FI72335C

FI72335C - Uv-haerdbar bestrykningskomposition.

Info

Publication number: FI72335C
Application number: FI813090A
Authority: FI
Inventors: Arie Noomen
Original assignee: Akzo Nv
Priority date: 1980-10-07
Filing date: 1981-10-06
Publication date: 1987-05-11
Also published as: FI813090L; NO156205B; EP0049922B1; ES506050A0; DK153562C; ES8206561A1; DE3162679D1; DK153562B; EP0049922A3; JPS5787473A; EP0049922A2; DK439981A; NO156205C; NO813381L; FI72335B; BR8106433A; AU7604981A; JPH0135865B2; AU544437B2; US4382102A

Description

1 72335 UV-kovetteinen pinnoiteseos

Keksinnön kohteena on pinnoiteseos, joka voidaan kovettaa ultraviolettivalon vaikutuksella ja joka perus-5 tuu UV-kovetteiseen sideaineeseen, fotoinitiaattoriin ja typpeä sisältävään kiihdyttimeen.

Tunnetuissa seoksissa käytetty fotoinitiaattori on yleensä aromaattinen karbonyyliyhdiste ja kiihdytin on alkanoliamiini. Tämä yhdistelmä johtaa pigmentoitu-10 jen ja pigmentoimattomien seosten kovetettujen pinnoitteiden hyvään pintakovuuteen. Epäkohtana on kuitenkin se, että alkanoliamiinit eivät yleensä sovellu riittävän hyvin käytettäviksi UV-kovetteisten sideaineiden kanssa, vaan niitä käytettäessä kovetetun seoksen muodos-15 tamassa pinnoitteessa esiintyy samenemista tai kiihdytti-mien migraatiosta johtuvaa kiihdytinten tihkumista. Toisena epäkohtana on se, että käytettäessä alkanoliamii-neita, ei ole mahdollista valita mitä tahansa UV-kovet-teista sideainetta; esimerkiksi sideainetta, jossa on 20 vapaita isosyanaattiryhmiä ja/tai epoksiryhmiä, ei voida käyttää, koska tällaisten ryhmien välinen reaktio johtaa siihen, että saaduilla seoksilla on suhteettoman lyhyt varastointiaika.

Esillä olevan keksinnön kohteena olevalla pinnoite-25 seoksella ei ole yllä mainittuja epäkohtia, mutta se kovettuu nopeasti ja kunnollisesti.

Keksinnön mukaiselle seokselle on tunnusomaista, että kiihdytin on Ν,Ν'-disubstituoitu syklinen 1,3-diatsa-yhdiste, jossa on 5-9 rengasatomia. Edullisesti kiihdy-30 tin on Ν,Ν'-disubstituoitu imidatsolidiini- tai heksa-hydropyrimidii niyhdiste.

Sideaineeksi voidaan yleensä valita UV-kovetteinen sideaine. Esimerkkeihin sopivista sideaineista kuuluvat tyydyttämättömät polyesterihartsit ja alkydihartsit, tyydyttä-35 mättömät melamiiniformaldehydihartsit, polybutadieenihartsit ja tyydyttämättömät yhdisteet kuten (met)akrylaatit ja allyyliyhdisteet.

2 72335

Esimerkkeihin UV-kovetteisista polyestereistä kuuluvat tyydyttämättömien di- tai polykarboksyylihappojen tai niiden johdannaisten, esimerkiksi: maleiinihapon, ma-leiinihappoanhydridin ja/tai fumaarihapon, ja polyolien ku-5 ten etyleeniglykolin, 1,2-propaanidiolin, dietyleeniglyko-lin, 1,3-propyleeniglykolin, polyetyleeniglykolin, heksaa-nidiolin, glyserolin, trimetylolipropaanin ja/tai penta-erytritolin polykondensointituotteet. Tyydyttämättömien karboksyylihappojen ohessa voi läsnä olla tyydytettyjä 10 karboksyylihappoja, esimerkiksi: synteettiset ja/tai luonnon rasvahapot, bentsoehappo, isononaanikarboksyylihappo, malonihappo, glutaarihappo, adipiinihappo, atselaiinihappo, sebasiinihappo, tetrahydroftaalihappo, ftaalihappo, ftaali-happoanhydridi, isoftaalihappo, tereftaalihappo, heksakloo-15 riendometyleenitetrahydroftaalihappo ja/tai trimellitiini-happo. Yleensä nämä polyesterit on sekoitettu etyleenises-ti tyydyttämättömiin monomeerisiin yhdisteisiin kuten me-takryyliyhdisteet ja vinyyliyhdisteet sisältäen akrylaatti-yhdisteet ja allyyliyhdisteet. Monomeerisinä yhdisteinä 20 käytetään yleensä styreeniä, vinyylitolueenia ja/tai metyyli-metakrylaattia.

