FI70984B - Kopplingsstycke - Google Patents

Description

]

Liitin 70984

TEKNINEN ALA

5 Keksinnön kohteena on liitin, joka käsittää naaras- ja koirasosan, joissa on yhdessä toimivat kiila-pinnat, jotka voidaan siirtää kiinni toisiinsa ja irti toisistaan osien olennaisesti akselinsuuntaisen keskinäisen liikkeen avulla, jolloin mainittu liitin käsittää 10 välineet kiilapintojen pakottamiseksi tiiviisti toisiaan vasten liittimen kiristämisen avulla.

Tällainen liitin on edullinen pystytettäessä porakoneiden ohjaimia.

15 KEKSINNÖN TAUSTA

Tällainen liitin on kuvattuna ruotsalaisessa patentissa n:o 157 300 ja käsittää esijännitetyn jousen, jonka ainoana tehtävänä on liitoksen säilyttäminen siinä 20 tapauksessa, että epäkeskon muodostama kiristysväline pääsisi vahingossa aukeamaan. Kun epäkeskon muodostama lukitus on kohdallaan, jousella ei ole mitään tehtävää. Jousen jännitys pienenee liitintä kiristettäessä.

25 KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön tarkoituksena on tämän tunnetun liittimen parantaminen siten, että jousella on aina tietty vaikutus liittimen kiristetyn tilan ylläpitämiseen. Tämä 30 tarkoitus saavutetaan siten, että jousi sovitetaan liitintä kiristettäessä keräämään jousivoimaa, joka pakottaa osien kiilapinnat kohti toisiaan. Näin ollen kiristysväline ja jousi toimivat "sarjassa" niin että kiristäminen aikaansaa jousivoiman. Mainitun ruotsalai-35 sen patentin mukaan kiristysväline ja jousi toimivat rinnakkain.

70984 2

Keksintö määritellään oheisi ssa ; atmtt i vaat i- muksi osa.

LYHYT 1’ ί 1 RUSTUöTEN S E LOHTU 53 5

Viitaten oheisiin piirustuksiin suur-aavassa esitetään keksinnön edullisen suoritusmuodon erityinen kuvaus.

Piirustuksissa: 10 kuvio 1 on osittain yksinkertaistettu perspektiivikuvanko keksinnön mukaisesta porausyhdistelmästä; kuvio 2 on suuremmassa mittakaavassa oleva leikkaus-kuvanto yhdistelmän syöttöosasta, jossa pylväs ja pora-koneen osa on esitetty osittain leikkauskuvantona; 15 kuvio 3 on leikkauskuvanto kahden osan välisestä liitän-nästä, mitkä osat yhdessä muodostavat porausyhdistelmän pylvään; ja kuvio ^ on leikkauskuvanto kuvion 3 kohdasta IV-IV.

20 PARAS TAPA KEKSINNÖN TOTEUTTAA 1 SEKSI

Kuviossa 1 esitetty porausyhdistelmä käsittää pohjalevyn 1, pylvään 2, poratyökalun 3, porakoneen osan 5|, joka käyttää työkalua, ja syöttöosan 5, johon pora-25 koneen osa on kiinnitetty.

Pobjalevy 1 voidaan käytännössä rakentaa alumiiniseoksesta, ja siinä voi alapuolellaan olla tavanomainen päätön tiivisterengas, joka rajoittaa tilaa, josta ilma voidaan poistaa ja siten aikaansaada tyhjiö, 30 jonka avulla levy tarttuu ja kiinnittyy lujasti alustaansa, esim. lattiaan.

