FI70101C - Avstaemningssystem foer en avstaemningsdel av en televisionsmottagare - Google Patents

Description

1 70101

Viritysjärjestelmä televisiovastaanottimen viritintä varten Jakamalla erotettu patenttihakemuksesta 763252.

5 Tämän keksinnön kohteena on viritysjärjestelmä tele visiovastaanottimen viritintä varten, joka vastaanotin pystyy ottamaan vastaan yhdistettyjä televisiosignaaleja, jotka vastaavat kutakin kanavaa, joilla yhdistetyillä televisiosignaaleilla on kullakin joko standarditaajuinen kanto-10 aalto tai ei-standarditaajuinen kantoaalto, joka ei-standar-ditaajuinen kantoaalto on mielivaltaisen lähellä mainittua standarditaajuista kantoaaltoa ensimmäisellä ennalta määrätyllä alueella, joka on pienempi kuin taajuuserotus mainittujen kanavien välillä ja johon vastaanottimeen kuuluu ΑΡΤΙ 5 signaalin tuottava automaattinen hienovirityspiiri (AFT).

Yhdysvalloissa jakaa television langattomasti tapahtuvien lähetyksien kantoaaltotaajuudet VHF (very high frequency) sekä UHF (ultra high frequency) kanaville Liittovaltion tiedonvälityskomissio (FCC). Tällaisen yleisradioko tyyppisen lähetyksen aikana täytyy tällaiset taajuudet ylläpitää suurella tarkkuudella.

Viime aikoina on ehdotettu taajuuden syntetisoijia, joihin sisältyy vaihelukittu silmukka (phase locked loop = PLL), jotta tarkoin kehitettäisiin paikallisoskillaattori-25 signaalit määrätyillä taajuuksilla vastaten erilaisia kanavia, joita katselija saattaa valita. Esimerkiksi kuvataan virityslaitteistoa käyttäen vaihelukittua silmukkaa Digital Integrated Circuits Application Note ICAN-6716 julkaisussa nimeltään "Low-Power Digital Frequency Synthesizer Utilizing 30 COS/MOS 1C's" kirjoittanut R.E. Funk, julkaistu 1972 RCA

Solic State Databook on COS/MOS Digital Integrated Circuits (SSD-203), minkä on julkaissut RCA Corporation.

Tunnetaan myös muita tyyppejä televisiovastaanottimen virittämiseksi standarditaajuuksille. Eräässä tyypissä, 35 jota on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 818 363 nimitykseltään "Automaattinen virityslaitteisto, jolla on kaksi 70101 taajuuden pyyhkäisyosaa", keksijänä Sakamoto, myönnetty 18 kesäkuuta 1974, sisältää systeemi kaksi oskillaattoria, jotka pyyhkäistään vuorotellen ja portaittaisesti esitaajuu-delta tietyn paikallisoskillaattorin taajuuksien alueen yli 5 lähetettävällä yleisradiokanavalla. Kun lasketaan niiden kertojen lukumäärä, mitä pyyhkäisy ja oskillaattorin pysähtyminen esiintyy, on mahdollista määritellä milloin ennakoiva paikallisoskillaattorin säätöjännite lähellä, mutta hieman pienempänä kuin mitä on se säätöjännite, mikä on oi-10 kea kyseisen kanavan virittämistä varten, on saavutettu. Tämän jälkeen apuna oleva pyyhkäisypiiri lisää säätöjänni-tettä oikeaan viritysjännitteeseen.

Taajuuden syntetisoijän tyyppinen virityslaitteisto standarditaajuista yleisradiolähetyksien kantoaaltoja var-15 ten on täten tunnettu. Kaikkia televisiosignaaleja ei kuitenkaan lähetetä standardeilla yleisradiotyyppisillä kantoaalloilla. Tietyissä television jakelusysteemeissä, kuten esimerkiksi kerrostaloissa ja hotelliasennuksissa kytketään televisiosignaaleja vastaanottimiin kaapeleiden välityksel-20 lä. Näissä ja muissa systeemeissä, joissa käytetään kaapelia (tai jopa mikroaaltolinkkejä) saatetaan moduloitu yleisradion kantoaalto demoduloida ja sitten uudelleen moduloida erilaiselle kantoaallolle, joka on satunnaisesti lähellä standardia yleisradion kantoaaltoa ennen kuin tämä kytketään 25 vastaanottimeen. Tämän johdosta on toivottavaa aikaansaada laitteisto vastaanottimien virittämiseksi tällaisille poikkeaville kantoaalloille.

Nyt kuvataan laitteistoa, jota voidaan käyttää tele-visiovastaanottimen virittämiseksi sekä standarditaajuisil-30 le kantoaalloille, jotka liittyvät tavanomaisiin VHF sekä UHF kanaviin sekä poikkeavataajuisille kantoaalloille, jotka sijaitsevat mielivaltaisesti lähellä standarditaajuisia kantoaaltoja. Tämä laitteisto koostuu vertailuoskillaat-torivälineistä, jotka aikaansaavat vertailusignaalin 35 ennalta määrätyllä taajuudella, paikallisoskillaatto-rivälineistä virittimessä, jotka aikaansaavat muuttuvan 3 70101 ulostulotaajuuden seurauksena niihin syötetystä ohjaussignaalista, ohjelmoitavasta taajuusjakajasta, jonka sisääntulo on kytketty yhden vertailuoskillaattorivälineen ulostuloon ja paikallisoskillaattorivälineisiin ulostulosignaalin 5 tuottamiseksi, jolla on taajuus, joka on sen sisääntuloon syötetyn signaalin taajuuden ohjelmoitava fraktio, välineistä, jotka on kytketty mainitun ohjelmoitavan taajuusjakajan ulostuloon ja toisen vertailuoskillaattorivälineen ulostuloon ja paikallisoskillaattorivälineisiin ohjaussignaalin 10 kehittämiseksi ja tällaisen ohjaussignaalin syöttämiseksi paikallisoskillaattorivälineisiin niiden toimintataajuuden säätämiseksi, ja tunnetaan ohjausvälineistä, jotka on kytketty AFT-piirin ulostuloon ja lisäksi ohjelmoitavaan taa-juusjakajaan taajuusjakajan ohjaamiseksi vaihtamaan mainit-15 tu ohjelmoitava fraktio ennalta määrätyllä alueella, jonka määrää ensimmäinen ennalta määrätty AFT-signaalin ennalta määrättyjen signaaliolosuhteiden perusteella.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa kanavan viri-20 tyslaitteistoa, joka on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti ja jota käytetään televisiovastaanottimissa, kuvio 2 esittää logiikkakaaviota tietyn osan kuviossa 1 esitetystä virityslaitteistosta toteuttamiseksi, kuvio 3 esittää osittain kaavamaisesti ja osittain 25 logiikkakaavion muodossa suoritusmuotoja toisia kuviossa 1 esitetyn virityslaitteiston osia varten, kuviot 4 ja 5 esittävät graafisia esityksiä jännitteen ja taajuuden välisistä ominaiskäyristä liittyen kuviossa 1 esitetyn virityslaitteiston osiin, ja 30 kuvio 6 esittää taulukkoa, joka on käyttökelpoinen pyrittäessä ymmärtämään kuviossa 1 esitetyn virityslaitteiston toimintaa.

