FI74226C - Foerfarande foer elektrisk motstaonds-rullsvetsning och svetsmaskin foer genomfoerande av foerfarandet. - Google Patents

Description

7-1226

MENETELMÄ SÄHKÖISEKSI VASTUS-RULLAHI TSAAMI SEKS I JA HITSAUSKONE MENETELMÄN TOTEUTTAMISEKSI - FÖRFARANDE FÖR ELEKTRISK MOTSTÄNDS-RULLSVETSNING OCH SVETSMASKIN FÖR GENOMFÖRANDE AV FÖRFARANDET

5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä sähkövastus-rullasumahit-saamiseksi 1ankae1ektrodin avulla, joka ohjataan perätysten ensimmäisen elektrodinkannatusrullan useiden ohjaus- ja kääntö-pyörien ja toisen elktrodinkannatusrullan kautta, jolloin kaksi 10 1ankae 1ektrodin e 1ektrodinkannatusru11ien kautta kulkevaa osaa puristetaan tarvittavalla hitsauspaineella toisiinsa hitsattaviin työkappa1 eisiin, samalla kun työkappal eiden läpi johdetaan sähkövirta ensimmäisestä toiseen elektrodinkannatusrul1 aan tai kiertäen pitkin lankaelektrodi a ja jolloin toisiinsa hitsattavat työ-35 kappaleet syötetään liikuttamalla 1ankae1ektrodia motorisesti.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmää soveltava sähkövastus-rullasaumahitsauskone.

20 Eräs aiemmin tunnetulla menetelmällä toimiva hitsauskor.e tunnetaan sveitsiläisestä patentista 436 513. Tämän julkaisun mukaan elektrodilangan kulkiessa ensimmäisen elektrodinkannatusrullan kautta, hitsauspuristuksen ja hitsauskohdassa vallitsevan lämpötilan vaikutuksesta sen poikkipinta pienenee, joi loir- . .ipahLuu 25 samanaikaisesti elektrodilangan piteneminen. Sen vä1tlämisek si, ettei pidentyneen elektrodilangan nopeus sen kulkiessa toisen e 1ektrodininkannatusru11an kautta ole suurempi, kuin vielä piden-tymättömän langan osan, joka on ensimmäisen elektrodinkannatusrullan kohdalla, on e 1 ektrodinkannatusrui1ien väliin järjestetty 30 laite lankasilmukan muodostamiseksi ja lisäksi on suunniteltu laite näiden silmukoiden kiristämiseksi kuormittamattomilla elektrodinkannatusrul li 11a .

Sveitsiläisestä patentista 519961 on lisäksi tunnettua valssata 35 poikkileikkaukseltaan pyöreä 1ankae1ektrodi ennen sen kulkua ensimmäisen elektrodinkannatusrullan kautta valssiparin avulla litistetyksi, jolloin - riippuen valssausprosessista - lankaelek- 2 74226 trodin lujuus on oltava suurempi ja venyvyys vastaavasti pienempi, niin että hitsauskohdassa ei enää tapahdu langan lisävenymis-tä ja si1mukka 1 aite on tarpeeton. Kovan langan käyttäminen lan-kaelektrodina on siis välttämätöntä. Tätä ajatusta on sveitsi-5 Iäisessä patentissa 536 163 käytetty vielä selvemmin, jossa julkaisussa on selitetty myös, että pyöreä lanka, esim. kuparilanka valssataan, kunnes se saavuttaa vähintään 50 % suuremman vetojän-nityslujuuden e1 astisuusraja 11 a, esim. 130 N/mm2 , kuin ennen valssausta.

10 Käyttämällä kovaa lankaa 1ankae1ektrodina sähkövastus rullasauma-hitsauksessa voidaan tosin käytännössä välttää elektrodilangan ei-toivottu venyminen sen kulkiessa ensimmäisen kerran hitsaus-kohdan kautta, mutta silloin joudutaan kärsimään epäkohdista, et-15 tä kova lanka koskettaa hitsauspuristuksen aikana epätasaisesti yhteenhitsa11avia työkappa 1 eita, että kovan langan ohjaamiseen e 1ektrodinkannatusru11ien ja kääntöpyörien kautta tarvitaan enemmän voimaa ja että kova lanka on hauraampaa, mikä aiheuttaa suuremman käyttöhäiriövaaran.