Pylväs 2 on liitetty pohjalevyyn 1 kartio-tyyppisen liittimen 6 avulla, joka mahdollistaa pylvään 2 kääntymisen pohjalevyn suhteen kuviossa katkoviivoin 35 osoitetulla tavalla. Tarkemmin sanoen liitin 6 käsittää kaksi puol iskoa 7 ja 8, joista ensi koi mainittu puolisko 7 on kiinnitetty jäykästi pohjalevyyn 1 istukan 9 avulla 3 70984 ja käsittää kartiomaisen naarassyvennyksen (ei esitetty kuviossa), johon sijoitetaan vastaavasti kartiomainen puoliskossa 8 oleva koirasuloke, mikä puolisko 8 on vuorostaan jäykästi liitetty onttoon akseliosaan 10, joka 5 ulkonee sivusuunnassa ja on kiinnitetty pylvään alaosaan 11. Kiristyspultti 12 ulottuu akselin 10 keskustan läpi ja on liitetty kierreliitoksella naaraspuoliseen liittimen puoliskoon 7- Pulttia 12 kiristettäessä puoliskojen 7 ja 8 kartiopinnat siirtyvät kosketuksiin toisiinsa 10 . nähden muodostaen kitkaliitoksen pylvään ja pohjalevyn välille. Löystettäessä pultti 12 pylväs 2 pääsee kääntymään vapaasti mihin tahansa kallistettuun asentoon pohjalevyyn nähden, ja sen jälkeen pylväs voidaan kiinnittää mainittuun asentoon kiristämällä pultti 12.

15 Kuten mainittiin, pylväs 2 voidaan koota useista elementeistä, joista kaksi on kuvattu kuviossa 1, nimittäin elementit 13 ja 14. Nämä elementit ovat muodoltaan samanlaisia paitsi että ne ovat eripituiset. Niinpä kukin elementti on valmistettu suorakulmion muo-20 toisesta putkesta, jonka seinämän paksuus on suhteellisen suuri, esim. 3-4 mm:n suuruusluokkaa. Hammastanko 15 (katso elementtiä 13) on sijoitettu pitkin putken yhtä seinämää ulottuen pitkin elementin koko pituutta ja muodostaen yhdessä viereisen elementin vastaavan hammas-25 tangon kanssa (ks. hammastankoa 15' elementissä 14) yhtäjaksoisen hammasradan pitkin koko pylvään pituutta sen kokoonpannussa tilassa. Tarkemmin sanoen hammasrata 15,15' on sijoitettu olennaisesti putken seinämän keskikohdalle, niin että tasomaiset vierintäradat 16, 17 30 muodostuvat hammasradan vastakkaisille sivuille syöttö-osan 5 pyöriviä elimiä varten.

Putkielementit 13, 14 on liitetty toisiinsa liittimellä, joka on kuvattuna yksityiskohtaisesti kuvioissa 3 ja 4, jolloin mainittu liitin käsittää naarasosan 35 kunkin pylväsputkielementin alapäässä ja koirasosan kunkin putkielementin yläpäässä.

** 70984

Seuraavassa viitataan kuvioihin 3 ja jotka kuvaavat keksinnön mukaista liitintä. Piirustuksessa liittimen koirasosaa merkitään viitenumerolla 18, kun taas naarasosaa merkitään viitenumerolla 19· Koiras-5 osassa 18 on kiilapinta, jonka muodostaa ulkopuolinen kartiopinta 20, kun taas naarasosassa 19 on sisäpuolinen kartiopinta 21, jonka kartiomaisuus on olennaisesti samanlainen kuin pinnan 20 kartiomaisuus. Naarasosan 19 muodostaa putkimainen kappale, joka on hitsattu tai 10 muuten jäykästi kiinnitetty pylväselementin, esim. putken 14, alaosaan. Koirasosa 18 käsittää kaksi elementtiä, jotka ovat liikutettavissa toisiinsa nähden pitkin akselia 22, nimittäin ensimmäisen elementin 23, joka käsittää kartiomaisen pinnan 20 ja on hitsaamalla tai muuten 15 kiinnitetty pylväselementin 13 yläpäähän, ja toisen elementin, jonka muodostaa pää, vetotanko 25, jossa on kierre 26, joka ulkonee alaspäin pään alasivusta.

Mutteri 27 on kierretty kierteeseen, ja mutterin ja elementin 23 alaspäin suuntautuvan puskupinnan 28 välissä 20 on voimakas levyjousi 29, joka pyrkii pitämään pään 24 elementin 23 ylöspäin suuntautuvaa rengasmaista pusku-pintaa 30 vasten.