Kuviossa 1 esitetään televisiovastaanottimen yleinen järjestely, joka käyttää kanavan virityslaitteistoa valmis-35 tettuna tämän keksinnön mukaisesti. Radiotaajuuksia (RF) vastaanotetaan antenniin 12 ja ne vahvistetaan radiotaajuus- 4 70101 vahvistimella 14. Vahvistetut RF-signaalit kytketään sekoit-timeen 16, missä ne yhdistetään paikallisoskillaattorisig-naaliin, jolla on sopiva taajuus ja mikä on aikaansaatu valitun kanavan mukaisesti, kuten tullaan myöhemmin kuvaamaan, 5 niin että muodostetaan välitaajuinen (vt) signaali. Nämä vt-signaalit vahvistetaan vt-vahvistimella 18 ja kytketään tämän jälkeen videoilmaisimeen 20. Videoilmaisin 20 saa aikaan videosignaaleja sisältäen esimerkiksi värikkyys-, va-lotiheys- ja tahtisignaalikomponentit näistä vahvistetuista 10 vt-signaaleista. Videosignaalit kytketään videon käsittely-yksikköön 22, johon sisältyy esimerkiksi kanavat värikkyys-, valotiheys- ja tahtisignaalikomponenttien käsittelemiseksi tästä videosignaalista muodostaen kuvan kuvaputkelle 24.

Tähän mennessä kuvattu yleinen järjestely saattaa 15 käyttää niitä komponentteja, joita käytetään CTC-68 tyyppisessä väritelevisiovastaanottimessa, mikä on esitetty esimerkiksi RCA väritelevision huoltotiedotteessa FILE 1974 C-5, julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA.

Havainnollistetussa laitteistossa katsoja syöttää 20 sisään kanavan valintatiedon kanavan valintanäppäimistön 26 kautta. Näppäimistö 26 sisältää esimerkiksi laskintyyppisen näppäimistön, jolla VHF- tai UHF-kanavia voidaan valita de-simaalimuodossa. Näppäimistö 26 saattaa sisältää esimerkiksi matriisipiirin, jolla muunnetaan desimaalitieto binäärikoo-25 dattuun desimaaliseen (BCD) muotoon. Binäärikoodatut signaalit edustaen kanavan tietoa kytketään kanavan numeron muistiin 28 usean johtimen reittiä 30 pitkin.

Muisti 28 muuntaa binäärisen kanavan valintatiedon muiksi binäärisiksi signaaleiksi edustaen numeroa "N", joka 30 vastaa sillä hetkellä valittua kanavaa. Tätä tarkoitusta varten saattaa muisti 28 esimerkiksi sisältää lukumuistin (ROM), johon "N"numeroinformaatio varastoidaan myöhempää käyttöönottoa varten seurauksena binääristen signaalien sisääntulosta näppäimistöstä 26.

35 Binääriset signaalit edustaen numeroa N kytketään monijohdintietä 32 pitkin ohjelmoitavissa olevaan taajuus-

II

5 701 01 jakajaan 34, joka on järjestetty jakamaan sisääntulevien signaalien taajuuden numerolla N. Jakajalaite 34 on järjestetty vaihelukitun silmukan (PLL) kytkentään yhdessä jänni-teohjatun paikallisoskillaattorin 50, esivalitsimen taa-5 juuden jakolaitteen 52, kidekäyttöisen vertailuoskillaatto-rin 40, ohjelmoitavissa olevan luvulla "R" jakajan 38, vai-heenilmaisimen 36 sekä alipäästösuodinvahvistimen 46 kanssa. Tämän vaihelukitun silmukan järjestely yhdistelmänä kanavan valinnan laitteiston kanssa muodostaa taajuuden syntetisoi-10 jän, joka on yllä mainitussa RCA Application Note lehtisessä kuvattua tyyppiä ja soveltuu televisiovastaanottimen virittämiseksi standarditaajuisille kantoaalloille.

Suurin osa loppuosasta kuviossa 1 esitettyä lohkokaaviota suuntautuu laitteistoon, jolla automaattisesti viri-15 tetään vastaanotin poikkeavan taajuuden kantoaalloille, jollaisia saattaa esiintyä esimerkiksi keskusantennitelevision ja vastaavissa (CATV ja MATV) systeemeissä. Yksityiskohtaisempi logiikka- ja lohkokaavio tällaista laitteistoa varten on esitetty kuvioissa 2 ja 3. Mitä tulee kuitenkin kuviois-20 sa 2 ja 3 esitetyn toteutusmuodon selitykseen, sitä ei yksityiskohtaisesti anneta, koska tällaisen sovellutuksen ymmärtää alan asiantuntija alempana olevan kuvion 1 vastaanottimen virityslaitteiston selityksen perusteella. Tätä tarkoitusta varten osia kuvioissa 2 ja 3 esitetystä toteutus-25 muodosta ja niiden välisistä kytkennöistä on merkitty samoilla viitemerkinnöillä kuin kuviossa 1. Myöskin kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuotojen kohdistamiseksi kuvioon 1 nähden tullaan seuraavassa olevassa kuvion 1 selityksessä viittaamaan loogisiin "0" sekä "1" signaaleihin, jotka kohdistuvat 30 ohjaussignaaleihin liittyen tähän virityslaitteistoon. Nämä loogiset "0" ja "1" signaalit vastaavat jännitteitä vastaavasti lähellä maadoitusta ja likimain +12 V tasajännitettä kuvioiden 2 ja 3 logiikkapiireissä, jotka saatetaan esimerkiksi muodostaa COS/MOS integroiduista piireistä, joissa 35 tällaisia jännitteitä käytetään.