Kuvaavia (met)akrylaatteja ja allyyliyhdisteitä ovat metyyliakrylaatti, metyylimetakrylaatti, etyyliakrylaatti, etyylimetakrylaatti, butyyliakrylaatti; alifaattisten di-25 Olien ja/tai polyolien (met)akryylihappoesterit, esimerkiksi: etyleenidiakrylaatti, trimetylolipropaanitriakrylaatti ja pentaerytritolitetra-akrylaatti; hydroksi(met)akrylaa-tit kuten hydroksietyyliakrylaatti, 2-hydroksipropyyliakry-laatti, 3-hydroksipropyylimetakrylaatti, 4-hydroksibutyyli-30 akrylaatti ja pentaerytritolitriakrylaatti ja allyyliyhdisteet kuten diallyyliftalaatti, diallyylimaleaati, triallyy-li-isosyanuraatti ja etyleeniglykolidiallyylieetteri. Vapaavalintaisesti nämä yhdisteet voidaan sekoittaa mahdollisesti pienempiin määriin monomeerejä kuten akryylinitriiliä, 35 metakryylinitriiliä, akryyliamidia, metakryyliamidia, N,N-disubstituoituja akryyliamideja ja -metakryyliamideja, vi- 3 72335 nyyliasetaattia, meripihkahapon divinyyliesteriä, isobutyy-livinyylieetteriä, 1,4-butaanidiolidivinyylieetteriä, styreeniä, alkyylistyreeniä, halogeenistyreeniä, divinyyli-bentseeniä, vinyylinaftaleenia ja N-vinyylipyrrolidonia.

5 Kuitenkin on edullista, että käytettävä sideaine olisi uretaaniakrylaattihartsi, tarkemmin vähintään yhden isosyanaattiryhmän sisältävä a) 5-20 hiiliatomia sisältävän akryyli- tai meta-kryylihydroksiesterin ja 10 b) 4-44 hiiliatomia ja 2-4 isosyanaattiryhmää sisältä vän polyisosyanaatin addukti.