Naarasosassa 19 ja koirasosan liikkuvassa päässä 24 on reiät, jotka ulottuvat pitkin poikittais-25 akselia 31· Tarkemmin sanoen naarasosassa 19 on kaksi halkaisijan suunnassa vastakkaista reikää 32, 33, jotka sijaitsevat osan naarassyvennyksen vastakkaisilla sivuilla ja joista ensiksimainitulla on suurempi halkaisija kuin Viimeksimainitulla. Päässä 24 on poikkileikkaus-30 muodoltaan pitkänomainen reikä 34. Reikiä 32, 33 rajoittavat tässä suoritusmuodossa holkit 35, 36. Epäkesko 37 on sijoitettu reikiin 32, 33, 34, ja mainitussa epä-keskossa on kaksi lieriömäistä ja samakeskistä pääty-osaa 38, 39, jotka sijaitsevat akselilla 31 ja joilla on 35 erisuuruinen halkaisija sopiakseen naarasosassa oleviin vastaaviin reikiin, sekä lieriömäinen osa 40, joka sijaitsee kahden päätyosan välissä ja jolla on keski- 5 70984 akseli, joka on epäkeskinen päätyosien yhteiseen akseliin 31 nähden.

Epäkeskon suuremmassa päätyosassa 38 on syvennys 4l, muodoltaan esim. suorakulmainen, sopivaa käyttö-5 kahvaa tai avainta varten.

Kuvattu liitin toimii seuraavasti. Ennen koiras- ja naarasosalla varustettujen putkielementtien 13, 14 yhdistämistä epäkesko otetaan erilleen muista liittimen osista. Suoritettaessa yhteenliittäminen 10 koiras- ja naarasosa liitetään alustavasti yhteen niin että naarasosan molemmat poikittaisreiät 32, 33 ovat olennaisesti koirasosan pään 24 poikittaisreiän 34 mukaisesti suunnatut. Tässä asennossa epäkesko 37 työnnetään reikiin niin, että edellä kulkeva piikkimäinen päätyosa 15 39 asettuu reikään 33· Päätyosien 38, 39 ja vastaavien reikien 32, 33 välillä on melko pieni välys, kun taas epäkeskon väliosan 40 ja päässä 24 olevan vastaavan reiän 34 välillä oleva välys voi olla melko suuri. Epäkeskoa kierretään nyt noin 90°, esim. käyttämällä kuviossa 1 20 kuvattua kahvaa 42. Tämä merkitsee sitä, että koiras- ja naarasosan kartiopinnat 20, 21 puristuvat yhteen tiiviiseen kosketukseen toistensa kanssa samalla kun jousi 29 jännittyy pään 24, vetotangon 25 ja mutterin 27 välityksellä tapahtuvan voimansiirron vaikutuksesta; mikä 25 vuorostaan merkitsee sitä, että epäkesko 37 pysyy turvallisesti omaksutussa kiertymäasemassa.

Koirasosan ensimmäisen elementin 23 ei-kartio-mainen alapuolisko työntyy jonkin verran putkielementin 13 yläpään reunan yläpuolelle, ja naarasosan 19 alareuna 30 sijaitsee jonkin verran ylemmän putkielementin 14 alareunan yläpuolella. Elementin 23 ulkopinta on suorakulmainen ja sen poikkileikkauspinta-ala on sama kuin molempien putkielementtien 13, 14, mikä merkitsee sitä, että mainitut putkielementit eivät pääse kiertymään 35 toisiinsa nähden elementin 23 suorakulmaisen osan 23' työntyessä putkielementin 14 vastaavaan suorakulmaiseen alaosaan.

6 70984

Liitos avataan seuraavasti. Epäkeskoa 37 kierretään vähintään l80°, niin että epäkeskeinen väli-osa 40 vaikuttaa päässä 24 olevan reiän 34 alempaan tasopintaan, mikä merkitsee sitä, että pää 24 pakottaa 5 koirasosan 18 elementin 23 alaspäin niin että kartio-pintojen 20, 21 välinen kitkaliitos lakkaa. Tämän jälkeen epäkesko 37 poistetaan rei'istä, ja koiras- ja naarasosa voidaan erottaa toisistaan.