20

Keksinnön tehtävänä on näin ollen kehittää aiemmin tunnettua menetelmää ja sen soveltamiseen käytettyä hits auskonetta siten, että ei tarvitse käyttää lankaelektrodina kovaa lankaa ja siitä huolimatta vältetään silmukan muodostaminen ensimmäisen ja toisen 25 e 1ektrodinkannatusru11 an välillä, ilman että hitsaus s auman laatu mitenkään kärsisi .

Nämä tehtävät on ratkaistu menetelmällä ja hitsauskonee11 a, jotka on määritelty patenttivaatimusten 1 ja 8 tunnusmerkkiosassa.

30

Edullisten sovellutusmuotojen erityiset tunnusmerkit on määritelty aiivaatimuksissa .

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin esimerkin-35 omaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 3 74226

Kuv. 1 esittää kaaviomaisesti sivulta katsottuna sähkövastus-rul-lasaumahitsauskonetta, jossa on 1ankae1ektrodi.

Kuv. 2 esittää isommassa mittakaavassa pystypoikki1 eikkausta kuv. 5 1 mukaisen hitsauskoneen hitsauskohdasta.

Kuv. 3 esittää diagrammia, joka havainnollistaa kuparin mekaanisia ominaisuuksia.

10 Kuviossa 1 esitettyyn hitsauskoneeseen kuuluu koneen runko 10, johon on muodostettu hitsausvarsi 10A. Hitsausvarren 10A vapaan pään lähelle on laakeroitu pyörivästä ensimmäinen ja alempi elektrodi nkannatusru11 a 11, joka sijaitsee vastapäätä toista, ylempää elektrodinkaantusrullaa 12. Alempi e1 ek trodinkannatusru11 a 11 on 15 asennettu vapaasti pyörivästä kiinteään akseliin 13. Ylempi e 1ektrodinkannatusrui 1 a 12 sitä vastoin on asennettu akseliin 14, joka on laakeroitu pyörivästä tavalla, jota ei lähemmin ole esitetty ja joka akseli on vaikutusyhteydessä käyttömoottoriin 15, kuten kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty. Akselin 14 ylempää 20 elektrodinkannatusrullaa 12 kantava pää on tehty ohjauslaakerin 16 avulla pystysuunnassa tietyissä rajoissa liikkuvaksi. Jousi 17 painaa ohjaus1aakeria 16 ja näin ylempää e1ektrodinkannatus-rullaa 12 alas alempaa elektrodinkannatusrullaa 11 vastaan.

25 Ylempi elektrodinkannatusrulla 12 ja akseli 14 on sähköeristetty rungosta 10. Sähköisen hitsausmuuntajan 19 pienjännitekäärri 18 on sähköjohdolla yhdistetty toiselta puolen runkoon 10 ja toiselta puolen akseliin 14 ja näin ollen myös ylempään elektrodi nkan-natusrullaan 12. Vaihtovirtalähde, jota ei ole kuvioissa esitet-30 ty, voidaan yhdistää hitsausmuuntajan 19 korkeammalle jännitteel le mitoitettuun käämiin 20, rullasaumahitsauksen suorittamiseksi. Alempi elektrodinkannatusrulla 11 on akselilla 13 sähköä johtavassa liitoksessa rungon 10 kanssa.

35 Kuviosta 2 havaitaan, että molempien elektrodinkannatusrullien 11 4 74226 ja 12 ulkokehä on varustettu 1ankae1ektrodien 23 ohjaamiseen tarkoitetuilla ohjausurilla 21 ja 22. Kupariset elektrodit 23 ovat poikkileikkaukseltaan suunnilleen suorakulmaisia, jollaisiksi ne on alunperin pyöreästä poikkileikkauksesta 1aakava1 ssa11u, kuten 5 seuraavassa selitetään.