Esimerkkeinä sopivista isosyanaattiyhdisteistä voidaan mainita heksametyleenidi-isosyanaatti, 2,2,4-trimetyyli-heksaani-1,6-di-isosyanaatti, 2,4,4-trimetyyliheksaani-15 1,6-di-isosyanaatti, sykloheksyyli-1,4-di-isosyanaatti, isoforonidi-isosyanaatti, 1 molekyylin 1,4-butaanidiolia ja 2 molekyylin isoforonidi-isosyanaattia addukti, 1 molekyylin 1,4-butaanidiolia ja 2 molekyylin heksametyleenidi-isosyanaattia addukti, disykloheksyylimetaani-4,4'-di-iso-20 syanaatti, ksylyleenidi-isosyanaatti, 1,3,5-trimetyyli- (2,4-<:*:-di-isosyanaattimetyyli) -bentseeni , tolueenidi-isosya-naatti, difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaatti, 3 molekyylin heksametyleeni-di-isosyanaattia ja 1 molekyylin vettä addukti, 1 molekyylin trimetylolipropaania ja 3 molekyylin 25 isoforonidi-isosyanaattia addukti, 1 molekyylin trimetylolipropaania ja 3 molekyylin tolueenidi-isosyanaattia addukti, 1 molekyylin pentaerytritolia ja 4 molekyylin heksametylee-ni-di-isosyanaattia addukti; ja isosyanuraattijohdannaiset, joissa on vähintään 2 isosyanaattiryhmää, esimerkiksi syk-30 liset di-isosyanaattitrimeerit, kuten isoforonidi-isosyanaatti ja alkyleenidi-isosyanaatti, esimerkiksi heksametyleenidi-isosyanaatti. Esimerkkeinä sopivista vähintään yhden hydroksiryhmän sisältävistä hydroksi(met)akrylaateista voidaan mainita 2-hydroksietyyliakrylaatti, 2-hydroksietyy-35 limetakrylaatti, 2-hydroksipropyylimetakrylaatti, 4-hydroksi-butyyliakrylaatti, 12-hydroksidodekanyyliakrylaatti, 2-hydr- 4 72335 oksi-3-klooripropyyliakrylaatti, trimetylolipropaanidi-akrylaatti, trimetylolipropaanidimetakrylaatti, penta-erytritolidiakrylaatti ja pentaerytritolitriakrylaatti. Yllämainittujen uretaaniakrylaattihartsien käyttö tarjoaa 5 sen edun, että keksinnön mukaisesti kiihdyttiminä käytetyt diatsayhdisteet on kemiallisesti sidottu lopullisessa pin-noitekerroksessa, jonka tuloksena haitallinen pehmitysvai-kutus vältetään. Tällaisen yhdisteen käytöllä on se lisäetu, että se johtaa isosyanaattiyhdisteen molekyylipainon 10 kohoamiseen, niin että pinnoitteen fysikaaliset ominaisuudet ja kestävyys edelleen paranevat.

Muita keksinnön mukaisessa pinnoiteseoksessa edullisesti käytettäviä sideaineita ovat tyydyttämättömät epoksi-hartsit; esimerkiksi ne, jotka saadaan (met)akryylihapon 15 tai polyvalenttisen karboksyylihapon.puoliesterin ja hydrok-siakrylaattiyhdisteen kokonais- tai osa-additiossa epoksi-yhdisteeseen, jossa on 2 tai useampia epoksiryhmiä. Esimerkkeinä sopivista epoksiyhdisteistä voidaan mainita: 1,4-butaanidiolidiglysidyylieetteri ja 4,4'-dihydroksidi-20 fenyyli-2,2-propaanin, 1,1'-isopropylideeni-bis-(p-fenylee-nioksi)-2-dietanolin tai 1,1'-isopropylideeni-bis- (p-feny-liinioksi)-2-dipropanolin diglysidyylieetterit, fenoli-form-aldehydinovolakin polyglysidyylieetterit ja hydantoiini-epoksihartsit. Vaihtoehtoisesti on tietenkin myös mahdollis-25 ta käyttää tyydyttämättömien polymeerien seosyhdistelmiä, haluttaessa tyydytettyjen polymeerien kanssa, tai käyttää polymeerien ja tyydytettyjen tai tyydyttämättömien monomee-risten yhdisteiden UV-kovetteisia seoksia.

Sopivia fotoinitiaattoreita ovat esimerkiksi: aro-30 maattiset karbonyyliyhdisteet kuten bentsiili, bentsiili-dimetyyliketaali, asetofenoni, substituoidut asetofenonit, tioksantoni ja klooritioksantoni. Edullista olisi käyttää bentsofenonia. Vapaavalintaisesti voidaan käyttää värillisiä yhdisteitä kuten aromaattisia atsoyhdisteitä ja yhdis-35 teitä kuten bentsoiini ja sen eetterit, kuten metyylieette-ri, etyylieetteri, propyylieetteri ja tert.butyylieetteri.

5 72335

Voidaan käyttää myös fotoinitiaattoreiden seoksia.

Fotoinitiaattoria on yleensä läsnä määrä 0,05-10 % laskettuna UV- kovetteisen sideaineen painosta.

