FI70774C - Synergistiska herbicidblandningar - Google Patents

Description

x 70774

Synergistiset herbisidiseokset - Synergistiska herbicid-blandningar

Maanviljelijät ja kaupalliset maanviljelysyhtiöt käyttävät laajalti herbisidejä lisäämään pääasiallisten satokasvien, kuten maissin, soijapavun, riisin ja vastaavien satoja.

Herbisidit tappavat tai kontrolloivat tehokkaasti ei-toivottuja rikkaruohoja ja ruoholajeja, jotka kilpailevat satokasvien kanssa maaperän ravinteista. Esimerkkejä erilaisista, viime vuosina käytetyistä herbisidiyhdisteistä ovat Sutan Ordram ®, Eptam ®, Knoxweed Ro-Neet®, Vernam ®, ja vastaavanlaiset kaupallisesti saatavissa olevat tuotteet.

Nämä herbisidit ovat toksisia monille rikkaruohoille, kun niitä levitetään sekä esiintyöntymistä ennen tapahtuvaa että sen jälkeistä torjuntaa varten eri konsentraatioissa. Eräs erityisen menestyksellinen heribisidi edellä mainittu Ro-Neet ®, jota käytetään erityisesti esikasvivaiheessa olevien sokeri juurikkaiden, muiden juurikkaiden ja pinaatin rikkaruohojen torjuntaan Ro-Neet ® on tiolikarbamaattityyppinen herbisidi, kuten on esitetty US patenteissa 3,175,897 ja 3,185,720. Tiolikarbamaatteja käytetään tällä hetkellä laajalti, joko yksinään tai seoksena muiden herbisidien kuten triatsiinien kanssa.

Silloin tällöin havaitaan, että eräillä herbisidien yhdistelmillä on synergistinen aktiivisuus käytettynä tiettyjen satokasvien yhteydessä ja tiettyjä rikkaruohoja vastaan. Tämän keksinnön kohteena on heribisidien tietty yhdistelmä, jolla on tällainen synergistinen aktiivisuus.

Tässä yhteydessä käytettynä nimitykset "synergismi" ja "synergistinen aktiivisuus" tarkoittavat yhdistelmän herbisidistä aktiivisuutta, joka on suurempi kuin se heribisidinen aktiivisuus, joka voitaisiin olettaa kummallekin yhdistelmässä käytetyllä herbisi-dillä erikseen käytettynä, eli tämä määritelmä on yleisesti alan . , h ..w .. 2 70774 ammattimiesten hyväksymä.

Nyttemmin on havaittu, että kahden herbisidin, joista toinen kuuluu tiolikarbamaattiluokkaan ja joista toinen on amiliidi-tyyppinen, yhdistelmällä on tällainen synergistinen aktiivisuus.

Tämän keksinnön kohteena on erityisesti uusi synergistinen herbisidiseos, joka sisältää (a) herbisidisesti tehokkaan määrän tiolikarbamaattia, jonka kaava on O Ro

Il ^ 1

Ri-S-C-N

jossa

Rl on valittu ryhmästä, johon kuuluvat C2-C6 alempialkyyli, halogeenialkyyli, bentsyyli, fenetyyli, C3-C6 sykloalkyyli ja C3-C6 halogeenialkenyyli, ja r2 ja r3 on toisistaan riippumatta valittu ryhmästä, johon kuuluvat C2-C6 alkyyli, C2-C6 alkenyyli ja C3-C8 sykloalkyyli, ja (b) herbisidisesti tehokkaan määrän anilidia, jonka kaava on O R4 Il /

O-CN

ö- jossa R4 on vety, tai C2-C5 alempialkyyli, R5 on Ci~C8 alkyyli, C3-C6 sykloalkyyli, C3-C4 alempialkenyy1i, ja r6 on alempialkyyli, joka sisältää 2-5 hiiliatomia.

Nimitystä "alkyyli" käytetään tässä yhteydessä normaalissa merkityksessään, jolloin se käsittää sekä suoraketjuiset että haaraketjuiset ryhmät.