Kuvion 1 mukaisesti on olemassa valssipari 24, 25, joista ainakin valssi 25 on kytketty käyttömoottoriin 26. Valssien 24 ja 25 väliseen rakoon johdetaan kuparilanka, jonka poikkileikkaus on ym-10 pyränmuotoinen, ja mainittu rako on sovitettu niin, että kupari lanka, kulkiessaan valssien 24 ja 25 läpi, valssaantuu poikkileikkaukseltaan suunnilleen suorakaiteen muotoiseksi. Valssipa-rin 24, 25 jälkeen kuparilanka 23 kulkee kiristysrullan 27 kaut ta, jonka akseli 28 on laakeroitu liikkuvaan laakeriosaan 29, jo-15 ta puolestaan vetää jousi 30 kuviossa 1 alaspäin. Kiristysrul- lasta 27 kuparilanka 23 kulkee ohjaus- ja kääntöpyörien 31, 32, 33 ja 34 kautta alempaan elektrodinkannatusrullaan 11. Kierrettyään 2/3 ylemmän e 1 ktrodinkannatusru11 an 12 kehästä kulkee kuparilanka 23 viimeisen ohjaus- ja kääntöpyörän 38 kautta lankalait-20 teeseen 40, jota puolestaan selostetaan myöhemmin lähemmin.

Toisiinsa hitsattavat työkappaleosat. 41 ja 42 johdetaan keskenään limittäisessä asennossaan yhdessä elektrodienkaantusrullien 11 ja 12 väliin, jolloin työkappaleosat 41 ja 42 eivät tule suoraan 25 kosketukseen e 1 ktrodienkannatusru11ien kanssa vaan näiden ympäri kiertävien, lanka elektrodeina toimivien kuparilanganosien kanssa. Tällä tavalla saadaan aikaan se, että valkopeltiä olevia osia yhteen hitsattaessa näiden yläpinnoilta hitsausprosessin aikana sulava tina ei kiinnity rulliin 11 ja 12 vaan kuparilankaan 23 ja 30 kulkeutuu tämän mukana pois.

Langanpuhdistuslaitteeseen 40 kuuluu kaksi telaa 44 ja 45, jotka on järjestetty vierekkäin ja joiden akselit ovat yhdensuuntaiset ja joista vain tela 45 on kytketty käyttömoottoriin 46. Kupari-35 lanka kiertyy useita kertoja puoli kierrosta vuorotellen rullien 5 74226 44 ja 45 kehille. Päättömän nauhan 48, joka kulkee kolmen kään-töpyörän 50, 51 ja 52 kautta, avulla puristetaan lankakierroksia, jotka ovat telan 45 kehällä. Pyörän 52 akseli 53 on jousen 54 vaikutuksen alaisena, joka jousi huolehtii, että päätön nauha 48 5 on jännittynyt ja pieni juoni on pysyvästi telan 44 kehällä, jota telaa voidaan käyttää moottorilla 46. Kuljettuaan 1anka1 aitteen 40 läpi kuparilanka 23 työntyy ohjausputkeen 55, jonka avulla lanka johdetaan hakkuriin 56, joka leikkaa kuparilangan lyhyisiin lankapalasiin, jotka ovat omiaan materiaalin jälleenkäsittelyyn.

10

Hitsausprosessin aikana saatetaan ylempi e 1ektrodinkannatusru11 a 12 moottorin 15 avulla pyörimisliikkeeseen kuv. 1 nuolen suuntaan. Tällöin kuparinauha liikkuu kitkan avulla, jolloin myös alempi e 1ektrodinkannatusru11 a 11 alkaa pyöriä. Toisiinsa hit-15 sattavat työkappa 1eosat 41 ja 42 etenevät e 1ektrodinkannatusru1- lia 11 ja 12 ympäröivien kuparilangan 23 osien välityksellä kitkan vaikutuksesta hits auspaik an läpi. Jousi 17 aiheutaa tällöin 60-70 kg : n hitsauspuristuksen, joka kuormitus saa aikaan työkap-paleisiin 41 ja 42 rajoittuvien, kuparilangan osiin 80-100 N/mm7 20 jännityksen. Hitsausmuuntajän 19 avulla saadaan suoraan työkap- paleosiin 41 ja 42 johdettua hitsausvaihtovirta, jonka voimakkuus on 4000-6000 A, jolloin aikaansaadaan hitsautuminen. Elek-trodinkannatusrull ia 11 ja 12 jäähdytetään kylrr.äaineella, joka johdetaan sisään ja ulos esim. akselien 13 ja 14 välisen onton 25 tilan kautta niin, että e 1ektrodinkannatusru11ien ja näitä ympä röivien kuparilangan osien lämpötila pysyy välillä 10- 3 0 0 C.