Huomattakoon että epäkeskoa voidaan käyttää 10 putkielementin 14 sivulta siten, että epäkesko ja reiät, joihin se voidaan sijoittaa, ulottuvat poikit-taissuunnassa putkielementtien pituussuuntaan nähden.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetyn liittimen avulla on mahdollista pystyttää poraustelineen pylväs useista 15 elementeistä erittäin lyhyessä ajassa.

Viitaten kuvioon 1, eivät ainoastaan putki-elementit 13 ja 14 ole liitetyt toisiinsa kuvatun kaltaisella liittimellä, kuten epäkesko 37 ilmaisee, vaan myös pylvään alaosa 11 ja putkielementti 13 on liitetty toi-20 siinsa tällaisella liittimellä, kuten kohta 37' kuviossa 1 osoittaa.

Kuten kuviosta 1 ilmenee, edellä kuvattu pora-koneosa 4 koostuu useista komponenteista, nimittäin moottorista 43, joka on kuvattu katkoviivoin, vaihteis-25 tosta 44 ja runko-osasta 45, johon vaihteisto on kiinnitetty. Kuten on mainittu edellä, keksinnön mukainen porakoneosa 4 on liitetty syöttöosaan 5, joka on liikuteltavissa pylvästä pitkin, pikalukituslaitteen avulla. Tämän pikalukituslaitteen ominaisuudet käyvät ilmi eri-30 tyisesti kuviosta 2, johon tässä viitataan.

Kuviossa 2 porakoneosa tai, tarkemmin sanoen, sen runko-osa 45 on esitettynä ainoastaan kuvion vasemmassa osassa. Kohti syöttölaitetta 5 olevassa osassaan runko-osassa 45 on alareunassa kulutusta kestävää 35 materiaalia oleva särmä 46. Särmä voidaan kiinnittää runko-osaan ruuveilla 47, jotka on esitetty katkoviivoin kuviossa. Särmä 46 toimii yhdessä syöttöosaan 5 kiinni 7 70984 ruuvatun samantapaisen särmän 48 kanssa. Tämä yhteistoiminta aikaansaadaan kahdella kaltevalla kiilamaisella pinnalla, nimittäin ensimmäisellä kiilapinnalla 49, joka sijaitsee särmässä 46 ja ulottuu vinosti ulospäin ja 5 alaspäin runko-osasta 45, ja toisella kiilapinnalla 50, joka sijaitsee särmässä 48 ja ulottuu vinosti ylöspäin ja ulospäin syöttöosasta 5.

Yläosassaan runko-osassa 45 on vaakasuoraan tasoon nähden kalteva osa, joka on varustettu kulutusta 10 kestävää materiaalia olevalla tasomaisella ja kaltevalla särmällä 51· Tämä särmä 51 toimii yhdessä syöttöosassa 5 olevan epäkeskon 52 muodostaman kiristysvälineen kanssa. Käytännössä epäkeskon 52 voi muodostaa kappale, joka on lieriömäinen mutta osittain tasomainen kohdassa 53 ja 15 joka on päistään epäkeskeisesti kannatettu syöttöosaan 5 kuuluvilla laipoilla tai seinämillä, joita merkitään viitenumeroilla 54 ja 55 kuviossa 1. Kappaletta 52 voidaan pyörittää kahvalla 42 syvennyksellä varustetun ulokkeen 56 välityksellä.