6 70101

Kuvion 1 televisiovastaanottimen virityslaitteisto toimii kahdella toimintatavalla. Ensimmäisessä eli pyyhkäi-semättömässä toimintatavassaan, se tahtoo sanoa, standardi-taajuisen kantoaallon vastaanottamiseksi, joka on nimetty 5 valitulle kanavalle, asetetaan ohjelmoitavissa oleva luvulla N jakaja 34 sekä ohjelmoitavissa oleva luvulla R jakaja 38 vastaavasti ennakolta määrättyihin arvoihin.

Toiminnan ollessa pyyhkäisemättömällä toimintatavalla, jota käytetään vastaanottimen virittämiseen taajuudel-10 taan standardeille kantoaalloille sijoitetaan pyyhkäisyn toimintatavan mahdollistava kytkin 54, jota katsoja käyttää, avoimeen asentoon (kuten on esitetty) niin, että kytkimen logiikkayksikköön 56 tuodaan SALLI PYYHKÄISY -säätösignaali (looginen tila "1", mikä edustaa SALLI PYYHKÄISY -ohjaussig-15 naalin puuttumista eli komplementtia) johtimen 58 kautta ja tuodaan laskennan esivalinnan logiikkayksikköön 62 johtimen 60 kautta, niin että saatetaan pois toiminnasta se laitteisto, mikä liittyy poikkeavastandardisten kantoaaltojen vastaanottamiseen alla kuvattavaan tapaan.

20 Seurauksena tästä SALLI PYYHKÄISY -ohjaussignaalista kehittää logiikkayksikkö 56 lopeta pyyhkäisy 1 ohjaussignaalin (looginen tila "0"), joka yhdistetään kellon päälle saatavaan yksikköön 68 johtimen 90 kautta estämään kello-pulsseja tulemasta luvulla A jakajasta 66 ja saavuttamasta 25 kellon sisääntuloa (johtimessa 114) laitteessa, joka on ylös ja alas laskeva laskin 42. Tästä seurauksena laskin 42 ei muuta jakajalaitteen 38 jakajalukua R, kuten se tekee pyyhkäisevällä toimintatavalla, jota myöhemmin tullaan kuvaamaan .

30 Kummassa tahansa toimintatavassa valitsee katsoja kanavan painamalla tai muutoin käynnistämällä asiaankuuluvat näppäimet kanavan valintanäppäimistössä 26. Kanavan numeron muisti 28 vastaanottaa binääriset signaalit, jotka edustavat kanavan valinnan tietoa näppäimistöstä 26 ja se 35 saa muististaan binääriset signaalit, jotka edustavat numeroa N, joka vastaa valittua kanavaa. Binäärinen tieto,

II

7 70101 joka edustaa numeroa N, syötetään sisään ohjelmoitavissa olevaan luvulla N jakajaan 34, niin että se jakaa sisääntu-levien signaalien taajuuden luvulla N.

Sen lisäksi, että muistista otetaan binääriset sig-5 naalit edustaen numeroa N kun valitaan uusi kanava oltiin sitten pyyhkäisemättömällä tai pyyhkäisevällä toimintatavalla, kehittää kanavan numeron muisti 28 myös KÄYNNISTYSPULSSI-ohjaussignaalin (looginen tila "1"), joka yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 78 pitkin palauttamaan 10 kiikut 5612 ja 5614 (jotka on esitetty kuviossa 3) ja joiden toimintaa tullaan myöhemmin kuvaamaan. Seurauksena mainitusta KÄYNNISTYSPULSSI-ohjaussignaalista kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 ohjaussignaalin (looginen tila "0" johtimessa 88), jonka vaikutuksesta syntetisoijana/AFT-kyt-15 kin 48 kytkee ulostulon (johdin 122) alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46 yhdistäen VCO-osan 50 ohjauskytkin-napaan johdinta 128 pitkin muodostaakseen vaihelukitun silmukan rakenteen, jota yllä on kuvattu.

KÄYNNISTYSPULSSI-ohjaussignaali yhdistetään myös 20 laskennan esivalinnan logiikkayksikköön 62 palauttamaan se ennen uuden tiedon sisäänsyöttöä kanavan numeron muistista 28.

Kanavan numeron muisti 28, sen lisäksi, että se kehittää asiaankuuluvan numeron N ohjelmoitavissa olevaan ja-25 kajaan 34 ja kehittää KÄYNNISTYSPULSSI-ohjaussignaalin, aikaansaa myös kolmen alueen kytkennän ohjaussignaalit (lo-giikkatilat "1"), jotka ovat UHF-ohjaussignaali, kun kanava on UHF-alueella (esim. kanavilla 14-83), LOV-ohjaussignaali, kun kanava on valittu alemmalta VHF-alueelta (esim. kanavat 30 2-6) ja HIV-ohjaussignaali, kun on valittu kanava ylemmältä VHF-alueelta (esim. kanavat 7-13). Toiminta-alueen kytkennän ohjaussignaalit yhdessä SALLI PYYHKÄISYTOIMINTA -ohjaussignaalin kanssa yhdistetään laskennan esivalinnan logiikkaan 62, minkä vaikutuksesta se valitsee asiaankuuluvan numeron R. 35 Nämä toimintakaistan kytkimen ohjaussignaalit yh distetään myös soveliaalla tunnetulla tavalla (mitä ei ole 8 70101 esitetty) jännitteillä säädettyihin viritysosiin, kuten esimerkiksi varaktoridiodeihin, VCO-osassa 50 ja K:11a jakavassa esijakajassa 52, niin että säädetään sisääntulosignaa-lin taajuus luvulla N jakajassa 34 sen taajuusakaistan mu-5 kaisesti, joka valitulla kanavalla on.

Lukujen N ja R arvot vastaanottimen virittämiseksi standarditaajuisille kantoaalloille esitetään taulukkori-veillä otsikoilla "N" sekä "R ei pyyhkäisyä" kuvion 6 taulukon sarakkeissa. Tämän taulukon arvot vastaavat toteutus-10 muotoa, jossa kideoskillaattorin 40 taajuus on 5 MHz ja esijakaja 52 jakaa ulostulosignaalin taajuuden jänniteohja-tusta oskillaattorista 50 (VCO) luvulla 256. Voidaan todeta, että lukujen N arvot ovat yhtä suuria kuin ne taajuudet megahertseinä paikallisoskillaattorin ulostulosignaaleissa 15 VCO-laitteesta 50, joita tarvitaan, kun ne sekoitetaan vastaaviin vastaanotettuihin standarditaajuuksien kantoaaltoihin, jotta kehitettäisiin taajuusero vt-signaaleihin, joiden kuvakantoaallon taajuus on 45,75 MHz (standardisuuruinen vt-kuvakantoaalto useimmissa Yhdysvaltojen vastaanottimissa).