Kuten jo mainittiin johdetaan lankaelektrodina toimiva kuparilanka 23 valssiparin 24, 25 läpi ja valssataan poikkileikkaukseltaan 30 suorakaiteen muotoiseksi. Valkopeltiä olevan työkappaleen hit sauksen aikana tinalla päällystynyt kuparilanka puhdistetaan sen kuljettua ylemmän elektrodinkannatusrul1 an 12 ja ohjaus- ja kään-töpyörien 38 kautta 1anganpuhdistus 1 aitteen 40 avulla ja hakataan lyhyiksi langanpa1asiksi hakkurilla 56.

Seuraavassa selitetään keksinnössä käytetyn mukaista kuparilankaa 35 6 7 Ί 2 2 6 yksityiskohtaisesti. Lähtöaineena toimii poikkileikkaukseltaan pyöreä kuparilanka 23 A (kuv. 1), jonka murtolujuus on välillä

D

220-230 N/mm2 . Kuvion 3 mukaisesta diagrammista havaitaan, että tällaisen kupari 1 an,~r :: lujuus 6 elastisuusrajalla eli n. 0,2 % fc> 5 pysyvällä venymällä on väl illäl 00-11 0 N/mm2 silloin, kun murtovenymä on 30-40 %. Kuparilankaa, jolla on mainitut mekaaniset ominaisuudet, nimitetään yleisesti "pehmeäksi langaksi". Jos yhteen hitsattavat tyokappa1eosat 41 ja 42 ovat peltiä, jonka vahvuus on 0,10-0,40 mm, on 1ankae1ektrodina toimivan kuparilangan 10 23A lähtöaineena tarkoituksen mukaisin läpimitta 1,37 mm, jolloin poikkileikkauksen pinta-ala on 1,5 mm2 .

Valssien 24 ja 25 välissä kuparilanka 23A muotoillaan niin, että valssatun kuparilangan 23 poikkileikkaus on suunnilleen suorakai- 15 teen muotoinen ja sen mitat 2,0 mm ja 0,7 mm. Valssausprosessin aikana poikkipinta-ala vähenee korkeintaan 10 %, esim. 1,5 mm7 ' stä 1,4 mm2 :iin, jolloin tapahtuu nurlolujuuden^asvu 235-^250 N/mm2 , murtovenymän £. pieneneminen 26~M7 %, ja lujuuden 4 B s

kasvu elastisuusrajalla 110“*130 N/mm7 . Kuparilanka, jolla on 20 nämä mekaaniset ominaisuudet, kuuluu aina luokkaan "pehmeät, langat". Valssiparin 24, 25 käyttömoottori11 e 26 on teho 1,2 kW

tarkoituksenmukainen.

Kiristysrullan 27 avulla säilyy valssatun kuparilangan 23 veto-25 jännitys alempaan elektrodinkannatusrullaan 11 saakka lähes vaki ona. Ohjaus- ja kääntöpyörien 31 ja 32 välillä langan vetojäri-nityksen tulee olla 30-40 N/mm2 ja ohjaus ja kääntöpyörien 33 ja 34 välillä 50-60 N/mm2 . Koska kuparilangan alempaa elektrodinkaan atusrullaa 11 ympäröivää osaa ei hitsausprosessin aikana y k -30 sin liikuta käyttömoottorin avulla käytetyn ylemmän elektrodin- kannatusrul1 an 12 aikaansaama veto, vaan myös lisäksi yhteen hitsatut osat 41 ja 42 kitkan avulla, ottaa kuparilangan vetojänni-tys tämän vastaan kulkiessaan alemman e 1 ekt.rodi nkanna t usru 11 an 11 ympäri. Alemman elektrodinkannatusrullan 11 ja ohjaus- ja kään-35 töpyörän 35 välillä langan vet.ojänrii tys on esim. 20-30 N/mm2 .