Keksinnön mukaan kiihdyttimenä fotoinitiaattorijär-5 jestelmässä käytettävien diatsayhdisteiden edustavan ryhmän muodostavat kaavan 10 6 j '6 R1 _ N ‘ R2 R3 R4 15 mukaiset yhdisteet, jossa R^ ja R2 voivat olla samat tai erilaiset ja tarkoittavat 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivety-ryhmää tai -CR7 ryhmää, jossa R7 tarkoittaa 1-12 hiiliato- I» · '

O

mia sisältävää hiilivetyryhmää, ja R~ ja R. voivat olla 2 Q

w samat tai erilaiset ja tarkoittavat vetyatomia tai 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää, tai muodostaa yhdessä 4-6 hiiliatomia pääketjussa sisältävän alkyleeniryh- ! män, ja A tarkoittaa -C-R^Rg ryhmää tai kahden hiiliatomin välissä sijaitsevaa happiatomia, ja Rj. ja Rfi ovat 25 Db samat tai erilaiset ja tarkoittavat vetyatomia tai 1-4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, ja n on kokonaisluku 0-4.

Hiilivetyryhmillä, jotka voidaan valita jokaiseksi substituentiksi R^-R^, voi tietenkin olla yksi tai useampia substituentteja, jotka ovat inerttejä UV-kovetteisen sideaineen etyleenisesti tyydyttämättömiin ryhmiin nähden. Esimerkkeihin inerteistä substituenteista kuuluvat syaan ryhmät, halogeeniryhmät, hydroksyyliryhmät, nitroryhmät, asyy-liryhmät tai aroyyliryhmät, aldehydiryhmät, eetteriryhmät, 35 esteriryhmät, tert.-aminoryhmät ja N,N-disubstituoidut ami- 6 72335 doryhmät. Ei-inerttejä ryhmiä ovat iminoryhmät, amino-ryhmät ja tioliryhmät.

Esimerkkeinä sopivista N,N1-disubstituoiduista imi-datsolidiini- tai heksahydropyrimidiiniyhdisteistä, joissa 5 edellämainitut substituentit ovat pelkästään vetyatomeita tai substituoimattomia hiilivetyryhmiä, voidaan mainita: 2-pentametyleeni-N/N1-dimetyyli-imidatsolidiini-1,3-N,N'-dimetyyli-imidatsolidiini, N,N'-di-n-butyyli-imidatsolidiini, Ν,Ν'-disykloheksyyli-imidatsolidiini, Ν,Ν'-di-iso-10 propyyli-imidatsolidiini, N,N’-bis-dodekyyli-imidatsoli- diini, 2-pentametyleeni-N,N’-dimetyyliheksahydropyrimidiini, N,N'-dibutyyliheksahydropyrimidiini, N,N 1-dibentsyyliheksahydropyrimidiini , N,N'-bisdodekyyliheksahydropyrimidiini, 2,2-dimetyyli-N,N'-dibutyyliheksahydropyrimidiini ja vas-15 taavat sykliset diatsayhdisteet, joissa on 5, 6 tai 7 hiili-tai happiatomia renkaassa. Nämä yhdisteet voidaan valmistaa esimerkiksi syklisoimalla Ν,Ν-disubstituoituja etyleenidi-amiineja tai propyleenidiamiineja sopivien karbonyyliyhdis-teiden kuten aldehydien tai ketonien , esimerkiksi formalde-20 hydin tai sykloheksanonin avulla; on edullista käyttää karbonyyliyhdisteenä ketonia.

