FI77195C - Larvbandsanordning foer terraengfordon eller liknande. - Google Patents

Description

771 95

Maastoajoneuvojen tai sentapaisten telaketjusovitelma

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen maastoajoneuvojen tai sentapaisten telaket jusovitelma .

Tällainen sovitelma käsittää tavallisesti ainakin kaksi pyö-räkertaa, joista toinen on varustettu hammastuksella tai ve-topiikeillä ja siihen on kytketty käyttövoimaa, ainakin kaksi ajoneuvon pituussuunnassa kulkevaa yhdensuuntaista päättymätöntä vaijeria, ja lukuisia vaijereiden päälle ja niiden väliin sovitettuja telapaloja, joissa on kulkualustaa vasten tulevat alaosat ja vetopyörää vasten tulevat ylä- eli kosketusosat, jotka viimeksi mainitut koostuvat kahdesta telapalaan poikittain sovitetusta pyöreän poikkileikkauksen omaavasta vetotapista, joiden etäisyys toisistaan edullisesti on pienempi kuin vetopyörän kahden sakaran väli ja joiden päät on kiinnitetty telapalan sivuun sovitettuihin pituussuuntaisiin levymäisiin lukituspaloihin.

Telaketjun tehtävänä on jakaa ajoneuvon paino ajoalustalle sekä kohdistaa voimansiirron synnyttämä liikkeellepaneva voima siihen. Telaketjua käyttää hammastuksella tai veto-piikeillä varustettu vetopyörä. Aputeloissa puolestaan veto tapahtuu vetopyörän tai -pyörien kitkan välityksellä. Tätä tehostetaan usein profiloinnin avulla.

Käytössä olevat telaketjukonstruktiot pohjautuvat kahteen perusratkaisuun. Näistä ensimmäinen, jota yleisimmin käytetään raskaimmissa ajoneuvoissa, perustuu niveltapeilla yhdistettyihin telapaloihin. Toinen ratkaisu perustuu joustavasta materiaalista esim. kuljetushihnasta tehtyihin tela-ketjuihin tai -mattoihin, joihin on eri menetelmillä kiinnitetty tartuntaelimiä vetovoiman vastaanottamiseksi ja siirtämiseksi alustaan. Yhteistä molemmille on se, että telaketjun tai -maton toisessa päässä on vetopyörä ja toisessa 2 77195 taittopyörä. Esimerkkeinä yllä mainituista rakennetyypeistä mainittakoon FI-patenttijulkaisuissa 60169 ja vastaavasti 48814 ja 48815 esitetyt ratkaisut.

Perinteisiin telaketjuihin liittyy useita epäkohtia. Niinpä ensimmäisen perusratkaisun rakenne muodostuu perin kalliiksi, siinä on suuri määrä kuluvia osia, niveltappien ja niiden vastinpintojen kuluminen aiheuttaa jaon muuttumista ja pyöräkäyttöön nähden kulkuvastus on tappien aiheuttaman han-kauskitkan takia suuri. Koska vetopyörä ja telapalat ovat useimmiten metallista valmistettuja, aiheuttavat ne käytössä melua. Joustava telamatto tai -ketju sopii ainoastaan kevyemmissä ajoneuvoissa käytettäväksi hihnan rajoitetun vetolujuuden takia. Koska tartuntaelimet ovat kiinteästi kiinnitetty hihnaan, on näissäkin konstruktioissa haittana hihnan venymisen aiheuttama jaon muuttuminen.

Patenttikirjallisuudesta tunnetaan edellä mainittujen rakenteiden lisäksi muutamia erikoiskäyttöön tarkoitettuja konstruktioita, joista esimerkkeinä mainittakoon FI-patentti-hakemuksessa 3482/67 ja US-patenttijulkaisussa 3 232 679 esitetyt telaketjut. Ne käsittävät periaatteessa kaksi yhdensuuntaista päättymätöntä teräsvaijeria, joiden välille on sovitettu telapalat eli telakengät. Telakengät on kiinnitetty vaijereihin joko pultti-, sokka-, ruuvi- tai hitsaus-kiinnityksellä. Mainitut ratkaisut soveltuvat lähinnä kumi-renkailla varustettujen ajoneuvojen, kuten traktoreiden tai sentapaisten, muuttamiseksi telaketjukäyttöisiksi.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen telaketju, joka soveltuu käytettäväksi perinteisten telaketjujen sijasta erilaisissa maa-ajoneuvoissa.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että yhdestä tai useammasta teräsvaijerista ja niitä yhdistävistä telapaloista koostuvassa telaketjussa, vaijerit on sovitettu pituussun-nassa vapaasti liikkumaan telapaloihin muodostetuissa urissa 3 77195 telapalojen ja vaijereiden välisen liukuliikkeen mahdollistamiseksi. Telapalat ovat siten "uivasti" vaijereihin sovitettuja. Niiden lukumäärän tulee tällöin olla tavallista suurempi, sopivimmin ainakin kaksi kertaa suurempi kuin pyö-räparien välisen etäisyyden ja telapalojen leveyden osamäärä .