Kulkiessaan edelleen ylempään e1ektrodinkannastusru11 aan 12 kohoaa kuparilangan 23 vetojännitys ohjaus- ja kääntöpyörien 35, 36 7 "Λ ? 2 6 ja 37 kohdalla. Näin ollen vetojännitys saavuttaa pyörien 36 ja 37 välillä esim. arvon 40-50 N/mm* ja rullan 37 ja ylemmän elektrodi nkannatusru11 an 12 välillä arvon 50-60 N/mm* . Ylemmän elek-trodinkannatusrullan 12 käyttömoottori 15 antaa akseliin 14 0,375 5 kW tehon.

Langanpuhdistuslaite 40 aiheuttaa ohjaus- ja kääntöpyörän 38 ja telojen 44 ja 45 välillä lankaan vetojännityksen, jonka sopiva arvo on 80-100 N/mm* , jolla taataan kuparilangan 23 tyydyttävä 0 ympärikietoutuminen ylempään elektrodinkannatusrullaan 12. Lan- ganpuhdistuslaitteen 40 käyttäjänä toimiva moottori 46 antaa 1 kW tehon.

On selvää, että kuparilangan 23 eri osissa vallitseva vetojänni-L5 tys on selvästi alapuolella sallitun vetojännityksen ^ ^ elasti- suusrajalla, niin että kuparilangassa 23 vallitsevan vetojännityksen seurauksena ei synny pysyviä venymiä. Sitä vastoin kuparilangassa 23 tapahtuu tietty piteneminen sen kulkiessa elektro-dinkannatusrullien 11 ja 12 välissä olevan hitsauskohdan kautta, 20 koska tässä kuparilankaan kohdistuu hitsauspuristuksen aiheutta ma valssaus, jonka hitsauspuristuksen saa aikaan jousi 17. Kupa-rilangan pitenemisen sen kulkiessa ylemmän elektrodinkannatusrul-lan 12 ympäri kompensoi langanpuhdistuslaite 40, eikä tästä aiheudu mitään vaikutusta hitsausprosessiin. Hieman toisin on asi-25 anlaita kuparilangan 23 kulkiessa alemman e 1 k t rod i nk anna tus r u 1 1 ar.

11 ympäri.

On osoittautunut, että edellä annetuilla hitsauspaineen , elektro-dinkannatusrullan lämpötilan ja ylemmän ja alemman elektrodinkan-30 natusrullan välisen langanosien vetojännityksen arvoilla kupari lanka 23 venyy kulkiessaan alemman elektrodinkannatusrullan 11 kautta n. 5 %. Toinen venymä, joka on samaa suuruusluokkaa syntyy, kun kuparilanka kulkee ylemmän elektrodinkannatusrul1 an 12 ympäri. Näiden seurauksena on, että kuparilangan 23 työkappale-35 osien 41 ja 42 molemmin puolin olevien osien syö t. töriopousero on 8 7 .·' 22 6 n. 10 %. Työkappaleosiin 41 ja 42 kohdistuu tällöin syöttönope-us, joka on hitsauskohdassa olevan alemman ja ylemmän langanosan syöttönopeuksien aritmeettinen keskiarvo. Tämän seurauksena tapahtuu 5 % liukuminen alemman e 1ektrodinkannatusru 11 an 11 ympäri-5 kiertävän langanosan ja alemman työkappa1eosan 41 välillä, kun taas samanaikaisesti tapahtuu päinvastainen 5 % liukuminen ylemmän e 1ektrodinkannatusrul1 an 12 ympärikiertävän langanosan ja ylemmän työkappaleosan 42 välillä. Yllättäen voidaan osoittaa, että mainitulla liukumisella ei ole mitään haittavaikutuksia hit-10 saussauman laatuun. Käytännössä saa liukuminen kohota + 6 %: iin, mikä vastaa 1ankae1ektrodin toimivasssa kuparilangassa 12 % venymää .

