FI73340B - Stegloest avstaemningssystem foer en flerbandstelevisionsmottagare. - Google Patents

Description

*λ22&**\ KUULUTUSJULKAISU

«18 [B] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 733 4 0 C (45) 1 : - . 7J : 1 iy

' ' r 1 - .'· ..... · ' -1 -, *· i Q -I

(51) Kv.lk.Vlnt.CI4 h 03 J 3/16

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 793685 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 23.11.79

Patentti- ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giitighetsdag 23.11.79

Patent-och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offenti.g 31.05*80 (44) Nähtaväksipanon ja kuul.julkaisun pvm - 29 ηζ 87

Ansökan utlagd ooh utl.skriften publicerad Ό ' 5,0 ' (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 30.11.78 USA(US) 965217 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York, USA(US) (72) Thomas Edward Molinari, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7*0 Oy Koi ster Ab (5*0 Monikaistaisen televisiovastaanottimen portaaton viritysjärjestelmä -Steglost avstämningssystem för en f 1 erbandste 1evisionsmottagare Tämä keksintö liittyy kanavanvalitsimiin, joissa on jännite-säätöiset taajuudenmäärityskomponentit.

Televisiovastaanottimien elektronisissa virittimissä on tavanomaisesti viritetty piiri, jossa on kullekin televisiokais-talle vastasuuntaan kapasitiiviseksi esijännitetty varaktoridiodi sekä induktori. Esimerkiksi Yhdysvalloissa televisiovastaanotti-missa on viritetyt piirit, joissa on varaktoridiodi ja induktori kanavat 2-6 käsittävälle alemmalle VHF-kaistalle, kanavat 7-13 sisältävälle ylemmälle VHF-kaistalle sekä kanavat 14-83 sisältävälle UHF-kaistalle. Viritetyt piirit valitaan selektiivisesti kais-tanvaihtoviesteillä, jotka vastaavat valitun kanavan kaistaa. Varaktoridiodin kapasitiivinen reaktanssi ja siten myös virityspii-rien viritystaajuus määräytyy viritysjännitteen suuruudesta.

Viritysjännitteen aikaansaamiseen tunnetaan monia järjestelmiä. Eräs yksinkertaisimmista, ja siis taloudellisimmista tällaisis- 7 3 3 4 0 ta järjestelmistä sisältää kahden potentiaalipisteen väliin kytketyn potentiometrin. Viritysjännite saadaan potentiometrin liikkuvasta kosketusvarresta (koskettimesta), joten se on siis portaattomasti säädettävissä. Tämä mahdollistaa sekä karkea- että hienosäädön toteuttamisen yhdellä virityssäätimellä. Lisäksi tällaiset järjestelmät ovat nopeasti viritettävissä verrattuna ns. mekaanisiin nokkavalitsimiin.

Television viritysalueen kolmea kaistaa vastaavat vrritys-jännitekaistat eivät valitettavasti yleensä sijaitse peräkkäin vaan peittävät toisensa osittain. Ylemmän VHF-kaistan ja UHF-ka:_stan pienitaajuisimpia kanavia vastaavat viritysjännitteet ovat siis pienempiä kuin edeltävän kaistan ylempitaajuisia kanavia vastaavat viritysjännitteet. Tämän vuoksi tällaiset television viritys- eli kanavanvalintajärjestelmät, joissa viritysjännite otetaan potentiometrin liikkuvasta koskettimesta, eivät tyypillisesti ole kyenneet virittämään televisiovastaanotinta portaattomasti ja jatkuvasti kautta television koko viritysalueen.

Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti vastaanottimen vähintään kahdella, ensimmäisellä ja toisella kaistalla sijaitseville eri kanaville virittävässä järjestelmässä on portaaton resis-tiivinen komponentti sekä liikkuva kosketin, joka liikkuessaan resistiivistä komponenttia pitkin synnyttää jänniteohjattuun viri-tyspiiriin tuotavan viritysjännitteen. Resistiivisen komponentin toisiaan seuraavat ensimmäinen osa ja toinen osa vastaavat erikseen ko. ensimmäistä ja toista kaistaa. Kytkinjärjestelmä kytkee selektiivisesti ennnaltamäärätyn suuruiset jännitteet resistiivisen komponentin pääteliittimiin riippuen liikkuvan koskettimen asennosta resistiivisellä komponentilla siten, että eri kanavat voidaan valita portaattomasti ja peräkkäin.

