FI70182B - Foerfarande och anordning foer framstaellning av reliefaemnen till jasperporslin - Google Patents

Description

1 70182

Menetelmä ja laite korkokuva-aihioiden valmistamiseksi jaspisposliin ia varten - Förfarande och anordning för framställning av reliefämnen tili jasperporslin Tämän keksinnön kohteena on koneellinen menetelmä korkokuva-aihioiden valmistamiseksi, jotka sen jälkeen kiinnitetään perusmuodostettujen kappaleiden pintaan, valmistettaessa jaspisposliinia. Menetelmän toteuttamiseksi on keksitty laite, jossa korkokuva-aihiot saavat muotonsa.

Jaspisposliini on posliinia, jossa on sellaista väriainetta sisältävää posliinimassaa olevia päälle asetettuja ja kiinni poltettuja korkokuvia, joka poikkeaa sen astian tai esineen väristä, jota ne koristavat. Tämän posliinin valmistus on peräisin antiikista, mutta ennen kaikkea 1860- ja 1870-luvuilla englantilaiset posliiniyritykset kehittivät jaspis-tekniikan taiteellisesti korkean luokan teollisuustuotannoksi. Tällöin posliinimassasta valmistettiin esimerkiksi maljakoita, jotka läpivärjätti in tyydytetyillä pastelliväreillä, ja varustettiin aivan valkoista posliinia olevilla korkokuva-kuvioilla. Myöskin on esiintynyt päinvastainen rakennemuoto, ts. jossa on valkoinen perusposliini ja läpivärjättyä massaa olevat korkokuvat.

Korkokuvat, joiden laajuus astiastoja varten on ollut muutamista senttimetreistä ja korukappaleita varten suuruusluokkaan aina yksi desimetri, tähän saakka on valmistettu käsin joko valamalla tai puristamalla. Tällöin se massa, josta korkokuvat on tehty, on valmistettu tavalliseen tapaan. Kuitenkin värjättyjen korkokuvien kysymyksessä ollessa perusmassa on kompensoitu tuotteita kuivattaessa ja poltettaessa esiintyvän, väriaineiden aiheuttaman mittahäviön vaihtelua varten. Päin-vastaisesti valkoisten/värittömien korkokuvien kysymyksessä ollessa perusmassa säädetään värjättyjen perustuotteiden 2 70182 mittahäviövaihtelua varten. Plastinen korkokuvamassa, jonka kosteuspitoisuus on 20 - 30 %f on puristettu yleensä tyhjö-myllyn avulla mallinetta käyttäen sopivaan kokoon. Näin saadusta tangosta leikataan aihioita, ts. paloja, joiden paksuus on valittu huomioon ottaen valmistettavan korkokuvan syvyys.

Palat sijoitetaan yksi kerrallaan sähkölämmitetylle levylle, joka on kiinnitetty jalustaan, jonka takaosaan on kiinnitetty vipu saranan välityksellä. Vivun alasivulla välin päässä saranasta, vastaten levyn sijaintia, on matriisi, joka on halutun korkokuvan negatiivi. Myöskin matriisi on sähkö-lämmitetty (noin 130°C), veden haihduttamiseksi ja sen edistämiseksi, että korkokuva-aihio nk. iskemisen jälkeen irtoaa matriisista. Vivun ulkopää on muodostettu kädensijaksi ja huomattava osa vivun painosta on paikallistettu kädensijan ympärillä olevaan osaan. Tämä siksi, että seuraavassa selitetty iskeminen antaisi hyvin puristetut korkokuvat.

Korkokuvan iskeminen aikaansaadaan siten, että vipu viedään suurella voimalla alaspäin, jolloin matriisi iskee kappaletta vasten, joka painuu levyä vastaan ja vastapaine vaikuttaa matriisin kaikkiin mailiyksityiskohtiin. Isketty korkokuva seuraa tavallisesti matriisin mukana ylös ja irrotetaan sitten siitä käsin, minkä jälkeen suoritetaan korkokuvan aikaakuluttava puhdistus ylimääräisestä massasta. .Jos korkokuvan ulkopiirteet ovat epäsäännölliset, puhdistus voi tulla näpertelyksi.