20 Porakoneosa 4 asennetaan syöttöosaan 5 seuraavasti: Epäkesko 52 kierretään kuviossa 2 katko viivoin osoitettuun asentoon, jossa tasopinta 53 on suunnattuna alaspäin. Tässä tilassa runko-osa 45 ripustetaan alustavasti syöttöosaan 5 panemalla särmät 46, 48 25 toistensa lomaan. Sen jälkeen runko-osaa käännetään ylöspäin myötäpäivään särmissä 46, 48 olevan kääntö-pisteen ympäri siten että runko-osa 45 tulee kuvion 2 osoittamaan asentoon, jossa runko-osan etupinta 57 on syöttöosan vastaavaa pystysuoraa pintaa vasten. Tämä 30 tapahtuma voi tapahtua ilman epäkeskon 52 tapahtumiin puuttumista siten, että särmä 51 kulkee vapaasti alaspäin suuntautuneen tasopinnan 53 alle. Runko-osa kiristetään lopuksi kiertämällä epäkeskoa 52 l80° kuviossa 2 kokoviivoin esitettyyn asentoon, jossa epäkesko kohdis-35 taa runko-osaan 45 vinosti alaspäin suuntautuvan voiman. Tämän voiman vaakasuora komponentti pakottaa runko-osaa sisäänpäin kohti syöttöosaa 5, ja pystysuora komponentti 8 70984 jakautuu kiilapinnoilla ^9, 50 siten, että sielläkin saadaan vaakasuora voimakomponentti, joka pakottaa runko-osan alaosan kohti syöttöosaa 5- Näin ollen näillä kahdella kiilapinnalla ^9, 50 on kaksinainen tehtävä, 5 toimia runko-osan alustavana kiinnikkeenä asennuksen aikana sekä kiilata tai puristaa jatkuvasti runko-osaa syöttöelintä vasten.

Kuviosta 2 käy myös ilmi, että joukko pyörien tai rullien muodostamia pyöriviä elementtejä ohjaa 10 syöttöelintä 5 pitkin pylvästä 2. Tarkemmin sanoen syöttöelimessä on neljä paria 58, 59, 60 ja 61 pyöriä.

Kukin pyöräpari käsittää kaksi pyörää, jotka ovat pyörien akselin suunnassa etäisyyden päässä toisistaan. Kaksi ensiksimainittua pyöräparia 58, 59, jotka on järjestetty 15 pylvään 2 toiselle puolelle, omaavat kunkin parin pyörät hammasradan 15 vastakkaisilla puolilla pyörien ollessa sovitetut pyörimään pitkin kuviossa 1 esitettyjä vierintä-ratoja 16, 17· Nämä kaksi pyöräparia 58, 59 on tuettu kiinteästi syöttöelimeen 5 nähden, t.s. pyörät pyörivät 20 pyörintäakseleihinsa nähden, mutta mainittu akseli on liikkumaton syöttöelimen sivulaippoihin 5^, 55 nähden.

Muut kaksi pyöräparia 60, 61, jotka sijaitsevat pylvään vastakkaisella puolella, ovat tuetut yhteiseen kannattimeen, jonka muodostaa tanko 62, joka on 25 puolestaan tuettu kääntyvästi runko-osaan 5 akselin 63 välityksellä. Näin ollen pyöräparien 60, 61 akselit eivät ole suoranaisessa yhteydessä syöttöelimeen 5·

Koska pyöräparit 60, 6l ovat tällä tavoin tuetut yhteiseen kannattimeen, joka on kääntyvä syöttöelimeen 5 30 nähden, täten on varmistettu, että molemmat pyöräparit ovat aina kiinni vierintäradassa pylvään takapuolella riippumatta syöttöelimen mahdollisesta pyrkimyksestä kääntyä pyöräparin 58 ympäri sen väännön seurauksena, joka kohdistuu syöttöelimeen poratyökalusta 3 poraamisen 35 aikana lähtevän vastavoiman johdosta. Tämä merkitsee sitä, että mahdollinen taipumus syöttöelimen kiinnihirttämiseen poistuu; mikä vuorostaan merkitsee sitä, että voima, 9 70984 jota koneenkäyttäjän on käytettävä aikaansaadakseen poratyökalun tietyn syöttönopeuden, on minimaalinen.