Tässä yhteydessä käytettynä nimitys "herbisidi" tarkoittaa 3 70774 yhdistettä tai seosta, joka säätää tai modifioi kasvien kasvua. Nimityksellä "herbisidisesti tehokas määrä" tarkoitetaan mitä tahansa tällaisen yhdisteen tai seoksen määrää, jolla on kasvien kasvua modifioiva vaikutus. "Kasveilla" tarkoitetaan itäviä siemeniä, esiintyöntyviä taimia ja vakiintunutta kasvustoa, mukaan lukien juuria ja maanpäällisiä osia. Tällaiset säätävät tai modioivat vaikutukset käsittävät kaikki muutokset luonnollisesta kehityksestä, kuten tappaminen, hidastaminen, lehtien poistaminen, kuivuminen, säätely, kitukasvuisuus, juurivesonta, kiihottuminen, lehtien palaaminen, kääpiökasvuisuus, ja vastaavat.

Tämän keksinnön sisällä pidetään parhaina eräitä suoritusmuotoja:

Tiokarbamaateissa on parhaiten etyyli eti n-propyyli, R2 on parhaiten etyyli ja R3 on parhaiten n-butyyli tai sykloheksyy1i.

Anilideissa R4 on parhaiten vety, R5 on parhaiten isopropyyli tai butyyli ja Rg on parhaiten etyyli.

Tämän keksinnön piiriin kuuluvat tiolikarbamaatit voidaan valmistaa menetelmillä, jotka on kuvattu US patentissa no 2,913,327 (Tilles et ai., Nov. 17, 1959), ja 3,185,720 (Tilles et ai.,

May 25, 1965).

Keksinnön mukaisissa synergistisissä yhdistelmissä käytetyt anilidiyhdisteet voidaan valmistaa US patentissa 3,836,570 kuvattujen menetelmien mukaisesti.

Esimerkkejä tiolikarbamaateista, joita voidaan käyttää herbisi-deinä keksinnön mukaisissa seoksissa ja menetelmässä, ovat S-etyyli Ν,Ν-dipropyylitiolikarbamaatti, S-etyyli N,N-di-iso-butyylitiolikarbamaatti, S-propyyli N,N-dipropyylitiolikarba-maatti, S-2,3,3-triklooriallyyli N,N-di-isopropyylitiolikarba-maatti, S-etyyli sykloheksyylietyylitiolikarbamaatti, S-etyyli heksahydro-lH-atsepiini-l-karbotioaatti, ja n-propyyli etyyli-n-butyylitiolikarbamaatti.

4 70774

Yksittäisiä propionialinideja, jotka olemme havainneet tehokkaiksi tämän keksinnön mukaisissa seoksissa, ovat esim. 3-(N-isopro-pyylikarbamoyylioksi)-propionianilidi ja 3-{N-butyylikarbamoyy-lioksi)-propionianilidi.

Muita seoksissa käyttökelpoisia anilidiyhdisteitä ovat esim.

3-(N-sec.butyyli-karbamoyylioksi)-propionianilidi, 3-(N,N-di-n-propyylikarbamoyylioksi)-propionianilidi, 3-(N- isobutyylikarba-moyylioksi)-propionianilidi, 3-(N-tert.butyylikarmaboyylioksi)-propionianilidi, 3'-(N-allyylikarbamoyylioksi)-2-metyylivaler-anilidi ja 3’-(N-isopropyylikarbamoyylioksi)-2,2-dimetyylivaler-anilidi.

Tämän keksinnön mukaisissa seoksissa on tiolikarbamaattl: anili-di-painosuhde seuraavissa suurinpiirteisissä rajoissa, parhaana pidetyssä järjestyksessä: 0.01:1 - 50:1; 0.05:1 - 32:1; 0.1:1 -20:1 ja 1:1 - 10:1.

Satojen, joilla tämä synergistinen herbisidiseos on hyödyllinen, lajeja voidaan merkittävästi laajentaa käyttämällä antidoottia, joka suojaa satokasvia vaurioilta ja tekee seoksen selektiivisem-mäksi rikkaruohoja vastaan.

Antidoottikuvausten ja käyttömenetelmien suhteen viitataan seu-raaviin patentteihin (patentti, myöntämispäivä, kenelle myönnetty) : US patentti no 3 959 304, 25.5.1976, E.G. Teach; US patentti no 3 989 503, 2.11.1976, F.M. Pallos et ai.; US patentti no 4 021 224 , 3.5.1977, F.M. Pallos et ai.; US patentti no 3 131 509 , 5.5.1964, O.L. Hoffman, ja US patentti no 3 564 768, 3.2.1971, O.L. Hoffman.