Resistiivisen komponentin päiden väliin on lisäksi kytketty jännitteenjakaja, joka synnyttää ennaltamäärättyä viritysjännitettä vastaavan lähtöjännitteen, esim. ensimmäisen kaistan loppua vastaavan viritysjännitteen. Viritysjännite ja jakajan lähtöjännite tuodaan vertailuelimeen, josta saadaan ohjausviesti, kun viritys-jännite ja jakajan lähtöjännite ovat tietyssä suhteessa toisiinsa. Ohjausjännitteellä voidaan esim. ohjata jänniteohjatun piirin toi-mintaaluetta ja/tai määrättyjen jännitteiden kytkeytymistä edellä

II

3 73340 esitettyä tarkoitusta varten resistiivisen komponentin päihin.

Piirroksissa kuvio 1 on lohkokaavio tämän keksinnön periaatteiden mukaista kanavanvalintajärjestelmää käyttävästä televisiovastaanotti-mesta, ja kuviossa 2 on esitetty varaktoridiodin viritysjännite kanavan funktiona, mikä on hyödyllistä kuvion 1 järjestelmän ymmärtämistä silmälläpitäen.

Televisiovastaanottimessa 10 (kuvio 1) on antenni 12, joka tuo suurtaajuisia (eli RF-) viestejä näiden käsittely-yksikköön 14. Yksikkö 14 suodattaa ja vahvistaa suurtaajuusviestit. Sekoitin 16 yhdistää käsitellyt RF-viestit jänniteohjatun paikallisoskillaat-torin (VCLO) IS lähtöviestiin ja muodostaa niistä valitaajuusvies-tin (IF). Paikallisoskillaattorin viestin taajuutta ohjaa tämän keksinnön mukaisen kanavanvalintajärjestelmän 100 synnyttämän viritys jännitteen suuruus. IF-viesti vahvistetaan ja suodatetaan IF-yksikössä 20. KÄsitelty IF-viesti sisältää video-, väri-, poik-keutus- ja ääni-informaatiota edustavat komponentit. Eri komponentit tuodaan vastaanottimen 10 kuva- ja ääniyksikön 22 vastaaviin osiin. Automaattinen hienosäädin (AFT) 24 synnyttää viestin IF-viestin videokomponentin ja sen nimellisarvon (esim. 45,75 MHz Yhdysvalloissa) välisen eron perusteella. AFT-viesti tuodaan kanavanvalinta järjestelmän 100 korjaamaan videokomponentin olotaajuuden ja nimellistaajuuden välistä eroa.

Jänniteohjatussa paikallisoskillaattorissa 18 on viritys-järjestelmä, joka sisältää vastaanottimen 10 kullekin viritys-kaistalle varaktoridiodin ja induktorin. Yhdysvalloissa television viritysalue on jaettu seuraaviin osiin: alempi VHF-kaista, kanavat 2-6, ylempi VHF-kaista, kanavat 7-13, sekä UHF-kaista, kanavat 14-83. Esim. Yhdysvalloissa käytetyn NTSC-standardin mukaisessa vas-taanottimessa 10 kaistanvaihtoviesti VL (alempi VHF-kaista) kytkee oskillaattorin 18 viritysjärjestelmän 18a, VH (ylempi VHF-kaista) kytkee järjestelmän 18b ja U (UHF-kaista) kytkee järjestelmän 18c oskillaattorin 18 värähtelytaajuuskaistan valitsemiseksi. Viritys-jännitteen suuruus määrää oskillaattorin 18 tarkan värähtelytaajuuden. Vaikka eri kaistanvalintaviestit kytkevät selektiivisesti eri viritysjärjestelmät toimintaan, näihin tuodaan sama viritysjännite.

^ 73340

Kuten tyypillistä, viritysjännite ja kaistanvaihtoviestit tuodaan myös RF-vksikön 14 varaktoriviritysjärjestelmiin, jotka vastaavat oskillaattorin 18 viritysjärjestelmiä, joten RF-yksikön amplitudi taajuuden funktiona seuraa oskillaattorin 18 viritystä. Nämä kytkennät on jätetty pois kuviosta 1 yksinkertaisuuden vuoksi.

