FI75274C - Filterapparat av paostyp, daer paosstoed och luftdiffusoer aer kombinerade. - Google Patents

Description

TTÄfc^n KUULUTUSJULKAISU n r o Π Λ [B] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 7527 4 (51) Kv.lk.Vlnt.CI.4 B 01 D **6/0*1

SUOMI-FI N LAN D

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 803029 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 25.09.80

Patentti· ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 25.09.80

Patent- och registerstyrelsen (41 j Tullut julkiseksi - Biivit offentiig 27.03.81 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - oq 02 88

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad J ' (86) Kv. hekemus-Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd prioritet 26.09-79 USA(US) 0769^2 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) Allen Starling Johnson, Jr., 1235 Henderson Street, Salisbury,

North Carolina, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Pussityyppinen suodatinlaite, jossa on yhdistetty pussituki ja ilman-jako-osa - Filterapparat av plistyp, där pässtöd och luftdiffusör är kombi nerade Tämä keksintö koskee rakenteeltaan sellaista suodatinlaitet-ta, jossa käytetään pitkänomaisia, ohutseinäisiä rei'itettyjä, pus-simaisia putkisuodattimia, kaasuvirtaukseen sisältyvän hienojakoisen raemateriaalin erottamiseksi. Tämän tyyppisessä suodatinlaitteessa on yleensä useita putkimaisia suodatinpusseja, jotka on sijoitettu suodatinkoteloon (pussikoteloon). Jokaisessa suodattimessa on tällöin sisäpuolella putkimainen tukirunko eli häkki, joka pitää suodatinpussin auki putken muotoisena. Hienoa raemateriaalia käsittävä kaasu ohjataan suodatinkoteloon ja se virtaa sitten kaasualäpäise-vien suodatinpussien läpi, jolloin raemateriaali erottuu pois kaasusta ja jää suodatinpussien ulkopintaan. Putkimaisten suodatinpussien poistopäähän suunnataan ajoittain puhdistusilmaa vastavirtauk-sena, niin että raemateriaali saadaan irtoamaan suodatinpusseista ja pussit tulevat puhtaiksi.

2 75274

Eräänä tämäntyyppiseen suodatinlaitteeseen liittyvänä epäkohtana voidaan mainita, että irrotettaessa raemateriaalia suodatinpusseista puhdistustoiminto ei ole kovin tehokas. Kun suodatinpussit ovat olleet jonkin aikaa käytössä, niihin jää pysyvästi yhä enemmän ja enemmän raemateriaalia. Tämä lisää luonnollisesti paineen alenemista suodatuslaiteessä ja vähentää tuntuvasti sen tehoa. Joissakin suodatussovellutuksissa puhdistusteho onkin niin pieni että pussit joudutaan vaihtamaan hyvin usein.

Lisäksi, koska suodatinpusseihin tarttunut raemateriaali estää ilman virtaamista, suodatuslaite on suunniteltava niin, että siinä on melko paljon suodatinpusseja ja verrattain alhainen ilmavirtauksen ja suodatinpinnan välinen suhde, jotta suodatuslaite saadaan pysymään käyttökunnossa, kun raemateriaali tukkii suodatinpusseja yhä enemmän ja enemmän.

Suodatinpusseihin tarttunut raemateriaali kuluttaa myös pusseja, jolloin niiden käyttöikä lyhenee. Suodatinpussi pysyy käyttökelpoisena yleensä enintään kaksi vuotta, mutta erittäin vaikeissa käyttöolosuhteissa, esim. silloin, kun raemateriaali on hyvin kuluttavaa laatua, suodatinpussit kuluvat loppuun jo muutamassa viikossa. Kun otetaan huomioon, että tavanomaisessa suodatuslaitteessa voi olla jopa useita satoja suodatinpusseja, jotka maksavat 50-100 dollaria kappale, nousevat suodatuslaitteiston käyttökustannukset melko korkeiksi, kun suodatinpusseja joudutaan jatkuvasti vaihtamaan. Kuitenkin varsin monissa tapauksissa suodatuslaitteistoja on käytettävä valtiovallan laatimien ilman laatua koskevien normien vuoksi, niin ettei poistokaasuihin jää liikaa ao. hiukkasmateriaalia.