Hyödyllisistä antidooteista ovat esimerkkejä asetamidit kuten, N,N-diallyyli-2,2-diklooriasetamidi ja N,N-diallyyli-2-klooriase-tamidi, oksatsolidiinit kuten 2,2,5-trimetyyli-N-diklooriasetyy-lioksatsolidiini ja 2,2-spirosykloheksaani-N-diklooriasetyyliok-satsolidiini ja 1,8-naftaalihappoanhydridi. Maksimivaikutusta silmällä pitäen antidoottia on seoksessa ei-fytotoksinen, anti- 5 70774 doottisesti tehokas määrä. "Ei-fytotoksisella" määrällä tarkoitetaan määrää, joka aiheuttaa sadolle kaikkein vähiten haittaa. "Antidoottisesti tehokkaalla" määrällä tarkoitetaan määrää, joka oleellisesti pienentää herbisidin sadolle aiheuttaman vaurion määrää. Parhaana pidetty herbisidin suhde antidoottiin on noin 0.1:1 - noin 30:1. Kaikkein parhaana pidetty tämän suhteen alue on noin 3:1 - noin 20:1.

Tämän hakemuksen suoritusmuotoja kuvaavat herbisidit valmistettiin ja arvioitiin niiden synergistinen herbisidinen vaikutus. Tulokset on esitetty seuraavissa esimerkeissä.

Esimerkit % Jäljitetyllä pellolla suoritettiin seuraavalla tavalla esiintyön-tymisen jälkeinen koe:

Muoviastia, jotka olivat kooltaan 25,4 x 19,0 x 14,6 cm, täytettiin 5,1 cm syvyyteen 3,6 kg:11a savista hiekkamaata, joka sisälsi 100 miljoonasosaa (ppm) cis-N/(trikloorimetyyli)tio/-4-syklo- ® hekseeni-1,2-karboksimidiä (kaupallinen gungisidi, Captan ) ja 200 ppm:ää 18-18-18 lannoitetta (sisältää painosta laskettuna 18 % N, 18 % P2®5 % K20). Maata poistettiin 0,47 litraa ja jäljelle jäänyt maa tasoitettiin ja pitkin astian pituutta painettiin seitsemän riviä. Erillisiin riveihin istutettiin seuraavien kasvien siemenet: Solanum sp. (engl.nightshade), Avena sativa (engl.wild oats), Brasslca juncea (engl.mustard) ja Polygonum convolvulus (engl.wild buckwheat). Poistetulla 0,47 litran maamää-rällä peitettiin sen jälkeen siemenet 1,27 cm kerroksella. Istutettu maa vietiin kasvihuoneeseen ja kasteltiin suihkuttamalla niin, että maa pysyi kosteana. 7-10 päivän kuluttua alkuperäisestä istuttamisesta levitettiin koeyhdisteet, tai -yhdistelmät suihkuttamalla maan ja kasvien päälle 5,0 ml konsentraatioltaan sopivaa perusliuosta niin, että levitysmäärät kiloina hehtaaria kohti (kg/ha) saatiin halutun suuruisiksi. Näillä käytetyissä astioissa vastaa 5,5 mg aktiivista ainesosaa astiaa kohti levitysmäärää 1,12 kg/ha. Levitysmäärää 1,12 kg/ha vastaava propionianilidin '' 7 0 7 7 4 perusliuos sisälsi siten 22 mg yhdistettä liuotettuna 20 mlraan asetonia, joka sisälsi 1 % polyoksietyleenisorbitaanimonolauraat-tia (kaupallinen pinta-aktiivinen aine). Levitysmäärä 1,12 kg/ha vastaava tiolikarbamaatin perusliuos valmistettiin liuottamalla 31 mg emulgoitavaa konsentraattia, joka sisälsi 71,3 paino-% tio-likarbamaattia, 20 ml:aan vettä. Eräissä kokeissa käytettiin emul-goitavien konsentraattien asemesta rakeisia tiolikarbamaattifor-mulaatioita sopivina laimennuksina. Muiden levitysmäärien perus-liuokset ‘valmistettiin edellä mainittujen määrien osia tai moni-kertoja. Yhdistelmät saatiin aikaan suihkuttamalla 5,0 ml kustakin sopivasti valitusta perusliuoksesta.

Astioiden annettiin seistä kolme viikkoa testiyhdisteiden levittämisen jälkeen ja tarvittavan kosteuden ylläpitämiseksi lisättiin vettä. Kolmen viikon kuluttua kasvilajit arvioitiin silmämääräisesti torjuntaprosentin suhteen välillä 0-100 %, jolloin 0 % merkitsee että vaurioita ei ollut lainkaan ja 100 % merkitsee täydellistä tuhoutumista verrattuna käsittelemättömään vertailu-astiaan. Torjuntaprosentin perustana oli kaikista tekijöistä johtuva kasvien kokonaisvaurio.