Puhdistuksen jälkeen korkokuvat voivat mennä suoraan kiinnitettäviksi peruskappaleisiin savisuspensioilla, keraamisilla liimoilla, joissa on kaksi orgaanista aineosaa, jotka poistuvat tuotteita poltettaessa. Vaihtoehtoisesti korkokuvat voidaan varastoida keraamisten levyjen päällä, jotka on kie- 3 70182 dottu teksti il iliinoihin. Koosta ja muodosta riippuen valmiita korkokuvia voidaan säilyttää kostutuskaapissa muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, ennen kuin ne kiinnitetään muovattuihin tai valettuihin, koristeltaviin posliinikappa-leisi in.

Tähän saakka käytetyn käsin valmistuksen eräänä epäkohtana on se, että puhdistettaessa osa aihioista vahingoittuu ja tulee käyttökelvottomiksi. Lisäksi tämä valmistustapa on sinänsä aikaavievä, ja kun taitamattomampi työntekijä suorittaa iskemisen, tuloksena voi olla korkokuva-aihioiden epätäydellisesti täytetyt mallin yksityiskohdat. Yleensä tunnetulla tekniikalla valmistettujen korkokuva-aihioiden menekki on niin huono, että se taloudellisesti rasittaa tuotantoa merkittävässä määrässä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan koneellinen menetelmä kuvattujen korkokuva-aihoiden valmistamiseksi. Tämän koneellisen menetelmän toteuttamiseksi esitetty laite on tehty siten, että käsinvalmistusmenetelmässä esiintyvät kiusalliset epäkohdat on vältetty.

Menetelmän erityiset piirteet käyvät selville jäljempänä olevista patenttivaatimuksista.

Menetelmä toteutetaan siten, että korkokuva-aihioiden valmistamiseksi valmistettu massa viedään säikeinä menetelmän toteuttamiseksi sopivan laitteen toiseen päähän edullisesti pystysuoraan sovitettuun makasiiniin. Tämän alaosassa olevalla, sopivimmin pneumaattisesti käytetyllä veitsellä leikataan massatanko sopivan paksuisiksi paloiksi. Sitten ne kuljetetaan kahden vaakasuorasti kulkevan, ohuen kalvon, esimerkiksi polyeteenitartuntakalvon välissä, joiden paksuus on 0,008 - 0,020 mm, matriisiin, johon on kaiverrettu haluttu 4 70182 korkokuva negatiivina. Luonnollisesti matriisia kaiverrettaessa kaiverrus on tehty sellaiseen kokoon, että posliini-massan kuivaus- ja polttomittahäviö on kompensoitu.

Kun pala on pysäytetty valokennon tai mikrokytkimen välityksellä tai muulla tavalla matriisin päälle, menee sopivimmin pneumaattisesti ohjattu puristin alas ja painaa massaa kaikkiin mallin yksityiskohtiin. Tällöin korkomeistännän loppuvaiheessa leikataan ylimääräinen massa pois korkokuva-aihion reunoja pitkin kalvoja rikkomatta. Sitten kun puristin on palannut lähtöasemaansa, pannaan kalvot liikkeeseen ja korkokuva-aihio viedään matriisista pois. Se on adheesio-voimien vaikutuksesta tasaisella takasivullaan kiinni ylemmässä kalvossa, kun taas aihiosta pois leikattu ylimääräinen massa on jäljellä alemman kalvon päällä. Kalvoratojen liikkuessa edelleen ne kulkevat oman taittoreunansa yli. Tällöin ylimääräinen massa irtoaa ja putoaa kuljetushihnalle, joka vie sen kokooma-astiaan talteenottoa varten. Samanaikaisesti kun ylempi kalvo vedetään taittoreunansa yli, korkokuva-aihio irtoaa kalvosta ja putoaa toiselle kuljetus-hihnalle, joka kulkee pienen välin päässä taittoreunan alapuolella. Aihio joutuu kuvioidulla pinnallaan kuljetushihnaa vasten, mutta kun hihna kääntyy kuljetusradan päässä, aihio seuraa vähän matkaa hihnan kääntörullan ympäri, ennenkuin se putoaa, tullakseen lopuksi olemaan oikean päin vastaan-ottolevyn päällä. Sieltä annetaan impulssi koneen pysäyttämiseksi ja vasta kun korkokuva-aihio on poistettu vastaan-ottolevyltä, käsinkiinnittämiseksi posliinikappaleen pintaan, kone aloittaa seuraavan jakson. Tällöin on huomattava, että jokaista jaksoa varten kalvot tulevat esiin ainostaan niin pitkälti, että korkokuva-aihiot tulevat riippumaan ylemmässä kalvossa muutaman senttimetrin välein. Tämä merkitsee sitä, että kun kone on saatu jatkuvaan käyttöön, ylemmässä kalvossa riippuu joukko meistettyjä aihioita.