Esimerkkeihin muista sopivista diatsayhdisteistä kuuluvat N,N 1—dietyyli - /0 -dikarbetoksi-imidatsolidoni-1,3, N,N'-diasetyyli-imidatsolidiini, N,N'-dietyyli-/3 -disyaani -25 imidatsolidiini, 2-pentametyleeni-N,N'-dietyyli-^-disyaani-imidatsolidiini, N-^-hydroksietyyli-N'-β-syaanietyyli-imidatsolidiini , N, N'-dietyyli--disyaani-5-metyyli-imidatsolidiini, N,N1-diasetyyliheksahydropyrimidiini, Ν,Ν'-di-^-syaanietyyliheksahydropyrimidiini , N,N ' -di-?S -karbetoksi-30 etyyliheksahydropyrimidiini, N,N'-bis(propionihappodietyyli-amidi)heksahydropyrimidiini ja vastaavat sykliset diatsayhdisteet, joissa renkaassa on 5, 6 tai 7 hiili- tai happiatomia. Yllä tarkastellut N,N'-diasyylidiatsayhdisteet voidaan valmistaa kuten on kuvattu julkaisussa Mod, Magne ja 35 Sumrell, J. Am. Oil Chem. Soc. (1971), 48 254. Muut käyt tökelpoiset diatsayhdisteet voidaan valmistaa lisäämällä II: 7 72335 syklinen diatsayhdiste, jossa on sekundäärinen N-atomi, sellainen kuin imidatsolidiini, tai heksahydropyrimidiini-yhdiste, jossa on sekundäärinen N-atomi, sopivaan etyleenisesti tyydyttämättömään karbonyyliyhdisteeseen ku-5 ten (met)akryylihappojohdannaiset, esimerkiksi (met) akryy-linitriili, (met)akryyliamidi tai (met)akryyliesteri. Vaihtoehtoisen menetelmän muodostaa N-substituoitujen diamii-nien additio, esimerkiksi N-metyleenidiamiinin tai N-metyy-lipropyleenidiamiinin, o(, ,8-etyleenisesti tyydyttämättömään 10 karbonyyliyhdisteeseen ja saadun reaktiotuotteen syklisointi sopivan karbonyyliyhdisteen, esimerkiksi formaldehydin tai sykloheksanonin avulla.

Myöskin voidaan käyttää kiihdyttimiä, joissa on enemmän kuin yksi syklinen diatsaryhmä. Nämä oligomeerit valrais-15 tetaan edullisesti lisäämällä sopivaa N-substituoitua di- amiinia, esimerkiksi N-metyylietyleenidiamiinia tai N-metyy-lipropyleenidiamiinia polyakryyliyhdisteeseen kuten (met)-akryyli-2- tai polyvalenttinen hydroksiyhdiste, esimerkiksi butaanidioli, trimetylolipropaani tai pentaerytritoli ja 20 syklisoimalla reaktiotuote tarkoitukseen sopivalla aldeny-dillä tai ketonilla. On edullista käyttää oligomeerejä , joiden molekyylipaino on noin 350 - 2000.

Toinen ryhmä sopivia keksinnön mukaisia kiihdyttimiä ovat kaavan 25 <A>n

Rc \ R

"«^ R6 30 R, - N N - CGNM-1-r (g-n) 1 '«s. o y

r/CN

R3 R4 35 _ x 3 72335 mukaiset yhdisteet, jossa A ja ryhmät ja r^-r^ tarkoittavat samaa kuin vastaavat ryhmät aikaisemmassa yleisessä kaavassa, n on kokonaisluku 0-4, ja Rg tarkoittaa (x + y)-valenttista ryhmää, joka on muodostettu 5 erottamalla (x + y) isosyanaattiryhmää (x + y)-valentti-sesta polyisosyanaatista, jolloin x on kokonaisluku 1-4, y on kokonaisluku 0 - 3 ja (x + y) on 2, 3 tai 4.

Kun käytetään sideaineita, jotka ovat kiihdyttimeen 10 nähden reagoimattomia, kiihdytintä käytetään yleensä noin 0,1 - 10 paino-% sideaineesta laskettuna. Reaktii visten sideaineitten tapauksessa, kuten niiden, joissa on isosyanaatti- tai epoksiryhmiä, kiihdytintä käytetään yleensä 0,7 - 1,3 ekvivalenttia sideaine-ekvivalenttia 15 kohti.

Vapaavalintaisesti pinnoiteseos voi sisältää vielä muita lisäaineita, esimerkiksi: pigmentin dispergointiainei-ta, tasoitusaineita, täyteaineita, pigmenttejä, väriaineita, polymerointi-inhibiittoreita ja inerttejä tai ei-inerttejä 20 liuottimia.