Näiden kokeiden tulokset on luetteloitu taulukossa I. Symboli "O" alla sijaitsevissa pystyriveissä (O merkitsee "havaittuja" (observ)"tuloksia ). Tämän jälkeen näitä tuloksia verrattiin odotettuihin tuloksiin jotka on esitetty symbolin "E" alapuolella sijaitsevissa pystyriveissä. Symboli E saadaan Limpel’in kaavasta (Limpel et ai., "Weed Control by Dimethylchloroterephthalate Alone and in Certain combinations", PROC. NEWCC., Voi. 16, sivut 48-53 (1962): E = X + Y - XY 100 jossa X = havaittu vaurioprosentti, kun toista herbisidiä käytetään yksinään, ja Y = havaittu vaurioprosentti, kun toista herbisidiä käytetään yksinään.

Yhdellä tähdellä (*) on merkitty kokeet, joissa esiintyy syner-gismiä, so. joissa havaittu tulos ylittää oletetun tuloksen.

70774

Taulukko I

Herbisidl synergismin koetulokset

Koeyhdisteet: 0 .CH-j A: I! / J B: 0 CH2CH3 O-CNHCH !' / \ CH 3CH 2-S-C-N ^ NCH3 0 S ^ NHCCH 2CH 3 A= 3-(N-isopropyylikarbamoyyli- B= S-etyylisykloheksyylietyyli-oksl) propionianilidi tiolikarbamaatti

Levitys esiintyöntymisen jälkeen; Kahden toiston keskiarvo

Torjuntaprosentti - O = havaittu E = oletettu Levitysmäärät Avena sa- Morning- Velvet- Brassica juneea 1 kg/ha tiva glory (engl.) leaf(engl.) Mustard Foxtail (engl.)

A_B_O E O E O EO E O E

Vertailuarvot: 0,6 - 0 0 0 35 55 1 ,1 - 63 80 75 78 78 1 ,7 - 60 88 90 90 70 -1,1 0 0 0 0 0 2,2 000 0 30 3,4 0 0 0 0 30

Koearvot; 0,6 1 , 1 20* 0 0 0 0 0 25 35 0 55 0,6 2,2 45* 0 40* 0 30* 0 85* 35 0 68 0,6 3,4 90* 0 68* 0 100* 0 90* 35 0 68 1 ,1 1 ,0 60 63 40 80 75 75 70 78 0 78 1.1 2,0 80* 63 75 80 95* 75 90* 78 15 85 1.1 3,0 100* 63 95* 80 100* 75 100* 78 40 85 1.7 1,1 75* 60 78 88 100* 90 100* 90 25 70 1.7 2,2 100* 60 95* 88 100* 90 100* 90 10 79 1.7 3,4 100* 60 100* 88 100* 90 100* 90 100* 79 * Tähti merkitsee esiintynyttä synergistä vaikutusta.

8 70774

Tyhjät välit merkitsevät 100 % torjuntaa sekä havaituissa että oletetuissa tuloksissa, mikä estää synergismin arvioinnin.

Levitysmenetelmät Tämän keksinnön mukaisia synergistisiä herbisidiseoksia voidaan käyttää hyödyksi ei-toivotun kasvuston kasvun torjunnassa levittämällä niitä ennen esiintyöntymistä tai sen jälkeen kohtaan, jossa torjunta halutaan saada aikaan, mukaanlukien kasvin esivaiheille, maanpinnalle ja esiintyöntymisen jälkeen. Seoksia käytetään yleensä tarkoituksen mukaiseen levittämiseen sopivissa for-mulaatioissa. Tyypilliset formulaatiot sisältävät lisänä muita ainesosia tai laimennin- kantaja-aineita, jotka ovat inerttejä tai aktiivisia. Esimerkkejä tällaisista ainesosista tai. kantajis-ta ovat vesi, orgaaniset liuottimet, pölymäiset kantajat, rakeiset kantajat, pinta-aktiiviset aineet, öljy ja vesi, vesi-öljy-emulsiot, kostutusaineet, dispergointiaineet ja emulgointiaineet. Herbisidiset formulaatiot ovat yleensä pölytteinä, emulgoitavina konsentraatteina, rakeina ja pelletteinä tai mikrokapseleina.