5 701 82

Kalvot viedään korkomeistin luo radan muodossa ylemmältä ja alemmalta varastorullalta. Kalvoradat vedetään ohjausrullien ja edellä mainittujen taittoreunojen yli koneen läpi kahdella moottorikäyttöisellä rullalla. Näiden vetorullien moottori käy jaksottaisesti anturista, esimerkiksi valokennosta tulevan impulssin mukaan, joka valokenno tuntee, milloin korkokuva-aihio on poistettu vastaanotolevyltä. Menetelmän toteuttamiseksi keksityllä laitteella on ne erikoispiirteet, jotka käyvät selville patenttivaatimuksista. Tämän laitteen edullista sovellutusmuotoa selitetään lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa:

Kuvio 1 esittää laitetta pystykuvana.

Kuvio 2 esittää kuviosta 1 viivaa II-IT pitkin otettua leikkausta.

Koneessa korkokuva-aihion korkomeistämiseksi jaspisposliinia varten on sopivimmin pystysuorasti sovitettu, putkimainen makasiini 1 tyhjömyllyssä vaivattuja massasäikeitä 2 varten. Makasiinin 1 alempaan laskuaukkoon 3 on sovitettu terällä tai langalla varustettu katkaisuelin, jota tämän jälkeen nimitetään veitseksi. Tämä leikkaa massasäikeet valittavan paksuisiksi paloiksi siten, että sitä siirretään ensimmäisen hydraulisesti tai pneumaattisesti käytetyn mäntäsylinterin 5 välityksellä edestakaisin laskuaukon 3 alla. Jos leikattu kappale tahmean koostumuksen johdosta ei irtoa veitsestä 4, erotetaan se työntötangolla 6, jona on toisen hydraulisen tai pneumaattisen sylinterin 7 männänvarsi.

Leikattu kappale putoaa alemmalle kalvoradalle 8, jota kuljetetaan alemmalta varastorullalta 9 koneen läpi. Alempi kalvorata 8 toimii kuljetushihnana ja palaa varten ylemmän kalvoradan 10 alapuolella, jota tuodaan koneeseen ylemmältä 6 70182 varastorullalta 11. Vetämällä molemmat kalvoradat 8 ja 10 koneen loppupäässä yhteen puristusrullalla 13 varustetulla käyttö rullalla 12, jota käyttää vaihteesta 14 moottoriin 15 kulkeva akseli, ne saavat saman nopeuden.

Kun alempi kalvorata 8 on siirtänyt palan paikalleen kaiverretun matriisin 16 päälle, valokenno 17 antaa impulssin ohjausyksikköön 18, joka pysäyttää moottorin 15. Tällöin mäntäsylinterin 19 männänvarteen 20 kiinnitetty survinkappale 21 menee alas matriisia 16 vasten, jolloin ylempi kalvorata 10 tulee sijaitsemaan puristimen 21 vastapinnan ja palan välissä, kun survinkappale päättää iskunsa, joka kalvon taipuisan ominaisuuden johdosta venyy ulospäin siksi, kunnes palan massa on täyttänyt kaikki matriisin 16 kaiverretut mallin yksityiskohdat. Puristin 21 saavuttaa voimalla alimman asemansa pienen välin päässä matriisin 16 yläpuolella. Palan massan muodostaman korkokuva-aihion tiiviiksi tulemisen lisäksi saavutetaan tällöin se, että ylimääränen massa, joka vyöryy kaiverretun matriisin reunan yli, katkeaa kaiverruksen terävää reunaa vasten. Sitten moottori 15 lähtee uudelleen käyntiin, seuraavan palan vetämiseksi matriisin 16 päälle. Korkoineistetty korkokuva-aihio tulee adheesion vaikutuksesta riippumaan yläpuolisella tasaisella pinnallaan ylemmässä kalvoradassa, kun taas leikattu ylimääräinen massa tulee olemaan alemmalla kalvoradalla 8.