Koska vastoin tähän asti vallinnutta käsitystä kovan langan käyt-15 to 1ankae1 ektrodina, siis kuparilangan, jonka lujuus elastisuuspa- jalla on sillä tavoin korkeampi, että kulkiessaan ensimmäisen kerran hitsauskohdan kautta ei tapahdu enää venymistä, ei ole välttämätöntä, voidaan 1ankae1ektrodina käyttää kuparilankaa, jonka suurin sallittu vetojännitys e1 astisuusraja 11 a on 110-140 20 N/mm* . Tällainen vielä "pehmeäksi" luokiteltava kuparilanka on vähemmän jäykkä ja vähemmän hauras kuin kova lanka, jonka vuoksi se on helpommin käsiteltävää ja helpompi ohjata hitsaukseen eri rullien kautta, jolloin tarvitaan myös pienempiä kääntövoimia, mikä sallii pienemmät vetojännitykset. Eräs "pehmeän" kupari 1an-25 gan lisäetu verrattuna kovaan lankaan näkyy siinä, että "pehmeä" lanka sopii paremmin hitsattavien työkappaleosien ulkopintoihin, joka myötävaikuttaa parempilaatuisen hitsisauman syntymiseen. Lopuksi "pehmeä" lanka aiheuttaa vähemmän käyttökeskeytyksiä, jotka syntyvät langan katkeamisista, koska pehmeä lanka on vähem-30 män haurasta kuin kova lanka.

35

Claims (12)