Tämän keksinnön tekijän samanaikaisesti jättämässä US-patentti-hakemuksessa nro 076 605 (18.9.1979) jonka otsikkona on "Pussi-tyyppinen, sisäpuolisella ilmanjako-osalla varustettu suodatinlaite", esitetään sellainen parannus pussityyppiseen suodattimeen, että suodatinpussi pystytään puhdistamaan tehokkaammin, kun siihen suunnataan ajoittain puhdistusilmaa vastavirtauksena. Em. patenttihakemuksen mukaan onton ilmanjakoputken sisäpuolelle on järjestetty tavanomainen tukihäkki, joka on sijoitettu suodatinpussiin, niin että se tukee sitä ja pitää sen auki putken muotoisena. Ilmanjakoputken toinen pää on yhdistetty suodatinpussin poistopäähän ja siinä on reikiä ilman jakamiseksi suodatinpussiin, kun sen poistopäähän suunnataan puhdistuilmaa ajoittaisena vastavirtauksena. Kun puhdisti 3 75274 tusilma saadaan näin jakautumaan tasaisemmin suodatinpussiin, pussin puhdistaminen tapahtuu huomattavasti paljon tehokkaammin kuin tavanomaisen pussityyppisen suodatusjärjestelmän ollessa kyseessä.

Esillä olevan hakemuksen mukainen ilmanjakoputki sopii nimenomaan sellaiseen suodattimeen, jossa on jo suodatinpussia tukeva häkki. Sekä tämänkertainen keksintö että em. patenttihakemus koskevat suodatinpussin puhdistamisen tehostamista, kun pussin ulostulo-päähän suunnataan puhdistusilmaa ajoittaisena vastavirtauksena. Kuitenkin nyt selostettavan keksinnön mukaan suodatinpussiin on sijoitettu osa, joka sekä tukee pussia että pitää sen auki putkimaisena ja joka lisäksi jakaa suodatinpussiin ajoittain kohdistettavan ja sen puhdistamiseen tarkoitetun vastavirtausilman tasaisesti koko pussin osalle.

Tähän tarkoitukseen päästään keksinnön mukaisella suodatin-laitteella, jolle on tunnusomaista, että revitetyssä putkessa on sarja toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevia ohutseinäisiä ke-häosia, jotka suuntautuvat ulospäin putken muista, rei1itetyistä osista ja tarttuvat niiden ympärillä olevaan suodatinpussiin sekä pitävät sen auki suunnilleen putken muotoisena ja lisäksi niin, ettei se käytännöllisesti katsoen lainkaan kosketa putken muita, revitettyjä osia. Putken sisäosissa on reikiä ilman jakamiseksi kauttaaltaan tasaisesti suodatinpussin läpi, kun putkeen suunnataan puhdistusilmaa ajoittaisena vastavirtauksena. Näin ollen keksinnön mukainen pitkänomainen putki toimii yhdistettynä pussitukena ja ilman-jako-osana kun se sijoitetaan tavanomaiseen putken muotoiseen suodatinpussiin .

Keksinnön erään tässä selostettavan rakenteen mukaan sarja ulospäin suuntautuvia kehäosia, joka toimii yhdistettynä pussitukena ja ilmanjakoputkena ja jota nimitetään tässä tuki-ilmanjakoputkeksi, on muodostettu pitkittäisrivoista, jotka suuntautuvat tietyin välein säteittäisesti ulospäin putken kehästä sekä tukevat suodatinpussia ja pitävät sen auki suunnilleen putken muotoisena, niin ettei se pääse tällöin koskettamaan sen sisäpuolella oleviin putken muihin osiin. Putken sisäosissa on reikiä ilman jakamiseksi kauttaaltaan tasaisesti suodatinpussin läpi, kun putkeen suunnataan puhdistusilmaa ajoittaisena vastavirtauksena.