Pinnoiteseos voidaan aplikoida halutulle alustalle millä tahansa sopivalla tavalla, esimerkiksi telalla, harjalla, roiskimalla, valamalla, kastamalla tai ruiskuttamalla. Pinnoiteseos voidaan aplikoida mille tahansa halu-25 tulle alustalle, esimerkiksi muoviaineelle, lastulevylle tai muulle levylle, puulle ja edullisesti metallialustoil-le pinnoitteena automaalijärjestelmässä.

UV-säteilylähteenä voi toimia esimerkiksi korkea-, keski- tai matalapaine-elohopea- tai -ksenonlamppu. Säteilyn 30 ei tarvitse vaikuttaa seokseen yleensä kuin muutamista se- kunteista muutamaan minuuttiin. Tavallisesti käytetyn säteilyn aallonpituus on 90-600 nm.

Keksintöä kuvaavat seuraavat esimerkit. Niissä kovetetun pinnan Persoz-kovuus mitattiin 35 ja ilmoitettiin sekunneissa (ISO-standard 1522). Kiilto ja ulkonäkö arvioitiin visuaalisesti. Seoksen säteilytys UV- 9 72335 valolla suoritettiin aina korkeapaine-elohopeahöyrylam-pun avulla (tyyppi HOK 80W/cm, valmistaja Philips), joka sijoitettiin aina 40 cm:n etäisyydelle alustasta.

Esimerkki I

5 Käytettiin seosta, joka sisälsi 100 paino-osaa 60 naino-%:sta heksametyleenidi-isosyanaatin (1 pooli) ja oenta-erytritolitriakrylaatin (2 moolia) adduktin heksaanidioli-diakrylaattiliuosta, 2 paino-osaa bentsofenonia ja kiihdyttimenä 2 paino-osaa imidatsolidiiniyhdistettä, joka on 10 muodostettu 1 moolista etyleenidiamiinia ja 2 moolista bu-taanidiolidiakrylaattia, syklisointi formaldehydin avulla. Saatu seos aplikoitiin rasvasta puhdistetulle teräslevylle kerrospaksuuteen 30 ^.um (kovetetussa tilassa) . Vertailun vuoksi sama seos valmistettiin ilman kiihdytintä 15 (kontrolli) ja 2 paino-osan dimetyylietanoliamiinia läsnäollessa kiihdyttimenä (vertaileva esimerkki A). Seoksia sä-teilytettiin 10 sekunnin ajan. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

20 Taulukko 1

Esimerkki Kovuus Kiilto Ulkonäkö

Esimerkki 1 135 erinomainen erinomainen

Vertaileva 124 kohtalainen tihkumisoireita

esimerkki A

25 Kontrolli 5 kohtalainen hyvin tahmea

Esimerkki II

Käytettiin samaa menetelmää kuin esimerkissä I, paitsi että käytettiin 1,3-propyleenidiamiinin (1 mooli) ja 2 moo-30 Iin butaanidiolidiakrylaatin (2 moolia) reaktiotuotetta kiihdyttimenä, syklisoituna formaldehydin avulla. Kovetetun pinnoitteen kovuus oli 164 ja sen kiilto ja ulkonäkö olivat erinomaiset.

Esimerkki III

Kolmen heksametyleenidi-isosyanaattimolekyylin nuo-35 dostaman adduktin (1 mooli), veden (1 mooli) ja pentaerytrito- 10 72 3 35 litriakrylaatin (1 1/2 moolia) reaktiotuotteen 70 naino-%:seen butyyliakrylaattiliuokseen sekoitettiin ekvivalentti määrä (laskettu vapaasta NCOrsta) kiihdyttimiä esimerkeistä I ja II ja formaldehydisyklisoitua 1,3-propyleenidiamiinin (2 moolia) 5 ja heksaanidiolidiakrvlaatin (3 moolia) reaktiotuotetta kiihdyttimeksi (kiihdytin C). Edelleen suoritettiin vertailukoe ilman kiihdytintä. Seoksiin lisättiin 2 paino-% bentsofenonia. Näin saadut seokset aplikoitiin rasvasta puhdistetulle teräkselle kerrospaksuuteen 30 ^.um 10 (kovetetussa tilassa), ja sitä säteilytettiin 10 sekunnin ajan. Kovetettu pinta oli tarttumaton. Kovuus määritettiin välittömästi säteilytyksen jälkeen, 4 tunnin kuluttua ja 1 päivän kuluttua, vastaavasti; se näyttää kasvavan aikaa myöten„ 15 Tulokset on esitetty taulukossa 2. Niistä käy ilmi, et tä kokeillut reaktiotuotteet ovat tehokkaita kiihdyttimiä ja pinnoitteen lisääntyvästä kovuudesta päätellen niiden reaktiota isosyanaattiyhdisteen kanssa seuraa niiden mole-kyylipainojen kasvaminen.