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle ratkaisulle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisessa telaketjusovitelmassa on ainakin kaksi yhdensuuntaista vaijeria, jotka toimivat telapalojen ohjaus-eliminä, ja joiden varassa telakengät suorittavat liukuliik-keensä. Vaijerit ovat sopivimmin terästä tai jotain vastaavaa ainetta. Tässä hakemuksessa lasketaan vaijeri-käsitteeseen kuuluviksi myös erilaiset nauhat ja punotut köydet.

Telapaloihin on muodostettu urat, joissa vaijerit pääsevät liikkumaan. Urien ohella voivat telapalojen ja vaijereiden väliset liukupinnat käsittää myös telapaloihin poratut pitkänomaiset ontelot, tai niihin esim. hitsaamalla kiinnitetyt metallisilmukat. Haluttaessa voidaan liukupintojen kitka-tekijää alentaa erilaisten rasvojen ja voiteluaineiden avulla, ja erikoistapauksissa jopa päällystämällä ne erityisen liukkaalla aineella, kuten keraamis-pohjäisellä aineella tai polymeerillä kuten polytetrafluoreteenillä. Keksinnön puitteisiin kuuluu myös ratkaisu, jossa uraan, onteloon tai silmukkaan on sovitettu liuku- tai rullalaakerit.

Telapalassa on kaksi pyöreän poikkileikkauksen omaavaa veto-tappia, joiden välityksellä vetopyörässä olevat piikit vetävät telapalat vetopyörän päälle. Tapit voivat tietenkin käytettävän valmistus- ja työstötekniikan mukaan olla poikkileikkaukseltaan ympyrästä poikkeavatkin, esim. soikion tai puoliympyrän muotoiset. Niiden etäisyys toisistaan on sopivimmin pienempi kuin vetopyörän sakaraväli, jolloin kukin telapala mahtuu vetopyörän kahden peräkkäisen sakaran vä 4 77195 liin. Telapalojen sivupinnat, eli vetotappien lukituslevyt, on tehty siten, että telapalat ovat näiltä kohdin jatkuvassa kosketuksessa toisiinsa, rajoittaen (mahdollisesti telapalan runko-osan kanssa) sivuilta kahden telapalan väliin muodostuvan aukon. Levyjen vetopyörää vasten tulevat (a.la)reunat on pyöristetty. Ne toimivat siten työntöeliminä telaketjun liikkuessa suoraan, mutta laakerointieliminä telaketjun taipuessa. Peräkkäisten telapalojen sivulevyjen väliset kosketuskohdat sijaisevät sopivimmin telapalojen kääntöympyrän kehällä. Koska vaijerit myös on sovitettu kulkemaan tällä tasalla on telapalojen liike koko ajan vakaa.

Telaketjusovitelmassa vetopyörän sakara osuu siten kahden telapalan väliseen aukkoon ja työntää edellään olevaa palaa vetopyörän päälle. Telapalat ohjautuvat vaijereiden pakottamina vetopyörän toiminta-alueelle, ja kääntyvät vetopyörän kehällä. Telapaloihin vetotappien välille on sovitettu jous-toelimet, edullisesti kumipalat, jotka ulottuvat yli telapalan yläreunan. Ne vaimentavat telapalojen ja vetopyörän välisestä kosketuksesta syntyvää ääntä, ja vähentävät niiden kulumista.

Telapalat liukuvat keksinnön mukaisessa sovitelmassa vaijereiden varassa eteenpäin toisiaan työntäen, eivätkä niiden välit ole vakiosuuruiset kuten tavallisissa telaketjuissa. Tästä syystä telapaloja tulee olla tavallista enemmän, sopivimmin joustovaran puitteissa vaijereiden koko matkalla. Telaketjusovitelma edellyttää toimiakseen, että telapalojen lukumäärä on ainakin yli kaksi kertaa suurempi kuin pyöräpa-rien etäisyys jaettuna telapalojen leveydellä. Käytännössä niiden lukumäärä vastaa lähes vaijerin pituutta jaettuna palojen leveydellä.

Erityisen hyvin keksinnön mukainen telaketju soveltuu ajoneuvoon, jossa yhden vetopyörän asemesta käytetään kahta. Tällöin ensimmäinen vetopyörä syöttää telapaloja kulkualus-talle ja toinen taas vetää ne pois kulkualustalta ja syöttää ne edelleen ensimmäiselle vetopyörälle. Telaketjusovitelma 5 7.7195 voidaan edelleen varustaa hydrauliikkaelimillä vaijerin sopivan jännitteen ylläpitämiseksi koko toiminnan ajan.

Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä telamattosovitelma on rakenteeltaan yksinkertainen ja valmistuskustannuksiltaan edullinen. Se on hyvin käyttövarma myös vaativissa olosuhteissa. Vetopyörässä tai telapalassa olevat roskat eivät näet haittaa toimintaa. Te-lapalat nousevat helposti roskien päälle samalla kun hydrauliikka antaa periksi ja vaijeri joustaa. Keksinnön mukaisen telaketjun rikkoutumisriski on tästä syystä pienempi kuin tunnettujen telaketjujen. Telaketju on lisäksi tavallisia ratkaisuja hiljaisempi.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa suoritusesimerkissä lähemmin tarkastelemaan oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää periaatekuviona sivulta keksinnön mukaiseen sovitelmaan kuuluvia vetopyörää, telapaloja ja vaijeria. Kuvio 2 esittää poikkileikkauksena edestä telapalan rakennetta (leikkaus A-A).