Keksinnön erään toisen rakenteen mukaan tuki-ilmanjakoputki on pituussuunnassa aallotettu rakenne, jossa on sarja pituussuunta!- 4 75274 siä kärkiä. Näiden väliin muodostuu tällöin tietyille etäisyyksille putken kehälle samoin pitussuuntaisia kouruja. Kärkisarja tarttuu sitä ympäröivään suodatinpussiin ja pitää sen auki suunnilleen putken muotoisena, niin ettei se pääse koskettamaan kouruihin, joissa on reikiä ilman jakamiseksi kauttaaltaan tasaisesti suodatinpussin läpi, kun putkeen suunnataan puhdistusilmaa ajoittaisena vastavirta-uksena .

Eräässä keksinnön mukaisessa ja kuviossa havainnollistetussa rakenteessa reiät on järjestetty suunnilleen tasaisesti putken koko pinnan osalle. Reiät voidaan kuitenkin erään toisen rakenteen mukaan sijoittaa siten, että putken siihen päähän, johon suodattimen puhdistamiseen käytettävä ilma suunnataan, tulee vähemmän reikiä ja putken vastakkaiseen päähän taas enemmän. Tämä rakenne voi olla tarpeellinen joissakin tapauksissa suodatinpussin pituudesta ja myös sen muusta mitoituksesta johtuen, niin että puhdistusilma saadaan jakautumaan tasaisemmin pussin pituussuunnassa.

Koska keksinnön mukaisen tuki-ilmanjakoputken rei'itetty seinämä hidastaa ilman virtaamista suodattimen läpi tavanomaiseen tuki-häkkirakenteeseen verrattuna voitaisiin luulla, että putki haittaa suodatustoimintoa lisäämällä paineen alenemista suodattimessa. On kuitenkin todettu, ettei näin ole laita. Päinvastoin rakenne edistää tuntuvasti suodatusprosessia, koska suodatinpussin puhdistaminen saadaan nyt tehokkaammaksi. Keksinnön mukainen putki hidastaa kyllä jonkin verran ilman virtaamista, mikä lisää puolestaan paineen alenemista jonkin verran, kun uusi suodatinpussi otetaan käyttöön. Kuitenkin kun pussia on käytetty jonkin aikaa ja kun se on puhdistettu yhden tai useamman kerran, paineen aleneminen on siinä itse asiassa jo tuntuvasti pienempi kuin aikaisemmissa suodatinrakenteissa nimenomaan juuri tehostetusta puhdistustoiminnosta johtuen, mikä nostaa taas volumetrisen virtausnopeuden suodattimen läpi tietyn paineen alenemisen ollessa kyseessä suunnilleen 2- tai 3-kertaiseksi. Tämän vuoksi suodatinpusseja tarvitaan nyt paljon vähemmän tiettyä suodatusprosessia varten. Suodatinpussikoteloita ei näin ollen tarvitse enää ylimitoittaa, jotta suodatinpussien tukkeutuessa normaalikäytössä pystyttäisiin ottamaan huomioon tällöin syntyvä tehon väheneminen ja lisääntynyt paineen aleneminen. Keksinnöllä saadaankin tästä syystä varsin tuntuvia säästöjä suodatuslaitteiden valmistuskustannuksissa ja lisäksi myös niiden huolto- ja käyttökustannusten osalta.

Il 5 75274

Keksinnön mukaisen rakenteen etuna on lisäksi suodatinpussien käyttöiän tuntuva piteneminen. Kuten jo mainittiin, suodatinpussien usein tapahtuva vaihtaminen niiden kulumisesta johtuen lisää huomattavasti laitteiston seisonta-aikaa ja siten myös sen käyttökustannuksia. Keksintöön liittyvän tehostetun puhdistustoiminnon ansiosta pystytään nyt poistamaan ne hiukkaset, jotka jäisivät muuten suodatinpussin huokosiin ja kuluttaisivat sitä. Lisäksi suodatinpussissa olevan onton, rei'itetyn putken avulla pussin sisäpinnat pystytään eristämään pussin ulostulopäästä poistuvan suodatetun ilman suurella nopeudella tapahtuvasta virtauksesta, joka muussa tapauksessa suuntautuisi pussin sisäpintaan ja lisäisi sen kulumista tässä kohdassa. Koska keksinnön mukainen rei'itetty putki jakaa puhdistus ilman vas-tavirtauksen tasaisesti koko suodatinpussin osalle pussi ei pääse taipumaan mikä on mahdollista, jos siihen kohdistuu tiettyyn kohtaan keskitettyjä ilmasysäyksiä. Suodatinpussin käyttöikä lisääntyy myös tästä keksinnön rakennepiirteestä johtuen.