20

Taulukko 2

Kiihdytin ___Kovuus_ Välittömästi 4 tunnin 1 päivän säteilytyksen kuluttua kuluttua __jälkeen_ ^ Kiihdytin esim. I 71 83 95

Kiihcfytin esim. II 70 91 119

Kiihdytin C 87 106 120

Kontrolli 5 8 45

30 Esimerkki IV

Vapaita epoksiryhmiä sisältävä epoksiakrylaatti-hartsi valmistettiin seuraavasti:

Seos, joka sisälsi 380 g Bisfenolin A diglysidyyli-eetteriä (Shellin markkinoima kauppanimellä Epikote 828) 35 ja 72 g akryylihappoa, liuotettiin 150 g:aan tolueenia.

li a 72335

Siihen lisättiin 1,8 g bentsyylitrimetyyliammoniummetok-sidia katalysaattoriksi ja 0,44 g tert.-butyylihydrokino-nia inhibiittoriksi. Seos kuumennettiin 80°C:seen sekoittaen ja johtaen typpivirran läpi. 5 tunnin kuluttua saa-5 dun tuotteen happoluku oli pudonnut 5,4:ään.

100 g:aan tätä sideainetta lisättiin stokiometrinen määrä (laskettuna vapaista epoksiryhmistä) esimerkin I reaktiotuotetta ja 2 paino-% bentsofenonia. Saatu seos aplikoi-tiin rasvasta puhdistetulle teräslevylle paksuuteen 30 ^um 10 (kovetetussa tilassa) ja johdettiin seuraavaksi korkeapaine UV-lampun alta nopeudella 3,5 m/minuutti. Kovuus määritettiin välittömästi säteilytyksen jälkeen ja 1, 2, 4 ja 7 päivän kuluttua. Kovuuden todettiin jälleen kasvaneen. Mitatut arvot olivat 48, 56, 74, 85 ja 106, vastaavasti.

15 Esimerkki V

Käytettiin samaa menetelmää kuin esimerkissä III, paitsi että pentaerytritolia käytettiin 1 1/2 moolin asemesta 1 mooli ja kiihdyttimenä käytettiin heksametyleenidi-isosyanaa-tin (1 mooli) ja N-metyyliheksahydropyrimidiinin ( 2 moolia) reak-20 tiotuotetta. Tämä kiihdytin valmistettiin seuraavasti.

Seos, joka sisälsi 100 g N-metyyliheksahydropyrimidiiniä ja 150 g etyyliasetaattia, lisättiin hitaasti liuokseen, joka sisälsi 84 g heksametyleenidi-isosyanaattia 100 g:ssa etyyliasetaattia lämpötilassa 25-35°C. Reaktioseosta sekoi-25 tettiin seuraavaksi 8 tunnin ajan huoneen lämpötilassa ja saatu reaktiotuote Ν,Ν'-/Ί, 6-heksaanidiyjli-bis- (3-metyyli-l-heksahydropyrimidiinikarboksiamidi)J eristettiin tislaamalla liuotin.

Kovetettu pinta oli tarttumaton eikä siinä esiinty-30 nyt pintavirheitä. Kovuus määritettiin välittömästi säteilytyksen jälkeen, 4 tunnin ja 1 päivän kuluttua. Saadut arvot olivat 65, 79 ja 98 sekuntia, vastaavasti.