RF-yksikössä 14, sekoittimessä 16 ja oskillaattorissa 18 voi olla VHF-varaktoridiodivirittimen KRK-228 ja UHF-varaktoridiodi-virittimen KRK-226 yhdistelmä (nämä virittimet on esitetty julkaisussa "RCA Television Service Data - Chassis CTC-74 Series", File 1977, C-9, julkaisija RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA).

Oskillaattorina 18 käyttökelpoisen tyyppisen varaktcrioskil-laattorin tyypilliset viritysjännitekäyrät taajuuden funktiona on esitetty kuviossa 2. Kaikilla kolmella kaistalla on eri ominais-käyrät. Kaistojen alku- ja loppupisteet ovat seuraavat: Ml vastaa alemman VHF-kaistan pienitaajuista kanavaa ja M2 sen suuritaajui-sinta kanavaa; M3 vastaa ylemmän VHF-kaistan pienitaajuisinta kanavaa ja M4 sen suuritaajuisinta kanavaa; M5 vastaa UHF-kaistan pienitaajuisinta kanavaa ja M6 sen suuritaajuisinta kanavaa. Kaistoilla on viritysjännitealueet, jotka peittävät osittain toisiaan. Siten vaikka kanavan 7 taajuus on suurempi kuin kanavan 6, xanavan 7 viritysjännite M3 on pienempi kuin kanavan 6 viritysjännite M2. Vastaavasti vaikka kanavan 14 taajuus on suurempi kuin kanavan 13, kanavan 14 viritysjännite M5 on pienempi kuin kanavan 13 viritys-jännite M4. Tämän vuoksi ei ole ollut mahdollista virittää potentiometrin liukukosketinta viritysjännitelähteenä käyttäviä TV-vas-taanottimia portaattomasti kanavien 2-83 välillä.

Kanavanvalintajärjestelmässä 100 on potentiometri 110, jossa on jatkuva resistiivinen komponentti 112 liittimien 114 ja 114' välissä. Jännitteenjakajilla 118, 120 ja 122 suhteellisesti positiivisesta lähteestä 116 saatavat suhteellisesti positiiviset jännitteet VI, V2 ja V3 tuodaan selektiivisesti liittimeen 114 kolmella kytkimellä (SW1, SW2, SW3) 124, 126 ja 128. Jännite jakajilla 118', 120' ja 122' suhteellisesti negatiivisesta jännitelähteestä 116' otetut suhteellisesti negatiiviset jännitteet VI', V2' ja V3' tuodaan liittimeen 114' kolmella kytkimellä (SW1‘, SW2', SW3 ' ) 124', 126' ja 128'. AFT-yksikkö 24 on myös kytketty 5 73340 jännitejakajiin 118, 118', 120, 120', 122 ja 122'. Tapa, jolla AFT-viestit voidaan kytkeä viritysjärjestelmässä käytettäviin jännitejakajiin on esitetty esim. em. RCA:n julkaisussa. Viritys-jännite otetaan liukukoskettimesta 130, jota akseli 132 liu'uttaa pitkin resistiivistä komponenttia 112. Akselia 132 käyttää puolestaan virityssäädin 134. Säätimen 134 kehällä on kanavanumerot 2-83. Osoitin 136 osoittaa valitun kanavan.

Resistiivisen komponentin eri pisteet vastaavat eri kanavia 2-83. Resistiivisen komponentin pisteet 1, 2, 3 ja 4 määrittävät kolme osaa 112a (vastaa alempaa VHF-kaistaa), 112b (ylempi VHF-kaista) ja 112c (UHF-kaista). Kun liukukosketin 130 on osalla 112a, jännite VI tulee liittimeen 114 ja jännite VI’ liittimeen 114'. Jännitteet Vl ja VI' on siten valittu, että kohtaan 1 syntyvä jännite on hieman pienempi kuin jännite Ml, ja kohtaan 2 syntyvä jännite on hieman suurempi kuin jännite M2. Kun liukukosketin 130 on osalla 112b, liittimeen 114 tuodaan V2 ja liittimeen 114' V2'. Jännitteet V2 ja V2' on siten valittu, että kohtaan 2 syntyvä jännite on hieman pienempi kuin jännite M3 ja kohtaan 3 syntyvä jännite on hieman suurempi kuin M4. Kun kosketin 130 on osalla 112, liittimeen 114 tulee V3 ja liittimeen 114' V3'. Jännitteet V3 ja V3' on siten valittu, että kohdan 3 jännite on hieman pienempi kuin M5 ja kohdan 4 jännite on hieman suurempi kuin M6. Jos oletetaan esim. että halutaan eri kaistojen vievän yhtä suuret osat säätimestä 134 ja että viritysjännitteet M1-M6 ovat tässä järjestyksessä 0, +30, 0, +30, 0 ja +30 V, jännitteiden VI, VI', V2, V21, V3 ja V3' sopivat arvot ovat tässä järjestyksessä noin +90, 0, +60, -30, +30 ja -60 V.