Telaketjusovitelma käsittää ainakin yhdet vetopyörät 1, joissa on useita sakaroita 1'. (Esimerkinomaisesti näitä on kuvioon piirretty kahdeksan kappaletta.) Telapalat 2 liikkuvat ja liukuvat kahden yhdensuuntaisen vaijerin 3 varassa peräkkäin toisiaan työntäen kuviossa 1 ylhäällä oikealta vasemmalle ja alhaalla vasemmalta oikealle. Kun ne tulevat vetopyörän 1 kohdalle osuu tämän sakara 1' kahden telapalan 2 väliseen aukkoon, jolloin sakaran edessä oleva pala työntyy vetopyörän päälle. Telapalat 2 ohjautuvat vaijereiden 3 pakottamina vetopyörän 1 toiminta-alueelle, ja kääntyvät kääntökaarretta pitkin 180° vetopyörän ympäri. Kuviossa 1 on poikkiviivoin esitetty telapalojen kääntöympyrää.

On huomattava, että kuvioon on havainnollisuuden vuoksi piirretty vain muutama telapala 2. Toimivassa telaketjusovi-telmassa telapaloja on peräkkäin ja kosketuksissa toisiinsa vaijerin 3 joustovaran puitteissa sen koko pituudelta.

6 77195

Telapalan 2 rakenne käy ilmi kuviosta 2. Telapala käsittää maata vasten tulevan alaosan 5 sekä rungon 6, johon on sovitettu vetotappi 4. Vetotapin lukitsemiseksi paikalleen on rungon kylkeen, telapalan sivuille kiinnitetty lukituslevyt 7. Niihin on kaiverrettu lukituslevyjen päästä päähän pituussuunnassa ulottuvat urat 9, joihin ohjausvaijerit 3 ovat sovitettavissa. Urat 9 ovat kuvion 2 esittämällä tavalla so-pivimmin vetotappien 4 tasalla, ja sijaitsevat lukituslevyn 7 sisäpinnassa. Koska lukituslevyt 7 toimivat työntölevyinä toisiin telapaloihin nähden on niiden päät pyöristetty ja karkaistu, jotta telapalojen suhteellinen liike niiden kulkiessa vetopyörän ylitse aiheuttaisi mahdollisimman pienen kulumisen ja kitkavoiman. Telapalan 2 rungon 6 ja tappien 4 rajoittamaan tilaan on sijoitettu kumipala 8, jonka yläpinta ulottuu jonkin verran rungon 6 ja lukituslevyjen 7 yläpinnan yläpuolelle. Kumipala 8 voidaan haluttaessa kiinnittää runkoon 6 sopivalla tavalla. Se toimii joustoelimenä telapalan ja vetopyörän välillä.

Claims (2)

7 77195

1. Maastoajoneuvojen tai sentapaisten telaketjusovitelma, joka käsittää - ainakin kaksi ajoneuvon pituussuunnassa pyöriviksi sovitettua, etäisyyden päässä toisistaan olevaa pyöräkertaa (1), joista ainakin toinen on varustettu hammastuksella tai vetopiikeillä (1'), jolloin siihen on kytketty käyttövoimaa, - ainakin kaksi ajoneuvon pituussuunnassa pyöräkertojen välillä kulkevaa yhdensuuntaista päättymätöntä vaijeria (3) ja - vaijereiden päälle ja niiden väliin sovitetut, toisistaan erilliset telapalat (2), joissa on kulkualustaa vasten tulevat alaosat (5) ja vetopyörää (1) vasten tulevat ylä-eli kosketusosat, jotka viimeksi mainitut koostuvat kahdesta telapalaan (2) poikittain sovitetusta pyöreän poikkileikkauksen omaavasta vetotapista (4), joiden keskinäinen etäisyys edullisesti on pienempi kuin vetopyörän (1) kahden sakaran (1') väli ja joiden päät on kiinnitetty telapalan sivuun sovitettuihin pituussuuntaisiin luki-tuslevyihin (7), jolloin telapalojen (2) lukumäärä on ainakin kaksi kertaa suurempi kuin pyöräkertojen välinen etäisyys telapalojen leveydellä jaettuna, tunnettu siitä, että - vaijerit (3) on sovitettu vapaasti liikkumaan lukitusle-vyjen (7) sivupintoihin muodostetuissa urissa yksittäisten telapalojen (2) vaijereiden (3) varassa tapahtuvien erillisliukuliikkeiden mahdollistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telaketjusovitelma, tunnettu siitä, että telapaloihin (2) vetotappien (4) välille on sovitettu joustoelimet, edullisesti kumipalat (8), jotka ulottuvat lukituslevyjen (7) yläreunan yläpuolelle.