20 Aluksi kun katsoja on valinnut kanavan ja ohjelmoi tavissa olevalla luvulla N jakaja 34 ja ohjelmoitavissa olevalla luvulla R jakaja 38 on saatettu toimintaan, värähte-lee VCO 50 mielivaltaisella taajuudella (esim. jossakin välialueen pisteessä valitulla kaistalla). VCO:n 50 toiminta-25 taajuus muunnetaan tasajännitteisten ohjaussignaalien perusteella alipäästösuotimesta ja vahvistinyksiköstä 46, kunnes virhettä ilmaiseva ulostulosignaali, jonka vaiheenilmaisin 36 aikaansaa, osoittaa, ettei esiinny mitään vaiheen tai taajuuden erotusta ulostulosignaalien välillä ohjelmoita-30 vissa olevasta luvulla N jakajasta 34 sekä ohjelmoitavissa olevasta luvulla R jakajasta 38. Tänä ajanhetkenä vaihelukittu silmukka, joka vastaa VCO-osaa 50, K:11a jakavaa esi-jakajaa 52, ohjelmoitavissa olevaa luvulla N jakajaa 34, vaiheenilmaisinta 36, ohjelmoitavissa olevalla luvulla R 35 jakajaa 38, kideoskillaattoria 40 ja alipäästösuodin- ja vahvistinyksikköä 46 kehittää paikallisoskillaattorisignaa-

II

5 70101

Iin VCO:n 50 ulostuloon, jonka taajuus f riippuu taajuus-desta f kideoskillaattorin 40 ulostulosignaalissa seu-

XUoL

raavan lausekkeen mukaan 5 fLO R fXOSC *1 *

Tulisi todeta, että matalapäästösuotimen vahvistin-yksikön 46 ulostulosignaalin tulisi amplitudialueeltaan olla riittävä, jotta paikallisoskillaattorisignaalia voitai-10 siin vaihdella tietyllä taajuuskaistalla tiettyä aluetta varten ylittäen vierekkäisten kanavien keskeisen välimatkan ja edullisimmin riittävän suuren sallimaan vastaanottimen virittyminen kaikille kanaville kyseisellä kaistalla. Täten esimerkiksi alemmalla VHF-alueella saattaa alipäästösuodin-15 ja vahvistinyksikkö 46 aikaansaada ohjausjännitteitä toimialueella tietyn kahden eri jännitteen välillä, jotka ovat riittäviä virittämään vastaanottimen mille tahansa kanavista 2, 3, 4, 5 tai 6 .

Paikallisoskillaattorin ulostulosignaali VCO osasta 20 50 kytketään sekoittimeen 16, jossa se yhdistetään tavan omaiseen tapaan RF-vahvistimen 14 ulostulosignaaliin muodostamaan vt-signaali, johon sisältyy kuvan kantoaalto taajuudella (esim. 45,74 MHz), joka on yhtä suuri kuin ero vastaanotetun kantoaallon ja paikallisoskillaattorisignaalin 25 taajuuksien välillä. Tämän vt-signaali vahvistetaan käyttäen vt-vahvistinta 18 ja videon tieto saadaan siitä ulos käyttäen videoilmsinta 20. Videosignaalit käsitellään signaalinkäsittely-yksiköllä 22 muodostaen kuvan kuvaputken 24 pinnalle.

Kun katsoja valitsee haluavansa vastaanottaa signaa-30 leja poikkeavan taajuuden kantoaallon jakelusysteemistä (esim. käyttäen keskusantennin tai suuralueantennin kaapeli-systeemiä) sijoitetaan pyyhkäisyn toimintatavan mahdollistava kytkin 54 suljettuun asentoonsa, mikä täten kehittää toimintaan SALLI PYYHKÄISY -ohjaussignaalin (looginen tila "0") 35 sijoittaen virityslaitteiston toiseen eli pyyhkäisevään toiminnan toimintatapaan. Tässä toisessa eli pyyhkäisevässä 10 701 01 toimintatavassa poikkeavan taajuisen kantoaallon vastaanottamisen aikana, joka on mielivaltaisen lähellä (esim. alueella 1 2 MHz) siihen liittyvän standarditaajuisen kantoaallon taajuutta saatetaan ohjelmoitavissa oleva luvulla N jakaja 5 34 jälleen toimintaan kiinteällä luvulla vastaten valittua kanavaa. Kuitenkin asetetaan luvulla R jakaja 38 aluksi tietylle jakajasuhteelle, joka numeroarvoltaan on pienempi kuin se jakosuhde eli arvo, joka vastaa siihen liittyvää stan-darditaajuista kantoaaltoa (johon ohjelmoitavissa olevalla 10 luvulla R jakaja 38 asetettaisiin ensimmäisen toimintatavan aikana) ja tämän jälkeen sitä asteittain lisätään toista suhdetta kohden, joka on suurempi kuin mikä vastaa siihen liittyvää standarditaajuista kantoaaltoa, kunnes aikaansaadaan virittyminen taikka kunnes saavutetaan toinen arvo, ku-15 ten tullaan yksityiskohtaisemmin alla esittämään.

Pyyhkäisevällä toimintavalla (kuten myös pyyhkäise-mättömällä toimintatavalla) toimittaessa valitsee katsoja kanavan painamalla alas asiaankuuluvat näppäimet kanavan va-lintanäppäimistössä 26 ja tämän seurauksena binäärinen tieto 20 edustaen numeroa N syötetään ohjelmoitavissa olevaan luvulla N jakajaan 34. Edelleen kehittää kanavan numeron muisti 28 myös KÄYNNISTYSPULSSI-ohjaussignaalin (looginen tila "1"), joka yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 palauttamaan kiikut 5612 sekä 5614 nollatilaan. Seurauksena KÄYNNISTYS-25 PULSSI-ohjaussignaalista kytkimen logiikkayksikkö 56 kehittää ohjaussignaalin (looginen tila "0" johtimessa 88), jonka vaikutuksesta syntetisoijan/AFT-kytkin 48 aluksi yhdistää alipäästösuotimen ja vahvistimen yksikön 46 ulostulon kyt-kinnavan VCO osan 50 ohjauskytkinnapaan. Tämän lisäksi KÄYN-30 NISTYSPULSSI-ohjaussignaali myös palauttaa laskennan esiva-linnan logiikkayksikön 56 ennen uuden tiedon sisäänsyöttöä kanavan numeron muistista 28. Toimittaessa pyyhkäisemättö-mällä toimintatavalla kehittää kanavan numeron muisti 28 myöskin joko UHF-, LOV- tai HIV-ohjaussignaalin riippuen sii-35 tä taajuuskaistasta, millä valittu kanava sijaitsee.