A. Pölytteet Pölytteet ovat tiheitä jauheseoksia, jotka on tarkoitettu levitettäväksi kuivana. Pölytteille on tunnusomaista niiden valumis-ominaisuudet ja nopea laskeutuminen, jolloin tuuli ei kuljet niitä helposti alueille, joille niitä ei haluta. Ne sisältävät pääasiallisesti aktiivista ainetta ja tiivistä, vapaasti valuvaa, kiinteätä kantajaa.

Niiden suorituskykyä on joskus parannettu lisäämällä mukaan kos-tutusainetta. Valmistuksen helppouden kannalta on usein lisättävä myös inerttiä, absorboivaa jauhatusainetta. Tämän keksinnön mukaisilla pölyteseoksilla inertti kantaja voi olla joko kasvis-peräinen tai mineraaliperäinen, kostutusaine on parhaiten anioni-nen tai ei-jonillinen ja sopivat absorboivat jauhatusaineet ovat mineraaliperäisiä.

70774

Inerttien kiinteiden kantajien sopivia luokkia, joita voidaan käyttää pölyteseoksissa, ovat orgaaniset tai epäorgaaniset jauheet, joilla on suuri irtotiheys ja jotka ovat erittäin helposti valuvia. Niille on myös tunnusomaista alhainen pinta-ala ja huono nesteen absorptiokyky. Sopivia jauhatusaineita ovat luonnon-savet, piimaa-laadut ja piidioksidista tai silikaatista saadut synteettiset mineraalitäyteaineet. Jonillisista ja ei-jonilli-sista kostutusaineista kaikkein sopivimpia ovat sen ryhmän aineet, jotka alalla tunnetaan kostutusaineina ja emulgointiainei-na. Vaikkakin lisäämisen helppouden vuoksi parhaana pidetään kiinteitä aineita, myös eräät nestemäiset ei-jonilliset aineet ovat pölyteformulaatioissa sopivia.

Parhaana pidettyjä pölytekantajia ovat kiilletalkit, py^ofylliit-ti, tiheät kaoliinisavet, tupakkapöly ja jauhettu kalsiumfos-faattikivi.

Hyvänä pidettyjä jauhatuksen apuaineita ovat attapulkiittisavi, piimaasilika, synteettinen hienojakoinen piidioksidi ja synteettiset kalsium- ja magnesiumsilikaatit.

Parhaimpina pidettyjä kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyyli- naftaleenisulfonaatit, sulfotoidut rasva-alkoholit, amidit tai happoamidit, natriumisotionaatin pitkäketjuiset happoes-terit, natriumsulfosukkinaatin esterit, sulfatoidut tai sulfonoi-dut rasvahappoesterit, öljysulfonaatit, sulfonoidut kasvisöljyt ja ditertiääriset asetyleeniglukolit. Parhaina pidettyjä disper-gointiaineita ovat metyyliselluloosa, polyvinyylialkoholi, lignii-nisulfonaatit, polymeeriset alkyylinaftaleenisulfonaatit, natrium-naftaleenisulfonaatti, polymetyleeni bisnaftaleenisulfonaatti ja natrium-N-metyyli-N-(pitkäketjuinen happo)tauraatit.

Inerttejä kiinteitä kantajia on tämän keksinnön mukaisissa pölyt-teissä tavallisesti noin 30-90 painoprosenttia koko seoksesta. Jauhatusapuaine muodostaa tavallisesti 5-50 painoprosenttia seoksista ja kostutusaine noin 0-1,0 painoprosenttia seoksesta. Pöly-teseokset voivat sisältää myös muita pinta-aktiivisia aineita 10 70774 kuten dispergointiaineita konsentraatioissa aina noin 0,5 painoprosenttiin asti ja pienehköjä määriä kokkaroitumisen estoainei-ta ja antistaattisia aineita. Kantajan hiukkaskoko on tavallisesti välillä 30 - 50 mikronia.

B. Emulgoitavat: konsentraatit

Emulgoitavat konsentraatit ovat tavallisesti aktiivisten aineiden liuoksia veteen sekoittamattomissa liuottimissa yhdessä emul-gointiaineen kanssa. Konsentraatti laimennetaan ennen käyttöä vedellä niin, että liuotinpisaroista muodostuu suspendoitu emulsio.