Akseli 63, jonka ympäri kannatin 62 on käännettävissä, voi edullisesti olla säädettävissä ja lukit-5 tavissa syöttöelimeen nähden siten kuin on esitetty katkoviivoin kuviossa 2. Tämä säädettävyys voidaan aikaansaada suunnittelemalla akseli epäkeskon osaksi. Säädettävyys mahdollistaa pyöräparien 60, 6l kiristämisen kohti pyöräpareja 58, 59 siten, että varmistetaan kaik-10 kien pyöräparien kosketus vierintäratoihin ilman välystä. Huomattakoon, että pyöräparin 6l ja akselin 63 välinen etäisyys on pienempi kuin pyöräparin 60 ja mainitun akselin välinen etäisyys. Tämä merkitsee sitä, että se voima, joka kohdistuu pyöräpariin 61 akselin 63 kautta 15 syöttöelimeen ylöspäin vaikuttavan vääntövoiman seurauksena, on suurempi kuin pyöräpariin 60 kohdistuva voima ja että akseli 63 on suhteellisen lähellä pyöräparia 61, joka kohtaa vierintäradan ensimmäisenä, kun syöttöelin pujotetaan pylväälle 2. Mainitun pujottamisen aikana 20 pyöräpari 61 pääsee vapaasti kääntymään akselin 63 suhteen, mikä ei taas ole mahdollista ylemmän pyöräparin joutuessa kosketukseen pylvään yläreunan kanssa. Jotta ei aiheutuisi kohtuutonta vastusta kahta ylimmäistä pyöräparia 58, 60 pylväälle pujotettaessa, on, kuten 25 kuviossa 2 esitetään, edullista että akselin 63 ja pyörä-parin 60 välinen vipu on mahdollisimman pitkä.

Syöttöelimen 5 syöttämiseksi pitkin pylvästä on järjestetty vaihteisto, joka käsittää kaksi toistensa lomaan menevää hammaspyörää 64, 65, joista ensiksi mai-30 nittu hammaspyörä on kosketuksessa hammasrataan 15, kun taas jälkimmäisessä hammaspyörässä on poikittaissuuntainen uloke 66 (ks. kuvio 1), johon voidaan yhdistää kahva 42.

Pylvään 2 muodostamiseen käytettäviä putki-35 elementtejä voi olla käsillä eripituisina sellaisen pylvään pystyttämisen mahdollistamiseksi, jonka pituus vastaa rakennusten eri kerroskorkeuksia yms.

10 70984

Keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu pelkästään tässä selostettuun ja kuvattuun suoritusmuotoon. Niinpä kuvioiden 3 ja ^ yhteydessä selostettua liitintä voidaan käyttää muissakin yhteyksissä kuin porakoneyhdis-5 telmässä. Esimerkiksi tätä liitintä voidaan käyttää pylväänomaisissa tai putkimaisissa komponenteissa, jollaisia käytetään pystytettäessä telineitä tai putkimaisia komponentteja kehikoiden, esim. rakennuskehikoiden aikaansaamiseksi. Kuvatun kaltaisen epäkeskon sijasta voidaan 10 käyttää muita välineitä, esim. kiiloja, jotka työnnetään osissa oleviin poikittaisiin reikiin ja niistä ulos, kaikissa sovellutuksissa koiras- ja naarasosien kiristämiseksi.

Kuvion 2 avulla selostettua ominaisuutta, t.s.

15 erillisten pyöräparien 60, 61 järjestämistä yhteiseen kääntyvään kannattimeen, voidaan soveltaa ei ainoastaan porauslaitteiden syöttöelimiin, vaan millin tahansa kone-elementtiin, joka on liikuteltavissa pitkittäistä ohjainta pitkin ja johon samalla kohdistuu vääntövoima. Mieli-20 valtaisia pyöriviä elimiä voidaan käyttää pareittain järjestettyjen pyörien sijasta, esim. yksinkertaisia rullia, kuulia yms. Selostetussa suoritusmuodossa on esitettynä kaksi erillistä ensimmäistä pyörivää elintä 58, 59 pylvään 2 toisella puolella ja kaksi erillistä 25 toista elintä tuettuna keksinnön mukaiseen yhteiseen kääntyvään kannattimeen. Keksinnön laajimmassa sovellutuksessa ensimmäisten pyörivien elinten lukumäärä voi olla mielivaltainen, yhdestä ylöspäin, kun taas toisten pyörivien elinten lukumäärä voi vaihdella kahdesta ylös-30 päin. Lisäksi on mahdollista järjestää ensimmäiset ja toiset pyörivien elinten sarjat sisäpuolisesti uran muodossa olevaan ohjaimeen, jossa on toisiaan kohti suunnatut vierintäradat, joita vastaan pyörivät elimet painetaan ulkopuolisesti, sen sijaan että pyörivät elimet 35 järjestettäisiin pylvään 2 muodostavan keskusohjaimen vastakkaisille puolille. Kaksi tai useampia kannattamia 62, jotka kukin käsittävät ainakin kaksi erillistä 70984 pyörivää elintä, voidaan liittää kääntyvästi kahden tai useamman tällaisen kannattimen yhteiseen pääkannattimeen.