1. 9 74226
2. 1. Menetelmä sähkövastus-rul1asaumahitsaamiseksi lankaelektrodin (23) avulla, joka ohjataan perätysten ensimmäisen elektrodinkan- 5 natusrullan (11) useiden ohjaus- ja kääntöpyörien (35, 36, 37) ja toisen e 1ektrodinkannastusru11 an (12) kautta, jolloin kaksi lan-kaelektrodin elektrodinkannatusrul1 ien (11, 12) kautta kulkevaa osaa puristetaan tarvittavalla hitsauspaineella toisiinsa hitsattaviin työkappaleisiin (41, 42), samalla kun työkappaleiden läpi LO johdetaan sähkövirta ensimmäisestä toiseen elektrodinkannatusrul-laan tai kiertäen pitkin lankaelektorida (23) ja jolloin toisiinsa hitsattavat työkappaleet (41, 42) syötetään liikuttamalla lan-kaelektrodia motoorisesti:, tunnettu siitä, että lankae-lektrodina toimii kuparilanka (23), jonka vetojännityslujuus 15 e 1 astisuusrajai1 a on 110-130 N/mm* ja murtovenymä 26-17 %, että kuparilangan vetojännitys ensimmäisen ja toisen elekt^dinkanna-tusrullan välillä on alle 100 N/mm? , että hitsauspuristukseksi valitaan 60-70 kg ja että e1ektrodinkannatusru11 at (11, 12) jääh dytetään 10-30°C:een käyttölämpötilaan, jolloin kuparilangassa 20 (23) tapahtuu korkeintaan 6 % venymä sen kulkiessa ensimmäisen elektrodinkannatusrullan (11) kautta ja korkeintaan 6 % lisäveny-mä sen kulkiessa toisen elektrodinkanntusrullan (12) kautta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e t t u 25 siitä, että käytetään kuparilankaa (23), jonka vetojännitvslujuus e 1 a stisuus raja 11 a on n. 120 N/mm* ja murtovenymä on n. 21 %.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n n e t -t u siitä, että ensimmäisen ja toisen elektrodinkannatusrullan 30 (11, 12) välillä on kuparilangan vetojännitys jakautunut välille 20-60 N/mm? .
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toista elektrodinkannatusru11 aa (12) Käy- 35 10 7/*?.26 tetään motoorisesti ja ensimmäinen saatetaan kiertoliikkeeseen kuparilangan (23) syötön avulla, jolloin kuparilangan (23) veto-jännitys ennen ensimmäistä elektrodinkannatusrullaa (11) on korkeintaan 60 N/mm2 . 5
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuljettuaan toisen elektrodinkannatusrul-lan (12) kautta kuparilankaan (23) vedetään vetojännitys, joka on korkeintaan 100 N/mm2 . 10
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuparilanka (23), jonka poikkileikkaus on pyöreä ja jonka vetojännitys 1ujuus e1astisuusraja 11a on alle 110 N/mm2 ja murtovenymä yli 30 % muotoillaan moottoritoimisen vals- 15 siparin (24, 25) avulla olennaisesti suorakaiteen muotoiseksi, jolloin poikkipinta-ala pienenee korkeintaan 10 %.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuparilangan vetojännitys valssiparin (24, 25) ja en- 20 simmäisen e 1ektrodinkannatusrui 1 an (11) välillä pidetään paine- tai jousikuormitetun kiristysrullan (27) avulla lähes vakiona välillä 30-60 N/mm2 . 1 Patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää soveltava sähkövas- 25 tus-ru11 asaumahitsauskone , jossa on 1ankae 1ektrodi , joka on oh jattu ensimmäisen elektrodinkannatusrul1 an (11), useiden ohjaus-ja k ää n t öpy ö r i v n ( 35, 36, 37) ja toisen e 1 e k t rod i n k arin a 1 u s ru 1 1 a n (12) kautta ja jota käytetään moottorin avulla, johon hitsausko-neeseen kuuluu laitteisto yhteenhitsa11avien työkappa1 eiden (41, 30 42) ohjaamiseksi kuparilangan (23) e1ektrodinkannatusru11ien (11, 12. ympäri kulkevien osien väliin, laitteisto elektrodinkannatus-rullien (11, 12) toisiaan kohti puristamiseksi hitsauspuristuksen aikaansaamiseksi ja laitteisto elektrodinkannatusrul1ien (11, 12) jäähdyttämiseksi, tunnettu siitä, että 1ankae1 ektrodina 35 on kuparilanka (23), jonka vetojännityslujuus elastisuusrajalla on 110-130 N/mm2 ja murtovenymä 26-17 %, että toinen elektrodinkannatusrul la (12) on moottorikäyttöinen, samalla kun ensimmäinen e 1ektrodinkannatusru11 a (11) on vapaasti pyörivä, että ensimmäi- 11 7-^226 sen ja toisen elektrodinkannatusrullan välillä kuparilangassa (23) vallitsee vetojännitys, joka on alle 100 N/mm7 , että hit-sauspuristus on 60-70 kg ja että e1ektrodinkannatusru11ien käyt-tölämpö on 10-30°C. 5
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen hitsauskone, tunnettu siitä, että kuparilangassa (23) on elastisuusraja 11 a vetojänni-tyslujuus n. 120 N/mm7 ja murtovenymä 21 %.
10. 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen hitsauskone, tun nettu siitä, että kuparilangassa (23) vallitsee ensimmäisen ja toisen e 1ektrodinkannatusrul1 an (11, 12) välillä vetojännitys, joka on korkeintaan 60 N/mm7 . 15 il. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen hitsauskone, tunnettu siitä, että kuljettuaan toisen elektrodinkannatusrul-lan (12) kautta, kuparilanka (23) on ohjattu 1anganpuhdistus 1 ait-teeseen (40) ja että kuparilangassa vallitsee toisen elektrodinkannatusrul 1 an (12) ja 1anganpuhdistus 1 ai11een välillä korkeinko taan 100 N/mm7 vetojännitys.
11. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen hitsauskone, tun nettu siitä, että koneeseen kuuluu moottorikäyttöinen vals-sipari (24, 25), jonka välistä on ohjattu poikkileikkaukseltaan 25 pyöreä kuparilanka (23), jonka vetojännityslujuus elastisuusra- jalla on alle 110 N/mm7 ja murtovenymä yli 30 % ja joka valssi pari on järjestetty siten, että se puristaa kuparilangan (23) poikkileikkaukseltaan olennaisesti suorakaiteen muotoiseksi niin, että poikkipinta-ala pienenee korkeintaan 10 % ja että poikkileik-30 kaukseltaan suorakaiteen muotoinen kuparilanka ohjataan ensimmäi seen e1ektrodinkannatusrul1aan (11).
12. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen hitsauskone, tunnettu siitä, että kuparilanka (23) on valssiparin (24, 25) ja ensimmäi-sen elektrodinkannatusru11 an välillä ohjattu kiristysrul1 an (27) kautta, joka on kuormitettu painon tai ainakin jousen avulla siten, että kiristysru11 an ja ensimmäisen elektrodinkannatusru1lan (11) välillä kuparilangassa vallitsee vetojännitys 30-60 N/mm7 . 12 74226