Tyypillisiä emulgoitavissa konsentraatioissa käytettäviä liuottimia ovat rikkaruohoöljyt, klooratut hiilivedyt ja veteen sekoittamattomat eetterit, esterit ja ketonit.

Tyypilliset emulgointiaineet ovat anionisia tai ei-jonillisia pinta-aktiivisia aineita tai näiden kahden seoksia. Esimerkkejä ovat pitkäketjuiset alkyyli- tai merkaptaanipolyetoksialkoholit, alkyyliaryylipolyetoksialkoholit, sorbitaani rasvahappoesterit, polyoksietyleenieetterit, sorbitaani-rasvahappoeettereiden kanssa , polyoksietyleeniglykooliesterit rasva- tai hartsihappojen kanssa, rasva- alkyloliamidikondensaatit, rasva- alkoholisulfaat-tien kalsium- ja amiinisuolat, öljyliukoiset öljysulfonaatit tai parhaiten näiden emulgointiaineiden seokset. Tällaiset emulgointiaineet muodostavat noin 1-10 painoprosenttia koko seoksesta.

Tämän keksinnön mukaiset emulgoitavat konsentraatit sisältävät siten noin 15- noin 50 painoprosenttia aktiivista ainetta, noin 40 - 82 painoprosenttia liuotinta ja noin 1-10 painoprosenttia emulgointiainetta. Mukaan voidaan laittaa myös muita lisäaineita kuten levitysaineita ja tartunta-aineita.

C. Rakeet ja pelletit

Rakeet ja pelletit ovat fysikaalisesti pysyviä, hiukkasmaisia seoksia, jotka sisältävät aktiivisia ainesosia kiinnittyneenä mi- 11 70774 töiltään makroskooppisen, koossa pysyvän ja inertin kantajan muodostamaan perusmatriisiin tai siihen jakautuneena. Tyypillisen hiukkasen halkaisija on noin 1-2 mm. Mukana on usein pinta-aktiivisia aineita, jotka auttavat aktiivisen ainesosan puuttumista rakeesta tai pelletistä.

Kantaja on parhaiten mineraaliperäinen ja kuuluu yleensä toiseen kahdesta tyypistä. Ensimmäisen ryhmän kantajat ovat huokoisia, absorptiokykyisiä, esimuodostettuja rakeita kuten esimuodostettu ja seulottu rakeinen attapulgiitti tai lämpölaajennettu, rakeinen seulottu vermikuliitti. Kummankin näiden päälle voidaan suihkuttaa aktiivisen aineen liuosta, jota se absorboi aina 25 %:iin asti kokonaispainosta. Toisen ryhmän kantajat, jotka sopivat myös-pelleteiksi, ovat aluksi jauhennettuja kaoliini-savi-lajeja, hydratoitua attapulgiittia tai pentoniittisavi- lajeja natrium-, kalsium- tai magnesiumpentoniitteina. Mukana voi olla myös vesiliukoisia suoloja kuten natriumsuoloja, jotka auttavat rakeiden tai pellettien hajoamista kosteuden läsnäollessa. Nämä ainesosat sekoitetaan aktiivisten komponenttien kanssa seoksiksi, jotka rakeistetaan tai pelletoidaan ja tämän jälkeen kuivataan, jolloin saadaan formullatioita, joissa aktiivinen komponentti on jakautunut tasaisesti koko massaan. Tällaiset rakeet ja pelletit voidaan myös tehdä niin, että ne sisältävät 25-30 painoprosenttia aktiivista komponenttia, mutta useimmiten optimaalisen jakaantumisen kannalta konsentraatio on mieluimmin noin 10 painoprosenttia. Tämän keksinnön rakeiset seokset ovat kaikkein hyödyllisim-piä kokovälillä 15-30 mesh.

Pinta-aktiivinen aine on yleensä tavallinen, luonteeltaan anioni-nen tai ei-jonillinen kostutusaine. Kaikkein sopivimmat kostutus-aineet riippuvat käytetyn rakeen tyypistä. Kun esimuodostetut rakeet suihkutetaan aktiivisella aineella nestemäisessä muodossa, kaikkein sopivimpia kostutusaineita ovat ei-jonilliset, nestemäiset kostutusaineet, jotka sekoittuvat veden kanssa. Nämä yhdisteet ovat yleisimmin tunnettu alalla emulgointiaineina ja näitä ovat alkyyliaryylipolyeetterialkoholit, alkyylipolyeetterialkoholit, polyoksietyleenisorbitaani rasvahappoesterit, polyetyleenigly-koliesterit rasva- tai hartsihappojen kanssa, rasva-alkyloliamidi- i2 7 0774 kondensaatit, öljyliukoiset öljy- tai kasvisöljysulfonaatit tai näiden seokset. Tällaiset aineet käsittävät tavallisesti noin 5 painoprosenttiin asti koko seoksesta.