Edellä esitetystä on jo käynyt selville joitakin keksinnön piirteitä ja sillä saatavia etuja. Lisäpiirteitä ja -etuja ilmenee vielä seuraavasta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 on poikkileikkaus suodatuslaitteesta, jossa on useita pussityyppisiä putkisuodattimia, kuvio 2 on perspektiivi (osittain katkaistuna) keksinnön mukaisesta yhdistetystä pussituki- ja ilmanjakoputkesta, kuvio 3 on sivukuva edellisestä ja siinä nähdään suodatinpussi paikalleen kiinnitettynä, kuvio 4 on leikkaus kuvion 3 linjaa 4-4 pitkin, kuvio 5 esittää sivukuvana erästä muunnelmaa em. tuki-ilman-jakoputkestaj reiät on sijoitettu nyt erillisiksi ryhmiksi niin että putken toiseen päähän on saatu enemmän rei'itettynä pintaa kuin toiseen, kuvio 6 on perspektiivi (osittain katkaistuna) keksinnön toisen rakenteen mukaisesta yhdistetystä pussituki- ja ilmanjakoputkesta, kuvio 7 poikkileikkaus edellisestä, ja kuvio 8 on sivukuva eräästä tuki-ilmanjakoputken rakennemuunnel-masta, jossa reiät on kuviota 5 vastaavasti sijoitettu keskenään epätasaisiin ryhmiin.

6 75274

Kuviossa 1 nähdään siis tavanomainen suodatuslaite, jossa käytetään pitkänomaisia, pussimaisia putkisuodattimia. Laitteessa on suodatinkotelo 10, jota nimitetään yleensä pussikoteloksi. Se on jaettu vaakaseinämällä 11 alempaan suodatuskammioon 12 ja ylempään, suodatetun ilman kokoomatilaan 13. Useita pitkänomaisia, onttoja suodatinpussiputkia 14 on sijoitettu suodatuskanmioon 12 pystyasentoon, jolloin niiden yläpäät liittyvät kokoomatilaan 13 seinämässä 11 olevien aukkojen välityksellä.

Tuloputki 15 syöttää hienojakoista raemateriaalia sisältävää kaasua suodatuskanmioon 12, jossa se menee ao. suodatinpussien 14 ympäri ja virtaa sitten kaasualäpäisevien suodatinpussien läpi. Tällöin tapahtuvassa suodatukseesa raemateriaali jää pussien ulkopintaan. Kun suodatettu kaasu on mennyt suodatinpussien 14 sisäpuolelle, se siirtyy ylöspäin pussien poistopäiden kautta kokoomatilaan 13, josta se suunnataan edelleen poistokanavaan 16.

Koska hienojakoinen raemateriaali kerääntyy suodatinpussien 14 ulkopintaan, pussit on puhdistettava, ts. raemateriaali on poistettava niistä. Tämä tapahtuu suuntaamalla ajoittain puhdistusilmaa pussien läpi vastavirtauksena. Suodatuslaitteessa kompressorista 17 tuleva puhdistusilma ohjataan kokoomatilaan 13 avaamalla hetkeksi paine ilmajohdossa 19 oleva venttiili 18. Samanaikaisesti venttiili 21 käännetään yhtenäisillä viivoilla esitetystä asennosta katkoviivoilla esitettyyn asentoon käyttölaitteen 22 avulla, joka voi olla joko paineilma- tai hydraulinen mäntä, niin että suodatetun ilman poistokanavaan 16 johtava aukko saadaan kiinni. Tästä johtuen paineilma ohjataan vastakkaisessa suunnassa ao. suodatinpussien 14 poistopäihin. Suodatinpusseista tällöin irronneet hiukkaset kerääntyvät suodatinkotelon 10 alapäähän ja ne poistetaan sieltä ruuvikuljet-timella 23.