Jännitevertailijät 138 ja 140 määrittävät liukukoskettimen 130 asennon resistiivisella komponentilla 112. Kummassakin komparaattorissa on kääntämätön (+) tulo, joka on kytketty koskettimeen 130, sekä kääntävä (-) tulo, joka on kytketty jännitejakajan 142 pisteeseen. Jakajassa 142 on potentiometri 144, kiinteä vastus 146, potentiometri 148 sekä kiinteä vastus 150 sarjakytkennässä liittimien 114 ja 114' välillä. Potentiometrin 144 liukukosketin on kytketty komparattorin 144 kääntävään tuloon (-) ja potentiometrin 148 kosketin komparaattorin 138 kääntävään tuloon. Potentiometrien 144 ja 148 sekä kiinteiden vastusten 146 ja 150 arvot on siten valittu ja potentiometrien 144 ja 148 liukukoskettimet on säädetty siten, että kun jännite VI tuodaan napaan 114 ja jännite 6 73340 VI' napaan 114', komparaattorin 138 kääntävään tuloon (-) syntyvä jännite on olennaisesti samansuuruinen kuin kohdan 2 jännite, ja kun napaan 114 tuodaan V2 ja napaan 114' tuodaan V21, komparaattorin 140 kääntävän tulon (-) jännite on olennaisesti yhtä suuri kuin kohdan 3 jännite. Jännitekomparaattorin 138 lähtöjännite on VL/VH ja komparaattorin 140 lähtöjännite V/U. Kummankin komparaattorin lähtöjännite on alhaalla (L), kun kääntämättömän tulon (+) jännite on pienempi kuin kääntävän tulon (-) jännite, ja ylhäällä (H), kun tulon (+) jännite on suurempi kuin tulon (-) jännite.

Kytkinlogiikkayksikkö 152 muodostaa kaistanvaihtoviestit VL, VH ja U komparaattorien 138 ja 140 lähtöviestien VL/VH ja V/U perusteella. Viestit VL, VH ja U tuodaan kytkimiin 124, 124', 126, 126', 128 ja 128' ohjaamaan jännitteiden VI, VI', V2, V2', V3 ja V3' selektiivistä kytkemistä liittimiin 114 ja 114'. Kukin kytkin 124, 124', 126, 126', 128 ja 128' on elektroninen yksinapainen tavallinen kytkin, joka aukeaa alhaisella tasolla ja sulkeutuu ylhäällä olevalla tasolla. Lisäksi kaistanvaihtoviestit tuodaan oskillaattoriin 18 ja RF-yksikköön 14 (viimemainitun kytkentöjä ei ole esitetty) , joissa ne kytkevät toimimaan asianomaisen vi.ritys-piiriin. Kukin oskillaattorin 18 ja RF-yksikön 14 virityspiireistä kytkeytyy pois toiminnasta alhaisella tasolla ja kytkeytyy toimintaan ylhäällä olevalla tasolla. Komparaattorien 138 ja 140 sekä kytkinlogiikan 152 totuustaulu on seuraavanlainen:

Koskettimen 130

Asento VL/VH V/U VL VH U

112a L L H L L

112b H L L H L

112c H H L L H

On huomattava, että vaikka napojen 114 ja 114' jännitteet vaihtuvat, koska jännitejakaja 142 on kytketty resistiivisen komponentin 112 yli, ei ole tarpeen muuttaa niitä jännitteitä, joihin viritysjännitettä verrataan komparaattoreissa 138 ja 140, kuten olisi laita jos näiden komparaattorien kääntävät tulot (-) olisi kytketty muihin vertailujännitelähteisiin.