Kun aktiivinen ainesosa ensin sekoitetaan jauhemaisen kantajan kanssa ja sen jälkeen rakeistetaan tai pelletoidaan, voidaan yhä käyttää nestemäisiä ei-jonillisia kostutusaineita, mutta tavallisesti on suositeltavaa lisätä sekoitusvaiheessa yhtä kiinteätä, jauhemaista anionista kostutusainetta kuten edellä kostutettavien jauheiden yhteydessä luetteloituja aineita. Tällaiset aineet muodostavat noin 0-2 painoprosenttia koko seoksesta.

Tämän keksinnön mukaiset hyvänä pidetyt rakeiset tai pelletoidut formulaatiot sisältävät siten noin 5-30 painoprosenttia» aktiivista ainetta, noin 0-5 painoprosenttia kostutusainetta ja noin 65-95 painoprosenttia inerttiä kantajaa, kuten näitä nimityksiä on tässä yhteydessä käytetty.

D. Mikrokapselit

Mikrokapselit muodostuvat aktiivisia aineita sisältävistä, täysin suljetuista pisaroista tai rakeista, joissa ympäröivä aines on inertti huokoinen kalvo, joka on tehty sellaiseksi, että si-säänsuljetut aineet voivat vapautua ympäröivään väliaineeseen säädetyillä nopeuksilla tietyn jakson aikana. Kapseloitujen pisaroiden halkaisija on tyypillisesti noin 1-50 mikronia.

Suljettu neste muodostaa tyypillisesti noin 50-95 painoprosenttia koko kapselista ja se voi sisältää aktiivisten aineiden lisäksi pienen määrän liuotinta.

Kapseloiduille rakeille on tunnusomaista huokoiset kalvot, jotka sulkevat rakeisen kantajan huokosten reiät niin, että aktiiviset komponentit jäävät sisäpuolelle ja voidaan vapauttaa säädetyllä tavall. Tyypillisen rakeen halkaisija on välillä 1 mm - 1 cm. Maanviljelyskäytössä raekoko on yleensä noin 1-2 mm halkaisijaltaan. Tässä keksinnössä ovat hyödyllisiä suulakepuristamalla, 13 70774 aggreloimalla tai prillaamalla muodostetut rakeet samoin kuin luonnollisessa muodossaa esiintyvät aineet. Esimerkkejä tällaisista kantajista ovat vermikuliitti, sintratut savirakeet, kaoliini, attabulkiittisavi, sahajauho ja rakeinen hiili.

Hyödyllisiä kapsylointiaineita ovat luonnonkumit ja synteettiset kumit, selluloosamateriaalit, styreeni- butadieeni- kopolymeeri, polyakrylonitriili/ polyakrylaatit, polyesterit, polyamidit, polyuretaanit ja tärkkelysksantaatit.

E. Yleistä

Kukin edellä mainittu formulaatio voidaan valmistaa pakkauksena, joka sisältää herbisidiseoksen yhdessä formulaation muiden ainesosien (laimentimien, emulgointiaineiden, pinta-aktiivisten aineiden jne.) kanssa. Formulaatiot voidaan myös valmistaa tankkise-koitus- menetelmällä, jossa ainesosat saadaan erikseen ja yhdistetään kasvukohdassa.

Yleisesti sanoen voidaan käyttää mitä tahansa tavanomaista levi-tysmenetelmää. Levityskohta voi olla maaperä, siemenet, taimet tai varsineiset kasvit sekä tulvanalaiset pellot. Parhaana pidetään levittämistä maahan. Pölytteet ja nestemäiset seokset voidaan levittää käyttämällä jauhepölyttimiä, puomi- ja käsisuihkut-timia ja suihkutuspölyttimiä. Seokset voidaan levittää myös lentokoneista pölytteinä ja suihkeina, koska ne ovat tehokkaita hyvin alhaisissa annostuksissa. Itävien siementen tai esiintyönty-vien taimien kasvun modifioimiseksi tai torjumiseksi pölyte- ja nestemäiset seokset levitetään tyypillisessä esimerkissä maaperään tavanomaisilla menetelmillä ja jaetaan maahan vähintään 1,3 cm syvyydelle maan pinnan alapuolelle. Välttämätöntä ei ole, että fytotoksiset seokset sekoitetaan maahiukkasten kanssa.