Kuviossa 1 esitetyn tavanomaisen suodatuslaitteen suodattimien puhdistusjärjestelmässä kaikki suodatetun ilman kokoomatilaan yhdistetyt putkimaiset suodatinpussit puhdistetaan samanaikaisesti paine-ilmasysäyksellä. Eräässä toisessa tunnetussa tämäntyyppisen suodatus-laitteen puhdistusjärjestelmässä paineilmajohdot on yhdistetty jokaisen suodatinpussin poistopäähän, niin että ao. pussiin saadaan tietty paineilmasysäys, ts. kulloinkin paineilmalla puhdistettavat pussit voidaan valita erikseen. Eräässä muussa jo tunnetussa puhdistus järjestelmässä käytetään taas ilman pitkäaikaista vastavirtausta 7 75274 eikä lainkaan painesysäystä. Kuten myöhemmin käy ilmi tästä selostuksesta, keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin em. puhdistusjärjestelmä tyyppeihin .

Kuviossa 2 nähdään keksinnön ensimmäisen rakenteen mukainen yhdistetty pussituki- ja ilmanjakoputki 30. Se on konstruoitu siten, että sitä voidaan edellä selostetun suodatinpussin tuki- ja aukipi-totoiminnon lisäksi käyttää myös ilmanjakoputkena suodatinpussien läpi menevän ilman jakamiseksi, kun pussiin suunnataan ajoittainen puhdistusilman vastavirtaus.

Kuvion 2 esittämällä tavalla tuki-ilmanjakoputkessa 30 on sarja toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaiteevia osia, jotka suuntautuvat ulospäin putken muiden osien yli ja tarttuvat niitä ympäröivään suodatinpussiin sekä pitävät sen auki putken muotoisena. Nimenomaan kuvioiden 2-5 havainnollistamassa rakenteessa putken kehäulokkeet ovat suhteelleen kapeita, levymäisiä ripoja 31, jotka suuntautuvat putken muiden eli sisäosien 32 ulkopuolelle. Rivat 31 ovat putken 30 pituisia ja säteittäisiä. Lisäksi niiden keskinäinen korkeus on suunnilleen sama ja ne ovat myös suunnilleen yhtä kaukana toisistaan putken kehällä. Kuvioiden esittämällä tavalla rivat 31 liittyvät kiinteänä rakenteena putken sisäosiin 32 ja ne on muodostettu taivuttamalla putken seinämä ao. kohdista kaksinkerroin. Jokaisen rivan 31 uloin reuna on kuvioiden esittämällä tavalla pyöristetty palteeksi 33, jolloin on saatu pyöreä, tasainen pinta suodatinpussia varten, niin ettei se sanottavasti kulu tästä kohdasta.

Kuten kuvioista voidaan nähdä, putken sisäosissa 32 on reikiä 34, mutta ei rivoissa 31. Kuviosta 4 voidaan parhaiten nähdä, että rivat 31 ovat kooltaan sellaisia ja sijoitettu keskekään sellaiselle etäisyydelle, että ne pitävät suodatinpussin 14 auki putken muotoisena ja lisäksi siten, ettei se pääse koskettamaan putken rei'itettyi-hin sisäosiin 32.

Suodatuksen aikana reiät 34 päästävät suodatetun ilman lävitseen. Ilma menee tällöin suodatinpussin 14 läpi ja virtaa sitten putken 30 sisäpuolelle, jossa se voi sitten siirtyä ylöspäin kokoomatilaan 13. Suodatinpusseja puhdistettaessa, jolloin puhdistusilmaa suunnataan vastavirtaussysäyksenä putken 30 sisäpuolelle, reiät 34 hajoit-tavat ja jakavat puhdistusilmavirtauksen koko suodatinpussin osalle, niin että sen kaikki osat puhdistuvat tähänastista tehokkaammin.