(t 11 70101

Joko HIV- tai LOV-ohjaussignaalien perusteella, jotka kanavan numeron muisti 28 on muodostanut ja SALLI PYYH-KÄISY -ohjaussignaalin, jonka kytkin 54 on muodostanut yhdistää laskennan esivalinnan logiikkayksikkö 52 binäärisiä 5 signaaleja ylös ja alas laskevan laskimeen 42 edustaen ensimmäistä ennalta valittua arvoa sen arvon alapuolelta, johon luku R asetettaisiin samaa kanavaa varten, jos se valittaisiin pyyhkäisemättömän toimintatavan aikana. Ensimmäiset esivalitut arvot vastaten erilaisia kanavia, joihin ar-10 voihin joudutaan ylös ja alas laskimella 42 pyyhkäisevän toimintatavan aikana, osoitetaan "ALKU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa.

Laskennan esivalinnan logiikkayksikkö 62 kehittää myös HIV- ja LOV-ohjaussignaalien komplementit HIV sekä LOV. 15 Nämä komplementtisignaalit yhdistetään pyyhkäisynpysäytys-logiikkayksikköön 70 monijohdintietä 64 pitkin saattaen sen toiseen kahdesta ennalta valitusta arvosta (riippuen siitä, onko valittu kanava ylemmällä tai alemmalla VHF-alueella) sen lukuarvon yläpuolelta, johon luku R asetettaisiin pyyh-20 käisemättömällä toimintatavallaan. Toinen ennakolta valittu arvo vastaa sitä suurinta lukua, johon luku R voitaisiin lisätä pyyhkäisevän toimintatavan aikana. Toinen ennalta valittu arvo vastaten eri kanavia osoitetaan "LOPPU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa.

25 Seurauksena SALLI PYYHKÄISY -ohjaussignaalista kehit tää kytkennän logiikkayksikkö 56 PYYHKÄISYN LOPPU # ϊ~ ohjaussignaalin (looginen tila "1", mikä osoittaa PYYHKÄISYN LOPPU # 1 ohjaussignaalin puuttumista eli komplementtia) sallien kellosignaalin luvulla A jakajalaitteesta 66 saapu-30 van kellon sisääntuloon ylös ja alas laskevan laskimen 42 kohdalla. Seurauksena näistä kellosignaaleista lisää ylös ja alas laskeva laskin 42 lukua R sen ensimmäisestä ennalta valitusta arvosta kohden toista ennalta valittua arvoa. Toinen ennalta valittu arvo vastaten eri kanavia on osoitettu 35 "LOPPU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa.

12 701 01

Toiminnassa ollessaan vaihelukittu silmukka muodostuen VCO osasta 50, luvulla K esivalitsimesta 52, ohjelmoitavissa olevasta luvulla N jakajasta 34, vaiheenilmaisimesta 36, ki-deoskillaattorista 40, ohjelmoitavissa olevasta luvulla R ja-5 kajasta 38 sekä alipäästösuodin ja vahvistinyksiköstä 46 toimii, kuten myös pyyhkäisemättömän toimintatavan aikana säätäen taajuutta f^Q paikallisoskillaattorin signaalissa jo edellä esitetyn yhtälön 1 mukaisesti. Sitä mukaa kuitenkin kun kukin peräkkäinen kellopulssi kellosignaalin ulostulosta 10 luvulla A jakajasta 66 saavuttaa ylös ja alas laskevan laskimen 42, lisätään lukua R asteittain ennalta valitun määrän verran, kuten on osoitettu "AR" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa ja luvun R askelkoot eri kanavia varten kun luku A valitaan yhtä suureksi kuin 2, ovat myös 2. Tästä seurauksena 15 paikallisoskillaattorisignaalin taajuus pienenee (toisin sanoen pienentyy portaittaisesti). Paikallisoskillaattori-signaalien aloituksen ja lopetuksen taajuudet ja taajuuden askelkoot eri kanavia varten on osoitettu "fT^ALKU", .LL) "fT ..LOPPU" sekä "AfT " sarakkeissa kuvion 6 taulukossa to-

LiU LiU

20 teutusta varten silloin kun luku A valitaan olemaan 2.

Paikallisoskillaattorin ulostulosignaali VCO osasta 50 yhdistetään, kuten myös pyyhkäisemättömällä toimintatavalla RF-vahvistimen 14 ulostulosignaaliin sekoittimessa 16 niin, että aikaansaadaan moduloitu vt-signaali, jonka kanto-25 aallon taajuutta lisätään suoraan riippuvaisena toimialueella vastaten taajuusaluetta paikallisoskillaattorin signaalissa. Pyyhkäisyalue kutakin kanavaa varten valitaan riittävän laajaksi, jotta se sisältäisi tarvittavan paikallisos-killaattorisignaalin kun tämä yhdistetään vastaanotettuun 30 poikkeavataajuiseen kantoaaltoon sekoittimessa 16, jotta aikaansaataisiin moduloitu vt-signaali, jonka kuvan kantoaalto on ennalta määrätyllä taajuudella, esim. 45,75 MHz.

Sitä mukaa kuin vt-kantoaaltoa pienennetään, kehittää automaattinen hienosäätävä (AFT) taajuuden diskriminaattori 35 yksikkö 92, joka on kytketty vt-vahvistimeen 18, jännitteen, joka riippuu taajuuspoikkeamasta vt-kantoaallon taajuuden

II

13 701 01 sekä 45,75 MHz välillä. Kuvio 4 esittää graafista esitystä S-muotoisesta jännitteen ja taajuuden välisestä riippuvaisuudesta ominaiskäyränä 412, joka liittyy AFT-piiriin 92, jolla on tyypilliset jännitteen ja taajuuden arvot kuvioissa 5 2 ja 3 esitettyä toteutusmuotoa varten. Voidaan todeta, että S-muotoinen ominaiskäyrä 412 on amplitudialueeltaan tietyn minimisuuruisen ja maksimisuuruisen amplitudin välillä vastaten taajuuspoikkeamaa (± 25 kHz), joka on murto-osa taa-juusvälityksestä kanavien välillä (6 MHz). Se suunta, johon 10 moduloidun vt-kantoaallon taajuutta pyyhkäistään, on esitetty kuviossa 4.