Sen sijaan nämä seokset voidaan levittää pelkästää suihkuttamalla tai ruiskuttamalla maan pinnalle. Tämän keksinnön mukaiset fytotoksiset seokset voidaan myös levittää lisäämällä ne käsiteltävälle pellolle vietyyn kasteluveteen. Tämä levitysmenetelmä mahdollistaa seosten tunkeutumisen maahan, kun vesi absorboituu siihen.

14 70774

Maan pinnalle levitettävät pölyteseokset, rakeiset seokset tai nestemäiset formulaatiot voidaan levittää maan pinnan alle tavanomaisin keinoin kuten äestämällä kiekkoäkeellä, äestämällä tai sekoittamalla.

Synergistiset herbisidiseokset voidaan myös levittää maahan kastelu järjestelmien kautta. Tämän tekniikan mukaisesti seokset lisätään suoraan kasteluveteen välittömästi ennen pellon kastelua. Tätä tekniikkaa voidaan soveltaa kaikilla maantieteellisillä alueilla riippumatta sademäärästä, koska se mahdollistaa luonnon sateiden täydentämisen kasvien kasvun kriittisissä vaiheissa. Tyypillisessä levityksessä on herbisidiseoksen konsentraatio kasteluvedessä noin 10 - 150 miljoonasosaa painosta laskettuna. Kasteluvesi voidaan levittää käyttämällä ruiskutusjärjestelmiä, pin-tavakojen avulla tai tulvittamalla. Tämä levittäminen tehdään tehokkaimmin ennen rikkaruohojen itämistä, joko aikaisin keväällä ennen itämistä tai kahden päivän sisällä pellon kultivoinnin jälkeen.

Tämän seoksen määrä, joka muodostaa herbisidisesti tehokkaan määrän, riippuu torjuttavien siementen tai kasvien laadusta. Aktiivisen ainesosan levitysmäärät vaihtelevat välillä noin 0,011 -noin 56 kg/ha, parhaiten noin 0,11 - noin 28 kg/ha varsinaisen määrän riippuessa kokonaiskustannuksista ja halutuista tuloksista. Ammattimiehelle on luonnollisesti selvää, että seoksia, joissa on alhaisempi herbisidinen aktiivisuus, on käytettävä suurempana annostuksena kuin aktiivisempia yhdisteitä, jotta saataisiin sama torjunta-aste.

Claims (7)

13 7 0 7 7 4

1. Synergistinen herib is idiseos, tunnettu siitä, että se sisältää (a) herbisidisesti tehokkaan määrän tiolikarbamaattia, jonka kaava on O R2 I! ^ Ri -S-C-N 1 \ *3 jossa Rl on valittu ryhmästä, johon kuuluvat C2-C6 alempialkyyli, halogeenialkyyli, bentsyyli, fenetyyli, C3-C6 sykloalkyyli ja C3-C6 halogeenialkenyyli, ja r2 ja r3 on toisistaan riippumatta valittu ryhmästä, johon kuuluvat C2-Cg alkyyli, C2-C5 alkenyyli ja C3-C8 sykloalkyyli, ja (b) herbisidisesti tehokkaan määrän anilidia, jonka kaava on O R4 H / O-CN 0 '· ‘^v-^-NHC-Re jossa R4 on vety, tai alempialkyyli, joka sisältää noin 2-5 hiili-atomia , R5 on C1-C8 alkyyli, C3-C6 sykloalkyyli, C3-C4 alempialkenyyli, ja Rg on C2-C5 alempialkyyli.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että Ri on etyyli tai n-propyyli, R2 on etyyli ja R3 on n-butyyli tai sykloheksyyli. 16 70774

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että on etyyli ja R2 ja R3 ovat kumpikin propyyli.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että R4 on vety, R5 on isopropyyli ja Rg on etyyli.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että R4 on vety, R5 on butyyli ja Rg on etyyli.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että (a) on S-etyylisykloheksyylietyylitiolikarbamaatti ja (b) on 3-(N-isopropyylikarbamoyylioksi)-propionianilidi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että (a) on S-etyyli N,N-di-N-propyylitiokarbamaatti ja (b) on 3-(N-isopropyylikarbaraoyylioksi)-propionianilidi. 17 70774