8 75274

Tuki-ilmanjakoputken 30 yläpäässä, joka toimii suodatetun ilman poistoaukkona kuvion 1 mukaisesti, on pyöreä päätyrengas 35, jonka sisähalkaisija vastaa suunnilleen putken 30 sisähalkaisijaa. Renkaan 35 reunat suuntautuvat ripojen 31 ulkoreunojen 33 yli, niin että ne muodostavat putken 30 yläpäähän laipan, jonka avulla putki voidaan kiinnittää pussikotelon seinämään 11. Putken 30 yläpäässä on kehänauha 36 renkaan 35 alapuolella ripojen 31 ympärillä. Nauha 36 helpottaa suodatinpussin 14 kiinnittämistä putkeen 30, jonka alapäässä on kansi 37.

Tuki-ilmanjakoputki 30 voidaan valmistaa mistä tahansa sellaisesta materiaalista, joka kestää ao. suodatusolosuhteissa. Taipuisa metl-lilevy, esim. teräs tai ruostumaton teräs, sopii erittäin hyvin suodatinputken valmistamiseen kuvioiden esittämissä muodoissa. Alan asiantuntijat ymmärtävät hyvin, että putkia valmistettaessa voidaan käyttää myös muita raaka-aineita ja menetelmiä keksinnön edellyttämän suojapiirin puitteissa.

Eräs ratkaiseva syy siihen, että tavanomaisen suodatinpussira-kenteen ollessa kyseessä pusseja ei saada riittävän puhtaiksi, on puhdistusilmasysäyksen keskittyminen pääasiassa lähelle suodattimen poistopäätä, ts. siihen kohtaan, jossa se tulee suodattimeen.

Tällöin puhdistusilmasysäyksen teho on suodattimen toisessa päässä jo melkein olematon. Tästä johtuen suodattimen ulostulopää tulee tavallaan liian puhtaaksi ja suodattimen toinen pää jää melkein kokonaan puhdistamatta. Suodatinpussia ei tämän vuoksi voida sen koko pituudella käyttää tehokkaasti suodattamiseen, jolloin kokonais-suodatusteho laskee.

Keksinnön mukaisella yhdistetyllä pussituki- ja ilmanjakoputkella 30 pihdistusilmasysäys saadaan hajaantumaan ja jakautumaan koko suodatinpussiin, mikä tehostaa sen puhdistumista. On nimittäin todettu, että keksinnön mukaisen puhdistussysäyksen jakautumisen ansiosta suodatinpussista pystytään nyt poistamaan jopa 30 paino-% enemmän ao. raemateriaalia. Lisäksi näin tehostuneen puhdistustoiminnon ansiosta se ilmamäärä, joka pääsee virtaamaan suodatinpussin läpi, kasvaa suurin piirtein kaksi- tai kolminkertaiseksi.

Koska puhdistusilmasysäys keskittyi aikaisemmassa suodatinra-kenteessa lähinnä suodattimen ulostulopäähä, pussi taipui liikaa tässä kohdassa. Keksinnön mukaisen tuki-ilmanjakoputken 30 avulla 9 75274 puhdistusilma saadaan - kuten jo mainittiin- jakautumaan nyt tasaisemmin suodatinpussiin/ jolloin se ei joudu taipumaan liikaa ja kestää siis kauemmin käytössä.

Toinen tekijä, joka on tähänastisissa suodatinrakenteissa lisännyt pussin kulumista, on ilman erittäin nopea virtaaminen pussin sisäpinnoissa suodattimen ulostulopäässä. Kun ilma virtaa suhteellisen hitaasti suodatinpussin läpi, on sen virtausnopeus pussin sisällä suodattimen ulostulopäässä tuntuvasti suurempi, koska virta-usalue on nyt poikkileikkaukseltaan pienempi kuin pussin kokonaispinta-ala. Tämä suhteellisen nopeasti virtaava ilma ja siihen liittyvät, suodatinpussin läpi menevät pölyhiukkaset virtaavat tavanomaisessa rakenteessa suodatinpussin sisäpinnan läpi ja aiheuttavat lisä-kulumistä tässä kohdassa. Kun suodatinpussin sisäpuolelle on järjestetty keksinnön mukainen tuki-ilmajakoputki, se eristää suodatinpussin sisäpinnan tällaisesta suurinopeuksisesta virtauksesta, mikä myös lisää pussin käyttöikää.