Ulostulosignaali kehitettynä AFT-piirin 92 merkillä (+) esitettyyn ulostulokytkinnapaan yhdistetään johdinta 104 pitkin kynnysarvoilmaisimeen 82 missä sitä valvotaan. Kyn-15 nysavoilmaisin 82 kehittää KYNNYSARVO-ohjaussignaalin (looginen tila "1"), kun jännite ulostulon (+) kytkinnavassa AFT-piiristä 92 nousee tietyn ennalta määrätyn kynnysarvon 414 yläpuolelle. Tämä KYNNYSARVO-ohjaussignaali yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 106 pitkin, missä se 20 saattaa päälle kytkimen logiikkayksikön 56 kiikku 5612.

Eräs AFT vahvistin 94 vahvistaa sitä AFT-signaalia, joka kehitetään (-) kytkinnapaan AFT-piirissä 92 ja on yhdistetty johdinta 124 pitkin sinne. Tämän AFT-vahvistimen vahvistinkerroin valitaan siten, että vahvistettu AFT-sig-25 naali on amplitudialueeltaan oleellisesti sama tietyn ensimmäisen ja toisen jännitteen välillä, kuten on myös ulostulosignaali alipäästösuotimesta ja vahvistinyksiköstä 46.

Tämä tahtoo sanoa, että vahvistetun ulostulosignaalin ampli-tudialueen AFT-vahvistimesta 94 tulisi aikaansaada oleelli-30 sesti sama jännite valittua kanavaa varten yhdistettynä VCO osaan 50 kuin mitä tekee myös alipäästösuodin- ja vahvistin-yksikön 46 ulostulosignaali. Voidaan todeta, että vahvistetun AFT-signaalin molemmat eri jännitteet vastaavat taajuus-poikkeamia välitaajuuskantoaallossa niiden poikkeamien vä-35 Iillä, jotka liittyvät maksimisuuruiseen ja minimisuuruiseen 14 701 01 jännitteeseen taajuusdiskriminaattorin ominaiskäyrällä, joka liittyy AFT-piiriin 92.

Graafinen esitys jännitteen ja taajuuden välisestä ominaiskäyrästä 512 vahvistetussa AFT-ulostulosignaalissa 5 AFT-vahvistimesta 94 esitetään kuviossa 5, missä on tyypilliset jännitteen ja taajuuden väliset arvot kuvioissa 2 ja 3 esitettyä toteutusmuotoa varten. Moduloidun vt-kantoaallon taajuuden pyyhkäisyn suunta esitetään myös. Samoin esitetään likimääräiset tasot ohjausjännitteille, joita syötetään VCO 10 osaan 50 vastaten kanavia alemmalla VHF-taajuusalueella. On ymmärrettävä, että samanlaiset ominaisriippuvuudet liittyvät kanaviin myös ylemmällä VHF-alueella. Kuviossa 5 on myös esitetty osittainen graafinen esitys portaan muotoisesta aaltomuodosta 514, joka on samantapainen kuin ulostulosig-15 naali alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46, minkä vaikutuksesta moduloidun vt-kantoaallon taajuus lisääntyy.

Vertailija 84 vertailee ulostulosignaalia alipäästösuodin ja vahvistinyksiköstä 46 (aaltomuoto 514) kytkettynä sinne johdinta 100 pitkin, verraten sitä ulostulosignaaliin 20 AFT-vahvistimesta 94 (aaltomuoto 512), mikä on kytketty sinne johdinta 98 pitkin ja se kehittää VERTAILU-ohjaussignaa-lin (looginen tila "1"), kun näiden jännitteet ovat keskenään yhtä suuria. VERTAILU-ohjaussignaali yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 102 pitkin ja se saattaa kyt-25 kimen logiikkayksikön 56 kiikun 5614 päälle.

Kun kiikku 5612 on saatettu päälle seurauksena KYNNYSARVO-ohjaussignaalista ja kiikku 5614 on saatettu päälle seurauksena VERTAILU-ohjaussignaalista, kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 ohjaussignaalin (looginen tila "1" 30 johtimessa 88) kytkien irti ulostulokytkinnavan alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46 ohjauskytkinnavassa VCO osan 50 ohjauskytkinnapaan. Tämän jälkeen vahvistettu AFT-signaali säätää paikallisoskillaattorisignaalin ulostulo-taajuutta VCO osasta 50.

35 Mikäli paikallisoskillaattorisignaalin taajuus siir tyy lämpötilamuutosten, komponenttien arvomuutosten tai

II

15 701 01 vastaavien johdosta siitä taajuudesta, joka on aikaansaatu silloin kun ohjaussisääntulosignaali VCO osaan 50 kytkettiin alipäästösuodin- ja vahvistinyksikön 46 ulostulosignaalista vahvistettuun AFT-signaaliin toimii AFT-piiri 92 to-5 teuttaen negatiivisen takaisinkytkennän ja aikaansaaden vahvistetun AFT-signaalin, mikä vastustaa taajuusmuutosta, joka siirtymästä aiheutuu.

KYNNYSARVO-ohjaussignaali osoittaa, että vahvistettu AFT-signaali muuttuu oikeaan suuntaan aikaansaaden ΑΡΤΙ 0 säädön. Kynnysarvo 414 kuviossa 4 vastaa kynnysarvoa 516 kuviossa 5. Mikäli kytkin 48 yhdistää vahvistetun AFT-signaalin tästä AFT-piiristä 92 suoraan VCO osaan 50 ennen kuin vahvistettu AFT saavutti kynnysarvon 516, ei saavutettaisi AFT-säätöä, koska säätöjännite syötettynä VCO osaan 50 muut-15 tuisi tällöin väärään suuntaan, toisin sanoen pitkin kaltevaa osuutta 518 ominaiskäyrässä 512 sen sijaan, että se muuttuisi pitkin kaltevaa osuutta 520.