Sen jälkeen kun kaikki korkokuva-aihiot on korkomeistetty, kalvoradat kulkevat edelleen kumpikin oman taittoreunansa 22 ja 23 yli. Näiden taittoreunojen kulma on alle 90°. Tästä seuraa, että vaikka massaa on tarttunut kiinni kalvoon, se irtoaa siitä, kun kalvo kulkee taittoreunan yli. Siten ylimääräinen massa irtoaa alemmasta kalvosta 8, kun se kulkee taittoreunansa 22 yli ja putoaa kuljetusradalle 24, joka kuljettaa sen kokooma-astiaan. Ylempi kalvo 10 kulkee ylemmän 70182 taittoreunan 23 kautta, joka alla kulkee toinen kuljetusrata 25. Tällöin korkokuva-aihio irtoaa ja putoaa kuvioitu puolensa alaspäin kuljetusradalle 25. Tämä vie aihion koneen etupuolelle, ja kuljetusradan 25 päässä korkokuva-aihio seuraa kuljetushihnan mukana vähän matkaa kuljetusradan kääntörullan 26 ympäri, pudotakseen sitten kuvioitu puoli ylöspäin vastaan-ottolevylle 27. Toinen valokenno 28 kirjaa vastaanottolevyllä olevan korkokuva-aihion ja ohjausyksikkö 18 antaa impulssin koneen pysäyttämiseksi siksi, kunnes aihio on poistettu, minkä jälkeen aloitetaan uusi jakso.

Molemmat kalvoradat voivat mennä jätteiksi tai paksummat kalvot huuhdellaan ja käytetään uudelleen. Tällöin kuitenkin voidaan pitää sopivana, että niitä siirretään siten, että korkomeistäntä ei tapahdu tarkalleen samassa kohdassa kuin edellisessä käytössä. Toisena mahdollisuutena on myöskin vaihtaa ylempi ja alempi kalvo ajojen välillä.

Menetelmä on myöskin sovellettavissa ja kone käytettävissä valmistettaessa muita posliiniyksityiskohtia, jotka koristellaan aluskappaleen päälle, esimerkiksi koristeita.

Claims (10)

701 82 8

1. Menetelmä korkokuva-aihioiden valmistamiseksi jaspispos-liinin koristelua varten, tunnettu siitä, että plastisen posliinimassan mitoitetut palat tuodaan makasiinista (1) sisoitettavaksi kahden kalvon (8, 10) väliin, että palat kuljetetaan kalvojen välissä paikalleen matriisin (16) päälle, jossa palat puristimen (21) avulla puristetaan matriisiin (16) kaiverrettuun malliin, että tällöin ylimääräinen massa leikataan pois puristimen (21) ja matriisin (16) reunan välissä kalvoja (8, 10) leikkaamatta ja että korkomeistetty korkokuva ja ylimääräinen massa erotetaan erillistä jatkokäsittelyä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkomeistetty korkokuva-aihio ja ylimääräinen massa adheesion vaikutuksesta seuraavat kumpikin oman kalvonsa (8, 10) mukana matriisista (16) pois kalvoista (8, 10) irrottamiseksi, kun kalvot vedetään taittoreunojen (22, 23) yli ja kuljetushihnoilla (24, 25) kuljetetaan työntekijän luo posliinikappaleen käsin koristelemiseksi ja vastaavasti jäteastiaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvoradat (8, 10) korkokuva-aihion korkomeis-tännän jälkeen vedetään kumpikin oman taittoreunansa (22, 23) yli, joiden alla kulkevat kuljetusradat (24, 25) ylimääräistä massaa, vastaavasti korkokuva-aihiota varten, viimeksi mainittu korkokuva-aihioiden viemiseksi vastaanottolevylle (27).

4. Laite korkokuva-aihioiden valmistamiseksi jaspisposliinia ja sen tapaisia yksityskohtia varten, tunnettu siitä, että se käsittää elimet kahden kalvoradan (8, 10) kuljetta- 9 701 82 miseksi laitteen läpi, joiden välissä palat kuljetetaan matriisin (16) päälle, jossa puristin (21) painaa palan yksi kerrallaan korkokuva-aihioksi, minkä jälkeen kalvoratoja (8, 10) vedetään edelleen, korkokuva-aihio mukana riippuen ylemmässä kalvoradassa (10) ja poisleikattu ylimääräinen massa alemmalla kalvoradalla (8) pois matriisista (16).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kalvot ovat polyeteenikalvoa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että kalvon paksuus on 0,008 - 0,020 mm, sopivimmin 0,010 - 0,015 mm.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että kalvot ovat alumiinia.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on varustettu makasiinilla (1) massasäikeitä (2) varten, jossa katkaisuelimen (4) välityksellä palat päästetään alemmalle kalvoradalle (8).

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lait·?, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (18) säätää sen käyntiä matriisin (16) luona olevasta ensimmäisestä valokennosta (17), vastaavasti vastaanottolevyn (27) luona olevasta toisesta valokennosta (28) tulevien impulssien mukaan.

10 70182