Kuvioiden 2-4 havainnollistamassa rakenteessa reiät 34 ovat suunnilleen yhtä suuria ja yhtä kaukana toisistaan sekä putken 30 pituus- ja että sen kehän suunnassa. Reikien koko ja niiden keskinäinen etäisyys valitaan mieluimmin sellaiseksi, että putkessa on reikiä yhteensä n. 35-50 % sen kokonaispinta-alasta. Joissakin tapauksissa - suodattimen pituudesta ja halkaisijasta sekä myös muista tekijöistä johtuen - on edullista, että erilaisen määrän reikiä käsittävät vyöhykkeet sijoitetaan eri kohtiin putkea 30. Kun reikiä sjoitetaan vähemmän putken siihen päähän, josta puhdistusilma tulee putkeen vastavirtauksena ja taas enemmän putken vastakkaiseen päähän, saadaan tällaisella rei'itetyn alueen koon vaihtelulla puh-distusilmavirtauksen teho suuremmaksi putken vastakkaisessa päässä, niin että virtaus jakautuu paremmin putken koko pituudelle. Kuvio 5 esittää erästä keksintöön liittyvää rakennemuunnelmaa. Siinä tuki-ilmanjakoputki on merkitty viitenumerolla 30. Kuviosa voidaan todeta, että reikien 34 rajaama alue vaihtelee prosentuaalisesti putken eri osissa pituussuunnassa. Reikärivien keskinäistä etäisyyttä on tällöin muutettu. Kuviossa 5 näkyvät kohdat A-D osoittavat, että putkessa 30' on neljä rei1itykseltään erilaista vyöhykettä. Ylimmässä vyöhykkeessä A, jonka lähelle putkeen tuleva puhdistusilma suuntautuu, reikärivit ovat suhteellisen kaukana toisistaan. Seuraavissa vyöhykkeissä B, C ja D reikärivien tiheys kasvaa joka vyöhykkeessä. Tästä johtuen 10 7 5 2 7 4 rei'itetty alue on ylimmässä 1. A-vyöhykkeessä prosenttisesti suhteellisen pieni ja vastaavasti melko suuri vyöhykkeessä D eli putken vastakkaisessa päässä.

Kuvioissa 6 ja 7 viitenumero 40 tarkoittaa keksinnön toisen rakenteen mukaista tuki-ilmanjakoputkea. Tässäkin rakenteessa putkessa 40 on sarja kehäosia, jotka suuntautuvat ulospäin putken muusta osasta ja toimivat putken ympärille tulevan pussin kiinnitysosi-na sekä pitävät samalla pussin auki putken muotoisena. Lisäksi ne estävät suodatinpussin ja putken sisäosien välisen kosketuksen.

Tässä keksinnön mukaisessa rakenteessa putki 40 on pituussuunnassa aallotettu, niin että siinä on sarja toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevia pitkittäisreikiä 41, joiden välissä on urat 42. Kärkien 41 korkeus ja niiden keskinäinen etäisyys on sellainen niiden väliin jääviin uriin 42 nähden, ettei suodatinpussi pääse sanottavasti koskettamaan niihin. Kuten kuvioista voidaanrähdä, uriin 42 on tehty reikiä 44 putkeen suunnattavan puhdistusilman (vastavirtaus) jakamiseksi koko suodatinpussiin. Edellisen rakenteen mukaisesti pitkänomaisen putken ylä- 1. poistopäässä on pyöreä päätyrengas 45, jonka reunaosa suuntautuu kärkien 41 ulkoreunojen yli ja muodostaa tällöin laipan,jonka avulla putki 40 kiinnitetään pussikotelon seinämään 11. Putken yläpäähän on sijoitettu kehänauha 46 renkaan 45 alapuolelle kärkien 41 ympäri ulottuvana rakenteena. Nauhan 46 avulla suodatinpussi 14 on helpompi kiinnittää putkeen 40. Putken 40 alapäässä on kansi 47.

