooooininininco 1¾ ft #

«J

«J

S OOH

Q)tr> oiN^r-r^r^ONinoinr^r-'^·^' HHHvovovovovovoinvoOior^ «3

P

3 3 <#> e «JO oo o oooco*tr"Hoooo

>4J HHOnnncNnH^nn^cM

in -h \\\\\\\\\\\\\\ nj«j cMOOoooiNvoncnoooo OJg ^}·ιηιοηηηΓθ(Ν(ΝΗηηηη e

•H

in o O H CM n Ί·

WC HCNCl^invOr^OOOHHHHH

u 84130 >1

rH

α> Ρ ρ

•H

Ui :(0

<D

C in hm inininoincoininininnjininm (0 (0

AÄ CMCMCMCMiHCMCMCMCMCMiHOCMCM

•H

•p c

•H

o o m +J o inininHinininininininininm

UI (0 M

> ~ jc cm C '— \ Λ " g 5 O <D -H COCMOtI·^·

W W lU HrHCMCMCMCMCMCMlMCMCMCMCMCM

UI

B

D >i < -ΓΊ

EH rH

:0

«J

•O CM

•H CO

O tr «a· in σ> in in co σ»ο

CO rU HO>OIHIHHHrHI IrHrH

>1 •n

rH

Ό ui o j* o O Cc o o o o o

Ui J* HIOO I H I inHHH I IHin >1 •o

rH

o o β rH cm n n

(0 O' - - - CM CM O

A M OOO I rt I H· 00 rH rH I I H in e

•H

W O O rH CM n <·

WC HCMnTrinvOP'COOlHHHrHH

Claims (6)

84130

1. Menetelmä sellaisen margariinin valmistamiseksi, jolla on korkea maitorasvapitoisuus ilman voiöljylisäystä ja jolla on alhainen rasva-5 pitoisuus, edullisesti margariinin, jonka rasvapitoisuus on 50-70 % tai mieluiten noin 60%, tunnettu siitä, että kerma, jonka rasvapitoisuus on 35-45 % tai edullisesti noin 40 % jäähdytetään alle +15°C lämpötilaan, 10 jäähdytetty kerma varastoidaan jäähdytyslämpötilassa 6-24 tuntia ja edullisesti vähintään 12 tuntia, jotta aikaansaadaan kerman rasvan kiteytyminen, 15 jäähdytettyyn ja varastoituun kermaan kohdistetaan sellainen paine, että kermaemulsio hajoaa, esimerkiksi 1,5-3 barin paine, jolloin muodostuu maitofraktio ja voirasvafraktio, maitofraktio tyhjennetään vesifaasisäiliöön ainakin osittaista myöhem-20 pää käyttöä emulsion vesifaasina varten, voirasva hajotetusta kermaemulsiosta lämmitetään lämpötilaan yli voi-rasvan sulamispisteen, sopivasti 35-40°C lämpötilaan, 25 ja se sekoitetaan mahdollisesti lisäaineiden kuten kovetettujen tai kovettamattomien öljyjen tai rasvojen ja muiden margariinin valmistuksessa käytettyjen lisäaineiden kuten emulgaattorin, suolan, makuaineiden, väriaineiden ja vitamiinien kanssa, 30 juoksevaan rasvaan sekoitetaan vesifaasia määrä, joka vastaa toivottua rasvapitoisuutta valmiissa emulsiossa, seokseen kohdistetaan voimakas mekaaninen sekoitus, jolloin muodostuu vesi-öljyssä-emulsio, 35 i6 841 30 muodostunut vesi-öljyssä-emulsio pastöroidaan ja jäähdytetään, jonka jälkeen se työstetään sinänsä tunnetulla tavalla margariinikoneessa ja pakataan seuraavaa jakelua tai varastointia varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että kovetettuja tai kovettamattomia öljyjä ja/tai rasvoja lisätään siinä määrin, että kerman voirasva muodostaa 25-60 % margariinin kokonaisrasvasta ja lisätyt öljyt ja/tai rasvat 35-0 % margariinin kokonaisrasvasta . 10

3. Patenttivaatimuksien 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätyt öljyt ja/tai rasvat valitaan ryhmästä, joka käsittää kovetetun tai kovettamattoman soijaöljyn, palmuöljyn, rapsiöljyn, kookosöljyn tai auringonkukkaöljyn. 15

4. Jonkun patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä temperointikäsittelyssä kerma edullisesti jäähdytetään noin +5°C:en ja pidetään tässä lämpötilassa vähintään 15 tuntia ennenkuin siihen kohdistetaan painekäsittely kerma- 20 emulsion hajottamiseksi.

5. Jonkun edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä lisätään tarvittaessa ennen emulgointivai-hetta, niin että kokonaisrasvapitoisuus valmiissa margariinissa tulee 25 olemaan 50-70 %, tai edullisesti noin 60 %.

6. Jonkun edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerman painekäsittely tapahtuu siten, että kerma ajetaan nesterengaspumpun tai vastaavan paine-elimen kautta tai neste- 30 rengaspumpun kautta, jossa on kuristuselin tai kahden sarjaan kytketyn Joko kuristuselimellä varustetun tai sitä ilman olevan rengaspumpun kautta. Il 84130