VERTAILU-ohjaussignaali osoittaa, että vahvistettu AFT-signaali kehittää säätöjännitteen, joka kytkettynä VCO 20 osaan 50 saa VCO osan 50 kehittämään paikallisoskillaattori-signaalin, jonka taajuus on riittävän lähellä sitä paikal-lisoskillaattorisignaalin taajuutta, joka liittyy valittuun kanavaan. Esimerkiksi olettaen, että kanava 4 on kyseessä oleva valittu kanava, niin mikäli kytkin 48 kytketään yhdis-25 tämään ulostulokytkinnapa AFT-vahvistimesta 94 VCO osan 50 ohjaussisääntuloon kun vahvistetun AFT-signaalin jännite on tasolla 516, vastaisi se ohjausjännite, mikä syötettäisiin VCO osaan 50, kanavaa lähellä kanavaa 2 sen sijaan, että se vastaisi sitä ohjausjännitettä, joka tarvitaan kanavaa 4 30 varten.

Täten VCO osan 50 ohjaus kytketään vaihelukitun silmukan ohjauksesta AFT-ohjaukseen kun sekä KYNNYSARVO- että VERTAILU-ohjaussignaalit ovat päällä. Tämän lisäksi kun KYNNYSARVO- ja VERTAILU-ohjaussignaalit on jo aikaansaatu, 35 kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 LOPETA PYYHKÄISY # 1 ohjaussignaalin (looginen tila "0" johtimessa 90) estääkseen 16 701 01 kellosignaaleja saapumasta kellon sisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 estääkseen ohjelmoitavissa olevan luvulla R jakajan 38 lisäämisen ja lopettaakseen tämän johdosta pyyhkäisytoimenpiteen.

5 Mikäli ei mitään AFT-ohjausta toteuteta ennen kuin luku R saavuttaa lopullisen arvonsa ("LOPPU R" kuvion 6 taulukossa) kehittää pyyhkäisyn lopetuslogiikkayksikkö 70.

LOPETA PYYHKÄISY # 2 ohjaussignaalin (looginen tila "0" johtimessa 108) estääkseen kellosignaaleja saapumasta kello-10 sisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 lopettaen pyyhkäisyn. Tämä hetkenä näkee katselija huonolaatuisen kuvan ja saattaa valita toisen kanavan tai aloittaa uuden pyyhkäisyn aikavälin valitsemalla ensin uuden kanavan ja valitsemalla sitten uudestaan jo aluksi valitun kanavan.

15 Nyt voidaan todeta, että moduloidun IF-kantoaallon taajuutta siirretään pienentämällä paikallisoskillaattori-signaalin taajuutta. Tämä on toivottavaa, jotta ensimmäisenä saavutettava kantoaalto olisi haluttu kuvan kantoaalto sen sijaan, että se olisi viereisen kanavan äänikantoaalto. Tämä 20 välttää tai saa virheellisen virittämisen minimiinsä.

Tulisi todeta, että mikäli kanavan numeron muistin 28 avulla on kehitetty UHF-ohjaussignaali, niin vaikkakin pyyhkäisyn toimitavan päällesaattava kytkin 54 olisikin suljettuna mahdollistaakseen vastaanottimen virittämisen poikkea-25 vataajuisille kantoaalloille tulee kytkimen logiikkayksikkö 56 seurauksena UHF-ohjaussignaalista aikaansaamaan PYYHKÄISYN LOPPU # 1 ohjaussignaalin estääkseen kellosignaaleja luvulla A jakajalaitteesta 66 saapumasta kellosisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 kellon päällesaatta-30 van yksikön 68 kautta. Tämän johdosta luku R ohjelmoitavissa olevassa luvulla R jakajalaitteessa 38 ei lisäänny kun on valittu UHF-kanava oli sitten pyyhkäisyn toimintatavan mahdollistava kytkin alaspainettuna tai ei. Tämä järjestely on toteutettu, koska useimmat televisiojakelujärjestelmät 35 eivät muunna uudestaan UHF-kantoaaltojen taajuuksia jakelua varten muilla UHF-taajuuksilla ja tämän johdosta pyyhkäisevää

II

17 701 01 toimintatapaa ei tarvita kun valitaan UHF-kanava. Kuitenkin tulisi todeta, että virityslaitteisto voidaan muuntaa pyyhkäisemään myös poikkeavataajuisia UHF-kantoaaltoja.

Vaikkakaan mitään yksityiskohtaista selityskuvausta 5 kuvioissa 2 ja 3 esitetyistä suoritusmuodoista ei olekaan annettu jo aikaisemmin mainituista syistä voidaan todeta, mitä tulee kuvioissa 2 ja 3 esitettyyn logiikan toteutus-muotoon, että CD4027 integroitu piiri, joka sisältyy ohjelmoitavissa olevaan luvulla R jakajaan 38 on kiikku, joka ja-10 kaa tämän integroidun piirin CD4059 laskimen ulostulosignaalin taajuuden, mikä viimeksi mainittu myös sisältyi jakajaan 38, jakaen sen luvulla 2. Tästä seurauksena numerot, jotka on asetettu integroituihin laskimeen CD4029, jotka muodostavat ylös ja alas laskevan laskimen 42, ovat ainoas-15 taan puolet vastaavista luvun R arvoista, jotka on esitetty kuvion 6 taulukossa. Sitä paitsi ainoastaan binääriset signaalit edustaen tiloja "1”, "2" ja "4" niiden numeroiden eniten merkitsevän numeron (MSD) muodostamiseksi, vastaten kymmenten lukumäärää sekä vähiten merkitsevän numeron (LSD) 20 muodostamiseksi, vastaten ykkösten lukumäärää, jotka vastaavat "LOPPU R" lukuja yhdistetään pyyhkäisyn lopetuksen lo-giikkayksikköön 70 koska MSD sekä LSD edellä mainittua "LOPPU R":ää vastaavissa numeroissa eivät tarvitse numeroa "8" muodostamiseensa. Tämän lisäksi binäärisiä signaaleja 25 satojen numeron muodostamiseksi niistä luvuista, jotka aikaansaadaan ylös ja alas laskevalla laskimella 42, ei ole yhdistetty pyyhkäisyn lopetuksen logiikkayksikköön 70, koska numero satojen luvussa on sama sekä alemmalla VHF että ylemmälle VHF alueelle eikä sitä näissä lisätä.