Kuviossa 8 näkyvä tuki-ilmanjakoputken rakennemuunnelma 40' vastaa siinä suhtessa kuvion 5 havainnollistamaa ja siihen viittaamalla selostettua rakennetta, että reiät on sijoitettu putkeen lukumäärältään epätasaisiksi vyöhykkeiksi, niin että putken yläpässä , josta puhdistusilmavirta suunnataan putkeen on vähemmän rei'itettyä pinta (vyöhyke A) kuin vastaavasti putken vastakkaisessa päässä (vyöhyke D). Koska tätä rakennemuunnelmaa on selostettu jo aikaisemin kuvioon 5 viittaamalla, sitä ei käsitellä tässä enää lähemmin.

Oheisissa piirustuksissa ja tässä selostuksessa on esitelty joitakin keksintöön liittyviä suositettavia rakenteita, ja vaikka tällöin on käytetty tiettyjä termejä, se on tapahtunut vain asian havainnollistamiseksi eikä suinkaan rajoittavassa mielessä.

Il

Claims (6)

75274

1. Suodatinlaite, jossa on putken muotoinen suodatinpussi (14), jonka avoin pää toimii ulostulopäänä, sekä pitkänomainen ohutseinäinen rei1 itetty putki (30; 40), joka on sijoitettu suodatinpussin sisäpuolelle pitkittäissuuntaan ilman hajoittamiseksi ja jakamiseksi kauttaaltaan suodatinpussiin, kun ajoittainen puh-distusilman vastavirtaus suunnataan rei'itettyyn putkeen suodatinpussin puhdistamisen tehostamiseksi, ja kun hienoa raemateriaalia sisältävä kaasu suunnataan suodatinpussin ulkopuolelle, niin että se menee pussin läpi sekä erottaa raemateriaalin ja pidättää sen tällöin pussin ulkopintaan, tunnettu siitä, että revitetyssä putkessa (30;40) on sarja toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevia ohutseinäisiä kehäosia (31), jotka suuntautuvat ulospäin putken muista, rei1itetyistä osista ja tarttuvat niiden ympärillä olevaan suodatinpussiin (14) sekä pitävät sen auki suunnilleen putken muotoisena ja lisäksi niin, ettei se käytännöllisesti katsoen lainkaan kosketa putken muita, rei'itettyjä osia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinlaite, tunnet-t u siitä, että toisistaan erillään olevat kehäosat (31) ovat suunnilleen samankorkuisia ja sijoitettu suunnilleen tasaisin välein putken koko kehän osalle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatinlaite, tunnettu siitä, että toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat kehäosat (31) ovat putken pituisia ja suunnilleen yhdensuuntaisia sen pitkittäisakselin kanssa.

4. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen suodatinlaite, tunnettu siitä, että toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat kehäosat (31) ovat pitkittäisripoja, jotka suuntautuvat putken em. muista osista säteittäisesti ulospäin.

5. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen suodatinlaite, tunnettu siitä, että putki (40) on aallotettua rakennetta ja että siinä on pituussuuntaiset kärjet (41), jotka ra-jaavat putkeen sarjan toisistaan tietyllä etäisyydellä olevia kehä-osia, sekä pituussuuntaiset, kärkien välissä sijaitsevat sisäurat (42), jotka rajaavat putken em. rei'itetyt, muut osat. 12 7 527 4

6. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen suo-datinlaite, tunnettu siitä, että putkessa (30;40) olevat reiät (34;44) on järjestetty siten, että ne muodostavat pinta-alaltaan pienemmän rei'itetyn alueen putken siihen päähän, johon puhdis-tusilman vastavirtaus suuntautuu, ja pinta-alaltaan suuremman rei'itetyn alueen putken vastakkaiseen päähän. / 13 75274