Myös keksinnön muita muunnoksia voidaan ajatella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

5

Claims (3)

70984

1. Liitin, joka käsittää naaras- (19) ja koirasosan (l8), joissa on yhdessä toimivat kiilapinnat (20, 21), erityisesti kartiopinnat, jotka voidaan siirtää kiinni toi-5 siinsa ja irti toisistaan osien olennaisesti akselinsuun- taisen keskinäisen liikkeen avulla, jolloin mainittu liitin käsittää välineen (37), joka on järjestetty kiristettäessä pakottamaan kiilapinnat (20, 21) tiiviisti toisiaan vasten ja joka on sovitettu poikittaissuunnassa ulottuviin reikiin (32, 10 33; 3*0» jotka sijaitsevat naarasosassa (19) ja siinä ki- ristysvälineen (37) avulla aksiaalisesti liikkuvassa osassa (2*0, joka on järjestetty liitintä kiristettäessä siirtämään kiristysvoimat koirasosaan (18), tunnettu siitä, että aksiaalisesti liikkuva osa (2*0 on järjestetty 15 yhteensovitettavaksi koirasosan (18) kanssa siten, että kun kiristysväline (37) on poistettu osan reiästä (3**), osa voi seurata koirasosaa, kun se erotetaan aksiaalisesti naaras-osasta, jolloin osa (2*0 on järjestetty siten, että se koiras- ja naarasosia yhteenliitettäessä voi sijoittua ase-20 maan, jossa osan reikä (3*0 on kohdakkain naarasosan reikien (32, 33) kanssa, että osa (2*0 on aksiaalisesti siirtyvästä liikkuva pitkin koirasosaa (18), ja että osan (2*0 ja koirasosan (18) välillä vaikuttaa jousi (29), joka on järjestetty kiristymään, kun osaa (2**) siirretään aksiaali-25 sesti koirasosan (18) suhteen liitintä kiristettäessä ja siten keräämään jousivoimaa, joka pakottaa osien kiilapinnat (20, 21) tarttumaan toisiinsa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kiristysvälineen (37) muodostaa epäkeskolaite 30 (37), että naarasosassa (19) on kaksi halkaisijat vastak kain, molemmille puolille osan naarasaukkoa sijoitettua reikää (32, 33), joiden halkaisijat ovat eri suuret, mutta jotka sijaitsevat samalla poikittaisella geometrisella akselilla (31), että osassa (2**) on läpimenevä reikä (3*0, joka on 35 muodoltaan parhaiten pitkänomainen, ja että epäkeskolait- teessa (37) on toisaalta kaksi sylinterimäistä, keskeisesti samalla keskusakseli1 la sijaitsevaa päätyosaa (38, 39), 13 70984 jotka on tarkoitettu sopimaan naarasosan (19) vastaaviin reikiin (32, 33), toisaalta molempien päätyosien (38, 39) välissä sijaitseva, myöskin sopivasti sylinterimäinen osa (HO), jonka keskusakseli on epäkeskeinen suhteessa pääty-5 osien yhteiseen akseliin.

3. Vaatimuksen 1 mukainen liitin, tunnettu siitä, että koirasosassa (18) on aksiaalinen reikä, johon on sovitettu vetotanko (25), jonka toinen pää on kiinni osassa (2H), joka on sijoitettu koirasosan siihen päähän, 10 jossa sen kiilapinta (20) on poikkileikkaukseltaan pienin, ja jonka toinen pää vuorostaan nojaa aksiaalista puskupin-taa (28) vasten nojaavaan lautasjouseen (29). * i 70984