Kanavanvalintajärjestelmää 100 käytettäessä voidaan kanavat 2-83 valita portaattomasti ja jatkuvasti vaihtamatta kaistaa käsin 7 73340 ja muuttamatta valintasuuntaa. On huomattava, että viritysjärjestelmässä 100 voidaan käyttää jo kaupallisesti saatavissa olevan tyyppistä potentiometriä, jossa on yksinkertaisesti esim. keraamiselle alustalle painettu resistiivinen kalvo. Voi kuitenkin olla toivottavaa muotoilla resistiivinen kalvo 112 osissa 112a, 112b ja 112c siten, että kompensoidaan US-patenttihakemusten no. 965 229, 965 218 ja 965 201 (kaikki jätetty 30.11.1978) esitettyjen mukaisten varaktoridiodien epälineaarinen viritysjännite-vaste taajuudelle.

Tällainen muotoilu voidaan välttää kompensoimalla epälineaariset ominaiskäyrät käsittelemällä liukukoskettimeen syntyvä jännite elektronisesti. Lisäksi resistiivinen elin voidaan tehdä ympyräkehälle, jolloin kanavat 2-83 voidaan valita molempiin suuntiin ns. "wrap around"-periaatteella, joka on myös selostettu em. patenttihakemuksissa. Näiden ja muiden muunnosten voidaan katsoa kuuluvan tähän keksintöön, joka on määritelty seuraavissa patenttivaatimuksissa .

Claims (7)