Claims

12 72335

1. Pinnoiteseos, joka voidaan kovettaa ultraviolettivalon vaikutuksella ja joka perustuu UV-kovetteiseen 5 sideaineeseen, fotoinitiaattoriin ja typpeä sisältävään kiihdyttimeen , tunnettu siitä, että kiihdytin on N,N'-disubstituoitu syklinen 1,3-diatsayhdiste, jossa on 5-9 rengasatomia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnoiteseos, 10 tunnettu siitä, että kiihdytin on N,N'-disubstituoitu imidatsolidiini- tai heksahydropyrimidiiniyhdiste.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pinnoite-seos, tunnettu siitä, että kiihdytin on kaavan

15 R, ‘A)a Rb 5\ / \ / = R1 - N - R2 20 \ R3 *4 mukainen yhdiste, jossa ja R2 voivat olla samat tai erilaiset ja molemmat tarkoittavat 1-12 hiiliatomia sisältävää 25 hiilivetyryhmää tai ryhmää -CR7, jossa R7 tarkoittaa 1-12 Il l ' o hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää, ja R^ ja R^ voivat olla samat tai erilaiset ja molemmat tarkoittavat vetyatomia tai 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää, tai muodosta-30 vat yhdessä 4-6 hiiliatomia pääketjussaan sisältävän alky- leeniryhmän, ja A tarkoittaa ryhmää -C-R^Rg tai happiatomia, joka sijaitsee kahden hiiliatomin välissä, ja R^ ja Rg voivat olla samat tai erilaiset ja molemmat tarkoittavat vety-atomia tai 1-4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, ja n on 35 kokonaisluku 0-4. Il 13 72335

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pinnoiteso >s, tunnettu siitä, että substituentit R^-R? yleisessä kaavassa ovat pelkästään vetyatomeita tai substi-tuoimattomia hiilivetyryhmiä ja n on 0 tai 1.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnoiteseos, tunnettu siitä, että kiihdytin on oligomeeri, jossa on useampia kuin yksi syklinen diatsaryhmä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pinnoiteseos, tunnettu siitä, että oligomeerin molekyylipaino 10 on alueella noin 350 - 2000.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnoiteseos, tunnettu siitä, että kiihdytin on kaavan (A) ~i k / n Vc / \ /r3 /C C . 6 ' 6 R1 " N . N - C0NH--Rg(NCO) 20 r R-/ N ^ li - - X 25 mukainen yhdiste, jossa R tarkoittaa 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää tai ryhmää -CR7, jossa R tar- M / / O koittaa 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää, ja R^ voivat olla samat tai erilaiset ja molemmat tarkoittavat 30 vetyatomia tai 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyryhmää tai muodostavat yhdessä 4-6 hiiliatomia pääketjussa sisältävän alkyleeniryhmän, ja A tarkoittaa ryhmää -CHgRg tai happiatomia, joka sijaitsee kahden hiiliatomin välissä ja Rg ja Rg voivat olla samat tai erilaiset ja tarkoittavat molemmat 35 vetyatomia tai 1-4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, 14 72335 ja n on kokonaisluku 0-4, ja R0 tarkoittaa (x + y) - O valenttista ryhmää, joka on muodostettu erottamalla (x + y) isosyanaattiryhmää (x + y)-valenttisesta polyiso-syanaatista, jolloin x on kokonaisluku 1-4 ja y on koko-5 naisluku 0-3 ja (x + y) on 2, 3 tai 4.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen pinnoiteseos, tunnettu siitä, että UV-kovet-teinen sideaine on vähintään yhden isosyanaattiryhmän sisältävä 10 a) 5-20 hiiliatomia sisältävän akryyli- tai met- akryylihydroksiesterin ja b) 5-44 hiiliatomia ja 2-4 isosyanaattiryhmää sisältävän polyisosyanaatin addukti.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukai-15 nen pinnoiteseos, tunnettu siitä, että UV-kovet- teinen sideaine on tyydyttämätön epoksihartsi.

10. Menetelmä alustan pinnoittamiseksi, tunnet-t u siitä, että alusta varustetaan minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-9 mukaisella pinnoiteseoksella ja seos 20 saatetaan alttiiksi säteilylle, jonka aallonpituus on 90-600 nm. 15 72335