30 Vaikkakin kuvioon 1 viitaten moduloiden vt-kantoaal- lon lisääminen onkin toteutettu vähentämällä ohjelmoitavissa olevaa luvulla R jakajaa 38 tulee todeta, että vt-kanto-aallon taajuutta voidaan vaihtoehtoisesti myös pienentää pienentämällä sen luvun arvoa, joka syötetään ohjelmoitavis-35 sa olevaan luvulla N jakajaan 34, kuten on osoitettu moni-johdintiellä 126, joka on yhdistetty ylös ja alas laskevan 18 701 01 laskimen 42 ohjelmoitavissa olevan luvulla N jakajan 34 väliin. Sitä paitsi vaikkakin kuvion 1 virityslaitteisto onkin kuvattu pienentämässä vt-kantoaallon taajuutta, jotta tällöin vältettäisiin vastaanottimen virittäminen vierei-5 sen kanavan äänikantoaallolle on huomattava, että vt-kantoaallon taajuutta voidaan myös kasvattaa.

Claims (4)

19 701 01

1. Viritysjärjestelmä televisiovastaanottimen viri-tintä varten, joka vastaanotin pystyy ottamaan vastaan yh-5 distettyjä televisiosignaaleja, jotka vastaavat kutakin kanavaa, joilla yhdistetyillä televisiosignaaleilla on kullakin joko standarditaajuinen kantoaalto tai ei-standar-ditaajuinen kantoaalto, joka ei-standarditaajuinen kantoaalto on mielivaltaisen lähellä mainittua standarditaajuis-10 ta kantoaaltoa ensimmäisellä ennalta määrätyllä alueella, joka on pienempi kuin taajuuserotus mainittujen kanavien välillä ja johon vastaanottimeen kuuluu AFT-signaalin tuottava automaattinen hienovirityspiiri (AFT), joka järjestelmä sisältää vertailuoskillaattorivälineen (40), joka ai-15 kaansaa vertailusignaalin ennalta määrätyllä taajuudella, paikallisoskillaattorivälineen (50) virittimessä, joka aikaansaa muuttuvan ulostulotaajuuden seurauksena siihen syötetystä ohjaussignaalista, ohjelmoitavan taajuusjakajan (34, 38), jonka sisääntulo on kytketty vertailuoskillaatto-20 rivälineen tai paikallisoskillaattorivälineen ulostuloon ulostulosignaalin tuottamiseksi, jolla on taajuus, joka on sen sisääntuloon syötetyn signaalin taajuuden ohjelmoitava fraktio, ja välineet (36, 46, 48), jotka on kytketty mainitun ohjelmoitavan taajuusjakajan ulostuloon ja vertailu-25 oskillaattorivälineen tai paikallisoskillaattorivälineen ulostuloon ohjaussignaalin kehittämiseksi ja tällaisen ohjaussignaalin syöttämiseksi paikallisoskillaattorivälinee-seen sen toimintataajuuden säätämiseksi, tunnettu ohjausvälineistä (42, 56, 77, 68, 62, 70), jotka on kyt-30 ketty AFT-piirin (92, 94) ulostuloon ja lisäksi ohjelmoitavaan taajuusjakajaan taajuusjakajan ohjaamiseksi vaihtamaan mainittu ohjelmoitava fraktio useina portaina toisella ennalta määrätyllä alueella, jonka määrää ensimmäinen ennalta määrätty alue AFT-signaalin ennalta määrättyjen 35 signaaliolosuhteiden perusteella. 20 701 01

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viritysjärjestelmä, tunnettu ohjelmoitavasta taajuusjakajasta (38), joka on kytketty vertailuoskillaattorivälineiden (40) ulostuloon, jolloin paikallisoskillaattorivälineiden (50) ulos-5 tulo on kytketty toiseen ohjelmoitavaan taajuusjakajaan (52, 34) ulostulosignaalin tuottamiseksi, jolla on taajuus, joka on paikallisoskillaattorivälineiden taajuuden toinen ohjelmoitava ja suhteellisen alhainen fraktio, jolloin kummankin taajuusjakajan ulostulosignaalit on kytketty vaihe-10 vertailuvälineisiin (36), jotka synnyttää mainitun ohjaussignaalin paikallisoskillaattorivälineitä varten kahden taajuusjakajan ulostulosignaalien välisen vaihe- ja/tai taajuuspoikkeaman perusteella, sekä toisista ohjausvälineistä (28) sen jakajan asettelemiseksi, jolla toinen taajuusja-15 kaja jakaa paikallisoskillattorivälineiden taajuuden kana-vanvalintakäskyn perusteella halutun kanavan valitsemiseksi. li 21 70101

1. Avstämningssystem för en avstämningsdel i en te-levisionsmottagare, vilken förmär mottaga sämmänsätta tele-5 visionssignaler som hänför sig tili respektive kanaler, varvid var och en av de sammansatta televisionssignalerna har antingen en standardirekvensbärväg eller en icke-stan-dardfrekvensbärväg, och den icke-standardfrekvensbärvägen ligger godtyckligt närä den nämnda standardirekvensbärvä-10 gen inom ett första, i förväg bestämt omräde, vilket är mindre än frekvensseparationen mellan de nämnda kanalerna och inkluderar en automatisk finavstämningskrets (AFT) som alstrar en AFT-signal, vilket system innehäller ett refe-rensoscillatormedel (40), vilket bildar en referenssignal 15 vid en i förväg bestämd frekvens, ett i avstämningsdelen beläget lokaloscillatormedel (50), vilket alstrar en varia-bel utgängsfrekvens tili följd av tili detsamma matad styr-signal, en programmerbar frekvensdelare (34, 38), vars in-gäng är kopplad tili utgängen av referensoscillatormedlet 20 eller tili utgängen av lokaloscillatormedlet för alstrande av en utgängssignal med en frekvens, vilken är en programmerbar fraktion av frekvensen hos signalen, vilken matats tili ingängen, medel (36, 46, 48), vilka kopplats tili utgängen i den programmerbara frekvensdelaren och tili ut-25 gängen i referensoscillatormedlet eller i lokaloscillatormedlet för alstrande av en styrsignal och för matande av denna styrsignal tili det lokala oscillatormedlet för sty-rande av dess operationsfrekvens, kännetecknat av styrmedel (42, 56, 66, 68, 62, 70), vilka kopplats tili 30 utgängen i AFT-kretsen (92, 94) och ytterligare kopplats tili den programmerbara frekvensdelaren för styrande av frekvensdelaren att förändra den programmerbara fraktionen i ett flertal steg inom ett andra, i förväg bestämt omräde, vilket bestäms av det första, i förväg bestämda omrädet som 35 gensvar pä de i förväg bestämda signalförhällandena hos AFT-signalen.