8 73340

1. Vastaanottimen virittämiseen eri kanaville käytettävä järjestelmä, jossa on: virittävä piiri, jolla on määrätty taajuusvaste tietylle viritysjännitteelle; ensimmäinen (114) ja toinen (114') napa; ensimmäisen ja toisen navan väliin kytketty resistiivinen elin (110); laite, jolla voidaan kytkeä ensimmäinen ja toinen jännite ensimmäiseen ja toiseen napaan; liikkuva kosketin; laite, joka liikuttaa ko. liikkuvaa kosketinta pitkin ko. resistiivistä elintä, jolloin ko. viritysjännite syntyy liikkuvaan koskettimeen; tunnettu siitä, että siinä on ensimmäisen (114) ja toisen (114') navan väliin kytketty jännitteenjakajalaite (142), jonka lähtöjännitteen suuruus vastaa viritysjännitteen ennaltamäärättyä arvoa; vertailuelin (138) jonka synnyttää ko. lähtöjännitteen ja viritysjännitteen perusteella ohjausjännitteen, joka on ensimmäisellä tasollaan (VL), kun viritysjännite on pienempi kuin ko. jän-nitejakajan lähtöjännite, ja toisella tasollaan (VH), kun viritys-jännite on suurempi kuin ko. jännitejakajan lähtöjännite, sekä käyttölaite, jolla määrätään vastaanottimen eri toimintatilat ohjausjännitteen ensimmäisen ja toisen tason perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jännitejakajalaitteen (142) lähtöjännite on hieman suurempi kuin ensimmäisen kaistan suuritaajuisimman kanavaa vastaava viritysjännite; että viritettävässä piirissä on ensimmäinen (18a) ja toinen (18b) selektiivisesti toimintaan valittava laite, joka määrää viritettävän piirin (18) taajuusalueen ensimmäiselle (alempi VHF) ja toiselle (ylempi VHF) kanavakaistalle siten, että ensimmäisen laitteen saa toimimaan ohjausjännitteen ensimmäinen taso ja toisen laitteen ohjausjännitteen toinen taso.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ko. käyttölaitteessa on kytkentälaite (124-128, 9 73340 124'-128'), joka kytkee ensimmäisen jännitteen (VI) ensimmäiseen napaan (114) ja toisen jännitteen (VI') toiseen napaan (114') ohjausjännitteen ollessa ensimmäisellä tasolla, (VL), ja kytkee kolmannen jännitteen (V2) ensimmäiseen napaan (114) ja neljännen jännitteen (V2') toiseen napaan (114') ohjausjännitteen ollessa toisella tasolla (VH); ja että ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs jännite valitaan siten, että ensimmäisen ja toisen kaistan kaikki kanavat virittyvät liikkuvan koskettimen liikkuessa portaattomasti ja peräkkäin pitkin resistiivistä elintä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että resistiivisessä elimessä on ensimmäinen, ensimmäistä virityskaistaa vastaava osa ja toinen toista virityskaistaa vastaava osa, että käyttölaitteessa on ainakin yksi kytkentälaite (126-128), joka siihen tuodun ohjausjännitteen perusteella kytkee selektiivisesti ensimmäisen jännitteen (VI) ensimmäiseen napaan (114), kun liikkuva kosketin (130) on ensimmäisellä osalla (112a), ja toisen jännitteen (V2) ensimmäiseen napaan (114), kun liikkuva kosketin (130) on toisella osalla (112b); että ensimmäinen ja toinen jännite (VI, VI') on siten valittu, että kaikki ensimmäisen kaistan (alempi VHF) ja toisen kaistan (ylempi VHF) kanavat virittyvät, kun liikkuva kosketin kulkee portaattomasti ja peräkkäin pitkin resistiivistä elintä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttölaitteessa on edelleen toinen kytkentälaite (126'-128'), joka kytkee selektiivisesti kolmannen jännitteen (V2) toiseen napaa liikkuvan koskettimen (130) ollessa ensimmäisellä osalla (112a) ja neljännen jännitteen (V2') toiseen napaan (114') liikkuvan koskettimen (130) ollessa toisella osalla (112b); että kolmas ja neljäs jännite on siten valittu, että kaikki ensimmäisen (alempi VHF) ja toisen (ylempi VHF) kaistan kanavat virittyvät liikkuvan koskettimen portaattomasti ja peräkkäin liikkuessa pitkin resistiivistä elintä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (VI) ja kolmas (V2) jännite on siten valittu, että liikkuvan koskettimen (130) ollessa ensimmäisellä osalla (112a) tämän ensimmäisen osan alkupisteen määrittävän ensimmäisen pisteen (1) jännite on hieman pienempi kuin ensimmäisen kaistan pienitaajuisinta kanavaa vastaava viritysjännite, ja ensimmäisen _ _ - 1“ 10 73540 osan (112a) lopun ja toisen osan (112b) alun määrittävän toisen pisteen (2) jännite on hieman suurempi kuin ensimmäisen kaistan suuritaajuisinta kanavaa vastaava viritysjännite; ja että toinen (VI1) ja neljäs (V2' ) jännite on siten valittu, että liikkuvan koskettimen (130) ollessa toisella osalla (112b) toisen pisteen (2) jännite on hieman pienempi kuin toisen kaistan pienitaajuisinta kanavaa vastaava viritysjännite, toisen alueen lopun määrittävän kolmannen pisteen (3) jännite on hieman suurempi kuin toisen kaistan suuritaajuisinta kanavaa vastaava viritysjännite.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että resistiivisessä elimessä on kolmas osa (112c), joka alkaa kolmannesta pisteestä ja päättyy neljänteen pisteeseen; että ensimmäinen, toinen ja kolmas osa vastaavat tässä järjestyksessä television viritysalueen alempaa VHF-, ylempää VHF- ja UHF-kaistaa; että ensimmäinen kytkentälaite (128 laitteessa 126-128) kytkee viidennen jännitteen (V3) ensimmäiseen napaan (114) liikkuvan koskettimen ollessa kolmannella osalla, ja toinen kytkentälaite (128' laitteessa 126'-128') kytkee kuudennen jännitteen (V3') toiseen napaan (114') liikkuvan koskettimen ollessa kolmannella osalla; että viides (V3) ja kuudes (V3') jännite on siten valittu, että liikkuvan koskettimen ollessa kolmannella osalla )112c) kolmannen pisteen (3) jännite on hieman pienempi kuin kolmannen kaistan (UHF) pienitaajuisinta kanavaa (13) vastaava viritysjännite, ja neljännen pisteen (4) jännite on hieman suurempi kuin kolmannen kaistan (UHF) suuritaajuisinta kanavaa (83) vastaava viritysjännite; ja että jännitteenjakajalaite (142) synnyttää toisen lähtö-jännitteen, jonka suuruus on olennaisesti sama kuin kolmannen pisteen jännite; ja että laitteessa edelleen on toinen vertailu-laite (140), joka muodostaa toisen lähtöjännitteen ja viritysjännitteen perusteella toisen ohjausjännitteen (V/U), joka on ensimmäisellä tasolla (V) viritysjännitteen ollessa pienempi kuin toinen läntöjännite ja toisella tasolla (U) viritysjännitteen ollessa suurempi kuin toinen lähtöjännite; ja että ensimmäinen ja toinen kytkentälaite kytkevät toisen ohjausjännitteen toisen tason (U) perusteella viidennen jännitteen ensimmäiseen napaan ja kuudennen jännitteen toiseen napaan. 73340